Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yliopiston käyminen ei enää takaa naisten luokkanousua kuin harvoilla aloilla
25.08.2020 |
Toisen ketjun innoittamana.
Ennen yliopiston käyminen takasi luokkanousun. Nykyään ei. Monet ovat huonopalkkaisissa töissä, osa ihan kortistossa.
Luokkanousu tapahtuu oikeastaan vain niillä hyväpalkkaisilla ja arvostetuilla aloilla oikiksen, lääkiksen ja tekniikan yliopistotutkintojen kautta. Nämä muut peruspalkkaiset ammatit ovat nykyään sitä harmaata massaa eikä arvosteta kuten ennen. Joskus aikoinaan jopa valkolakkia arvostettiin. Se on tätä nykyä nollan arvoinen.
Kommentit (486)
Itse aloin 90-luvulla velkavivulla asuntosijoittajaksi. 16 asuntoa, lainaa vähän.
Aiomme ostaa vielä yhden, lopullisen kodin, kun sellainen tulee markkinoille.
Kummatkin ollaan tavallisista kodeista, perusammatit, mutta tajusin asuntosijoittamisen, kun työkaveri maksoi vuokraa enemmän, kun minä lainaa plus vastiketta.
Nyt tämä ei enää kannata Helsingissä, mutta valtaosa asunnoista ovat velattomia.
Kyllä me ollaan tuettu ja kannustettu lapsia opiskelussa. Maksettu yksityisopetusta. Esikoinen haluaa lääkäriksi ja maksetaan Tartossa opiskelut. Ehkä Rovaniemelle voi päästä.
Koko kesän kävi kesälukiota ja sai nyt matikan keskiarvon nostettua kymppiin. Teki kyllä paljon töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.
-Erityisopettaja
-Logopedi
-Psykologi
Näissä missään toki palkat eivät huikeat ole.
Erityisopettaja 3 833 eur/kk
Logopedi 3 566 eur/kk
Psykologi 3 822 eur/kk
Noilla ei luokkanousua tapahdu. Valitettavasti. Kuka pitää noista parhaiten palkattua erityisopettajaa kovin kummoisena uravaihtoehtona? Uralla ei pääse etenemään mitenkään. Nämä ovat esimerkkejä siitä kuinka kouluttaudutaan pitkään eikä päästä hyviin palkkoihin.
Jos vanhempi on esim. Lähäri tai siivooja, palkka selvästi alle 2000/kk on neljän tonnin liksa jo melkoinen luokkahyppy.
Se lähäri/siivooja on ennen pärjännyt sillä palkallaan. Asunnot oli halvempia ja inflaatio söi asuntolainan. Nykyään tuollaisilla palkoilla ei jää mitään käteen. Niillä ei paljoa ostella.
Erkkamaikan palkoilla pärjää jo kivasti.
Sinkkunainen pks ei sillä palkalla sellaiseen varallisuuteen yllä että voisi luokkanoususta puhua. Parturi-kampaaja sähkömiespuolisonsa kanssa pystyy ostamaan kalliimman asunnon. Tämä on inha fakta itsenäisille naisille.
Onko tämä nyt palstapeikkojen uusi peloittelutaktiikka? Eikö keski-ikäisten naisten kelpaamattomuudella heristely toiminutkaan tarpeeksi hyvin?
Nyt uhkaillaan naisia sillä, että eivät pysty elättämään itseään tai "nostamaan sosiaaliluokkaansa" ilman miestä. :D Voin itse 4200€ bruttopalkalla elävänä yksinäisenä naisena todeta, että tulen riittävän mukavasti toimeen ja rahapula ei ainakaan ole sellainen asia, mikä motivoisi minua parisuhteeseen itselleni jollain tapaa vastenmielisen ja/tai yhdentekevän miehen kanssa. Paljon helpompi ja miellyttävämpi vaikka muuttaa kehyskuntaan kuin alkaa parisuhteeseen saadakseen "kalliimman asunnon".
Voi näitä miehiä, sääliksi käy.
Ja osaksi myös voi näitä naisia. Koska ei nämä kaikki miehet ole kultaisia hyväntekijöitä, vaan huomaavat kyllä ennemmin tai myöhemmin, jos joku alkaa parisuhteeseen vain rahan takia. Siinä voi sitten nainen joutua aikamoisen taloudellisen kiristyksen kohteeksi, kun aikeet paljastuvat. Ei ole oikeutta ns. vaatia mitään, kun miehen palkalla kuitenkin kaikki maksetaan. Ei ole äänioikeutta asioihin, tai voi lähteä.
Olen vierestä katsellut tällaista suhdetta, johon tuttuni rupesi. Nyt hän valittaa, että ulkoiset puitteet on hyvät, mutta hän on täysin riippuvainen miehestään joka päättää kaiken. Nainen ilmeisesti siis kuvitteli, että miehestä tulee hänelle joku "parempi Kela", mutta mies huomasi ajan myötä aikeet ja nainen on nyt ihan lapsen asemassa siinä suhteessa. Ei koe voivansa lähteäkään suhteesta, koska toisaalta tietää joutuvansa Kelan tuille jos lähtee. Mies nähtävästi on tyytyväinen, hänellä on kodinhoitaja ja säännöllistä tarpeiden tyydytystä. Nainen lähtee seuraksi pippaloihin, koristeena kainalossa. Nainen on siis ns. trophy wife. Kun olen tuota heidän menoa seurannut, niin mielestäni mies on tuossa voittaja ja nainen häviäjä. Luulen jopa, että mies on aika varhaisessa vaiheessa tajunnut naisen aikeet, ja ehkä etsikin tällaista naista (ja vain esitti aluksi korviaan myöten rakastunutta, jotta saisi tällaisen naisen). Eli miettikää tätäkin naiset hyvät, jos etsitte miestä pelkästään kulujen maksajaksi... itsenäisyydellä ja vapaudellakin on nimittäin hintansa.
Ei tuolla ole mitään tekemistä ketjun aiheen kanssa. Aloittajan mielestähän naisten pitäisi ja kannattaisi ryhtyä parisuhteisiin rahan takia, koska se on aloittajan maailmassa naisille ainoa tie "luokkanousuun" eli mukavaan toimentuloon. Noinhan ei tosiasiassa ole, yliopistokoulutetut naiset pystyvät kyllä keskimäärin elättämään itsensä siinä missä parturikampaajat tai lähihoitajatkin. Yleensä yliopistokoulutetut myös työllistyvät paremmin ja heillä on parempi palkka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se papiksi, lääkäriksi, opettajaksi tai vaikka sossuksi itsensä lukenut on jo ylempää keskiluokkaa, oli mies tai nainen.
YLEMPÄÄ keskiluokkaa? Sossu? Ehkä silloin 70-luvulla. Ei todellakaan nykyään. Korkeintaan taviskeskiluokkaa eikä se sen ylemmäksi nouse kuin varakkaan puolison avulla.
Lääkäri toki on ylempää keskiluokkaa.
Kyllä yliopistokoulutuksen saaneet on jaettu perinteisesti ylempään keskiluokkaan. Palkan suhteessa on keskiluokkaa, mutta näitä on määritelty perinteisemmin mm. koulutuksen tasolla ja työn itsenäisyydellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se papiksi, lääkäriksi, opettajaksi tai vaikka sossuksi itsensä lukenut on jo ylempää keskiluokkaa, oli mies tai nainen.
YLEMPÄÄ keskiluokkaa? Sossu? Ehkä silloin 70-luvulla. Ei todellakaan nykyään. Korkeintaan taviskeskiluokkaa eikä se sen ylemmäksi nouse kuin varakkaan puolison avulla.
Lääkäri toki on ylempää keskiluokkaa.
Kyllä yliopistokoulutuksen saaneet on jaettu perinteisesti ylempään keskiluokkaan. Palkan suhteessa on keskiluokkaa, mutta näitä on määritelty perinteisemmin mm. koulutuksen tasolla ja työn itsenäisyydellä.
Perinteisesti vaan ei enää. Joka toinen helsinkiläinen ei voi kuulua ylempään keskiluokkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se papiksi, lääkäriksi, opettajaksi tai vaikka sossuksi itsensä lukenut on jo ylempää keskiluokkaa, oli mies tai nainen.
YLEMPÄÄ keskiluokkaa? Sossu? Ehkä silloin 70-luvulla. Ei todellakaan nykyään. Korkeintaan taviskeskiluokkaa eikä se sen ylemmäksi nouse kuin varakkaan puolison avulla.
Lääkäri toki on ylempää keskiluokkaa.
Kyllä yliopistokoulutuksen saaneet on jaettu perinteisesti ylempään keskiluokkaan. Palkan suhteessa on keskiluokkaa, mutta näitä on määritelty perinteisemmin mm. koulutuksen tasolla ja työn itsenäisyydellä.
Yhteiskunnan perusjako käsittää kolme kerrosta: työväenluokan, keskiluokan ja yläluokan. Työväenluokka ja keskiluokka on jaettu perinteisesti vielä kahteen alaryhmään: pelkän peruskoulutuksen saaneeseen työväestöön ja ammattikoulutuksen saaneeseen työväestöön sekä lukio-, opisto- tai ammattikorkeakoulutuksen saaneeseen alempaan keskiluokkaan ja yliopistokoulutuksen saaneeseen ylempään keskiluokkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se papiksi, lääkäriksi, opettajaksi tai vaikka sossuksi itsensä lukenut on jo ylempää keskiluokkaa, oli mies tai nainen.
YLEMPÄÄ keskiluokkaa? Sossu? Ehkä silloin 70-luvulla. Ei todellakaan nykyään. Korkeintaan taviskeskiluokkaa eikä se sen ylemmäksi nouse kuin varakkaan puolison avulla.
Lääkäri toki on ylempää keskiluokkaa.
Heh, samalla lailla ylempi yliopistokoulutus. Palkkakaan ei paljoa jää. Pappiin verrattuna tonnin enemmän ja itsenäinen asiantuntijatyö.
Suomessa ei millään alalla jäädä kandiin, niin tuo ylempi yliopistokoulutus on turha itsekorostus.
Pappien arvostus on laskenut sieltä 1700-luvulta ihan huolella.
Farmaseutit tekevät vain kandin, proviisorin koulutukseen on vaikea päästä jatkamaan. Myös varhaiskasvatuksen opettajat yleensä kandeja, maisteri ei juuri tuo lisää työelämässä, että kannattaisi, ellei sitten omaksi iloksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se papiksi, lääkäriksi, opettajaksi tai vaikka sossuksi itsensä lukenut on jo ylempää keskiluokkaa, oli mies tai nainen.
YLEMPÄÄ keskiluokkaa? Sossu? Ehkä silloin 70-luvulla. Ei todellakaan nykyään. Korkeintaan taviskeskiluokkaa eikä se sen ylemmäksi nouse kuin varakkaan puolison avulla.
Lääkäri toki on ylempää keskiluokkaa.
Kyllä yliopistokoulutuksen saaneet on jaettu perinteisesti ylempään keskiluokkaan. Palkan suhteessa on keskiluokkaa, mutta näitä on määritelty perinteisemmin mm. koulutuksen tasolla ja työn itsenäisyydellä.
Yhteiskunnan perusjako käsittää kolme kerrosta: työväenluokan, keskiluokan ja yläluokan. Työväenluokka ja keskiluokka on jaettu perinteisesti vielä kahteen alaryhmään: pelkän peruskoulutuksen saaneeseen työväestöön ja ammattikoulutuksen saaneeseen työväestöön sekä lukio-, opisto- tai ammattikorkeakoulutuksen saaneeseen alempaan keskiluokkaan ja yliopistokoulutuksen saaneeseen ylempään keskiluokkaan.
Eli sossut ylempää keskiluokkaa wikipedian mukaan (sossut osaa myös merkitä lähteet, koska tiedekorkeakoulututkinto).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeastaan mitään muuta takuualaa enää kuin tuo lääkis. Työttömyys on lisääntynyt niin juristeilla, DI-insseillä kuin kauppatieteissäkin.
-Erityisopettaja
-Logopedi
-Psykologi
Näissä missään toki palkat eivät huikeat ole.
Erityisopettaja 3 833 eur/kk
Logopedi 3 566 eur/kk
Psykologi 3 822 eur/kk
Noilla ei luokkanousua tapahdu. Valitettavasti. Kuka pitää noista parhaiten palkattua erityisopettajaa kovin kummoisena uravaihtoehtona? Uralla ei pääse etenemään mitenkään. Nämä ovat esimerkkejä siitä kuinka kouluttaudutaan pitkään eikä päästä hyviin palkkoihin.
Jos vanhempi on esim. Lähäri tai siivooja, palkka selvästi alle 2000/kk on neljän tonnin liksa jo melkoinen luokkahyppy.
Se lähäri/siivooja on ennen pärjännyt sillä palkallaan. Asunnot oli halvempia ja inflaatio söi asuntolainan. Nykyään tuollaisilla palkoilla ei jää mitään käteen. Niillä ei paljoa ostella.
Erkkamaikan palkoilla pärjää jo kivasti.
Sinkkunainen pks ei sillä palkalla sellaiseen varallisuuteen yllä että voisi luokkanoususta puhua. Parturi-kampaaja sähkömiespuolisonsa kanssa pystyy ostamaan kalliimman asunnon. Tämä on inha fakta itsenäisille naisille.
Onko tämä nyt palstapeikkojen uusi peloittelutaktiikka? Eikö keski-ikäisten naisten kelpaamattomuudella heristely toiminutkaan tarpeeksi hyvin?
Nyt uhkaillaan naisia sillä, että eivät pysty elättämään itseään tai "nostamaan sosiaaliluokkaansa" ilman miestä. :D Voin itse 4200€ bruttopalkalla elävänä yksinäisenä naisena todeta, että tulen riittävän mukavasti toimeen ja rahapula ei ainakaan ole sellainen asia, mikä motivoisi minua parisuhteeseen itselleni jollain tapaa vastenmielisen ja/tai yhdentekevän miehen kanssa. Paljon helpompi ja miellyttävämpi vaikka muuttaa kehyskuntaan kuin alkaa parisuhteeseen saadakseen "kalliimman asunnon".
Voi näitä miehiä, sääliksi käy.
Ja osaksi myös voi näitä naisia. Koska ei nämä kaikki miehet ole kultaisia hyväntekijöitä, vaan huomaavat kyllä ennemmin tai myöhemmin, jos joku alkaa parisuhteeseen vain rahan takia. Siinä voi sitten nainen joutua aikamoisen taloudellisen kiristyksen kohteeksi, kun aikeet paljastuvat. Ei ole oikeutta ns. vaatia mitään, kun miehen palkalla kuitenkin kaikki maksetaan. Ei ole äänioikeutta asioihin, tai voi lähteä.
Olen vierestä katsellut tällaista suhdetta, johon tuttuni rupesi. Nyt hän valittaa, että ulkoiset puitteet on hyvät, mutta hän on täysin riippuvainen miehestään joka päättää kaiken. Nainen ilmeisesti siis kuvitteli, että miehestä tulee hänelle joku "parempi Kela", mutta mies huomasi ajan myötä aikeet ja nainen on nyt ihan lapsen asemassa siinä suhteessa. Ei koe voivansa lähteäkään suhteesta, koska toisaalta tietää joutuvansa Kelan tuille jos lähtee. Mies nähtävästi on tyytyväinen, hänellä on kodinhoitaja ja säännöllistä tarpeiden tyydytystä. Nainen lähtee seuraksi pippaloihin, koristeena kainalossa. Nainen on siis ns. trophy wife. Kun olen tuota heidän menoa seurannut, niin mielestäni mies on tuossa voittaja ja nainen häviäjä. Luulen jopa, että mies on aika varhaisessa vaiheessa tajunnut naisen aikeet, ja ehkä etsikin tällaista naista (ja vain esitti aluksi korviaan myöten rakastunutta, jotta saisi tällaisen naisen). Eli miettikää tätäkin naiset hyvät, jos etsitte miestä pelkästään kulujen maksajaksi... itsenäisyydellä ja vapaudellakin on nimittäin hintansa.
Ei tuolla ole mitään tekemistä ketjun aiheen kanssa. Aloittajan mielestähän naisten pitäisi ja kannattaisi ryhtyä parisuhteisiin rahan takia, koska se on aloittajan maailmassa naisille ainoa tie "luokkanousuun" eli mukavaan toimentuloon. Noinhan ei tosiasiassa ole, yliopistokoulutetut naiset pystyvät kyllä keskimäärin elättämään itsensä siinä missä parturikampaajat tai lähihoitajatkin. Yleensä yliopistokoulutetut myös työllistyvät paremmin ja heillä on parempi palkka.
... Mutta koska tällä palstalla (ja tässä ketjussakin) moni pohtii vakavissaan etenemistä elämässä puolison varallisuuden kautta, niin hyvä on tuoda tätäkin esiin, että se ei ole ruusuilla tanssimista.
Ja olen samaa mieltä kanssasi tilastollisesti yliopistokoulutuksen hyödyistä. Tiedän kuitenkin myös yliopistokoulutettuja työttömiä, jotka ovat puolisoa valitessaan ottaneet huomioon puolison varallisuuden ja palkkatason (ja se ei ole aina ollut hyvä valintakriteeri).
1 % yli 100000 > eliitti
> 90%: 50945 - > ylempi keskiluokka
> 80%: 39101 -> keskiluokka
> 70%: 32672 -> alempi keskiluokka
> 60%: 27874 -> duunari
> 50%: 23290 -> duunari
> 40%: 18670 -> duunari
> 30%: 14553 -> köyhä, opiskelija
> 20%: 11150 -> köyhä, opiskelija
> 10%: 7875 -> köyhä, opiskelija
Tietysti monet duunarit tienaa enemmän kuin tästä jaosta voisi olettaa, ja jotkut akateemiset vajoaa duunariluokkaan. Mutta näinhän sitten menee heidän kulutuksensakin, ja kulutus paljolti määrää mihin luokkaan pystyy kuulumaan.
> itse asiassa jo 4245/kk
> riittää) todellakin pääsee sinne parhaiten tienaavan
> 10% joukkoon. Täällä rikkaat eivät ole juurikaan
> rikkaita eivätkä köyhät juurikaan köyhiä. Käytännössä
> kaikilla menee suurin piirtein mukavasti ja elämän
> välttämättömyyksien hankkimisessa ei ole ongelmia
> oikein kenelläkään. Marmatusta toki kuulee, mutta ei
> täällä köyhiä ole. Ei kyllä juuri rikkaitakaan.
Tuommoiset neljän-viiden tonnit tulot on hyvin monella akateemisella tai sinnepäin koulutetulla, jolla on jonkin verran työkokemusta ja vaikka joku asiantuntija-ammatti. IT-ala, lehtorit, rehtorit, ylemmät upseerit, paremmin tienaavat duunarit = keskiluokkaisia kaikki tyynni. He maksavat pitkiä asuntolainoja, kiroilevat pk-seudun asuntohintoja ja yrittävät sovittaa premium-auton ja Thaimaan-matkan tulotasoonsa.
Mutta jos on edes aloitteleva lääkäri, edes vähän menestynyt DI tai ekonomi, niin helposti tienaa jo enemmän, ja nämä laskisin ylempään keskiluokkaan kuuluvaksi.
Eliittiin kuuluu vain ne, joilla on jo jotain sanavaltaakin, esim. toimitusjohtajia, tuomareita, ylilääkäreitä, erilaisia pomoja joilla on PnL-vastuu ja vähän enemmän alaisia ja bisnesvastuuta, ylimmät upseerit, korkeakoulujen kerma... näitä voi etsiä vuosittain julkaistuista verolistoista (raja 150 k€), ja osa näistä tippuu siitäkin ulos, 100 - 150 k€ väliin, mutta heillä on kuitenkin jotain asemaa ja vähän valtaa olla osa eliittiä. Saattavat esim. olla (potentiaalisia) vapaamuurareita, erilaisissa yhteisöissä kuten paremmissa pursiseuroissa, jopa suomalaisella klubilla, ja mikseipä ruotsalaisella myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se papiksi, lääkäriksi, opettajaksi tai vaikka sossuksi itsensä lukenut on jo ylempää keskiluokkaa, oli mies tai nainen.
YLEMPÄÄ keskiluokkaa? Sossu? Ehkä silloin 70-luvulla. Ei todellakaan nykyään. Korkeintaan taviskeskiluokkaa eikä se sen ylemmäksi nouse kuin varakkaan puolison avulla.
Lääkäri toki on ylempää keskiluokkaa.
Heh, samalla lailla ylempi yliopistokoulutus. Palkkakaan ei paljoa jää. Pappiin verrattuna tonnin enemmän ja itsenäinen asiantuntijatyö.
Suomessa ei millään alalla jäädä kandiin, niin tuo ylempi yliopistokoulutus on turha itsekorostus.
Pappien arvostus on laskenut sieltä 1700-luvulta ihan huolella.
Farmaseutit tekevät vain kandin, proviisorin koulutukseen on vaikea päästä jatkamaan. Myös varhaiskasvatuksen opettajat yleensä kandeja, maisteri ei juuri tuo lisää työelämässä, että kannattaisi, ellei sitten omaksi iloksi.
Varhaiskastuksessa maisterin paperit tuo sen lisäarvon, että voi tehdä hallinnollisia hommia päiväkodissa ja päiväkodinjohtajat ovat kaikki maistereita. Kyllä se mun mielestä kannattaa, jos haluaa johtajahommiin omalla alallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se papiksi, lääkäriksi, opettajaksi tai vaikka sossuksi itsensä lukenut on jo ylempää keskiluokkaa, oli mies tai nainen.
YLEMPÄÄ keskiluokkaa? Sossu? Ehkä silloin 70-luvulla. Ei todellakaan nykyään. Korkeintaan taviskeskiluokkaa eikä se sen ylemmäksi nouse kuin varakkaan puolison avulla.
Lääkäri toki on ylempää keskiluokkaa.
Kyllä yliopistokoulutuksen saaneet on jaettu perinteisesti ylempään keskiluokkaan. Palkan suhteessa on keskiluokkaa, mutta näitä on määritelty perinteisemmin mm. koulutuksen tasolla ja työn itsenäisyydellä.
Yhteiskunnan perusjako käsittää kolme kerrosta: työväenluokan, keskiluokan ja yläluokan. Työväenluokka ja keskiluokka on jaettu perinteisesti vielä kahteen alaryhmään: pelkän peruskoulutuksen saaneeseen työväestöön ja ammattikoulutuksen saaneeseen työväestöön sekä lukio-, opisto- tai ammattikorkeakoulutuksen saaneeseen alempaan keskiluokkaan ja yliopistokoulutuksen saaneeseen ylempään keskiluokkaan.
Eli sossut ylempää keskiluokkaa wikipedian mukaan (sossut osaa myös merkitä lähteet, koska tiedekorkeakoulututkinto).
Korkeakoulututkinto ainakin mennyt hukkaan tuolla wikipediaa lähteenä käyttävällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se papiksi, lääkäriksi, opettajaksi tai vaikka sossuksi itsensä lukenut on jo ylempää keskiluokkaa, oli mies tai nainen.
YLEMPÄÄ keskiluokkaa? Sossu? Ehkä silloin 70-luvulla. Ei todellakaan nykyään. Korkeintaan taviskeskiluokkaa eikä se sen ylemmäksi nouse kuin varakkaan puolison avulla.
Lääkäri toki on ylempää keskiluokkaa.
Kyllä yliopistokoulutuksen saaneet on jaettu perinteisesti ylempään keskiluokkaan. Palkan suhteessa on keskiluokkaa, mutta näitä on määritelty perinteisemmin mm. koulutuksen tasolla ja työn itsenäisyydellä.
Yhteiskunnan perusjako käsittää kolme kerrosta: työväenluokan, keskiluokan ja yläluokan. Työväenluokka ja keskiluokka on jaettu perinteisesti vielä kahteen alaryhmään: pelkän peruskoulutuksen saaneeseen työväestöön ja ammattikoulutuksen saaneeseen työväestöön sekä lukio-, opisto- tai ammattikorkeakoulutuksen saaneeseen alempaan keskiluokkaan ja yliopistokoulutuksen saaneeseen ylempään keskiluokkaan.
Ketjun aihe on vanhan perusjaon muuttuminen. Turhaan sinä sitä siteeraat.
Mitkä ammatit takaa sen, että kuuluu ylempään luokkaan? Riittääkö, että on yliopistokoulutus, mutta ei töitä?
Saako jonkun tarran rintaan, että tietää mihin kuuluu? Entä sekaliitot?
Entäs onko luokkajakoa esim jos on käynyt Helsingin yliopiston vs. Rovaniemi? Aallossa varmaan ne huiput, jotka eivät mieti näitä vaan keskittyvät olennaiseen?
Tässä meidän naapurustossa oletettavasti on todellakin luokkajako. Naapurin akateemisen äidin lapsi ei saanut leikkiä yrittäjän lapsen kanssa. Koomista. Ovat samassa hoitopaikassa ja asuvat vastakkain omakotitaloissa. Lapset samanikäisiä.
Luokkajako rules?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se papiksi, lääkäriksi, opettajaksi tai vaikka sossuksi itsensä lukenut on jo ylempää keskiluokkaa, oli mies tai nainen.
YLEMPÄÄ keskiluokkaa? Sossu? Ehkä silloin 70-luvulla. Ei todellakaan nykyään. Korkeintaan taviskeskiluokkaa eikä se sen ylemmäksi nouse kuin varakkaan puolison avulla.
Lääkäri toki on ylempää keskiluokkaa.
Kyllä yliopistokoulutuksen saaneet on jaettu perinteisesti ylempään keskiluokkaan. Palkan suhteessa on keskiluokkaa, mutta näitä on määritelty perinteisemmin mm. koulutuksen tasolla ja työn itsenäisyydellä.
Yhteiskunnan perusjako käsittää kolme kerrosta: työväenluokan, keskiluokan ja yläluokan. Työväenluokka ja keskiluokka on jaettu perinteisesti vielä kahteen alaryhmään: pelkän peruskoulutuksen saaneeseen työväestöön ja ammattikoulutuksen saaneeseen työväestöön sekä lukio-, opisto- tai ammattikorkeakoulutuksen saaneeseen alempaan keskiluokkaan ja yliopistokoulutuksen saaneeseen ylempään keskiluokkaan.
Ketjun aihe on vanhan perusjaon muuttuminen. Turhaan sinä sitä siteeraat.
Niin yhteiskuntatieteellisessta tutkimuksessa on huomattu, että esimerkiksi työväenluokassa on tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosina. Vanhat duunariammatit ovat kadonneet ja tilalle tullut ammattitaidottomien ja työttömien ryhmää enemmän kuin ennen. Sen sijaan täällä esitetyt arviot ylemmän keskiluokan tilanteesta perustuvat pelkkään mutuun. Se on totta, että säätykierto on pysähtynyt Suomessakin. Työväenluokasta ei enää koulutuksella nousta isoina joukkoina keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan vaan esim. pääsääntöisesti akateemisten vanhempien lapset ovat itsekin akateemisia. Nuo tulojaot ja muut joku vetää täällä ihan hatusta eikä edes ymmärrä yhteiskuntaluokan ideaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvi olla edes höpöala.
Höpöala? Ei semmoista olekaan. Mikä mielestäsi on höpöala, kulttuuriantropologiako esimerkiksi? Se nyt ei ainakaan!
Niin, mitäpä siitä seuraa kun lähes koko ikäluokka pitää tunkea yliopistoihin tavalla tai toisella? Koulutusinflaatiosta on puhuttu jo pitkään, nyt se sitten näyttäisi toden teolla toteutuvan. Samaan aikaan käytännön työt joko jäävät tekemättä tai niihin alipalkataan ulkomailta haettua työvoimaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee kovaa ja ahkerasti työtä nuorena kun fysiikka sallii. Kerää varallisuutesi ja lepää vanhana.
Älä tee kuten nykyään tehdään että opiskelet 8 vuotta huonolle alalle. Pääset hitaasti työuralla alkuun ja puurrat vanhaksi asti että saat lainat maksettua.
Tämä.
AMK-tutkinto ja heti töihin.
Miksi opiskella AMK:ssa 4 vuotta ja työllistyä huonommalla palkalla kun voi opiskella yliopistossa sen 5 vuotta ja työllistyä paremmalla palkalla ja uramahdollisuuksilla? Vertaa esim. insinööri-diplomi-insinööri, sosionomi-erityisopettaja, tradenomi-kauppatieteen maisteri. Korkeammalla koulutuksella saa kyllä tuon yhden vuoden pidemmän työuran kiinni.
Ihmisillä on eri elämäntilanteita. Käyn kokoaikatöissä ja opiskelen monimuoto-opintoina AMK-insinööriksi. Nämä opinnot onnistuvat iltaopintoina, mutta dippainssiopinnot eivät käsittääkseni onnistu täysipäiväisen työn ohessa. Tradenomiksikin pystyy opiskelemaan verkossa tai iltaopintoina, mutta kauppatieteen opinnoissa tämä on hieman haastavampaa. Lisäksi noihin AMK-opintoihin on paljon enemmän paikkoja kuin vastaaviin opintoihin yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se papiksi, lääkäriksi, opettajaksi tai vaikka sossuksi itsensä lukenut on jo ylempää keskiluokkaa, oli mies tai nainen.
YLEMPÄÄ keskiluokkaa? Sossu? Ehkä silloin 70-luvulla. Ei todellakaan nykyään. Korkeintaan taviskeskiluokkaa eikä se sen ylemmäksi nouse kuin varakkaan puolison avulla.
Lääkäri toki on ylempää keskiluokkaa.
Kyllä yliopistokoulutuksen saaneet on jaettu perinteisesti ylempään keskiluokkaan. Palkan suhteessa on keskiluokkaa, mutta näitä on määritelty perinteisemmin mm. koulutuksen tasolla ja työn itsenäisyydellä.
Yhteiskunnan perusjako käsittää kolme kerrosta: työväenluokan, keskiluokan ja yläluokan. Työväenluokka ja keskiluokka on jaettu perinteisesti vielä kahteen alaryhmään: pelkän peruskoulutuksen saaneeseen työväestöön ja ammattikoulutuksen saaneeseen työväestöön sekä lukio-, opisto- tai ammattikorkeakoulutuksen saaneeseen alempaan keskiluokkaan ja yliopistokoulutuksen saaneeseen ylempään keskiluokkaan.
Ketjun aihe on vanhan perusjaon muuttuminen. Turhaan sinä sitä siteeraat.
Niin yhteiskuntatieteellisessta tutkimuksessa on huomattu, että esimerkiksi työväenluokassa on tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosina. Vanhat duunariammatit ovat kadonneet ja tilalle tullut ammattitaidottomien ja työttömien ryhmää enemmän kuin ennen. Sen sijaan täällä esitetyt arviot ylemmän keskiluokan tilanteesta perustuvat pelkkään mutuun. Se on totta, että säätykierto on pysähtynyt Suomessakin. Työväenluokasta ei enää koulutuksella nousta isoina joukkoina keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan vaan esim. pääsääntöisesti akateemisten vanhempien lapset ovat itsekin akateemisia. Nuo tulojaot ja muut joku vetää täällä ihan hatusta eikä edes ymmärrä yhteiskuntaluokan ideaa.
Joku tuolla sanoi, että kulutustottumukset (tulotaso) määrittävät yhteiskuntaluokkaa. Tämä ei kuitenkaan sinänsä pidä paikkaansa, koska myös arvot ja perinteet periytyvät yhteiskuntaluokittain. Hyvin tienaava duunari ei voi olla ylempää keskiluokkaa vaikka tulot olisivat mitä, kulutustottumukset heijastelevat aina jälkijunassa ylempien makumieltymyksiä, ilman kulttuurista tajua asioiden arvostuksesta. Henkinen pääoma on yhtä tärkeässä roolissa, kuten sivistys ja makumieltymykset.
Toisin sanoen, vaikka duunarilla olisi massia, harvoin osaa laittaa rahaa asioihin, jotka kestävät aikaa ja kertovat sivistystasosta (esim. taide vrt. kalliit trendituotteet tai uusimmat hilavitkuttimet).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se papiksi, lääkäriksi, opettajaksi tai vaikka sossuksi itsensä lukenut on jo ylempää keskiluokkaa, oli mies tai nainen.
YLEMPÄÄ keskiluokkaa? Sossu? Ehkä silloin 70-luvulla. Ei todellakaan nykyään. Korkeintaan taviskeskiluokkaa eikä se sen ylemmäksi nouse kuin varakkaan puolison avulla.
Lääkäri toki on ylempää keskiluokkaa.
Kyllä yliopistokoulutuksen saaneet on jaettu perinteisesti ylempään keskiluokkaan. Palkan suhteessa on keskiluokkaa, mutta näitä on määritelty perinteisemmin mm. koulutuksen tasolla ja työn itsenäisyydellä.
Yhteiskunnan perusjako käsittää kolme kerrosta: työväenluokan, keskiluokan ja yläluokan. Työväenluokka ja keskiluokka on jaettu perinteisesti vielä kahteen alaryhmään: pelkän peruskoulutuksen saaneeseen työväestöön ja ammattikoulutuksen saaneeseen työväestöön sekä lukio-, opisto- tai ammattikorkeakoulutuksen saaneeseen alempaan keskiluokkaan ja yliopistokoulutuksen saaneeseen ylempään keskiluokkaan.
Ketjun aihe on vanhan perusjaon muuttuminen. Turhaan sinä sitä siteeraat.
Niin yhteiskuntatieteellisessta tutkimuksessa on huomattu, että esimerkiksi työväenluokassa on tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosina. Vanhat duunariammatit ovat kadonneet ja tilalle tullut ammattitaidottomien ja työttömien ryhmää enemmän kuin ennen. Sen sijaan täällä esitetyt arviot ylemmän keskiluokan tilanteesta perustuvat pelkkään mutuun. Se on totta, että säätykierto on pysähtynyt Suomessakin. Työväenluokasta ei enää koulutuksella nousta isoina joukkoina keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan vaan esim. pääsääntöisesti akateemisten vanhempien lapset ovat itsekin akateemisia. Nuo tulojaot ja muut joku vetää täällä ihan hatusta eikä edes ymmärrä yhteiskuntaluokan ideaa.
Joku tuolla sanoi, että kulutustottumukset (tulotaso) määrittävät yhteiskuntaluokkaa. Tämä ei kuitenkaan sinänsä pidä paikkaansa, koska myös arvot ja perinteet periytyvät yhteiskuntaluokittain. Hyvin tienaava duunari ei voi olla ylempää keskiluokkaa vaikka tulot olisivat mitä, kulutustottumukset heijastelevat aina jälkijunassa ylempien makumieltymyksiä, ilman kulttuurista tajua asioiden arvostuksesta. Henkinen pääoma on yhtä tärkeässä roolissa, kuten sivistys ja makumieltymykset.
Toisin sanoen, vaikka duunarilla olisi massia, harvoin osaa laittaa rahaa asioihin, jotka kestävät aikaa ja kertovat sivistystasosta (esim. taide vrt. kalliit trendituotteet tai uusimmat hilavitkuttimet).
Noin ajateltuna se lähärin lapsi ei nouse ikinä ylempään luokkaan vaikka kouluttautuisi miten.
Alue: Aihe vapaa
Ja osaksi myös voi näitä naisia. Koska ei nämä kaikki miehet ole kultaisia hyväntekijöitä, vaan huomaavat kyllä ennemmin tai myöhemmin, jos joku alkaa parisuhteeseen vain rahan takia. Siinä voi sitten nainen joutua aikamoisen taloudellisen kiristyksen kohteeksi, kun aikeet paljastuvat. Ei ole oikeutta ns. vaatia mitään, kun miehen palkalla kuitenkin kaikki maksetaan. Ei ole äänioikeutta asioihin, tai voi lähteä.
Olen vierestä katsellut tällaista suhdetta, johon tuttuni rupesi. Nyt hän valittaa, että ulkoiset puitteet on hyvät, mutta hän on täysin riippuvainen miehestään joka päättää kaiken. Nainen ilmeisesti siis kuvitteli, että miehestä tulee hänelle joku "parempi Kela", mutta mies huomasi ajan myötä aikeet ja nainen on nyt ihan lapsen asemassa siinä suhteessa. Ei koe voivansa lähteäkään suhteesta, koska toisaalta tietää joutuvansa Kelan tuille jos lähtee. Mies nähtävästi on tyytyväinen, hänellä on kodinhoitaja ja säännöllistä tarpeiden tyydytystä. Nainen lähtee seuraksi pippaloihin, koristeena kainalossa. Nainen on siis ns. trophy wife. Kun olen tuota heidän menoa seurannut, niin mielestäni mies on tuossa voittaja ja nainen häviäjä. Luulen jopa, että mies on aika varhaisessa vaiheessa tajunnut naisen aikeet, ja ehkä etsikin tällaista naista (ja vain esitti aluksi korviaan myöten rakastunutta, jotta saisi tällaisen naisen). Eli miettikää tätäkin naiset hyvät, jos etsitte miestä pelkästään kulujen maksajaksi... itsenäisyydellä ja vapaudellakin on nimittäin hintansa.