Mihin te laittaisitte vammaisen lapsen,
jos sanotte, että teistä ei olisi sellaista hoitamaan ja kuitenkin sattuisitte sellaisen saamaan?
Kommentit (8)
Nykytekniikalla pystytään pelastamaan pieniä keskoslapsia, entisaikaan keskonen laitettiiin kylmän viileesti ja tylysti paperipussiin, ja siinä se oli sitten vähän aikaa rapistellut ja kuollut pois. :(
Tuolla se leikkii au pairin kanssa. Kasilta menen lukemaan iltasadun ja laitan nukkumaan.
Minäkin olen as-lapsen äiti. Vaikka en nyt sitä oikeastaan vammaksi katsokaan, niin yllättäenhän sekin asia tuli. Moni vaikea vamma myös tulee eteen yllättäen eikä todellakaan ole mitään hoitopaikkaa yhtäkkiä tarjolla. Ja kuka sitten lopulta pystyisi lapsesta luopumaan. Näitä kommentteja vaan useinkin kuulee.´: Minusta ei olisi vammaista lasta vastaanottamaan tai hoitamaan.
Sukulaiselle muutti oma lapsemme.
Eikä ole ns. vammainen, mutta oireyhtymiensä vuoksi yhtä vaativa ja jatkuvasti autettava, vahdittava jne.
Luulisin, että vammaisen lapsen pystyy kyllä antamaan kotimaiseen adoptioon. Otetaanhan ulkomailtahan ns. special needs -lapsia, esimerkiksi Venäjä ei käsittääkseni edes anna terveitä lapsia ulkomaiseen adoptioon. Tietysti lapsen sijoittamisessa menee sitä kauemmin, mitä vaikeavammaisempi lapsi on. Adoptiopapereissakin kysellään,miten vaikeasti vammaisen olet valmis ottamaan.
7, ihan pienen lapsen varmaan saakin, mutta esim. tuota mun jurottavaa ja kosketusta kaihtavaa esiteiniä voisi olla aika vaikea saada "kaupaksi" ;-) Onneksi tuo rölli on meille kyllä hemmetin rakas, vaikka välistä meinaan tullakin hulluksi sen kanssa....
2
Mun lapsi syntyi terveenä ja kehitysvamma ilmeni sitten vasta paljon myöhemmin, diagnoosi tuli 4-vuotiaana. Ei kyllä siinä kohtaa käynyt edes mielessä lapsen pois antaminen, vaikka etukäteen olin ajatellut keskeyttää raskauden jos esim olisi ilmennyt että odotan downia. Ja oma lapseni on nyt kuitenkin paljon vaikeammin vammainen kuin downit yleensä.
Hmmm.... minä luulen, että se on sellainen kommentti, jonka valtaosa joutuu/haluaa perua silloin, jos oikeasti ns. nalli napsahtaa omalle kohdalle.
Joskus se on tarkoitettu ihailun ilmaisuksi toista, vammaisen lapsen äiti kohtaan. Eli sanotaan, että "minusta ei tuohon olisi" - kun tarkoitetaan sanoa, että miten sinä jaksatkin olla noin urhea, ihailen sinua ja epäilen, että itse en pärjäisi yhtä hyvin. Käytännössä ihminen yleensä tietysti selviää, jos on pakko.
Voi tietysti olla, että joillain on hoopo luulo, että lapsen voi tosta vaan antaa jollekin hyvään kotiin, jos itseä ei satu huksittamaan. Näin se ei kyllä ole, vammaiselle lapselle ei ole jonossa hyviä vaihtoehtoja.
-as-lapsen äiti-