Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kasvaako iso lapsi 6v jotenkin "vinoon", jos saa nukkua yöt äidin vieressä
02.09.2020 |
6-vuotias lapsi nukkui jo monta vuotta omassa sängyssä, josta kuitenkin tuli lähes joka yö viereen. Muutimme toiseen kotiin (sama paikkakunta) jolloin lapsi haki turvaa haluamalla tulla jo illalla äidin sänkyyn nukahtamaan. Huomasin että nukumme molemmat paremmin kun yöllisiä siirtymisiä ei tapahtunut ja niin jäimme perhepetiin.
Nyt kuitenkin terapeuttini sanoi että lapsi kannattaisi hänen oman kehityksensä vuoksi siirtää omaan sänkyyn ja huoneeseen. Että hän saattaa kehittää itselleen ajatuksen siitä että on jotenkin perheen/äidin "pikku mies" (olen yh), kun nukkuu ns miehen paikalla sängyssä.
Ajatus tuntui tosi häiritsevältä ja hämmentävältä. Olin ajatellut että lapsi tankkaa vieressä läheisyyttä ja turvaa illalla ja yöllä, ja siitä on hyvä lähteä sitten aamulla eskariin ja omiin seikkailuihin.
No, viime yönä laitoin lapsen sitten pitkästä aikaa omaan sänkyyn. Nukahtaminen oli vaikeaa, ja tuli yön aikana 3 kertaa viereen. Aivan katkonainen yö siis takana molemmilla.
Mitä tässä nyt pitäisi tehdä? Oon ymmärtänyt että on normaalia että lapset nukkuu vanhempien vieressä turvassa niin kuin eläimilläkin, mutta nytkö pilaankik tällä lapsen kehityksen??
Kommentit (297)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsi voi siinä suhteessa kasvaa vinoon, että hänelle ei kehitykään lievästi välttelevä kiintymyssuhdemalli, kuten suomalaiselle yleensä.
Tässä ollaan asian ytimessä. Välttelevä kiintymyssuhdemalli on Suomessa se tavallisin, ja senkin kanssa pärjää eikä se välttämättä tarkoita ongelmia, mutta ei, se ei ole mikään tavoittelemisen arvoinen ihanne. Siksi ihan rohkeasti saa välillä kyseenalaistaa tätä suomalaista itsenäistämisvimmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole tavatonta, että aikuinen lapsi-"mies"- nukkuu täysi-ikäisenä naisen- tyttöystävä vaimo- vieressä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsi voi siinä suhteessa kasvaa vinoon, että hänelle ei kehitykään lievästi välttelevä kiintymyssuhdemalli, kuten suomalaiselle yleensä.
Tässä ollaan asian ytimessä. Välttelevä kiintymyssuhdemalli on Suomessa se tavallisin, ja senkin kanssa pärjää eikä se välttämättä tarkoita ongelmia, mutta ei, se ei ole mikään tavoittelemisen arvoinen ihanne. Siksi ihan rohkeasti saa välillä kyseenalaistaa tätä suomalaista itsenäistämisvimmaa.
Läheisriippuvuus ja vinksahtanut äitisuhde on suurimpia ongelmia Suomen maassa ja aiheuttaa hirvittäviä kärsimyksiä joka ikinen päivä.
Ja se että lapsi nukkuu kiinni äidissä ei takaa millään lailla tervettä kiintymyssuhdetta. Kiintymyssuhde on pään sisässä.
Minun äitini nukkui meidän lasten huoneessa.
Meillä on kaikilla välttelevä kiintymyssuhde.
Ja äiti takertuu edelleen liikaa vaikka täyttää kohta 89.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsi voi siinä suhteessa kasvaa vinoon, että hänelle ei kehitykään lievästi välttelevä kiintymyssuhdemalli, kuten suomalaiselle yleensä.
Tässä ollaan asian ytimessä. Välttelevä kiintymyssuhdemalli on Suomessa se tavallisin, ja senkin kanssa pärjää eikä se välttämättä tarkoita ongelmia, mutta ei, se ei ole mikään tavoittelemisen arvoinen ihanne. Siksi ihan rohkeasti saa välillä kyseenalaistaa tätä suomalaista itsenäistämisvimmaa.
Läheisriippuvuus ja vinksahtanut äitisuhde on suurimpia ongelmia Suomen maassa ja aiheuttaa hirvittäviä kärsimyksiä joka ikinen päivä.
Ja se että lapsi nukkuu kiinni äidissä ei takaa millään lailla tervettä kiintymyssuhdetta. Kiintymyssuhde on pään sisässä.
Tietenkään äidin kanssa nukkuminen ei takaa yhtään mitään, ei tässä kukaan niin ole väittänytkään. Mutta vuosien nuorisopsykiatrian työkokemuksella rohkenen sanoa että ainakaan siinä ikävaiheessa läheisriippuvuus tai liian tiivis äitisuhde ei johda hoidon tarpeeseen lähimainkaan niin usein kuin kokemus yksin jäämisestä omien tunteiden, pelkojen ja vastuiden kanssa. Vaikka turhan kietoutuneitakin perhesuhteita näkee, ne on ehkä suhteessa 1:10 niihin joissa lapsi jää vaille tarvitsemaansa hoivaa ja hellyyttä "koska on jo niin iso". 14-vuotias kertoo että on jo puoli vuotta suunnitellut itsensä ta.ppamista mutta ei ole kertonut pahasta olosta vanhemmille, kun jo ekaluokalla kotona tehtiin selväksi että ahdistus ja pelko on heikoille ja ite pittää pärjätä, noh noh, reippaasti nyt vain (sen verran muokattu esimerkki että ei riko salassapitovelvollisuutta mutta kuvaa realiteetteja).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsi ollut koskaan yökylässä serkuilla, kavereilla, leirillä? Miten onnistui?
Tuttavapeheessä jossa vastaavanlainen nukkumisjärjestely (poika on 9v) tulee joka kerta kun on yökylässä puhelu, että tule hakemaan Niko-Petteri itkee täällä äitiä. Äitihän lähtee tietenkin keskellä yötä hakemaan pois. Jostain syystä N-P:tä ei kutsuta enää yökylään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsi ollut koskaan yökylässä serkuilla, kavereilla, leirillä? Miten onnistui?
Tuttavapeheessä jossa vastaavanlainen nukkumisjärjestely (poika on 9v) tulee joka kerta kun on yökylässä puhelu, että tule hakemaan Niko-Petteri itkee täällä äitiä. Äitihän lähtee tietenkin keskellä yötä hakemaan pois. Jostain syystä N-P:tä ei kutsuta enää yökylään.
Mulle kävi noin ainakin kolmesti lapsena. En nukkunut äidin ja/tai isän vieressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsi voi siinä suhteessa kasvaa vinoon, että hänelle ei kehitykään lievästi välttelevä kiintymyssuhdemalli, kuten suomalaiselle yleensä.
Tässä ollaan asian ytimessä. Välttelevä kiintymyssuhdemalli on Suomessa se tavallisin, ja senkin kanssa pärjää eikä se välttämättä tarkoita ongelmia, mutta ei, se ei ole mikään tavoittelemisen arvoinen ihanne. Siksi ihan rohkeasti saa välillä kyseenalaistaa tätä suomalaista itsenäistämisvimmaa.
Läheisriippuvuus ja vinksahtanut äitisuhde on suurimpia ongelmia Suomen maassa ja aiheuttaa hirvittäviä kärsimyksiä joka ikinen päivä.
Ja se että lapsi nukkuu kiinni äidissä ei takaa millään lailla tervettä kiintymyssuhdetta. Kiintymyssuhde on pään sisässä.
Tietenkään äidin kanssa nukkuminen ei takaa yhtään mitään, ei tässä kukaan niin ole väittänytkään. Mutta vuosien nuorisopsykiatrian työkokemuksella rohkenen sanoa että ainakaan siinä ikävaiheessa läheisriippuvuus tai liian tiivis äitisuhde ei johda hoidon tarpeeseen lähimainkaan niin usein kuin kokemus yksin jäämisestä omien tunteiden, pelkojen ja vastuiden kanssa. Vaikka turhan kietoutuneitakin perhesuhteita näkee, ne on ehkä suhteessa 1:10 niihin joissa lapsi jää vaille tarvitsemaansa hoivaa ja hellyyttä "koska on jo niin iso". 14-vuotias kertoo että on jo puoli vuotta suunnitellut itsensä ta.ppamista mutta ei ole kertonut pahasta olosta vanhemmille, kun jo ekaluokalla kotona tehtiin selväksi että ahdistus ja pelko on heikoille ja ite pittää pärjätä, noh noh, reippaasti nyt vain (sen verran muokattu esimerkki että ei riko salassapitovelvollisuutta mutta kuvaa realiteetteja).
Juuri tismalleen niin täällä äsken väitettiin.
Eikä lapsi millään tavoin jää ilman läheisyyttä vaikkei äidin kyljessä joka yö nukkuisikaan.
Et osaa edes lukea?
En usko että terapeutti on tarkoittanut yksin lapsen nukkumista, vaan kokonaiskuvaa. Luulen että on muitakin asioita joissa lapsi on ottanut "pienen miehen" roolin jossa päättää/neuvottelee aikuisten asioista. Joskus näin käy varsinkin yh suhteissa joissa suhteesta lapseen tulee ikäänkuin kaverillinen. Turvalliseen lapsuuteen kuuluu vanha vanhemmuus jossa roolit on selkeät.
Mielestäni ei kuulosta ollenkaan hyvältä että mies nukkuu sohvalla ja lapsi vieressä, vaikka muutoin ei kuulostakaan vielä pahalta että 6.v tulee viereen. Uskon että terapeutti tarkoittanut kokonaiskuvaa johon liittyy muutakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi aikuisten pitäisi nukkua keskenään? Paljon kuulee aikuisten naisten kertovan kuinka eivät osaa nukkua kun ei ole puolisoa vierellä. Eikö se ole outoa?
On normaalia nukkua lapsen vieressä.
Niinpä! Monet ihmiset ovat aivan vinksahtaneita. Viereen halutaan seksikumppani ja rinnatkin on seksualisoitu. Lapset vaan tehdään ja koitetaan sitten saada eristettyä vanhemmista.
Perhepeti = äiti + lapsi + äidin miesystävä ??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei sitten ihme, jos edellinenkin mies lähteny lätkimään, jos ap nukkuu mieluumin oman lapsensa kanssa kuin miehen.
Vierailija kirjoitti:
Perhepeti = äiti + lapsi + äidin miesystävä ??
- lukutaito = väärinymmärrys
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsi voi siinä suhteessa kasvaa vinoon, että hänelle ei kehitykään lievästi välttelevä kiintymyssuhdemalli, kuten suomalaiselle yleensä.
Tässä ollaan asian ytimessä. Välttelevä kiintymyssuhdemalli on Suomessa se tavallisin, ja senkin kanssa pärjää eikä se välttämättä tarkoita ongelmia, mutta ei, se ei ole mikään tavoittelemisen arvoinen ihanne. Siksi ihan rohkeasti saa välillä kyseenalaistaa tätä suomalaista itsenäistämisvimmaa.
Läheisriippuvuus ja vinksahtanut äitisuhde on suurimpia ongelmia Suomen maassa ja aiheuttaa hirvittäviä kärsimyksiä joka ikinen päivä.
Ja se että lapsi nukkuu kiinni äidissä ei takaa millään lailla tervettä kiintymyssuhdetta. Kiintymyssuhde on pään sisässä.
Jos kerran vieressä nukkuminen ei takaa mitään, niin miksi sitten kuusivuotias ei halutessaan saisi nukkua äitinsä vieressä?
Vierailija kirjoitti:
Onkohan ihminen ainoa nisäkäs mikä alkaa eristämään pientä poikasta turvaa tuovasta laumasta yöksi?
Meillä muksut saavat nukkua vieressä ilman muuta. Vähän on ahdasta niinä öinä kun naisystäväkin on paikalla, mutta sopu sijaa antaa. Kivahan siinä on yhdessä mennä nukkumaan, kerrata päivän tapahtumat ja jutustella hetki leppoisasti.
Vanhin lapsi on alkanut tekemään siirtymää omaan huoneeseen, eikä jää enää joka yöksi viereen. Kyllä ne lapset oman tilan ottavat oman tarpeensa mukaan.
Hirviemät juoksevat ns. isoja vasojaan karkuun kun alkaa olemaan seuraavien jälkeläisten aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsi ollut koskaan yökylässä serkuilla, kavereilla, leirillä? Miten onnistui?
Tuttavapeheessä jossa vastaavanlainen nukkumisjärjestely (poika on 9v) tulee joka kerta kun on yökylässä puhelu, että tule hakemaan Niko-Petteri itkee täällä äitiä. Äitihän lähtee tietenkin keskellä yötä hakemaan pois. Jostain syystä N-P:tä ei kutsuta enää yökylään.
Minä olin lapsena tuollainen koska näin todella paljon painajaisia ja pelkäsin pimeää. Minkä sille voi? Olisiko vanhempieni pitänyt jättää minut yksin itkemään öisin!?
Oma poikani nukkuu pääosin vieressä mutta käy ilman mitään ongelmaa kavereilla ja sukulaisilla yökylässä ja on ollut leireillä kaukana kotoa. Kotona sanoo että on vaan kivempi nukkua vieressä joten saa nukkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsi voi siinä suhteessa kasvaa vinoon, että hänelle ei kehitykään lievästi välttelevä kiintymyssuhdemalli, kuten suomalaiselle yleensä.
Tässä ollaan asian ytimessä. Välttelevä kiintymyssuhdemalli on Suomessa se tavallisin, ja senkin kanssa pärjää eikä se välttämättä tarkoita ongelmia, mutta ei, se ei ole mikään tavoittelemisen arvoinen ihanne. Siksi ihan rohkeasti saa välillä kyseenalaistaa tätä suomalaista itsenäistämisvimmaa.
Läheisriippuvuus ja vinksahtanut äitisuhde on suurimpia ongelmia Suomen maassa ja aiheuttaa hirvittäviä kärsimyksiä joka ikinen päivä.
Ja se että lapsi nukkuu kiinni äidissä ei takaa millään lailla tervettä kiintymyssuhdetta. Kiintymyssuhde on pään sisässä.
Tietenkään äidin kanssa nukkuminen ei takaa yhtään mitään, ei tässä kukaan niin ole väittänytkään. Mutta vuosien nuorisopsykiatrian työkokemuksella rohkenen sanoa että ainakaan siinä ikävaiheessa läheisriippuvuus tai liian tiivis äitisuhde ei johda hoidon tarpeeseen lähimainkaan niin usein kuin kokemus yksin jäämisestä omien tunteiden, pelkojen ja vastuiden kanssa. Vaikka turhan kietoutuneitakin perhesuhteita näkee, ne on ehkä suhteessa 1:10 niihin joissa lapsi jää vaille tarvitsemaansa hoivaa ja hellyyttä "koska on jo niin iso". 14-vuotias kertoo että on jo puoli vuotta suunnitellut itsensä ta.ppamista mutta ei ole kertonut pahasta olosta vanhemmille, kun jo ekaluokalla kotona tehtiin selväksi että ahdistus ja pelko on heikoille ja ite pittää pärjätä, noh noh, reippaasti nyt vain (sen verran muokattu esimerkki että ei riko salassapitovelvollisuutta mutta kuvaa realiteetteja).
Juuri tismalleen niin täällä äsken väitettiin.
Eikä lapsi millään tavoin jää ilman läheisyyttä vaikkei äidin kyljessä joka yö nukkuisikaan.
Et osaa edes lukea?
"Kyllä lapsi voi siinä suhteessa kasvaa vinoon, että hänelle ei kehitykään lievästi välttelevä kiintymyssuhdemalli, kuten suomalaiselle yleensä."
Ajattelitko että tässä lukee suoraan "jos nukkuu vanhemman kanssa = turvallinen kiintyminen" ja "jos ei nuku vanhemman kanssa = välttelevä kiintyminen"? Lukutaito on muutakin kuin kirjaimien ja sanojen tunnistamista, esim. sarkasmi ja kärjistäminen argumentointikeinoina on hyvä tunnistaa.
Vierailija kirjoitti:
No ei sitten ihme, jos edellinenkin mies lähteny lätkimään, jos ap nukkuu mieluumin oman lapsensa kanssa kuin miehen.
Pitäisikö tästä vetää se johtopäätös, että aikuiset miehet mielestäsi eivät keskimäärin uskalla nukkua yksin?
Vierailija kirjoitti:
Perhepeti = äiti + lapsi + äidin miesystävä ??
Ja mietippä, jos on vaikka 5 lasta.
Alue: Aihe vapaa
Meillä 7-v nukkuu joskus mun vieressä. Useimmiten omassa sängyssä. Joskus tulee viereen nukkumaan mennessä, joskus hakee turvaa keskellä yötä, mitä väliä?