Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yliopiston käyminen ei enää takaa naisten luokkanousua kuin harvoilla aloilla
25.08.2020 |
Toisen ketjun innoittamana.
Ennen yliopiston käyminen takasi luokkanousun. Nykyään ei. Monet ovat huonopalkkaisissa töissä, osa ihan kortistossa.
Luokkanousu tapahtuu oikeastaan vain niillä hyväpalkkaisilla ja arvostetuilla aloilla oikiksen, lääkiksen ja tekniikan yliopistotutkintojen kautta. Nämä muut peruspalkkaiset ammatit ovat nykyään sitä harmaata massaa eikä arvosteta kuten ennen. Joskus aikoinaan jopa valkolakkia arvostettiin. Se on tätä nykyä nollan arvoinen.
Kommentit (486)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.
-Erityisopettaja
-Logopedi
-Psykologi
Näissä missään toki palkat eivät huikeat ole.
Erityisopettaja 3 833 eur/kk
Logopedi 3 566 eur/kk
Psykologi 3 822 eur/kk
Noilla ei luokkanousua tapahdu. Valitettavasti. Kuka pitää noista parhaiten palkattua erityisopettajaa kovin kummoisena uravaihtoehtona? Uralla ei pääse etenemään mitenkään. Nämä ovat esimerkkejä siitä kuinka kouluttaudutaan pitkään eikä päästä hyviin palkkoihin.
a) Riippuu lähtötasosta
b) Erityisopettajalla on opettajan lomat mikä on merkittävä seikka niin perhe-elämän, harrastusten ym. suhteen. Ottaen huomioon progressiivisen verotuksen, ei ole itsestään selvää että tuo 3800e/kuussa olisi mitenkään huono verrattaessa vaikkapa kauppatieteen maisterin mediaanipalkkaan 5000e/kuussa, ehkä myös vaikkapa juristin 5500e/kk mediaanipalkkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oliko ennen niin paljon vähemmän paikkoja yliopistossa? Vai mistä tämä kehitys johtuu?
Nykyään et oo mitään ellet oo just joku lääkäri, hammaslääkäri, diplomi-insinööri, arkkitehti tai juristi.
Omalla paperillani ei paljoa tee.
Oli.
Yo-merkonomi saattoi edetä pikkupankin johtajaksi.
Nykyään harvoin kaupan kassaa pidemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.
-Erityisopettaja
-Logopedi
-Psykologi
Näissä missään toki palkat eivät huikeat ole.
Erityisopettaja 3 833 eur/kk
Logopedi 3 566 eur/kk
Psykologi 3 822 eur/kk
Noilla ei luokkanousua tapahdu. Valitettavasti. Kuka pitää noista parhaiten palkattua erityisopettajaa kovin kummoisena uravaihtoehtona? Uralla ei pääse etenemään mitenkään. Nämä ovat esimerkkejä siitä kuinka kouluttaudutaan pitkään eikä päästä hyviin palkkoihin.
Jos vanhempi on esim. Lähäri tai siivooja, palkka selvästi alle 2000/kk on neljän tonnin liksa jo melkoinen luokkahyppy.
Se lähäri/siivooja on ennen pärjännyt sillä palkallaan. Asunnot oli halvempia ja inflaatio söi asuntolainan. Nykyään tuollaisilla palkoilla ei jää mitään käteen. Niillä ei paljoa ostella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.
-Erityisopettaja
-Logopedi
-Psykologi
Näissä missään toki palkat eivät huikeat ole.
Erityisopettaja 3 833 eur/kk
Logopedi 3 566 eur/kk
Psykologi 3 822 eur/kk
Noilla ei luokkanousua tapahdu. Valitettavasti. Kuka pitää noista parhaiten palkattua erityisopettajaa kovin kummoisena uravaihtoehtona? Uralla ei pääse etenemään mitenkään. Nämä ovat esimerkkejä siitä kuinka kouluttaudutaan pitkään eikä päästä hyviin palkkoihin.
Jos vanhempi on esim. Lähäri tai siivooja, palkka selvästi alle 2000/kk on neljän tonnin liksa jo melkoinen luokkahyppy.
Se lähäri/siivooja on ennen pärjännyt sillä palkallaan. Asunnot oli halvempia ja inflaatio söi asuntolainan. Nykyään tuollaisilla palkoilla ei jää mitään käteen. Niillä ei paljoa ostella.
Erkkamaikan palkoilla pärjää jo kivasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.
Raksapuolen dippainsseillä ja arkkitehdeillä on tällä hetkellä täystyöllisyys. DI:t työskentelevät niin laajalla kentällä. Siellä on eroa koulutuksissa.
Ei minusta työttömyys tai työllisyys yksinään silti kerro mitään.
Niin, tällä hetkellä. Rakennusalakin on kuitenkin vaikeasti ennustettavaa.
Suurin työttömyys taitaa olla tällä hetkellä kone- ja sähkötekniikan insseillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko ennen niin paljon vähemmän paikkoja yliopistossa? Vai mistä tämä kehitys johtuu?
Nykyään et oo mitään ellet oo just joku lääkäri, hammaslääkäri, diplomi-insinööri, arkkitehti tai juristi.
Omalla paperillani ei paljoa tee.
Oli.
Yo-merkonomi saattoi edetä pikkupankin johtajaksi.
Nykyään harvoin kaupan kassaa pidemmälle.
Tähän kaksi huomiota. Nyt ei yo- merkonomeja enää ole, eli ops on sama lukio ja peruskoulupohjaisille (ennen yo ryhmillä oli kovempi vaatimustaso).
Toiseksi tämä pankkisektori on hyvä esimerkki. Kyseessähän on myös alan murros - ennen jokaisessa kylässä oli useampi pankkikonttori, nyt pienessä kaupungissa voi ehkä olla vain yksi pankki. Näin ollen pankinjohtajan paikkojakin on paljon vähemmän.
Luokkanousu tapahtuu menemällä töihin yrityksiin, tekemällä lujasti töitä ja nousemalla firman portaissa päällikkötasolle, tai vaihtoehtoisesti perustamalla oman yrityksen ja pistämällä sen menestymään.
Ai niin mutta 6-tuntiset työpäivät. No ei sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan ole huomannurt DI- ja amk-insinöörien työttömyyden valtavaa kasvua?
Vastavalmistuneet ovat yhä useammin kortistossa. Tekniikan ala ei ole enää mikään tae hyviin tuloihin.Amk-insinööri on ihan eri asia kuin DI. DI:t toimivat johtajina ja vaativissa asiantuntijatöissä. Amk-insinöörillä on aivan erilainen urakehitys. Niistä ei taidettu tässä puhua.
Meillä suuressa insinööritoimistossa TJ on opistoinsinööri, kuten myös suurin osa johtoryhmästä. Koulutuserot eivät tuo mitään eroa henkilökohtaiseen tehtäväkenttään, vain työkokemus ja omat näytöt kyvykkyydestä. Henkilöstössä on opisto-, AMK-, ylempi AMK- ja diplomi-insinöörejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan ole huomannurt DI- ja amk-insinöörien työttömyyden valtavaa kasvua?
Vastavalmistuneet ovat yhä useammin kortistossa. Tekniikan ala ei ole enää mikään tae hyviin tuloihin.Amk-insinööri on ihan eri asia kuin DI. DI:t toimivat johtajina ja vaativissa asiantuntijatöissä. Amk-insinöörillä on aivan erilainen urakehitys. Niistä ei taidettu tässä puhua.
DI-koulutusta on Suomessa nykyään aivan liikaa, ainoastaan vähemmistö valmistuneista pääsee nykyään huippupaikoille. Ja nykyhetki on erityisen surkea.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tyottomien-diplomi-insinoorien-m…Huoh. Sinä siis määrität koulutuspaikkojen määrän mittaushistorian heikoimman kuukauden perusteella? Maalis- huhtikuussa koronakriisi nosti työttömyyttä tavalla, miten koskaan aikaisemmin ole nähty. Tämän perusteellako ne koulutuspaikat pitäisi määrittää?
Ennen kriisiä DI työttömyys oli lähes olematon (n. 3 % tai alle). Kovin paljon alemmaksi työttömyys ei enää painu ja monella aloilla DI:stä oli todella pulaa.
No katsopa vähän kauemmas, tammikuussa oli hetkellinen nousu mutta tuollakin alalla on paljon pätkätöitä. Kesällä ja syksyllä on aina korkeammat työttömyysluvut. Ja aiemmin mainitut kone- ja sähkötekniikka on etenkin ongelmallisia.
Jos inssiksi haluaa niin kannattaa valita suuntautuminen tarkoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luokkanousu tapahtuu menemällä töihin yrityksiin, tekemällä lujasti töitä ja nousemalla firman portaissa päällikkötasolle, tai vaihtoehtoisesti perustamalla oman yrityksen ja pistämällä sen menestymään.
Ai niin mutta 6-tuntiset työpäivät. No ei sitten.
Höpö höpö. Luokkateoriassa arvotetaan etenkin itsenäisyyttä. Että tekemisiä ei kelloteta eikä standardisoida. Että tekemiset eivät ole koneen korvattavissa, kuten esim se entisajan pankkitoimihenkilön työ oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.
Raksapuolen dippainsseillä ja arkkitehdeillä on tällä hetkellä täystyöllisyys. DI:t työskentelevät niin laajalla kentällä. Siellä on eroa koulutuksissa.
Ei minusta työttömyys tai työllisyys yksinään silti kerro mitään.
Niin, tällä hetkellä. Rakennusalakin on kuitenkin vaikeasti ennustettavaa.
Suurin työttömyys taitaa olla tällä hetkellä kone- ja sähkötekniikan insseillä.
Rakennusalaa koskevista virheistä on otettu jo opiksi, koska jos se kaatuu lähtee kaikki muu kaatumaan sen perässä. Tuosta syystä valtio ja kunnat työntävät suuret rakennusprojektit vaikka väkisin liikkeelle jos vaikuttaa taantuvalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Ei se lastentarhatädin tutkinto miehillekään anna 10k€ kuukausituloja
Miehiä ei paljoa noilla huonopalkkaisilla naisaloilla näy. Miehet menevät statusta ja/tai varallisuutta korottaviin töihin.
Miehelle on parempi vaihtoehto joku nopea amiskoulutus ja niska limassa töiden painaminen kuin kasvatustieteiden opiskelu. Kerää sen varallisuuden mitä arvostetaan ja millä saa puolison.
Meidän vuosikurssilta ainakin nopeasti napattiin ne harvat miehet. Melkein tuli tappelua.
T. Kasvatustieteitä opiskellut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.
Raksapuolen dippainsseillä ja arkkitehdeillä on tällä hetkellä täystyöllisyys. DI:t työskentelevät niin laajalla kentällä. Siellä on eroa koulutuksissa.
Ei minusta työttömyys tai työllisyys yksinään silti kerro mitään.
Niin, tällä hetkellä. Rakennusalakin on kuitenkin vaikeasti ennustettavaa.
Suurin työttömyys taitaa olla tällä hetkellä kone- ja sähkötekniikan insseillä.
Insinöörit työskentelee yksityisellä sektorilla, joss sudanteet tietenkin vaikuttavat. Työttömyyttä ei kuitenkaan voi torjua niin, että ihmisiä koulutetaan niin vähän, ettei minkään ammattinikkeen ihmisiä jää työttömäksi edes matalasuhdanteessa. Oleellisempi kysymys on se, kuinka nopesti työttömäksi jäänyt työllistyy.
Tekniikan alalla tarjonta luo myös kysyntää. Jos Suomessa ei koulutettaisi esim. koneinssejä, ei täällä olisi koneenrakennusteollisuuttakaan. Tämähän on nyt Suomen suurimpia vientialoja. Tässäkin taas tullaan siihen, että koulutusta voidaan aina kohdentaa vielä tarkemmin. Konesuunnittelijoita voi olla työttöminä, lujuuslaskennan osaajista taas on paha pula.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.
-Erityisopettaja
-Logopedi
-Psykologi
Näissä missään toki palkat eivät huikeat ole.
Erityisopettaja 3 833 eur/kk
Logopedi 3 566 eur/kk
Psykologi 3 822 eur/kk
Noilla ei luokkanousua tapahdu. Valitettavasti. Kuka pitää noista parhaiten palkattua erityisopettajaa kovin kummoisena uravaihtoehtona? Uralla ei pääse etenemään mitenkään. Nämä ovat esimerkkejä siitä kuinka kouluttaudutaan pitkään eikä päästä hyviin palkkoihin.
Jos vanhempi on esim. Lähäri tai siivooja, palkka selvästi alle 2000/kk on neljän tonnin liksa jo melkoinen luokkahyppy.
Se lähäri/siivooja on ennen pärjännyt sillä palkallaan. Asunnot oli halvempia ja inflaatio söi asuntolainan. Nykyään tuollaisilla palkoilla ei jää mitään käteen. Niillä ei paljoa ostella.
Erkkamaikan palkoilla pärjää jo kivasti.
Sinkkunainen pks ei sillä palkalla sellaiseen varallisuuteen yllä että voisi luokkanoususta puhua. Parturi-kampaaja sähkömiespuolisonsa kanssa pystyy ostamaan kalliimman asunnon. Tämä on inha fakta itsenäisille naisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan ole huomannurt DI- ja amk-insinöörien työttömyyden valtavaa kasvua?
Vastavalmistuneet ovat yhä useammin kortistossa. Tekniikan ala ei ole enää mikään tae hyviin tuloihin.Amk-insinööri on ihan eri asia kuin DI. DI:t toimivat johtajina ja vaativissa asiantuntijatöissä. Amk-insinöörillä on aivan erilainen urakehitys. Niistä ei taidettu tässä puhua.
DI-koulutusta on Suomessa nykyään aivan liikaa, ainoastaan vähemmistö valmistuneista pääsee nykyään huippupaikoille. Ja nykyhetki on erityisen surkea.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tyottomien-diplomi-insinoorien-m…Huoh. Sinä siis määrität koulutuspaikkojen määrän mittaushistorian heikoimman kuukauden perusteella? Maalis- huhtikuussa koronakriisi nosti työttömyyttä tavalla, miten koskaan aikaisemmin ole nähty. Tämän perusteellako ne koulutuspaikat pitäisi määrittää?
Ennen kriisiä DI työttömyys oli lähes olematon (n. 3 % tai alle). Kovin paljon alemmaksi työttömyys ei enää painu ja monella aloilla DI:stä oli todella pulaa.
Joillain DI-aloilla pulaa, toisilla liikatarjontaa
"Insinööreistä on kova pula ja samaan aikaa Suomessa on 4000 työtöntä insinööriä – ”Osaaminen ei vastaa työelämän tarpeita”
11/2019"
Olen sukuni ensimmäinen yliopiston käynyt. Ei olisi kannattanut. Olen köyhempi ja työttömämpi kuin kukaan muu suvussani vaikka en edes opiskellut mitään höpöhöpöä.
Vierailija kirjoitti:
Luokkanousu tapahtuu menemällä töihin yrityksiin, tekemällä lujasti töitä ja nousemalla firman portaissa päällikkötasolle, tai vaihtoehtoisesti perustamalla oman yrityksen ja pistämällä sen menestymään.
Ai niin mutta 6-tuntiset työpäivät. No ei sitten.
En mä nyt oikein usko, että kaikki kaupan kassat voi vaan ahkeruudella nousta kaupan johtoon.
Mulla on humanistinen tutkinto, mutta teen töitä taloushallinnossa. Vaikka tekisin ahkerasti töitä, en usko nousevani koskaan talouspäälliköksi ilman sopivaa koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.
-Erityisopettaja
-Logopedi
-Psykologi
Näissä missään toki palkat eivät huikeat ole.
Erityisopettaja 3 833 eur/kk
Logopedi 3 566 eur/kk
Psykologi 3 822 eur/kk
Noilla ei luokkanousua tapahdu. Valitettavasti. Kuka pitää noista parhaiten palkattua erityisopettajaa kovin kummoisena uravaihtoehtona? Uralla ei pääse etenemään mitenkään. Nämä ovat esimerkkejä siitä kuinka kouluttaudutaan pitkään eikä päästä hyviin palkkoihin.
Jos vanhempi on esim. Lähäri tai siivooja, palkka selvästi alle 2000/kk on neljän tonnin liksa jo melkoinen luokkahyppy.
Se lähäri/siivooja on ennen pärjännyt sillä palkallaan. Asunnot oli halvempia ja inflaatio söi asuntolainan. Nykyään tuollaisilla palkoilla ei jää mitään käteen. Niillä ei paljoa ostella.
Erkkamaikan palkoilla pärjää jo kivasti.
Sinkkunainen pks ei sillä palkalla sellaiseen varallisuuteen yllä että voisi luokkanoususta puhua. Parturi-kampaaja sähkömiespuolisonsa kanssa pystyy ostamaan kalliimman asunnon. Tämä on inha fakta itsenäisille naisille.
Sähkömiehen keskipalkka on tonnin vähemmän kuin erkkamaikan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.
Raksapuolen dippainsseillä ja arkkitehdeillä on tällä hetkellä täystyöllisyys. DI:t työskentelevät niin laajalla kentällä. Siellä on eroa koulutuksissa.
Ei minusta työttömyys tai työllisyys yksinään silti kerro mitään.
Niin, tällä hetkellä. Rakennusalakin on kuitenkin vaikeasti ennustettavaa.
Suurin työttömyys taitaa olla tällä hetkellä kone- ja sähkötekniikan insseillä.
Rakennusalaa koskevista virheistä on otettu jo opiksi, koska jos se kaatuu lähtee kaikki muu kaatumaan sen perässä. Tuosta syystä valtio ja kunnat työntävät suuret rakennusprojektit vaikka väkisin liikkeelle jos vaikuttaa taantuvalta.
Itse asiassa tämä syksy näyttää kuntatasolla siltä että monet suuret rakennusprojektit sysätään myöhemmäksi hamaan tulevaisuuteen. Talous on niin kiikun kaakun, ei haluta konkurssikunnaksi.
Alue: Aihe vapaa
Huoh. Sinä siis määrität koulutuspaikkojen määrän mittaushistorian heikoimman kuukauden perusteella? Maalis- huhtikuussa koronakriisi nosti työttömyyttä tavalla, miten koskaan aikaisemmin ole nähty. Tämän perusteellako ne koulutuspaikat pitäisi määrittää?
Ennen kriisiä DI työttömyys oli lähes olematon (n. 3 % tai alle). Kovin paljon alemmaksi työttömyys ei enää painu ja monella aloilla DI:stä oli todella pulaa.