Asioita, jotka ärsyttävät vain sua, ei yleisesti kaikkia ihmisiä?

[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 12:44"]

Ärsyttää, kun oon yksin ja joku soittaa. Siis puhelimella. Se jotenkin katkaisee sen ihanan yksinolon. Yleensä en vastaa, vaan soitan myöhemmin takaisin, kun oon henkisesti varautunut puhumaan soittajan kanssa.

[/quote]

Täällä ihan sama! En muutenkaan ole puhelinihminen, vaan koen puhelimessa lörpöttelyn väsyttäväksi ja tylsäksi puuhaksi. 

-Se että nuoret ja miksi ei vähän vanhemmatkin lapsen saanet ihmiset nimittävät itseään tai äidiksi tulleita ystäviään mammoiksi!! Hyi helv..!! Ja sitten se "meillä herättiin klo xx ja meillä jo kävellään" tyylinen jutustelu.. Meillä meillä meillä! Minuus hävisi näköjään lapsen syntymän jälkeen, argh!

-Se kun ihmiset laittavat astianpesukoneen siihen aterintelineeseen haarukat tms niin että esim ne haarukan piikit ovat alaspäin! Tai jos joku kehtaakin laittaa likaisen lautasen lavuaariin ja laskea siihen vielä vettä päälle. Oksennus meinaa lentää kun sitä lautasta pitää sieltä noukkia!

Vaikkapa tässä aloituksessa tuo väärä sanamuoto. Asiat, jotka ärsyttää. Eikä asiat, jotka ärsyttävät.

Musta väri. Inhoan sitä. Kaikki - ihan kaikki - pukeutuvat mustaan: saappaat, laukut, jakkupuvut, takit, laukut. Minusta suomalaiset näyttävät yhdeltä hautajaissaattueelta. Musta + kalpeat kasvot = kamala yhdistelmä.

Vedin varmaan enkat tässä. Kukaan muu ei inhoa sitä "väriä" niin kuin minä. En tietenkään inhoa ihmisiä, jotka sitä käyttävät, vaan siis sitä väriä.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2013 klo 15:11"]

Se että aikuiset järkevät naiset puhuvat lapsilleen itsestään tyyliin "äiti lähtee töihin. Äiti laittaa nyt ruokaa. Äiti soittaa sitten" Apua! Varsinkin ihmisten ilmoilla tai töissä, kun vastaavat puhelimeen "äiti" alkaa pyörryttää.

Minä lähden nyt töihin, laitan nyt ruokaa, soitan sitten! Miltä se nyt kuulostais jos puhuis muillekkin että "Liisa lähtee nyt, Liisa istuu tässä hetken ja tulee sitten."

[/quote]

Mun äiti on aina puhunut mulle normaalisti, mutta olen 25 vuotias, ja mun isä sanoo vieläkin itseään joskus isäksi :D "isä tulee hakemaan sitten sinut junalta" Noh, vuosi vuodelta vähemmän :D

Mua ärsyttää hedelmäpussit. Olen käyttämättä niitä aina kun mahdollista, mutta silti, aina kun etsin tavallista muovipusseja, kaapista tippuu lattialla näitä hedelmäpussia jotka ovat yhtä tyhjän kanssa, ja kun niitä yrittää nostaa takaisin, tippuu viisi tilalle!

Ärsyttää, kun jotkut ihmiset REIPPAILEVAT. Siis mitä? "Käytiin muksujen kanssa sunnuntaiaamuna ulkona tunti reippailemassa! :)" Voiko sisällä reippailla? Onko esim. lenkillä käynti ja pihatyöt tai lumisota reippailua? Mitä jos tekee ulkotöitä ja lenkkeilee naama norsun*itulla, koska palelee ja on pakko? Onko se silti reippailua? Kuuluuko reippailuun aina lapset? argh!

Käyvätkö reippailijat niin harvoin ulkona, että silloin kun käyvät, voi sitä kutsua voittajafiiliksellä REIPPAILUKSI?

Köyhien hyysääminen, ja itsesäälissä vellovat ihmiset. Sääli on sairaus, vai miten se meni ;)

Jes, tuon reippailun kirjoittajalle. Samoin ulkona TOUHUAMINEN, tai ylipäänsä lasten kanssa touhuaminen ärsyttää. 

Minua ärsyttävät yksinkertaiset ihmiset, jotka ovat lukevinaan kaikenlaista rivien välistä ja olkiukkoilevat. Toisaalta ärsyttää myös ironiaa tai sarkasmia ymmärtämättömät ihmiset. Pahin on näiden kahden ihmistyypin yhdistelmä. Aargh!

Mua vituttaa ihmiset, jotka merkkaavat paperisiin kalentereihinsa kaikki mahdolliset imuroinnit ja aamulenkkinsä (erivärisillä stabilo-kynillä...) ja sit voidaankin ihastella kun on kalenteri _ihan täynnä_. Etenkin vituttaa jos junassa/luennolla joku alkaa mun vieressä tihrustamaan jotain ''tapaaminen raksujen kanssa''- tai ''muffen kaa lenkille''-settejä kalenteriinsa!!

Mua vituttaa ihmiset, jotka merkkaavat paperisiin kalentereihinsa kaikki mahdolliset imuroinnit ja aamulenkkinsä (erivärisillä stabilo-kynillä...) ja sit voidaankin ihastella kun on kalenteri _ihan täynnä_. Etenkin vituttaa jos junassa/luennolla joku alkaa mun vieressä tihrustamaan jotain ''tapaaminen raksujen kanssa''- tai ''muffen kaa lenkille''-settejä kalenteriinsa!!

[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 23:12"]

Mua vituttaa ihmiset, jotka merkkaavat paperisiin kalentereihinsa kaikki mahdolliset imuroinnit ja aamulenkkinsä (erivärisillä stabilo-kynillä...) ja sit voidaankin ihastella kun on kalenteri _ihan täynnä_. Etenkin vituttaa jos junassa/luennolla joku alkaa mun vieressä tihrustamaan jotain ''tapaaminen raksujen kanssa''- tai ''muffen kaa lenkille''-settejä kalenteriinsa!!

[/quote]

:D Tuosta tuli mieleen, että mua ärsyttää sellaiset urpot kirjastossa tenttiin/pääsykokeisiin lukijat, jotka alleviivaavat niillä hemmetin Stabiloillaan melkein kaiken. Tekisi mieli sanoa, että voi kulta pieni, kun se teksti ei uppoa sun tyhmään päähäsi yhtään sen paremmin, vaikka olisit alleviivannut koko sisällön eri väreillä.

Sana "nälättää". Arrgh RAIVOSTUTTAVA! Sano, että "minulla on nälkä", ei "nälättääää!". Niin superurpon kuuloista.

Pakkaan ruokakaupassa ostoksiani, palaan pikaisesti maksamaan ja jatkan pakkaamista. AINA joku (muuten mukava ja ystävällinen) myyjä syytää ne seuraavan asiakkaan ostokset minun hihnalleni.

Ei sen minua edeltävän hihnalle, joka tuijottaa jokaista ostostaan kuin kyseessä olisi kaivoksesta louhittu jättitimantti, joka pitää pudottaa ostoskassiin hi-taaaaas-ti ja tarkkaavaisesti. Mainitsitko jo hitaasti?

Miksi, miksi, miksi minua rangaistaan siitä, että olen nopea asiakas? Inhottavaa, kun seuraavan asiakkaan ostokset vyöryvät ostosteni niskaan.

Pidän joskus laukkua vieressäni bussissa, niin onpahan jonkun närkästyneen ihmisen istuttava juuri siihen, missä laukkuni on, vaikka koko bussi olisi muuten puolityhjä. Yleensä laukku on vieressäni jostain syystä; joko jään seuraavalla pysäkillä tai sitten laukkua on muuten vain hankalaa pitää sylissä. Ymmärrän laukusta penkillä ärsyyntymisen silloin, kun bussi on lähes täynnä.

Vittu-sanan käyttäjät ja tupakoijat. Minulla olisi heille sopiva paikka varattuna.

Mua ärsyttää sana "akateeminen". Mulle tulee aina mieleen sellainen laiha, kuivakka akka joka pukeutuu pelkkään beigeen ja köhii kurkkuaan (krehm, kreehm) puhuessaan akateemisuudestaan kulmat kurtussa; että keskustelun toinen osapuoli varmasti tajuaa olevansa huonoarvoisempi ihminen, koska ei ole AKATEEMINEN.

Kerrostaloni pihagrilli. Kesällä käryää harva se ilta niin etten voi tuulettaa. Nyt on ihmiset ruvenneet käyttämään sitä talvisinkin. Vetää puoleensa känniläisremmejä ja siitä näkee hyvin kämppääni, minkä vuoksi joudun pitämään aina verhoja kiinni. Pitäis räjäyttää maan tasalle.

Sormien, niskan ja muiden nivelten naksauttelu. Ajatus katkeaa saman tien kun tätä kuulee, ja olen tulla hulluksi. Keskittymiskyky on täysin menetetty. Samoin kynsien naksuttelu.

Olan yli kurkkiminen, jos katson tv:tä, olen koneella tai luen. En oikein osaa selittää, mikä tässä ärsyttää, mutta jälleen kerran raivo puplahtaa pintaan heti.

Kuluneet kynsilakat, joista on jäljellä vain pienet riekaleet. Inhoaninhoaninhoan.

En voi kestää julkista syömistä. Joskus pakon sanelemana teen poikkeuksen, mutta yleensä syön perheen kesken.

Mua yököttää rumat miehet julkisuudessa, olipa asema mikä tahansa. Miksi rumia miehiä valitaan eri virkoihin?