Tunnetteko supervanhuksia? Jotka käyvät marjassa, siivoavat kotinsa itse, leipovat, hoitavat sairasta puolisoaan, ajavat pyörällä jne.
Kommentit (752)
Oma mummuni eli lasten isomummu! Isomummu on 78 vuotias ja hän on elämänsä kunnossa! Asuu yksin (kerrostalossa toki) ja ottaa kaikki kolme lastamme samaan aikaan yökylään! Lapset ovat 7v, 5v ja 2v. Nuorimmainen vieläpä nukkuu yöt huonosti. Isomummu laulaa ja silittää, aamusta leipovat sämpylöitä ja isomummu lähtee kaikkien kanssa puistoileen. Lapsia haettaessa on lasten likaiset vaatteet pesty (olen usein sanonut, ettei tarvitse), ruokaa laitetaan mukaan ja päivästä kerrotaan hymyssä suin.
Ja kyllä, on heti lasten jälkeen arvokkainta elämässäni <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun 95v mummo. Tekee aoituksen juttujen lisäksi ruuat suvulle sunnuntaisin. Hoitaa yksin maatilan jne.
Tää on huima mummo, koska hän ei saa edes EU-tukia eli viljelyssä pitää todella tehdä tulosta.
Meidän pitäjässä on yksi noin 80 vuotias mummeli jolla on lypsylehmiä yksinään. Hän sanoi minulle, että hänelle riittää kun ei tee hirveästi tappiota ja on jotain tekemistä. Käyn joskus auttamassa traktorihommissa siellä.
Appi kuoli yllättäen 87-vuotiaana. Ajoi autoa, teki laiturin, kävi marjassa jne. täysin ennen yllättävää sairauskohtausta ja kuolemaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on vanhus?
Mutsi 65-v touhuaa ja poukkoilee sinne tänne, ja aika varmaan 20-30v lisää on tulossa, ei merkkiäkään hidastumisesta.
Meille kakaroille tulee joskus vielä vaikeaa, kun karkailee laitoksesta tansseihin salaa miestään tapaamaan.Jos 65 on vanhus niin huh huh.
Niinpä. Eläkeikä monilla aloilla on joko 65 tai 68, joten tuossa iässä ollaan vielä töissä.
äitini oli nopea kävelemäänkin
myös eilen kun olin kävelylenkillä taaas läskiä poistamassa niin joku vanha mummeli käveli lammen lenkillä ohi!
sitten jäin lepää niin mummo veti kohta toisen kierroksen!
Hyvä Riikka!
PS:llä naispuheenjohtaja ennen Kokkareita.
Teillä tämä voi toimia, mutta itse en toimisi näin. Pienten lasten hoito on erittäin raskasta ja sitovaa iäkkäälle ihmiselle. En missään nimessä veisi lähes 80-vuotiaalle vanhukselle yökylään pieniä lapsia. Äitinä en jaksa uskoa, että iäkäs ihminen jaksaisi hoitaa pieniä lapsia yötä päivää. En myöskään luota siihen, että lapsen sairastuessa tai mahdollisessa tapaturmatilanteessa isovanhempi toimisi oikein.
Kyläillessä olisin itse mukana. En antaisi pieniä lapsia ulkoilemaan iäkkään vanhuksen mukaan. Lasten turvallisuus on aina etusijalla. Ja turvallisuudesta huolehtiminen on aina lapsen vanhempien vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Oma mummuni eli lasten isomummu! Isomummu on 78 vuotias ja hän on elämänsä kunnossa! Asuu yksin (kerrostalossa toki) ja ottaa kaikki kolme lastamme samaan aikaan yökylään! Lapset ovat 7v, 5v ja 2v. Nuorimmainen vieläpä nukkuu yöt huonosti. Isomummu laulaa ja silittää, aamusta leipovat sämpylöitä ja isomummu lähtee kaikkien kanssa puistoileen. Lapsia haettaessa on lasten likaiset vaatteet pesty (olen usein sanonut, ettei tarvitse), ruokaa laitetaan mukaan ja päivästä kerrotaan hymyssä suin.
Ja kyllä, on heti lasten jälkeen arvokkainta elämässäni <3
Äitini oli tällainen. Hän kuoli pari vuotta sitten 98-vuotiaana. Hoiti omat asiansa loppuun asti, jopa nimensä sukuhaudan kiveen, kun sai tiedon sairastamastaan syövästä.
Lasten isomummu (ja oma mummuni) on ammatiltaan lääkäri, joten hetkeäkään en ole miettinyt, osaako hän hoitaa tarvittaessa kuumeista lasta. Mummu itse soittelee, milloin lapset tulee ja toki välillä ottaa lapsia yksitellen yökylään. Hän on myös vapaaehtoistoimminnassa mukana ja kertakaikkiaan käsittämöttömän energinen nainen. Mummu myös lähettelee lapsista välillä whats`up kuvia ja videoita! Ja kyllä, tämä toimii meillä.
Puolisoni mummu on 65 vuotias, hetki sitten jäänyt eläkkeelle. Hän jaksaa olla lasten kanssa pari tuntia, JOS myös me vanhemmat olemme paikalla. Ja tämä on täysin OK ja jokainen voimiensa mukaan. Tärkeintä, että myös hän saa viettää aikaa lastensa kanssa siten, kun hänelle itselleen sopii :)
En tunne yhtään supervanhusta, mutta tunnen laudan boomereita, joiden elämä pyörii oman navan ympärillä.
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtään supervanhusta, mutta tunnen laudan boomereita, joiden elämä pyörii oman navan ympärillä.
Missäs muualla se pitäisi pyöriäkään.....
Eiköhän noita 75-80v supervanhuksia ole paljonkin.
Oma äitini osuu tuohon ikähaarukkaan ja reippaasti tuo elelee itsekseen. Kuntoilee, käy marjassa ja hoitaa, sekä auttelee tarvittaessa sairaampia kavereitaan.
Mun vanhemmat ovat 75 v mutta en ole ajatellut heitä vanhuksina vieläkään. Tekevät metsätöitä, myyvät halkoja ja marjoja nuoremmille jne.
Tunnen. Anoppini. Tai oli kunnes koronarokote romahdutti veriarvot hetkessä todella alas. 82 v, asuu maalla ja liikkunut mm. marjastamassa kaukanakin metsissä ja puuhannut jotain muutenkin koko ajan. Nyt veritankkaukset odottaa. Äitini oli samanlainen supervanhus loppuun saakka. Samoin appiukkoni, joka puuhastelee mitä vaan maaseudulla tehtävää kuten ennenkin.
Onhan niitä supervanhuksia, mutta töissä näen vain paljon apua tarvitsevia. Alkoholi on semmoinen vihollinen, joka vie kunnon jo nuorena. Toinen on tupakka.
Isä on 86 v ja sopii muuten kuvaukseen, mutta äiti kuoli vuosi sitten. Hän on muuten kunnossa mutta nivelet estävät jalkapallon ja tenniksen pelaamisen. On löytänyt uuden naisystävän. Odotamme jännityksellä ryhtyykö taas verkkokalastamaan. Se kun vaatii 2 henkilöä.
Mikä edes on "vanhus"? Mun mielestä tuo termi ei liity pelkkään ikään vaan myös kuntoon ja elämäntapaan. Alle 70-vuotias ei mun mielestä kyllä missään nimessä ole koskaan vanhus vaikka olisi missä kunnossa. 70 vuoden jälkeen voi olla vanhus, jos on raihnainen ja huonossa kunnossa joko henkisesti tai fyysisesti niin että tarvitsee apua ym. Vasta 90 vuoden jälkeen sanoisin vanhukseksi myös hyväkuntoista ihmistä.
Joka tapauksessa, tunnen mm. yli 80-vuotiaan setäni sekä harrastukseni parista yli 80-vuotiaan miehen, jotka ehkä menisivät tohon supervanhus-kategoriaan. En kuitenkaan ollenkaan osaa mieltää heistä kumpaakaan vanhukseksi. Setäni elämästä en niin tiedä, mutta harrastuskaveri ainakin kokkailee ja leipoo, retkeilee aktiivisesti, päivittää paljon facebookia (eikä mitenkään kökösti seniorityyppisesti vaan ihan osaa käyttää sitä, ei tulis somepäivityksistä yhtään mieleen että on seniori-ikäinen) ja vaikuttaa kaikin puolin yhtä aktiiviselta ja skarpilta kuin joku nelikymppinen. Mutta mun mielestä tossa ei ole edes mitään outoa sinänsä.
Myös isäni oli yli 70-vuotias eikä mitään merkkejä siitä, että olisi vanhukseksi tulossa. En tosiaan miellä että hän olisi vanhus, seniori-ikäinen ehkä alkaa olla mutta ihan samalla tavalla aktiivinen toimissaan kuin viimeiset kakskyt vuotta.
Tuolla rajan takana 70+ ihmiset tekee kaikkea mitä maalla tehdään jopa mullikoiden teurastuksia kotona.
Leila Koo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ikäraja supervanhukselle?
Ajattelin ensin 80, koska tiedän sellaisen, mutta sanotaan 75.
ap
Sulla ei taida oikein olla tuntumaa tuohon ikäryhmään? Suurin osa 75-vuotiaista on toimintakykyisiä ja aktiivisia. Yks tuttuni tekee sijaisuuksia hoivakodissa, vaikka on itse tuon 75. Hänellä on oma yritys, joten tekee myös monenlaista muuta keikkaa: valmistelee pitoja, siivoaa, remontoi, hoitaa istutuksia. Hoitaa myös lapsenlapsiaan.
Naapurini, 76-vuotias. Viljelee itse vihanneksensa, ratsastaa, reissaa ulkomailla, hoitaa lapsenlapsiaan.
Isäni lopetti kilpatanssin harrastamisen 80 vuotiaana ja luopui samalla myös ajokortista, koska ei ollut enää ajoa tanssiharjoituksiin.
Tämäpä just. Vanhempani jotka ovat 82 ja 76, asuvat maalla omakotitalossa. Maalämpö toki, mutta säästösyistä tietenkin puukattilalla lämmitetään talvella. Autolla pääsevät vielä liikkeelle, traktorilla lumityöt ja kaikkea sellaista. Kuulemma hitaasti joutuu tekemään kaiken, vaikka onkin päältä ajettavat leikkurit ja sellasta.... että ehkä ovat tosiaan supersellaisia sitten. Itseäni lähinnä huolettaa se että on noita infarktinalkuja ollut molemmilla, mutta tuleehan sinne ambulanssi sitten tarvittaessa.
Ja kun heistä aika jättää, peräkammarin pojat lähtevät pian perässä.