huusholli sekaisin. En jaksa.

En viitsi kertoa miksi olen tässä kunnossa,  kuten asuntokin.

Ehkä ymmärtäisitte.

Nyt pistän toimeksi ennen kuin uuvun. Ap

Ap. tämä ei twitter viestissä saa olla enenmän kuin 160 merkkiä.

Hae apua, vaikka palkaamalla siivooja. Lapset ansaitsee terveen kasvu ympäristön ja perussiisteyden. Keittiö on kodin pahimpia pöpöpesiä, joten aloita siitä. Olet jo itsekin sairastunut, mutta tosin et kerro miten, flunssa vai mitä?!

Kasaa kaikki paperit keittiön pöydälle ja ota pari pahvilaatikkoa/pussia ja lajittele ne tarpeellisiin ja tarpeettomiin. Tämän homman voi tehdä ihan istualtaan. Niille tarpeellisille etsit sitten jonkun laatikon, kaapinhyllyn, korin tai muun paikan mihin ne tästä lähtien aina laitat.

Keräyspapereille tietenkin myös oma koppansa.

Jos vaatteita on ympäriinsä, niin kokoa niistä pesukoneellisia ja pistä kone pyörimään. Kun olet saanut siivottua jonkun tason, niin kiellät kaikkia laskemasta mitään sille tasolle -siis mitään tavaraa ei saa jättää kuljeksimaan.

Meillä vaihdetaan lakanat n. 1,5 kk välein.

Keittiö parempi. Nyt lattiat. Pesen pyykkiä aika usein.

Ei flunssaa. Kroppa kipeä.Ap.

Joskus ei vaan jaksa. Mä en ole yh, vaan kotiäiti, jolla on kolme lasta, yksi alakoululainen ja kaksi alle kouluikäistä, enkä mäkään aina jaksa. Viime viikolla kaikki miestä lukuunottamatta sairasti, ensin koululainen pari päivää, sitten pienet samaan aikaan pari päivää, lopuksi minä pari päivää. Koululaisen sairastamisen aikaan meni vielä ok, mutta kun pienet sairastui, mä sain noidannuolen, luultavasti siitä että heitä piti kanniskella, sylitellä ja nostella tavallista enemmän, ja siihen loppui mun jaksaminen. Keskityin hoitamaan lapset niin, että heillä olisi riittävän hyvä olla, ja samoin itse sairastaessani tein. En siivonnut, kerännyt pyykkejä, pessyt niitä, tiskannut tai ees tehnyt ruokaa, vaan lämmitin kaikki jämät pakkasesta. Keittiötäkään en siivonnut. Mies oli koko viikon töissä aivan normaalisti, kolmivuorotyö ja viime viikolla töissä joka päivä. Ei ole äitiä, sukulaisia, ystäviä, naapureita tai ketään, jolta olisin voinut pyytää apua - ainoa "apu", jota tarjottiin, oli se että koululaisen kaverin vanhempi lupasi ottaa koululaisen heille leikkimään kun itse sairastin. Siis sen ainoan yksilön, jolta pystyin edes jotain apua pyytämään (tyyliin "voitko antaa pienille banaanin puoliksi, että jaksavat vielä hetken odottaa ruokaa?" ja "toisitko mulle kylppäristä uuden vaipan, että saan vaihdettua x:lle?"). Onneksi koululainen itse sanoi, että haluaa olla kotona äidin apuna, kun äiti on kipeä, tulee kylään sitten kun äiti on taas terve. 

No, tämä viikko alkoikin sitten viime viikon hommien paikkauksella. Pyykkikorit pursuilee, koska normaalisti pesen 1-2 koneellista päivittäin, viime viikolla en pessyt neljään päivään yhtään. Pyykkejä on myös pitkin lattioita joka huoneessa, koska ei niitä kukaan keräillyt mun sairastaessa. Tiskit mies sentään oli saanut koneeseen laitettua ja koneen tyhjennettyä (vaikka me kyllä otettiin lähinnä suoraan koneesta astiat, että ei siellä montaa ollut tyhjennettäväksi), mutta pöytien pyyhkiminen, papereiden keräys ja lajittelu, imurointi, lattioiden pesu ja kaikki muutkin kotihommat on jäänyt tekemättä. Edelleenkään mun olo ei ole parhaasta päästä,  joten aloitin ihan vaan sillä, että keräilin keittiön pöytätasot tyhjiksi ja suihkutin yleispesuaineet hetkeksi vaikuttamaan, jotta sain ne puhtaaksi. Paperit odottaa vuoroaan, samoin ne pyykit (yhden koneellisen laitoin jo pyörimään), muu järjestely ja siivoilu odottaa että jaksan. Kunhan olo on parempi ja pirteämpi, siivoan taas kunnolla.

Ihan ymmärretävää, että joskus ei jaksa. Mutta vuosia jatkunut jaksamattomuus on asia jo ihan erikseen. Silloin pitää osata jo hakea apua.

Olisi ihan mielenkiintoista tietää, minkä ikäisiä ap lapset ovat. Jos lapset eivät osallistu yhteisen kodinhoitoon, sitä on turha odottaa myöhemminkään ja sitten on täyssota käynnissä, kun lapset on aikuisuuden kynnyksella, kun odottavat hotellitason palvelua.

Puhumatkaa esimerkin voimasta.

Mulla oli kans viikkokausia kämppä räjähdyspisteessä. Sitten viime sunnuntaina otin ja aloin siivota. Iltaan saakka meni, mutta siihen mennessä oli tiskipöytä siivottu, tavarat raivattu, matot tuuletettu, imuroitu, lattiat pesty, lakanat vaihdettu ja kaikki paikallaan. Lopuksi vielä lämmitin saunan ja otin kuuman rommin. Olipa ihana herätä seuraavana aamuna!

voimia voimia. Hyvä että projekti käynnistyi!

Ihmetyttää tuo lastensuojelun väläyttely... Ei nyt ehkä ihan eka kikka huushollin järkeistykseen. Tosin voihan sieltä saada raivausapua tai sitä voi ostaa myös omalla rahalla jos on mahdollisuus.

Meidänkin perhe olisi ehkä lastensuojelun avun tarpeessa sillä ei meillä ole koskaan yhtä päivää kauempaa siistiä. Siistin kodin ylläpito vaatii neljähenkisessä kahden pitkää työpäivää tekevän vanhemman perheessä siistimistä esim. lasten nukkuessa, jos haluaa lapsillekin antaa rauhaisaa aikaa läksyjen tai muun yhdessäolon tai jutustelun merkeissä. Useinkaan en lasten mentyä nukkumaan enää jaksa muuta kuin kömpiä itse sänkyyn. Ja näkyyhän se kodissa. Viikonloput menee sitten kauheaan pyykinpesuun ja raivaukseen, imurointia tulee alkuviikosta parina iltana tehtyä että saa kaikki huoneet imuroitua. Lapset osaavat (vihdoin) pestä vessat se on heidän siivoushomma ja omat huoneet tietty myös.

Mutta että joskus olisi siisti huusholli, kaappeja myöden, se on aika kaukainen haave!

Pari vinkkiä : älä tuo keräyspaperia kotiin / keittiöön. Eli mainokset suoraan postilaatikosta roskiin / paperinkeräyskoriin. Pidä kiinni edes yhdestä leluvapaasta huoneesta, keittiö nyt ainakin toivottavasti myös olohuoneen saisi tähän kategoriaan.

Luotto sille, että et ole tosissasi. Epähygieeninen koti on tervysriski.

[/quote]

Kodin likaisimmat paikat ovat tiskirätti ja vessanpöntön nuppi. 

Allergialääkärit suosittelevat, että kotona ei olisi putipuhdasta koska siten lasten vastustuskyky vahvistuu. 

Täällä kohtalotoveri, joka on pääsemässä raivaustyössä vauhtiin. Suurin este aloittamiselle oli varmaan se, että urakka näytti niin suurelta, etten ikinä selviä siitä. Sitten vielä, kun ne kerrat, kun yritin aloittaa, siitä ei tullut mitään, niin oma uskokin meni.

Minulle tärkein askel oli tajuta, että minun ei tarvitse saada kerralla valmista ja että saan olla ylpeä siitäkin, että edistyn vähän kerrallaan. Iso juttu oli myös tajuta, että olen ihan hyvä ihminen, vaikka en pitkään aikaan saanutkaan pidettyä kotiani järjestyksessä.

Nuo vinkit ovat todella hyviä, että keräät kaiken lattalla ja pöydillä lojuvat tavarat säkkeihin tai laatikoihin, ja teet näennäissiistiksi kaiken nyt, ja sitten käyt ne säkit pikku hiljaa läpi, teet sitä vaikka tunnin päivässä, tai vaikka vain puoli tuntia.

Tsemppiä! Oma olokin paranee siistimmässä ympäristössä.

t. nimimerkillä kokemusta on

Mulla on yksi lapsi, jo aika iso. En ole saanut apua psyykkiseen oloon enkä

konkreettista apua. Eräs läheinen asettaa ehtoja joihin vedoten ei sitten tule.

  Yritän vielä jatkaa täällä.

[quote author="Vierailija" time="01.10.2013 klo 12:07"]

Mulla oli kans viikkokausia kämppä räjähdyspisteessä. Sitten viime sunnuntaina otin ja aloin siivota. Iltaan saakka meni, mutta siihen mennessä oli tiskipöytä siivottu, tavarat raivattu, matot tuuletettu, imuroitu, lattiat pesty, lakanat vaihdettu ja kaikki paikallaan. Lopuksi vielä lämmitin saunan ja otin kuuman rommin. Olipa ihana herätä seuraavana aamuna!

[/quote]

Olisikin noin yksinkertaista. Mutta meillä ei päivässä koko kotia siivota ja seuraavana päivänä voikin sitten aloittaa alusta. On tämän joskus saanut pidettyä muutaman kuukauden ok- kunnossa mutta siihen menikin sitten kaikki vapaa-aika joten en kyllä aina jaksa.

15-vuotta yksinhuoltajana olleena olen oppinut pitämään kotini hyvin pelkistettynä. Vähän tavaraa, vaatteita yms. ja postilaatikossa ei ilmaisjakelua kiitos. Laskut e-laskuina ja oven vieressä parinkympin paperisilppuri.

Enkä myöskään asu yksin. Lapseni ovat varmaan lopen kyllästyineitä lauseeseen, tavarat heti omille paikoilleen, rätti viipymättä käteen, jos sotkee tai vessa harja, jos tulee roiskeita. Ja tiskit koneeseen jne..Eli kuulun siihen sarjaan, joka ei ymmärrä miten voi muka syntyä sotkua.

Viikonloppuna pidätte talkoon ja heitätte suruttaa turhat rojut pois.

[quote author="Vierailija" time="01.10.2013 klo 12:21"]

[quote author="Vierailija" time="01.10.2013 klo 12:07"]

Mulla oli kans viikkokausia kämppä räjähdyspisteessä. Sitten viime sunnuntaina otin ja aloin siivota. Iltaan saakka meni, mutta siihen mennessä oli tiskipöytä siivottu, tavarat raivattu, matot tuuletettu, imuroitu, lattiat pesty, lakanat vaihdettu ja kaikki paikallaan. Lopuksi vielä lämmitin saunan ja otin kuuman rommin. Olipa ihana herätä seuraavana aamuna!

[/quote]

Olisikin noin yksinkertaista. Mutta meillä ei päivässä koko kotia siivota ja seuraavana päivänä voikin sitten aloittaa alusta. On tämän joskus saanut pidettyä muutaman kuukauden ok- kunnossa mutta siihen menikin sitten kaikki vapaa-aika joten en kyllä aina jaksa.

[/quote]

Nyt kun tällä kertaa siivoat, käytä aikaa siihen, että karsit tavaraa. Jos siistyden ylläpitäminen on noin rankkaa, se yleensä tarkoittaa, että kodissa on aivan liikaa tavaraa. Mieti, mitä kaikkea oikeasti tarvitset.

Siisteyden ylläpitäminen ei oikeastaan tarkoita muuta, kuin että tavarat laitetaan aina paikalleen, eikä jätetä ajatuksella, että "laitan kohta". Silloin siihen ei mene yhtään sen enempää aikaa, kuin sen sotkunkaan ylläpitämiseen. Kun on siistiä, imurointi ja pintojen pyyhkimenkin käy nopeasti.

Vähän huono tuo keräyspaperivinkki :) Kannatta laittaa postilaatikkoon "ei mainoksia" - tarra. Helpompaa ja ympäristöystävällisempää. Suosittelen muuten ihan kaikille :)

[quote author="Vierailija" time="01.10.2013 klo 12:21"]

[quote author="Vierailija" time="01.10.2013 klo 12:07"]

Mulla oli kans viikkokausia kämppä räjähdyspisteessä. Sitten viime sunnuntaina otin ja aloin siivota. Iltaan saakka meni, mutta siihen mennessä oli tiskipöytä siivottu, tavarat raivattu, matot tuuletettu, imuroitu, lattiat pesty, lakanat vaihdettu ja kaikki paikallaan. Lopuksi vielä lämmitin saunan ja otin kuuman rommin. Olipa ihana herätä seuraavana aamuna!

[/quote]

Olisikin noin yksinkertaista. Mutta meillä ei päivässä koko kotia siivota ja seuraavana päivänä voikin sitten aloittaa alusta. On tämän joskus saanut pidettyä muutaman kuukauden ok- kunnossa mutta siihen menikin sitten kaikki vapaa-aika joten en kyllä aina jaksa.

[/quote]

Ei se ollutkaan yksinkertaista, sen takia menikin viikkoja ennen kuin sain itsestäni irti. Ja todellakin, siihen meni yksi päivä aamusta iltamyöhään.

Ja ettei liian ruusuista kuvaa syntyisi, niin tämä siivousprojekti kattoi vain keittiön, olohuoneen, vanhempien makkarin ja yleiset tilat. Lasten huoneet on vielä räjähtäneet, samoin tuo yksi takka/romunkeräyshuone, joka pitäisi saada kondikseen. Ja kovasti perhe yrittää tehdä tehtyä tekemättömäksi, eli levittäytyä siisteille alueille mutta nyt pidän huolta siitä etteivät pääse sitä tekemään.

Kun seuraava hullunkohtaus (lue pms) iskee, niin kyytiä saavat nuo lasten huoneet ja ehkä se takkahuonekin.

Tai sitten tämä on vain yksi epäonnistunut yritys kasvattaa perhettä sisäsiistiksi. Mutta olenpa ainakin hetken tyytyväinen itseeni!

Tiedän että kaikelle ei ole paikkaa ja siksi sekaista. Paljon  sellaista esinettä jotka eksyksissä.  No, ihan kuin mielessä.  On tapahtunut asioita miksi mielen pohjalla on pirstaleita.

  Nyt jo vähän näkyy siivous.

Pakko yrittää jatkaa ja  syödäkin jtn.

Edellisten ohjeiden lisäksi: kannattaa hankkia jokaiselle perheenjäsenelle jo varhain oma kodinkansio jossa koululaisetkin pitävät omat todistuksensa, rokotustiedot, harrastuksiin liittyvät lappuset ym tallessa ja vastaavat itse esim. lemmikkinsä papereista. Seinälle korkkitaulu johon voi pistää täytettävät lappuset ja laskut ym tärkeät jutut. Ja tosiaan, mitä vähemmän tavaraa, sitä vähemmän sotkua. Selkeä lajittelusysteemi keittiöön: bio, energia, kaatopaikka, paperi, lasi ym. Astioita vain tarpeellinen määrä. Jos niitä on kaapit täynnä, myös tiskiä kertyy helposti. Sama pätee vaatteisiin ja pyykkiin. 

"Ihmetyttää tuo lastensuojelun väläyttely..." Minua ei...Jos aikuinen voi psyykisesti huonosti, eikö silloin lapsen perusturvallisuus ole sinusta vaakalaudalla.

Vai onko sinusta lapsensuojelu sitä, että lapsi otetaan auttamatta huostaan?! Kyllä sieltä saa ihan konkreettistakin apua arkeen, jota jopa ap myöntää tarvitsevansa.

Mutta sotkustahan tässä vaan oli kyse...ja jokaisen oman pään pyhästä totuudesta. Lapsille riittää, että on vettä ja ravintoa, suojaa ja vaatetusta...