"Enään" ja "siittä". Muita ärsyttäviä vikasanoja?
Harvinaisen yleisiä, ensimmäistä käytetään paljon näissä viesteissä, jälkimmäistä yllättävän paljon telkkarihaastatteluissa.
Särähtääkö joku muu korvaan?
Kommentit (2464)
Vierailija kirjoitti:
"Sit" kun pitäisi sanoa "sitä". Juuri eilen tv:ssä esiintyi hyvin mielenkiintoisesta aiheesta puhunut asiantuntija mutta minulta meinasi pää räjähtää häntä kuunnellessa tuon takia. "Kun sä painat sit nappia niin tää kone alkaa käsitellä sit tuotetta".
Muutenkin tuo ihmeellinen sanojen pätkiminen ärsyttää, ihan aikuisetkin tekee sitä.
Tomaattei, autoi, kurkkui, laatikoit, todella rasittavan kuuloista.
Vierailija kirjoitti:
Enää -sanan loppuun lisätty n-kirjain on ehkä tarttunut sitä muistuttavista muista samankaltaisissa yhteyksissä käytettävistä sanoista; yhtään, lainkaan, vähääkään, taaskaan, tänään ym.
Onkohan kyse siitä, että tuo yksi sana on vain päätetty kirjoittaa toisin kuin muut.
Enää, enempää, lisää.. meniskö nämä samaan kategoriaan?
Sivitti = sviitti
Salmimakkara = salamimakkara
Infrakti = infarkti
Lavuuri= lavuaari
Ko-sanan käyttö kun-sanan sijasta.
”Lähden heti tulemaan ko Matti soittaa”.
Vierailija kirjoitti:
Säkättely. Siis sä-muodon käyttö oikean passiivimuodon sijasta.
"Pitkässä juoksussa". Po. ennen pitkää tai pitkällä aikavälillä.
Epä-sanan käyttö. Viimeksi törmäsin ilmaisuun epäsairasta. Kai sana terve on edelleen käytössä?
Jo kymmenkunta vuotta sitten irvailtiin sillä, että ns. häkkispassiivia käyttäen kaikki suomen persoonapronominit voidaan korvata sä-sanalla, mikä yksinkertaistaisi kielioppia huomattavasti.
Ei ihmisten puhetavoista niin pitäisi raivostua, kunhan tulevat ymmärretyiksi. Kirjoitetun kielen kanssa on vähän eri juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sit" kun pitäisi sanoa "sitä". Juuri eilen tv:ssä esiintyi hyvin mielenkiintoisesta aiheesta puhunut asiantuntija mutta minulta meinasi pää räjähtää häntä kuunnellessa tuon takia. "Kun sä painat sit nappia niin tää kone alkaa käsitellä sit tuotetta".
Muutenkin tuo ihmeellinen sanojen pätkiminen ärsyttää, ihan aikuisetkin tekee sitä.
Tomaattei, autoi, kurkkui, laatikoit, todella rasittavan kuuloista.
Miellän nuo luettelemasi esimerkit murresanoiksi, vähän samaan malliin kuin "lanttuva, kaaliva, Amerikan herkkuva" ( Sleepy Sleepers).
-ap
Vierailija kirjoitti:
Kun joku on olevinaan - tarkoittaa ylpeää
Tuo on ihan oikeaa suomea, ei mitenkään virheellinen ilmaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Älä sano enään tai lyön sua nenään."
Juu, muistaakseni terapeutti/ kirjailija Jari Sinkkonen kertoi äidinkielen opettajansa näin häntä opastaneen. Oppi oli jäänyt mieleen.
Enään- sanalla ei kuitenkaan voi nolata itseään, toisin kuin esim. itse varhaisteininä luulin että jatkoroikka on jatkotroikka 😄. Onneksi se torpattiin välittömästi paikalla olleiden toimesta naurun kera. Jos korjausta ei olisi tullut, olisin sitä käyttänyt ihan pokkana myöhemminkin!
-apJatkoroikka on jatkojohto
Kyllä mä sen tiesin, mutta luulin että se on troikka 😄
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enää -sanan loppuun lisätty n-kirjain on ehkä tarttunut sitä muistuttavista muista samankaltaisissa yhteyksissä käytettävistä sanoista; yhtään, lainkaan, vähääkään, taaskaan, tänään ym.
Onkohan kyse siitä, että tuo yksi sana on vain päätetty kirjoittaa toisin kuin muut.
Enää, enempää, lisää.. meniskö nämä samaan kategoriaan?
Enääs-sanasta mm. seuraavassa blogissa:
http://jkorpela.fi/kielenopas/6.4.html
Lainaus sieltä:
"Enää vai enään?
Yleiskielessä käytetään muotoa enää eikä länsimurteissa tavallista muotoa enään. Yleiskielen kantaa voi perustella ja sen voi muistaa säännöllisyydellä: muodoltaan enää on vartalon enä- partitiivi. On luonnollista sanoa en jaksa enää, koska sanotaan myös esimerkiksi en jaksa enempää (eikä enempään)."
Tavan (tavallinen) kansalainen esim.
Öyhöttää
Mikrottaa
Bursa
Tavan ihmiset ei syö enää bursaa raflassa, vaan mikrottaa maggaraa himassa.
Vierailija kirjoitti:
Pinna- kun tarkoitetaan prosenttia
( Erittäin ärsyttävää)
Pinna merkitsee puhekielessä mm. prosenttia.
Vierailija kirjoitti:
Lyyssipusero - plyyssipusero
Se on plyysi, yhdellä ässällä.
Tavan
Toimesta
Anglismit
Suureellinen (po. suurellinen)
Anglismeja ja viimeksimainittua näkee jopa ns. laatumediassa. Ihmettelen, mitä koulussa opetetaan jos ei omaa kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Olevinaan tekee töitä (tarkoittaa: On tekevinään töitä)
Hyi! Ei kai kukaan oikeasti sano noin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketään/ketä kukaan/kuka sijasta.
Ketä lähtee mukaan... jne.
Gyl näi o. Se on KEKKÄ lähtee mukaan, tai KUKKA.
" Onks MUL KUKKAA soittanu?"... 😂
-ap
😀 Eiks tätä heittoa ymmärretty, kun sai alapeukkuja? Kympin uutisten loppukevennys, löytyy luultavasti haulla hauskimmat tai suurimmat uutismokat.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sit" kun pitäisi sanoa "sitä". Juuri eilen tv:ssä esiintyi hyvin mielenkiintoisesta aiheesta puhunut asiantuntija mutta minulta meinasi pää räjähtää häntä kuunnellessa tuon takia. "Kun sä painat sit nappia niin tää kone alkaa käsitellä sit tuotetta".
Muutenkin tuo ihmeellinen sanojen pätkiminen ärsyttää, ihan aikuisetkin tekee sitä.
Tomaattei, autoi, kurkkui, laatikoit, todella rasittavan kuuloista.Miellän nuo luettelemasi esimerkit murresanoiksi, vähän samaan malliin kuin "lanttuva, kaaliva, Amerikan herkkuva" ( Sleepy Sleepers).
-ap
Joo mutta yli puolet ketjusta käsittelee murresanoja, jotka ärsyttävät.
Ainekin. Esimerkiksi: "Vaikkei hän paljon saanut tänään aikaan, niin ainekin siivosi". Työkaveri kirjoittaa noin. Tekisi mieli kysyä, että mikä v**** on aina se aine joka on siivonnut.
Jatkoroikka on jatkojohto