Yliopiston käyminen ei enää takaa naisten luokkanousua kuin harvoilla aloilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan ole huomannurt DI- ja amk-insinöörien työttömyyden valtavaa kasvua?

Vastavalmistuneet ovat yhä useammin kortistossa. Tekniikan ala ei ole enää mikään tae hyviin tuloihin.

Amk-insinööri on ihan eri asia kuin DI. DI:t toimivat johtajina ja vaativissa asiantuntijatöissä. Amk-insinöörillä on aivan erilainen urakehitys. Niistä ei taidettu tässä puhua.

DI-koulutusta on Suomessa nykyään aivan liikaa, ainoastaan vähemmistö valmistuneista pääsee nykyään huippupaikoille. Ja nykyhetki on erityisen surkea.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tyottomien-diplomi-insinoorien-m…

Huoh. Sinä siis määrität koulutuspaikkojen määrän mittaushistorian heikoimman kuukauden perusteella? Maalis- huhtikuussa koronakriisi nosti työttömyyttä tavalla, miten koskaan aikaisemmin ole nähty. Tämän perusteellako ne koulutuspaikat pitäisi määrittää? 

Ennen kriisiä DI työttömyys oli lähes olematon (n. 3 % tai alle). Kovin paljon alemmaksi työttömyys ei enää painu ja monella aloilla DI:stä oli todella pulaa. 

Joillain DI-aloilla pulaa, toisilla liikatarjontaa

"Insinööreistä on kova pula ja samaan aikaa Suomessa on 4000 työtöntä insinööriä – ”Osaaminen ei vastaa työelämän tarpeita”

11/2019"

En pääse lukemaan juttua. Voitko kertoa, mistä insinööreistä on pula? 

T. Sähkö- ja automatiikan inssiopiskelija, jonka pitäisi ensi vuonna valita kummalle puolelle erikoistuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nokia-huumassa lisättiin insinöörikoulutusta. Nyt huomataan että insinöörejä (DI & amk) on aivan liikaa.

Lisäksi noilla aloilla on alettu käyttää mm. intialaista halpatyövoimaa.

Missä on huomattu, että insinöörejä on liikaa? Ennen koronakriisiä DI:t työttömyys oli painunut alle 3 % - eli käytännössä täystyöllisyys (jotku on aina etsimässä työtä, mutta tuon alle työttömyys ei käytännössä painu). 

AMK insseillä toki työttömyys oli korkeampi, mutta matalimmassa päästä korkeakoulutetuilla. 

Jotenkin koomista ajatella, että insinöörit menivät ensimmäkseen Nokialle. Kaikki hokee koko ajan digitalisaatiota, automaatiota jne. ja kuvittelee, että tämä vain tapahtuu ilman, että kukaan tekee mitään. 

4000 oli työttömänä marraskuussa. Tammikuun tilanne oli hyvin poikkeuksellinen, monella kuitenkin vain pätkätyö ja nyt työttömyys on taas huipussa.

Insinöörejä on ennen kaikkea koulutettu väärille aloille. Ei tietotekniikan inssi korvaa rakennustekniikan inssiä.

Ja huom. koulutuspaikkojen lisäys tapahtui Nokia-huumassa 20 v sitten, ei kyse siitä ole että just vain sinne olisi työllistytty.

Yliopistossa opiskelu etenkin humanistisilla aloilla on nykyään pikemminkin kallis harrastus, jolla voi lähinnä vain lisätä yleissivistystään. Sen tietävät kaikki kyseisten alojen opiskelijat, ja monilla onkin jo opiskeluaikana vakituinen työpaikka palvelualoilla. Vika ei ole aloissa itsessään vaan siinä, että esim. kulttuurin tutkimuksen rahoitus on painunut olemattomiin kahdeksankymmentäluvun jälkeen. Alan työpaikat ovat vähentyneet entisestään viime vuosina. Ehkä yhdellä opiskelijalla joka yliopistossa on toivoa työllistyä juuri omalle alalle, ja se edellyttää täydellistä lopputyötä ja suhteita ja akateemista sukua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.

-Erityisopettaja

-Logopedi

-Psykologi

Näissä missään toki palkat eivät huikeat ole.

Erityisopettaja  3 833 eur/kk

Logopedi  3 566 eur/kk

Psykologi 3 822 eur/kk

Noilla ei luokkanousua tapahdu. Valitettavasti. Kuka pitää noista parhaiten palkattua erityisopettajaa kovin kummoisena uravaihtoehtona? Uralla ei pääse etenemään mitenkään. Nämä ovat esimerkkejä siitä kuinka kouluttaudutaan pitkään eikä päästä hyviin palkkoihin.

Jos vanhempi on esim. Lähäri tai siivooja, palkka selvästi alle 2000/kk on neljän tonnin liksa jo melkoinen luokkahyppy.

Se lähäri/siivooja on ennen pärjännyt sillä palkallaan. Asunnot oli halvempia ja inflaatio söi asuntolainan. Nykyään tuollaisilla palkoilla ei jää mitään käteen. Niillä ei paljoa ostella.

Erkkamaikan palkoilla pärjää jo kivasti.

Sinkkunainen pks ei sillä palkalla sellaiseen varallisuuteen yllä että voisi luokkanoususta puhua. Parturi-kampaaja sähkömiespuolisonsa kanssa pystyy ostamaan kalliimman asunnon. Tämä on inha fakta itsenäisille naisille.

Sähkömiehen keskipalkka on tonnin vähemmän kuin erkkamaikan..

Mutta se pystyy omalla ahkeruudellaan nostamaan sitä. Toisin kuin erkkamaikka. Voi siis halutessaan tienata enemmän.

Parturi-kampaaja puolison kanssa on parempi toimeentulo ja lainansaanti kuin sillä sinkku-akateemisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.

-Erityisopettaja

-Logopedi

-Psykologi

Näissä missään toki palkat eivät huikeat ole.

Erityisopettaja  3 833 eur/kk

Logopedi  3 566 eur/kk

Psykologi 3 822 eur/kk

Noilla ei luokkanousua tapahdu. Valitettavasti. Kuka pitää noista parhaiten palkattua erityisopettajaa kovin kummoisena uravaihtoehtona? Uralla ei pääse etenemään mitenkään. Nämä ovat esimerkkejä siitä kuinka kouluttaudutaan pitkään eikä päästä hyviin palkkoihin.

Jos vanhempi on esim. Lähäri tai siivooja, palkka selvästi alle 2000/kk on neljän tonnin liksa jo melkoinen luokkahyppy.

Se lähäri/siivooja on ennen pärjännyt sillä palkallaan. Asunnot oli halvempia ja inflaatio söi asuntolainan. Nykyään tuollaisilla palkoilla ei jää mitään käteen. Niillä ei paljoa ostella.

Erkkamaikan palkoilla pärjää jo kivasti.

Sinkkunainen pks ei sillä palkalla sellaiseen varallisuuteen yllä että voisi luokkanoususta puhua. Parturi-kampaaja sähkömiespuolisonsa kanssa pystyy ostamaan kalliimman asunnon. Tämä on inha fakta itsenäisille naisille.

Voiko se sähkömiespuolisokaan yksin ostella kivaa kämppää pääkaupunkiseudulta? Vilkaisin, että keskimäärin sähköasentaja tienaa 2700 euroa kuussa. Tienaahan sähköasentaja enemmän kuin se parturi-kampaaja, joka tienaa 2000 euroa kuussa, mutta ei tuossa vielä mistään luokkanoususta voi puhua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan ole huomannurt DI- ja amk-insinöörien työttömyyden valtavaa kasvua?

Vastavalmistuneet ovat yhä useammin kortistossa. Tekniikan ala ei ole enää mikään tae hyviin tuloihin.

Amk-insinööri on ihan eri asia kuin DI. DI:t toimivat johtajina ja vaativissa asiantuntijatöissä. Amk-insinöörillä on aivan erilainen urakehitys. Niistä ei taidettu tässä puhua.

DI-koulutusta on Suomessa nykyään aivan liikaa, ainoastaan vähemmistö valmistuneista pääsee nykyään huippupaikoille. Ja nykyhetki on erityisen surkea.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tyottomien-diplomi-insinoorien-m…

Huoh. Sinä siis määrität koulutuspaikkojen määrän mittaushistorian heikoimman kuukauden perusteella? Maalis- huhtikuussa koronakriisi nosti työttömyyttä tavalla, miten koskaan aikaisemmin ole nähty. Tämän perusteellako ne koulutuspaikat pitäisi määrittää? 

Ennen kriisiä DI työttömyys oli lähes olematon (n. 3 % tai alle). Kovin paljon alemmaksi työttömyys ei enää painu ja monella aloilla DI:stä oli todella pulaa. 

No katsopa vähän kauemmas, tammikuussa oli hetkellinen nousu mutta tuollakin alalla on paljon pätkätöitä. Kesällä ja syksyllä on aina korkeammat työttömyysluvut. Ja aiemmin mainitut kone- ja sähkötekniikka on etenkin ongelmallisia.

Jos inssiksi haluaa niin kannattaa valita suuntautuminen tarkoin.

Tietenkin ala kannattaa valita tarkkaaan. Yleisellä tasolla ei kuitenkaan voida sanoa, että tekniikan alan koulutusta, varsinkaan DI:tä olisi liikaa. 

Enemmin voisi sanoa, että suositut alat vetävät liian suuren osan opiskeljoista ja mm. kiinteistö- ja infrarakentamisen alalla on pulaa työntekijöistä. 

Laajemmin tekniikassakin on haasteena juuri täydennyskoulutus. Kortistossa on toki porukkaa, jotka ovat tehneet uraa vanhentuneilla työmenetelmillä ja duunit mennyt alta, kun työnantaja ei ole enää kilpailukykyinen. Nämä henkilöt pitäisi voida kouluttaa nykyajan vaatimuksille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.

Raksapuolen dippainsseillä ja arkkitehdeillä on tällä hetkellä täystyöllisyys. DI:t työskentelevät niin laajalla kentällä. Siellä on eroa koulutuksissa.

Ei minusta työttömyys tai työllisyys yksinään silti kerro mitään.

Niin, tällä hetkellä. Rakennusalakin on kuitenkin vaikeasti ennustettavaa.

Suurin työttömyys taitaa olla tällä hetkellä kone- ja sähkötekniikan insseillä.

Rakennusalaa koskevista virheistä on otettu jo opiksi, koska jos se kaatuu lähtee kaikki muu kaatumaan sen perässä. Tuosta syystä valtio ja kunnat työntävät suuret rakennusprojektit vaikka väkisin liikkeelle jos vaikuttaa taantuvalta.

Itse asiassa tämä syksy näyttää kuntatasolla siltä että monet suuret rakennusprojektit sysätään myöhemmäksi hamaan tulevaisuuteen. Talous on niin kiikun kaakun, ei haluta konkurssikunnaksi.

Rakennusala on huimassa nousussa ollut monta vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa opiskelu etenkin humanistisilla aloilla on nykyään pikemminkin kallis harrastus, jolla voi lähinnä vain lisätä yleissivistystään. Sen tietävät kaikki kyseisten alojen opiskelijat, ja monilla onkin jo opiskeluaikana vakituinen työpaikka palvelualoilla. Vika ei ole aloissa itsessään vaan siinä, että esim. kulttuurin tutkimuksen rahoitus on painunut olemattomiin kahdeksankymmentäluvun jälkeen. Alan työpaikat ovat vähentyneet entisestään viime vuosina. Ehkä yhdellä opiskelijalla joka yliopistossa on toivoa työllistyä juuri omalle alalle, ja se edellyttää täydellistä lopputyötä ja suhteita ja akateemista sukua.

Mitä ihmettä selität? Suurin osa valmistuu opettajiksi (etenkin kielistä paljon), ei heillä erityisen huono työllisyys ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.

Raksapuolen dippainsseillä ja arkkitehdeillä on tällä hetkellä täystyöllisyys. DI:t työskentelevät niin laajalla kentällä. Siellä on eroa koulutuksissa.

Ei minusta työttömyys tai työllisyys yksinään silti kerro mitään.

Niin, tällä hetkellä. Rakennusalakin on kuitenkin vaikeasti ennustettavaa.

Suurin työttömyys taitaa olla tällä hetkellä kone- ja sähkötekniikan insseillä.

Rakennusalaa koskevista virheistä on otettu jo opiksi, koska jos se kaatuu lähtee kaikki muu kaatumaan sen perässä. Tuosta syystä valtio ja kunnat työntävät suuret rakennusprojektit vaikka väkisin liikkeelle jos vaikuttaa taantuvalta.

Itse asiassa tämä syksy näyttää kuntatasolla siltä että monet suuret rakennusprojektit sysätään myöhemmäksi hamaan tulevaisuuteen. Talous on niin kiikun kaakun, ei haluta konkurssikunnaksi.

Rakennusala on huimassa nousussa ollut monta vuotta.

Tosissasi uskot ettei koronakriisi vaikuta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokkanousu tapahtuu menemällä töihin yrityksiin, tekemällä lujasti töitä ja nousemalla firman portaissa päällikkötasolle, tai vaihtoehtoisesti perustamalla oman yrityksen ja pistämällä sen menestymään.

Ai niin mutta 6-tuntiset työpäivät. No ei sitten.

Höpö höpö. Luokkateoriassa arvotetaan etenkin itsenäisyyttä. Että tekemisiä ei kelloteta eikä standardisoida. Että tekemiset eivät ole koneen korvattavissa, kuten esim se entisajan pankkitoimihenkilön työ oli.

No perusta oma firma sitten jos luokkanousua halajat. Olet oman itsesi herra päivästä yksi lähtien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.

-Erityisopettaja

-Logopedi

-Psykologi

Näissä missään toki palkat eivät huikeat ole.

Erityisopettaja  3 833 eur/kk

Logopedi  3 566 eur/kk

Psykologi 3 822 eur/kk

Noilla ei luokkanousua tapahdu. Valitettavasti. Kuka pitää noista parhaiten palkattua erityisopettajaa kovin kummoisena uravaihtoehtona? Uralla ei pääse etenemään mitenkään. Nämä ovat esimerkkejä siitä kuinka kouluttaudutaan pitkään eikä päästä hyviin palkkoihin.

Jos vanhempi on esim. Lähäri tai siivooja, palkka selvästi alle 2000/kk on neljän tonnin liksa jo melkoinen luokkahyppy.

Se lähäri/siivooja on ennen pärjännyt sillä palkallaan. Asunnot oli halvempia ja inflaatio söi asuntolainan. Nykyään tuollaisilla palkoilla ei jää mitään käteen. Niillä ei paljoa ostella.

Erkkamaikan palkoilla pärjää jo kivasti.

Sinkkunainen pks ei sillä palkalla sellaiseen varallisuuteen yllä että voisi luokkanoususta puhua. Parturi-kampaaja sähkömiespuolisonsa kanssa pystyy ostamaan kalliimman asunnon. Tämä on inha fakta itsenäisille naisille.

Sähkömiehen keskipalkka on tonnin vähemmän kuin erkkamaikan..

Mutta se pystyy omalla ahkeruudellaan nostamaan sitä. Toisin kuin erkkamaikka. Voi siis halutessaan tienata enemmän.

Parturi-kampaaja puolison kanssa on parempi toimeentulo ja lainansaanti kuin sillä sinkku-akateemisella.

Vaikkapa erkkamaikka voi ryhtyä rehtoriksi tai hankkiutua esim. amk:ssa paremmille palkoille, psykologi voi hakeutua rahakkaampaan kuin koulupsykologin työhön, logopedi toimia yrittäjänä, mahdollisuuksia on.

Eikä sitä pelkkää palkkaa kannata ihan vaan tuijottaa. Esim. erkkamaikalla on opettajan työajat ja lomat. 3800e/kk ei ole paha kun vapaata on 170 päivää vuodessa ja työpäivän kesto 6h päivässä. Vertaa esim. juristin 5500e/kk, 9h päivässä, lomia 6vk vuodessa jollei ota palkattomia lisäksi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.

-Erityisopettaja

-Logopedi

-Psykologi

Näissä missään toki palkat eivät huikeat ole.

Erityisopettaja  3 833 eur/kk

Logopedi  3 566 eur/kk

Psykologi 3 822 eur/kk

Noilla ei luokkanousua tapahdu. Valitettavasti. Kuka pitää noista parhaiten palkattua erityisopettajaa kovin kummoisena uravaihtoehtona? Uralla ei pääse etenemään mitenkään. Nämä ovat esimerkkejä siitä kuinka kouluttaudutaan pitkään eikä päästä hyviin palkkoihin.

Jos vanhempi on esim. Lähäri tai siivooja, palkka selvästi alle 2000/kk on neljän tonnin liksa jo melkoinen luokkahyppy.

Se lähäri/siivooja on ennen pärjännyt sillä palkallaan. Asunnot oli halvempia ja inflaatio söi asuntolainan. Nykyään tuollaisilla palkoilla ei jää mitään käteen. Niillä ei paljoa ostella.

Erkkamaikan palkoilla pärjää jo kivasti.

Sinkkunainen pks ei sillä palkalla sellaiseen varallisuuteen yllä että voisi luokkanoususta puhua. Parturi-kampaaja sähkömiespuolisonsa kanssa pystyy ostamaan kalliimman asunnon. Tämä on inha fakta itsenäisille naisille.

Voiko se sähkömiespuolisokaan yksin ostella kivaa kämppää pääkaupunkiseudulta? Vilkaisin, että keskimäärin sähköasentaja tienaa 2700 euroa kuussa. Tienaahan sähköasentaja enemmän kuin se parturi-kampaaja, joka tienaa 2000 euroa kuussa, mutta ei tuossa vielä mistään luokkanoususta voi puhua.

Eihän kukaan sähkärin ja kampaajan kohdalla luokkanoususta puhu. Ongelma oli se, että joillain naisvaltaisilla akateemisilla aloilla kuvitellaan luokkanousua tapahtuvaksi vaikka maailma on muuttunut ja maisterien arvostus laskenut kuin lehmän häntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nokia-huumassa lisättiin insinöörikoulutusta. Nyt huomataan että insinöörejä (DI & amk) on aivan liikaa.

Lisäksi noilla aloilla on alettu käyttää mm. intialaista halpatyövoimaa.

Missä on huomattu, että insinöörejä on liikaa? Ennen koronakriisiä DI:t työttömyys oli painunut alle 3 % - eli käytännössä täystyöllisyys (jotku on aina etsimässä työtä, mutta tuon alle työttömyys ei käytännössä painu). 

AMK insseillä toki työttömyys oli korkeampi, mutta matalimmassa päästä korkeakoulutetuilla. 

Jotenkin koomista ajatella, että insinöörit menivät ensimmäkseen Nokialle. Kaikki hokee koko ajan digitalisaatiota, automaatiota jne. ja kuvittelee, että tämä vain tapahtuu ilman, että kukaan tekee mitään. 

4000 oli työttömänä marraskuussa. Tammikuun tilanne oli hyvin poikkeuksellinen, monella kuitenkin vain pätkätyö ja nyt työttömyys on taas huipussa.

Insinöörejä on ennen kaikkea koulutettu väärille aloille. Ei tietotekniikan inssi korvaa rakennustekniikan inssiä.

Ja huom. koulutuspaikkojen lisäys tapahtui Nokia-huumassa 20 v sitten, ei kyse siitä ole että just vain sinne olisi työllistytty.

Tuo 4000 työtöntä on n. 4 % insinööreistä https://www.ilry.fi/sites/default/files/ilry_tyottomyyskatsaus_01_2020_…

Eli työtöömyys oli tammikuussa alempi kuin suomalaisilla keskimäärin - eli jos insinöörejä koulutetaan liikaa, niin lähes kaikkilla muilla aloilla liika koulutusta on enemmän.

Totta kai insinöörin, niin kuin kaikkien muiden, kannattaa pohtia omaa erikoistumista enemmän. 

Nokia huumassa paikkoja lisättiin, sitten niitä karsittiin - ja sitten on pulaa IT- alan osaajista. Tämäkin on toki kohdistamiskysymys. Kaikki IT- inssitkään eivät taivu kaikkiin IT- tehtäviin. 

Mutta jos:

a) insinöörien työttömyys on matalampi kuin väestön keskimäärin

b) työllisyyttä voitaisiin edelleen parantaa ohjaamalla insinööriopiskelijoita paremmin työllistäville aloille

ei voida sanoa, että koulutusta on liikaa. Voidaan ehkä sanoa, että sen voisi kohdistaa vielä tehokkaammin.  

Riippuu täysin alasta mitä opiskelee, kyllähän sitä luokka nousua tapahtuu jos duunari perheen jälkeläinen lukee lääkäriksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.

-Erityisopettaja

-Logopedi

-Psykologi

Näissä missään toki palkat eivät huikeat ole.

Erityisopettaja  3 833 eur/kk

Logopedi  3 566 eur/kk

Psykologi 3 822 eur/kk

Noilla ei luokkanousua tapahdu. Valitettavasti. Kuka pitää noista parhaiten palkattua erityisopettajaa kovin kummoisena uravaihtoehtona? Uralla ei pääse etenemään mitenkään. Nämä ovat esimerkkejä siitä kuinka kouluttaudutaan pitkään eikä päästä hyviin palkkoihin.

Jos vanhempi on esim. Lähäri tai siivooja, palkka selvästi alle 2000/kk on neljän tonnin liksa jo melkoinen luokkahyppy.

Se lähäri/siivooja on ennen pärjännyt sillä palkallaan. Asunnot oli halvempia ja inflaatio söi asuntolainan. Nykyään tuollaisilla palkoilla ei jää mitään käteen. Niillä ei paljoa ostella.

Erkkamaikan palkoilla pärjää jo kivasti.

Sinkkunainen pks ei sillä palkalla sellaiseen varallisuuteen yllä että voisi luokkanoususta puhua. Parturi-kampaaja sähkömiespuolisonsa kanssa pystyy ostamaan kalliimman asunnon. Tämä on inha fakta itsenäisille naisille.

Sähkömiehen keskipalkka on tonnin vähemmän kuin erkkamaikan..

Mutta se pystyy omalla ahkeruudellaan nostamaan sitä. Toisin kuin erkkamaikka. Voi siis halutessaan tienata enemmän.

Parturi-kampaaja puolison kanssa on parempi toimeentulo ja lainansaanti kuin sillä sinkku-akateemisella.

Vaikkapa erkkamaikka voi ryhtyä rehtoriksi tai hankkiutua esim. amk:ssa paremmille palkoille, psykologi voi hakeutua rahakkaampaan kuin koulupsykologin työhön, logopedi toimia yrittäjänä, mahdollisuuksia on.

Eikä sitä pelkkää palkkaa kannata ihan vaan tuijottaa. Esim. erkkamaikalla on opettajan työajat ja lomat. 3800e/kk ei ole paha kun vapaata on 170 päivää vuodessa ja työpäivän kesto 6h päivässä. Vertaa esim. juristin 5500e/kk, 9h päivässä, lomia 6vk vuodessa jollei ota palkattomia lisäksi...

Vastaavaan palkkatasoon ja paljon yli pääsee ilman 5 vuoden koulutusta. Esim. ahtaajat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.

-Erityisopettaja

-Logopedi

-Psykologi

Näissä missään toki palkat eivät huikeat ole.

Erityisopettaja  3 833 eur/kk

Logopedi  3 566 eur/kk

Psykologi 3 822 eur/kk

Noilla ei luokkanousua tapahdu. Valitettavasti. Kuka pitää noista parhaiten palkattua erityisopettajaa kovin kummoisena uravaihtoehtona? Uralla ei pääse etenemään mitenkään. Nämä ovat esimerkkejä siitä kuinka kouluttaudutaan pitkään eikä päästä hyviin palkkoihin.

Jos vanhempi on esim. Lähäri tai siivooja, palkka selvästi alle 2000/kk on neljän tonnin liksa jo melkoinen luokkahyppy.

Se lähäri/siivooja on ennen pärjännyt sillä palkallaan. Asunnot oli halvempia ja inflaatio söi asuntolainan. Nykyään tuollaisilla palkoilla ei jää mitään käteen. Niillä ei paljoa ostella.

Erkkamaikan palkoilla pärjää jo kivasti.

Sinkkunainen pks ei sillä palkalla sellaiseen varallisuuteen yllä että voisi luokkanoususta puhua. Parturi-kampaaja sähkömiespuolisonsa kanssa pystyy ostamaan kalliimman asunnon. Tämä on inha fakta itsenäisille naisille.

Voiko se sähkömiespuolisokaan yksin ostella kivaa kämppää pääkaupunkiseudulta? Vilkaisin, että keskimäärin sähköasentaja tienaa 2700 euroa kuussa. Tienaahan sähköasentaja enemmän kuin se parturi-kampaaja, joka tienaa 2000 euroa kuussa, mutta ei tuossa vielä mistään luokkanoususta voi puhua.

Suorittavia työväenluokkaisia ammatteja molemmat. Esimies antaa tarkat ohjeet miten homma hoidetaan ja itsenäistä ajattelua ei kannateta. Se erkkamaikka voi itse valita hyvin pitkälle työpaikkansa ja aikansa ja lisätä halutessaan mahdollisesti muita oppiaineita opetettavakseen ja kasvattaa ihan jo sillä liksaansa loma-ajoista tinkimättä. Kukaan e tule syynäämään päivän päätteeksi työn tulosta.  Kaksi erkkamaikkaa tienaa jo 7600, sillä jo ostelee ihan kivat asunnot Helsingistäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.

-Erityisopettaja

-Logopedi

-Psykologi

Näissä missään toki palkat eivät huikeat ole.

Erityisopettaja  3 833 eur/kk

Logopedi  3 566 eur/kk

Psykologi 3 822 eur/kk

Noilla ei luokkanousua tapahdu. Valitettavasti. Kuka pitää noista parhaiten palkattua erityisopettajaa kovin kummoisena uravaihtoehtona? Uralla ei pääse etenemään mitenkään. Nämä ovat esimerkkejä siitä kuinka kouluttaudutaan pitkään eikä päästä hyviin palkkoihin.

Jos vanhempi on esim. Lähäri tai siivooja, palkka selvästi alle 2000/kk on neljän tonnin liksa jo melkoinen luokkahyppy.

Se lähäri/siivooja on ennen pärjännyt sillä palkallaan. Asunnot oli halvempia ja inflaatio söi asuntolainan. Nykyään tuollaisilla palkoilla ei jää mitään käteen. Niillä ei paljoa ostella.

Erkkamaikan palkoilla pärjää jo kivasti.

Sinkkunainen pks ei sillä palkalla sellaiseen varallisuuteen yllä että voisi luokkanoususta puhua. Parturi-kampaaja sähkömiespuolisonsa kanssa pystyy ostamaan kalliimman asunnon. Tämä on inha fakta itsenäisille naisille.

Sähkömiehen keskipalkka on tonnin vähemmän kuin erkkamaikan..

Mutta se pystyy omalla ahkeruudellaan nostamaan sitä. Toisin kuin erkkamaikka. Voi siis halutessaan tienata enemmän.

Parturi-kampaaja puolison kanssa on parempi toimeentulo ja lainansaanti kuin sillä sinkku-akateemisella.

Vaikkapa erkkamaikka voi ryhtyä rehtoriksi tai hankkiutua esim. amk:ssa paremmille palkoille, psykologi voi hakeutua rahakkaampaan kuin koulupsykologin työhön, logopedi toimia yrittäjänä, mahdollisuuksia on.

Eikä sitä pelkkää palkkaa kannata ihan vaan tuijottaa. Esim. erkkamaikalla on opettajan työajat ja lomat. 3800e/kk ei ole paha kun vapaata on 170 päivää vuodessa ja työpäivän kesto 6h päivässä. Vertaa esim. juristin 5500e/kk, 9h päivässä, lomia 6vk vuodessa jollei ota palkattomia lisäksi...

Vastaavaan palkkatasoon ja paljon yli pääsee ilman 5 vuoden koulutusta. Esim. ahtaajat.

Myös lentäjät, formulakuskit ym.  Kaikki juristit ja lääkärit vois kouluttautua formulakuskilentäjiksi.

Tee kovaa ja ahkerasti työtä nuorena kun fysiikka sallii. Kerää varallisuutesi ja lepää vanhana.

Älä tee kuten nykyään tehdään että opiskelet 8 vuotta huonolle alalle. Pääset hitaasti työuralla alkuun ja puurrat vanhaksi asti että saat lainat maksettua.

Onko Suomessa vielä joku LUOKKAJAKO?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.

-Erityisopettaja

-Logopedi

-Psykologi

Näissä missään toki palkat eivät huikeat ole.

Erityisopettaja  3 833 eur/kk

Logopedi  3 566 eur/kk

Psykologi 3 822 eur/kk

Noilla ei luokkanousua tapahdu. Valitettavasti. Kuka pitää noista parhaiten palkattua erityisopettajaa kovin kummoisena uravaihtoehtona? Uralla ei pääse etenemään mitenkään. Nämä ovat esimerkkejä siitä kuinka kouluttaudutaan pitkään eikä päästä hyviin palkkoihin.

Jos vanhempi on esim. Lähäri tai siivooja, palkka selvästi alle 2000/kk on neljän tonnin liksa jo melkoinen luokkahyppy.

Se lähäri/siivooja on ennen pärjännyt sillä palkallaan. Asunnot oli halvempia ja inflaatio söi asuntolainan. Nykyään tuollaisilla palkoilla ei jää mitään käteen. Niillä ei paljoa ostella.

Erkkamaikan palkoilla pärjää jo kivasti.

Sinkkunainen pks ei sillä palkalla sellaiseen varallisuuteen yllä että voisi luokkanoususta puhua. Parturi-kampaaja sähkömiespuolisonsa kanssa pystyy ostamaan kalliimman asunnon. Tämä on inha fakta itsenäisille naisille.

Voiko se sähkömiespuolisokaan yksin ostella kivaa kämppää pääkaupunkiseudulta? Vilkaisin, että keskimäärin sähköasentaja tienaa 2700 euroa kuussa. Tienaahan sähköasentaja enemmän kuin se parturi-kampaaja, joka tienaa 2000 euroa kuussa, mutta ei tuossa vielä mistään luokkanoususta voi puhua.

Suorittavia työväenluokkaisia ammatteja molemmat. Esimies antaa tarkat ohjeet miten homma hoidetaan ja itsenäistä ajattelua ei kannateta. Se erkkamaikka voi itse valita hyvin pitkälle työpaikkansa ja aikansa ja lisätä halutessaan mahdollisesti muita oppiaineita opetettavakseen ja kasvattaa ihan jo sillä liksaansa loma-ajoista tinkimättä. Kukaan e tule syynäämään päivän päätteeksi työn tulosta.  Kaksi erkkamaikkaa tienaa jo 7600, sillä jo ostelee ihan kivat asunnot Helsingistäkin. 

Tätähän tässä on koko ketju yritetty sanoa, että naisen luokkanousu tapahtuu juuri noin karvalompsan kautta eikä sen oman akateemisen koulutuksen kautta paitsi niillä muutamilla kovapalkkaisilla aloilla.