Lue keskustelun säännöt.
Olen todella kyllästynyt päiväkodin "väsyneeseen" henkilökuntaan.
24.08.2020 |
Provosoiva otsikko, pahoittelut siitä. Mutta päiväkotimme on ollut vasta 3 viikkoa auki, henkilökuntaa on paljon. Myös harjoittelijoita lisänä/apuna. Ymmärrän täysin hoitajien ja lto:iden työn rankkuuden, olen itsekkin aikanaan tätä työtä tehnyt.
Homma on nyt kuitenkin se että he ovat itse työnsä valinneet ja siinä pysyneet->se työ on siis vain kestettävä ja tehtävä niin hyvin kuin osaa. Niin me muutkin töissämme teemme vaikka olisi kuinka per###stä. Kyse on nyt lapsista. Ja minun lapseni ei voi hyvin. Lapsi on rohkea ja reipas missä tahansa paitsi päiväkodissa. Henkilökuntaa ei kiinnosta eikä ilmeisesti johtajaakaan.
Olen kyllästynyt. Minua ei kiinnosta jos olet väsynyt. Tee työsi. Siitä sinulle maksetaan.
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
...jatkoa.
Työaika on lähes 38 tuntia viikossa. Ylityökielto on voimassa eli henkilökunta ei saa maksua siitä kun tekevät rästiin jääneitä kirjauksia vanhempien kanssa käydyistä keskusteluista tai kun jäävät pihalle odottamaan myöhässä hakevia vanhempia. Se aika yritetään usein sumplia työkavereiden kanssa, että lähdetään toisena päivänä aiemmin, mutta aina se ei onnistu tai tuntuu liian väsyttävältä alkaa sumplimaan työvuoroja kun kaikki ryhmät ovat tavallaan liitoksissa toisiinsa. Olen nähnyt sitäkin, että työntekijät nollaavat tekemänsä työn jotta tietokoneen seurantaohjelma ei ala hälyyttää. Sellaisia ylityöhälytyksiä ei vaan saa tulla, johtaja on kieltänyt. Sen sijaan käydään jälkikäteen muuttamassa jo tehdyt työt pienemmiksi. En tiedä kuinka yleistä tämä on, mutta olen nähnyt. Vaikka kunta-alan ammateissa yleensä on ruokatauko yli kuuden tunnin päivissä, päiväkodeissa ruokataukoa ei ole. Työpaikalta ei myöskään saa poistua päivän aikana. Päivään kuuluu 10 minuutin kahvi/vessatauko. Usein sitä ei pystytä pitämään henkilöstöpulan vuoksi. Päivä menee siis lähes 100% kontaktissa isoon lapsiryhmään, ei ole välitunteja tai muita breikkejä. Opettajalla on 5 tuntia viikossa osoitettu työtehtävälsi suunnitella, arvioida ja kehittää. Sitäkään ei monessa paikassa pystytä pitämään. Sen aikana opettaja usein lasketaan läsnäolevaksi lapsiryhmässä vaikka hän käytännössä olisikin toisessa huoneessa koneella töissä. On aika erikoinen olo olla vastuussa mitä lapsiryhmässä tapahtuu, vaikka ei ole edes läsnä. Korjatkaa muut virheitä, jos niitä on hiipinyt mukaan!
Minun mielestäni palkka on huono ja varsinkin palkkakehitys on huono. Siitä on myös kansainväliset tutkimukset huomauttaneet. Palkkojen korotus auttaisi monia elämään ilman asumistukea. Moni kokee sen nöyryyttäväksi ja elämäniloa vieväksi, että ala on niin aliarvostettu ja sen lisäksi pitää käydä "Kelan luukulla" kerjäämässä rahaa, vaikka tekee kokopäiväisesti yhteiskunnalle elintärkeätä työtä. Palkankorotusten lisäksi henkilöstö taistelee myös muiden parannusten puolesta. Ei siis ole niin, että jotenkin "typerästi" ajatellaan palkkojen ratkaisevan kaiken ja sitten 3kk päästä ollaankin tyytymättömiä. Olisi myös kiinnostavaa nähdä tuo tutkimus missä tällainen tyytymättömyys oli löytynyt, että missäköhän palkkaluokassa liikuttiin.
Ihmiset on liian lepsuja. Ensinnäkin tuollainen ylityökielto on ihan höpöä, toisekseen jos sellainen laitetaan, niin sitten sen täytyy myös näkyä jossakin: Sanotte niille vanhemmille vaikka kesken keskustelun, että pahoittelut, meidän täytyy varata uusi aika ja jatkaa silloin, koska minulla loppuu työt, enkä saa tehdä ylitöitä. Niin yksinkertaista.
Jos sitten tulee jotain huutoa, niin ammattiliitot on sitä varten.
Mitä ennemmän joustatte, sitä enemmän teitä vaan kyykytetään lisää, tottakai jokaikiselle työnantajalle tässä maassa kelpaa se, että työntekijät alkaa tehdä ilmaista työtä, minä sanon sitä tyhmyydeksi työntekijältä, jos sellaiseen suostuu, mikään ei kuitenkaan pakota suostumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quýote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkkaa hoitaja kotiin niin ei tartte valittaa.
Mun myötätunto on lastentarhatätien puolella. Pitää kuunnella kiljuntaa aamusta iltaan, saa varmasti ensimmäisenä kaikki tartuntataudit niistä räkälingoista.
Bonus: pakko asioida nyrpeiden vanhempien kanssa.Siis millä perusteella sun myötätuntosi on heidän puolella? Hehän ovat ITSE valinneet alansa. ITSE!!!!! Ja vuodesta toiseen siellä pysyvät. Ensin saivat viettää koko kevään vain muutamien lapsien kanssa ja kahvitellen rauhassa. Meidänkin päiväkodissa oikein kehuskelivat kun on ihanan rauhallista ja vähän tekemistä. Sitten pitivät kesälomansa. Nyt olleet hetken OMASSA VALITSEMASSAAN työssä ja yhyyyyyy en jaksa ja sitten ollaan naama nyrpeänä. Lapset itkevät ahdistuneena pihalla kun henkilökuntaa ei kiinnosta. Kenkää tällaisille vätyksille, te ette missään nimessä ansaitse enempää palkkaa!!
Jos useampi lapsi itkee ahdistuneena ulkona, niin mitä työntekijöiden pitäisi tehdä? Lopettaa kaikki muu toiminta ja pitää niitä muutamaa itkevää lasta koko ulkoilun ajan sylissä, niin että muut saavat sitten puuhailla yksinään, elleivät tajua haluta huomiota myös sillä itkulla?
Entä jos sulla on neljä pientä, joista kolme itkee yhtäaikaa, mitä teet? Jos sun pitää lasten itkiessä joutua ruokailuun ja päiväunille ja tiedät, että lapset itkevät kun heillä on nälkä ja väsy, niin mitä teet? Sylittelet lapsia tunnin pari, vai "olet välittämättä" sen aikaa että saat hommat hoidettua ja katraan vessattettua ja syömään ja sitten sinne nukkumaan?
Kauhisteluita näkee joo, mutta harvemmin näihin vastauksia tulee, että miten voisi toimia paremmin, vaikka ideat ovat kyllä tervetulleita ilman muuta.
Päivähoidossa on myös lapsia, jotka itkevät lähes tauotta koko päivän (varsinkin syksyn alussa kun moni lapsi aloittaa ensimmäistä kertaa päiväkodissa). Pitäisikö tällaista lasta yhden aina pitää sylissä ja huomioida ja jättää muut kokonaan huomiotta? Entä jos tällaisia on useampi samassa ryhmässä?
Meidän esikoinen aloittaa kohta päivähoidon 1-vuotiaana, ja ahdistaa lukea näitä kertomuksia. Näinkö kamalaa lapsilla todella päiväkodissa on, että jätetään yksin itkemään? :(
Ei lasta jätetä yksin itkemään, ainakaan meillä, mahdollisimman paljon toki pidetään sylissä, mutta sen sinun lapsen lisäksesi sillä yhdellä aikuisella on kolme muutakin ja toimitaan pienryhmissä, niin ei sitä sinun lastasi voi koko aikaa yksi pitää sylissä, kyllä sekin on kylmä fakta. Tietysti pyritään nämä pienryhmät jakamaan aina niin, että esim. paljon syliä tarvitsevan pienryhmässä on vähän reippaampia menijöitä ne muut, jotka eivät ehkä niin syliä kaipaa, mutta ei sinne ryhmään persoonan perusteella lapsia valita, joten joskus voi se ryhmänrakenne olla sellainen, että itkuisia on ryhmässä useita.
Mutta yksin itkemään? Ei tietenkään, pieniä lapsia ei koskaan jätetä yksin.
En minä päiväkodin työntekijöitä syytä. Arvostan heidän työtään ja ymmärrän kyllä, että nämä ongelmat ovat puhdasta matematiikkaa, kun useaa pientä lasta kohden on vain yksi hoitaja. Alkoi vain ahdistaa kuvitella se oma rakas lapsi siellä itkemässä ilman aikuista.
Ehkä tässä on se, että ulkopuolisen oletus päiväkodista on juuri sitä että siellä koko ryhmä leikkii iloisia leikkejä hymyilevien aikuisten ollessa lattialla lasten seurassa.
Todellisuudessahan yksi tosiaan itkee muuten vain, yksi yrittää kiivetä ikkunalaudalle, yksi kurkottelee tietokoneen näppäimistöä, yksi on hakenut kaverin lokerosta tossun ja tunkee sitä suuhunsa, yksi mätkii kaveria päähän, yksi riuhtoo toisen kädestä lelua koska haluaa sen itse, yksi taapertaa laikkarin perässä kohti keittiötä, yksi "lukee" kirjaa repimällä siitä sivuja irti. Ja sitten on tietysti vielä neljä muuta, jos pienten ryhmässä ollaan.
Missä aikuiset? Yksi palaverissa, yksi vaihtamassa vaippaa, yksi koko porukan kanssa samassa huoneessa... Avaamassa whatsapp-viestiä, jossa pyydetään apua naapuriryhmään, jonka iltavuorolainen ei olekaan sairastumisen vuoksi päässyt töihin, ja kaikki lapset ovat jo paikalla.
Tervetuloa päiväkotiin!
Koetteko te ammattilaiset, että päiväkodista on lapselle enemmän haittaa kuin hyötyä?
Riippuu päiväkodista ja riippuu lapsesta. Itse kadun, että vein 3v lapsen päiväkotiin ennen kun olin siellä ollut töissä. Otin hänet osittain pois myöhemmin. Hänelle jäi jopa voisi sanoa traumoja päiväkodista jossa henkilökunta ei tunnistanut ja osannut kohdata hänen erityistarpeitaan. Koulussa osattiin ja hän on nyt melko onnistuva koululainen. Aina välillä hän muistelee suruissaan päväkotikokemuksia (äkäisiä ja lapsia retuuttavia työntekijöitä) ja olen huomannut, että se on vaikuttanut hänen itsetuntoon ja siihen lähestyykö muita vai ei.
Toisaalta olen nähnyt myös aivan ihania päiväkotiryhmiä joissa on rautaiset, sensitiiviset ammattilaiset. Siellä hymy venyy huulille, kun näkee miten paljon hyviä ja opettavaisia asioita lapsille tapahtuu. On hetkiä kun mietin, että tästä on lapselle tosi paljon hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puhut lto:ista niin ilmeisesti olet joskus päivähoidon aikaan ollut töissä siellä. Nykyään päiväkodeissa varhaiskasvatetaan eikä enää päivähoideta. Koko toiminnan luonne ja tarkoitus on muuttunut, eikä sitä enää voi mitata niillä vanhoilla mittareilla kuten työntekijöiden läsnäololla. Tänä päivänä keskiössä on varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen, ihan niin kuin kouluissa on opetussuunnitelman toteutuminen.
Lapset eivät ole muuttuneet miksikään. Heidän hyvinvointiinsa vaikuttaa 90-prosenttisesti OPETTAJIEN ja HOITAJIEN hyväntuulisuus ja myönteinen asenne.
Et taida olla alalla? Lapset ovat todellakin muuttuneet tämän vapaan kasvatuksen myötä. Lisäksi ryhmäkoot ovat muuttuneet (laskennalliset täyttöasteet) sijaisia "ei löydy" ja siihen kun lisätään erityislapset niin soppa on valmis. Kyllä siinä väsyy kokeneinkin hoitaja.
”Vapaa kasvatus” tarkoitti ainakin oman lapseni kohdalla lopulta vakavia neurologisia häiriöitä. Vuosia kuuntelin tuota soopaa, miten muka syy on kuitenkin jollain tavalla minussa. Hoitakaa työnne, tai tehkää jotakin muuta.
Mitenkä ne eivät neuvolassa vuosien aikana kiinnittäneet mitään huomiota vakaviin neurologisiin häiriöihin?
Monet lapset saa diagnoosin vasta, kun koulua on käyty pari vuotta, osa jopa vasta teininä ja osa aikuisena.
Neuvolan seulasta pääsee lievemmät tapaukset läpi leikiten ja enemmän oireileviakin aletaan seurailemaan tarkemmin vasta eskari-iässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...jatkoa.
Työaika on lähes 38 tuntia viikossa. Ylityökielto on voimassa eli henkilökunta ei saa maksua siitä kun tekevät rästiin jääneitä kirjauksia vanhempien kanssa käydyistä keskusteluista tai kun jäävät pihalle odottamaan myöhässä hakevia vanhempia. Se aika yritetään usein sumplia työkavereiden kanssa, että lähdetään toisena päivänä aiemmin, mutta aina se ei onnistu tai tuntuu liian väsyttävältä alkaa sumplimaan työvuoroja kun kaikki ryhmät ovat tavallaan liitoksissa toisiinsa. Olen nähnyt sitäkin, että työntekijät nollaavat tekemänsä työn jotta tietokoneen seurantaohjelma ei ala hälyyttää. Sellaisia ylityöhälytyksiä ei vaan saa tulla, johtaja on kieltänyt. Sen sijaan käydään jälkikäteen muuttamassa jo tehdyt työt pienemmiksi. En tiedä kuinka yleistä tämä on, mutta olen nähnyt. Vaikka kunta-alan ammateissa yleensä on ruokatauko yli kuuden tunnin päivissä, päiväkodeissa ruokataukoa ei ole. Työpaikalta ei myöskään saa poistua päivän aikana. Päivään kuuluu 10 minuutin kahvi/vessatauko. Usein sitä ei pystytä pitämään henkilöstöpulan vuoksi. Päivä menee siis lähes 100% kontaktissa isoon lapsiryhmään, ei ole välitunteja tai muita breikkejä. Opettajalla on 5 tuntia viikossa osoitettu työtehtävälsi suunnitella, arvioida ja kehittää. Sitäkään ei monessa paikassa pystytä pitämään. Sen aikana opettaja usein lasketaan läsnäolevaksi lapsiryhmässä vaikka hän käytännössä olisikin toisessa huoneessa koneella töissä. On aika erikoinen olo olla vastuussa mitä lapsiryhmässä tapahtuu, vaikka ei ole edes läsnä. Korjatkaa muut virheitä, jos niitä on hiipinyt mukaan!
Minun mielestäni palkka on huono ja varsinkin palkkakehitys on huono. Siitä on myös kansainväliset tutkimukset huomauttaneet. Palkkojen korotus auttaisi monia elämään ilman asumistukea. Moni kokee sen nöyryyttäväksi ja elämäniloa vieväksi, että ala on niin aliarvostettu ja sen lisäksi pitää käydä "Kelan luukulla" kerjäämässä rahaa, vaikka tekee kokopäiväisesti yhteiskunnalle elintärkeätä työtä. Palkankorotusten lisäksi henkilöstö taistelee myös muiden parannusten puolesta. Ei siis ole niin, että jotenkin "typerästi" ajatellaan palkkojen ratkaisevan kaiken ja sitten 3kk päästä ollaankin tyytymättömiä. Olisi myös kiinnostavaa nähdä tuo tutkimus missä tällainen tyytymättömyys oli löytynyt, että missäköhän palkkaluokassa liikuttiin.
Ihmiset on liian lepsuja. Ensinnäkin tuollainen ylityökielto on ihan höpöä, toisekseen jos sellainen laitetaan, niin sitten sen täytyy myös näkyä jossakin: Sanotte niille vanhemmille vaikka kesken keskustelun, että pahoittelut, meidän täytyy varata uusi aika ja jatkaa silloin, koska minulla loppuu työt, enkä saa tehdä ylitöitä. Niin yksinkertaista.
Jos sitten tulee jotain huutoa, niin ammattiliitot on sitä varten.Mitä ennemmän joustatte, sitä enemmän teitä vaan kyykytetään lisää, tottakai jokaikiselle työnantajalle tässä maassa kelpaa se, että työntekijät alkaa tehdä ilmaista työtä, minä sanon sitä tyhmyydeksi työntekijältä, jos sellaiseen suostuu, mikään ei kuitenkaan pakota suostumaan.
Olen ihan samaa mieltä siitä, että työntekijät joustavat liikaa. Syinä on varmaan tietämättömyys, kiltteys, väsymys, halu vältellä riitoja, auttamisenhalu, lyhytnäköisyys. Kun alkaa työyhteisössä itse polkemaan jalkaa, pitämään rajoistaan kiinni tai herättää keskustelua, niin yllättävää kyllä saa helposti vihollisia ei pelkästään johtajista mutta myös kollegoista! "Me ollaan aina tehty näin..." "Ethän sä noin voi tehdä kun se on ikävää henkilölle x..." Ja sitten sun pitää tehdä tiimityötä näiden kanssa. Päiväkodeissa on usein melko tulehtuneita ilmapiirejä muutenkin, niin moni ei vaan jaksa ottaa tätä ylimääräistä lokaa niskaan. Ei myöskään hahmoteta, että kuinka muilla aloilla tehdään töitä, mikä olisi kohtuullista.
Mutta tuo ehdotus, että varaat vanhempien kanssa uuden ajan ei toimi. Keskusteluihin ja kirjaamisiin on varattu x minuuttia per perhe. Kirjaamiselle pitäisi löytyä aikaa opettajan suunnittelu, arviointi, kehittämisajasta. Mutta kun sitä aikaa ei usein saa pidettyä, kun ryhmästä vaikka puuttuu aikuisia eikä saada sijaisia. Tai jostain toisesta ryhmästä puuttuu aikuisia jolloin sun ryhmän aikuisia siirretään sinne. Tai jostain yksikän toisesta päiväkodista tai jopa kokonaan toisesta päiväkodista puuttuu... Eli työntekijöitä siirrellään paljon ja vajaavaisuutta on paljon. Silloin ei voi lähteä koneelle kirjaamaan jolloin ne jää väkisin ylityöksi jonka teet ilmaiseksi sisään. Tiedän jopa opettajia jotka tulevat viikonloppuna töihin kirjaamaan muutamaksi tunniksi ja tämä on täysin palkatonta.
P.S. Toinen iso aihe olisi se, kuinka henkilökunta tuo tarvikkeita ja leluja päiväkotiin. Moni ryhmä olisi aivan tyhjä ja ankea ilman työntekijöiden omia ostoksia jotka tekevät ihan vapaaehtoisesti ja vailla korvausta.
Mulla ei ole lapsia eikä siten juurikaan kokemusta päivähoidosta, lukuun ottamatta yhtä viikkoa jonka olin työelämään tutustumisessa 9-luokalla päiväkodissa. Vaikka tuosta on vuosikymmeniä aikaa, muistan vieläkin sen huudon ja metelin, mikä lapsista lähti. Korvani soivat koko illan jo kuuden tunnin päivän jälkeen. Oli aivan järkyttävää. Minulta iso hatunnosto ja respect kaikille, jotka suostuvat työskentelemään päiväkodeissa nykyisillä henkilöstömitotuksilla ja olemattomilla palkoilla! Jos vanhemmalle ei päiväkodin laatu kelpaa, vanhempi on hyvä ja omilla rahoillaan palkkaa hoitajan kotiin tai etsii paremman, yksityisen päiväkodin ja maksaa siitä. Vanhempi voi myös jättää oman uransa ja kouluttautua päiväkotialalle, jos on näkemys siitä, kuinka päiväkodissa hommat pitäisi hoitua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...jatkoa.
Työaika on lähes 38 tuntia viikossa. Ylityökielto on voimassa eli henkilökunta ei saa maksua siitä kun tekevät rästiin jääneitä kirjauksia vanhempien kanssa käydyistä keskusteluista tai kun jäävät pihalle odottamaan myöhässä hakevia vanhempia. Se aika yritetään usein sumplia työkavereiden kanssa, että lähdetään toisena päivänä aiemmin, mutta aina se ei onnistu tai tuntuu liian väsyttävältä alkaa sumplimaan työvuoroja kun kaikki ryhmät ovat tavallaan liitoksissa toisiinsa. Olen nähnyt sitäkin, että työntekijät nollaavat tekemänsä työn jotta tietokoneen seurantaohjelma ei ala hälyyttää. Sellaisia ylityöhälytyksiä ei vaan saa tulla, johtaja on kieltänyt. Sen sijaan käydään jälkikäteen muuttamassa jo tehdyt työt pienemmiksi. En tiedä kuinka yleistä tämä on, mutta olen nähnyt. Vaikka kunta-alan ammateissa yleensä on ruokatauko yli kuuden tunnin päivissä, päiväkodeissa ruokataukoa ei ole. Työpaikalta ei myöskään saa poistua päivän aikana. Päivään kuuluu 10 minuutin kahvi/vessatauko. Usein sitä ei pystytä pitämään henkilöstöpulan vuoksi. Päivä menee siis lähes 100% kontaktissa isoon lapsiryhmään, ei ole välitunteja tai muita breikkejä. Opettajalla on 5 tuntia viikossa osoitettu työtehtävälsi suunnitella, arvioida ja kehittää. Sitäkään ei monessa paikassa pystytä pitämään. Sen aikana opettaja usein lasketaan läsnäolevaksi lapsiryhmässä vaikka hän käytännössä olisikin toisessa huoneessa koneella töissä. On aika erikoinen olo olla vastuussa mitä lapsiryhmässä tapahtuu, vaikka ei ole edes läsnä. Korjatkaa muut virheitä, jos niitä on hiipinyt mukaan!
Minun mielestäni palkka on huono ja varsinkin palkkakehitys on huono. Siitä on myös kansainväliset tutkimukset huomauttaneet. Palkkojen korotus auttaisi monia elämään ilman asumistukea. Moni kokee sen nöyryyttäväksi ja elämäniloa vieväksi, että ala on niin aliarvostettu ja sen lisäksi pitää käydä "Kelan luukulla" kerjäämässä rahaa, vaikka tekee kokopäiväisesti yhteiskunnalle elintärkeätä työtä. Palkankorotusten lisäksi henkilöstö taistelee myös muiden parannusten puolesta. Ei siis ole niin, että jotenkin "typerästi" ajatellaan palkkojen ratkaisevan kaiken ja sitten 3kk päästä ollaankin tyytymättömiä. Olisi myös kiinnostavaa nähdä tuo tutkimus missä tällainen tyytymättömyys oli löytynyt, että missäköhän palkkaluokassa liikuttiin.
Höpöhöpö, kolmen vuoden koulutuksella melkein 3000 euroa kuussa pitkillä lomilla on aivan hyvä palkka. Teidän pitää julkisella sektorilla muistaa, että teillä ei lauantait kuluta lomapäiviä ja se on täysin rahanarvoinen etu ja nostaa laskennallista kuukausipalkkaa.
Mulla on DI+KTM yhdistelmällä pk-seudulla palkka vajaa 4500 euroa. Opintoja yhteensä 10 vuotta. Sun logiikalla mulla pitäis olla noin 10te kuukausipalkka. Viikkotyöaika 40h, lauantait vie lomapäiviä. Jos sairastun, kukaan ei tee töitä mun puolesta sillä aikaa.
Melkein kolmeen tonniin pääse vasta 10v työkokemuksella. En kyllä pidä 20 päivän lomaa pitkänä. Päiväkodissahan ollaan töissä myös jouluna ja koulun lomilla. Lomia ei siis kovin hyvin saa haettua silloin kun haluaisi. Ja jos työskentelet esipetuksessa, niin et myöskään saa lomia esiopetuskuukausina jotka noudattavat koulun lukuvuotta.
Minusta varhaiskasvatuksen ammattilaisten palkka on huono. Olin ennen toisessa työssä johon siihenkin pääsi 3 vuoden koulutuksella (joillain oli tohtoritasoinen eli siihen pääsi mukaan eri tasoilta). Palkkakehitykseni 8 vuodessa oli suunnilleen 2250€/kk -> 4750€/kk.
Tuo sairastumistilanne voidaan kääntää toisinpäin. Jos kollegasi sairastuu, teetkö ilmaiseksi hänen työt? Päiväkodissa tehdään.
Kyllä teen, ainoastaan kertyy saldoja jotka leikkaantuvat pois, kun raja tulee täyteen, jos ja kun päivät venyvät. Ylityökorvauksia ei käytännössä makseta koskaan.
Tietyllä tavalla varhaiskasvatusyö on kutsumustyö. Sitä ei voi tehdä vain puoliksi kun lasten kanssa ollaan koko päivä lukuunottamatta 14 min taukoa. Lounaskin syödään lasten kanssa. Olen nykyinen varhaiskasvatuksen opettaja, entinen sairaanhoitaja ja voin verrata hoitotyön ja pk työn eroja. Vaikka hoitotyö on todella rankkaa niin henkisesti kuin fyysisesti, niin siinä pääsee välillä pakoon työtä paperihommiin tai työstä riippuen eri potilaiden luo, toimenpiteitä tehden. Pk työssä taas on oltava koko ajan vuorovaikutuksessa intensiivisesti monen eri lapsen kanssa, pakoon ei pääse esim toimrnpidettä suorittamaan vaan koko työ on vuorovaikutusta. Myös ammatillisuus on erilaista hoitotyössä, sairaanhoitajalla on korkea ammatillinen identiteetti, sairaalassa tietää kuka on kukin. Päiväkotityössä ne eivät päde ja kaikki perustuu ( se millainen ryhmä on, miten sujuu) vuorovaikutukseen. Tietty leikillisyys on oltava omassa persoonassa muuten työ on raskasta. Minä nautin päiväkityöstä ja tunnen olevani etuoikeutettu. Lapsista saa uskomattomasti energiaa ja iloa työhön, heille on oltava oma itsensä. Työ on kyllä todella intensiivistä ja mielestäni palkkaa enemmän auttaisi jaksamiseen pidempi tauko kuin nykyinen 14 min, vaikka 30 min pois ryhmästä päivittäin. Esim. luokanopettajilla on tälläinen tauko välitunneilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kun jaoit kokemuksen sairaanhoidosta ja vaka työstä. Se on juuri noin, että olet jatkuvasti vuorovaikutuksessa ja se on se sun työvälineesi. Jos olisikin jotkin raamit, että nyt olen vuorvaikutuksessa näiden kanssa ja nyt keskityn kannustamaan tätä ujoa lasta... Mutta työ on todella arvaamatonta ja dynaamista. Lapset voivat milloin vain tulla hakemaan huomiota tai tehdä jotain minkä takia sinun tulee ohjata huomio jonnekin minne et ollut aikonut. (Lisäksi kollegat, vanhemmat ym.) Se on minusta vähän raskasta välillä, vaikka parhaimmillaan se on ihan parhautta. Olen vähän introvertti, niin se kyllä vie mehuja, että ei ole kunnon taukoja. Olisin paljon varmempi omasta sitoutumisesta ammattiin, jos saisin pitää taukoja (tyyliin välitunnit) ja jos työroolini olisi selkeämpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puhut lto:ista niin ilmeisesti olet joskus päivähoidon aikaan ollut töissä siellä. Nykyään päiväkodeissa varhaiskasvatetaan eikä enää päivähoideta. Koko toiminnan luonne ja tarkoitus on muuttunut, eikä sitä enää voi mitata niillä vanhoilla mittareilla kuten työntekijöiden läsnäololla. Tänä päivänä keskiössä on varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen, ihan niin kuin kouluissa on opetussuunnitelman toteutuminen.
Lapset eivät ole muuttuneet miksikään. Heidän hyvinvointiinsa vaikuttaa 90-prosenttisesti OPETTAJIEN ja HOITAJIEN hyväntuulisuus ja myönteinen asenne.
Et taida olla alalla? Lapset ovat todellakin muuttuneet tämän vapaan kasvatuksen myötä. Lisäksi ryhmäkoot ovat muuttuneet (laskennalliset täyttöasteet) sijaisia "ei löydy" ja siihen kun lisätään erityislapset niin soppa on valmis. Kyllä siinä väsyy kokeneinkin hoitaja.
”Vapaa kasvatus” tarkoitti ainakin oman lapseni kohdalla lopulta vakavia neurologisia häiriöitä. Vuosia kuuntelin tuota soopaa, miten muka syy on kuitenkin jollain tavalla minussa. Hoitakaa työnne, tai tehkää jotakin muuta.
Mitenkä ne eivät neuvolassa vuosien aikana kiinnittäneet mitään huomiota vakaviin neurologisiin häiriöihin?
Siinäpä se. Hyvä kysymys. Asiat alkoivat ratketa, kun päiväkodin ammattitaitoinen lastentarhaopettaja kiinnitti huomiota joihinkin asioihin. Siinä meni kyllä vuosia ennen kuin alettiin saada diagnooseja. Matka on vieläkin kesken. Onneksi on vielä olemassa joitain ammattitaitoisiakin hoitajia, jotka tekevät työtä sydämellään ja joilla on riittävä tietämys alalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietyllä tavalla varhaiskasvatusyö on kutsumustyö. Sitä ei voi tehdä vain puoliksi kun lasten kanssa ollaan koko päivä lukuunottamatta 14 min taukoa. Lounaskin syödään lasten kanssa. Olen nykyinen varhaiskasvatuksen opettaja, entinen sairaanhoitaja ja voin verrata hoitotyön ja pk työn eroja. Vaikka hoitotyö on todella rankkaa niin henkisesti kuin fyysisesti, niin siinä pääsee välillä pakoon työtä paperihommiin tai työstä riippuen eri potilaiden luo, toimenpiteitä tehden. Pk työssä taas on oltava koko ajan vuorovaikutuksessa intensiivisesti monen eri lapsen kanssa, pakoon ei pääse esim toimrnpidettä suorittamaan vaan koko työ on vuorovaikutusta. Myös ammatillisuus on erilaista hoitotyössä, sairaanhoitajalla on korkea ammatillinen identiteetti, sairaalassa tietää kuka on kukin. Päiväkotityössä ne eivät päde ja kaikki perustuu ( se millainen ryhmä on, miten sujuu) vuorovaikutukseen. Tietty leikillisyys on oltava omassa persoonassa muuten työ on raskasta. Minä nautin päiväkityöstä ja tunnen olevani etuoikeutettu. Lapsista saa uskomattomasti energiaa ja iloa työhön, heille on oltava oma itsensä. Työ on kyllä todella intensiivistä ja mielestäni palkkaa enemmän auttaisi jaksamiseen pidempi tauko kuin nykyinen 14 min, vaikka 30 min pois ryhmästä päivittäin. Esim. luokanopettajilla on tälläinen tauko välitunneilla.
Mikä 14 min tauko? Ei meillä ole... Ruoka syödään (l. hotkitaan) lasten kanssa ja kahvikuppikin haetaan ryhmään. Pissalle pääsee, kunhan sopiva hetki koittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Alkoi ketuttamaan todenteolla vanhemmat, jotka:
1. Toivat herranterttunsa hoitoon räkää valuvina kerta toisensa jälkeen, vaikka sanoimme, että ei kipeinä lapsia hoitoon, sairastelin itsekin usein tämän takia.
2. Vanhemmat, jotka eivät millään osanneet pitää kiinni sovituista hakuajoista, useamman kerran törötin siellä sen yhden taaperon kanssa, vaikka vanhemman olisi pitänyt tulla hakemaan ajat sitten, edes myöhästymisestä ei osata ilmoittaa.
3. Vanhemmat joiden lapset kiusaavat muita hoitopaikassa ja, kun näille vanhemmille siitä sanoo, syy ei todellakaan löydy siitä omasta ihanasta Pirkko-Petteristä, vaan vika on hoitopaikassa, jos kakara lyö ja repii muita hiuksista kerta toisensa jälkeen.
Onneksi tajusin ottaa loparit."
Mainitsemiesi syiden vuoksi moni muukin lopettaa alalta aikansa nieltyään.
Saako päiväkodissa olla töissä täysin kouluttamaton henkilö ryhmästä vastuussa lastenhoitajan ominaisuudessa?
Tyyliin peruskoulu tai kosmetologi/hieroja tai ihan muun alan koulu käyty ja päiväkodissa töissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quýote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkkaa hoitaja kotiin niin ei tartte valittaa.
Mun myötätunto on lastentarhatätien puolella. Pitää kuunnella kiljuntaa aamusta iltaan, saa varmasti ensimmäisenä kaikki tartuntataudit niistä räkälingoista.
Bonus: pakko asioida nyrpeiden vanhempien kanssa.Siis millä perusteella sun myötätuntosi on heidän puolella? Hehän ovat ITSE valinneet alansa. ITSE!!!!! Ja vuodesta toiseen siellä pysyvät. Ensin saivat viettää koko kevään vain muutamien lapsien kanssa ja kahvitellen rauhassa. Meidänkin päiväkodissa oikein kehuskelivat kun on ihanan rauhallista ja vähän tekemistä. Sitten pitivät kesälomansa. Nyt olleet hetken OMASSA VALITSEMASSAAN työssä ja yhyyyyyy en jaksa ja sitten ollaan naama nyrpeänä. Lapset itkevät ahdistuneena pihalla kun henkilökuntaa ei kiinnosta. Kenkää tällaisille vätyksille, te ette missään nimessä ansaitse enempää palkkaa!!
Jos useampi lapsi itkee ahdistuneena ulkona, niin mitä työntekijöiden pitäisi tehdä? Lopettaa kaikki muu toiminta ja pitää niitä muutamaa itkevää lasta koko ulkoilun ajan sylissä, niin että muut saavat sitten puuhailla yksinään, elleivät tajua haluta huomiota myös sillä itkulla?
Entä jos sulla on neljä pientä, joista kolme itkee yhtäaikaa, mitä teet? Jos sun pitää lasten itkiessä joutua ruokailuun ja päiväunille ja tiedät, että lapset itkevät kun heillä on nälkä ja väsy, niin mitä teet? Sylittelet lapsia tunnin pari, vai "olet välittämättä" sen aikaa että saat hommat hoidettua ja katraan vessattettua ja syömään ja sitten sinne nukkumaan?
Kauhisteluita näkee joo, mutta harvemmin näihin vastauksia tulee, että miten voisi toimia paremmin, vaikka ideat ovat kyllä tervetulleita ilman muuta.
Päivähoidossa on myös lapsia, jotka itkevät lähes tauotta koko päivän (varsinkin syksyn alussa kun moni lapsi aloittaa ensimmäistä kertaa päiväkodissa). Pitäisikö tällaista lasta yhden aina pitää sylissä ja huomioida ja jättää muut kokonaan huomiotta? Entä jos tällaisia on useampi samassa ryhmässä?
Meidän esikoinen aloittaa kohta päivähoidon 1-vuotiaana, ja ahdistaa lukea näitä kertomuksia. Näinkö kamalaa lapsilla todella päiväkodissa on, että jätetään yksin itkemään? :(
Ei lasta jätetä yksin itkemään, ainakaan meillä, mahdollisimman paljon toki pidetään sylissä, mutta sen sinun lapsen lisäksesi sillä yhdellä aikuisella on kolme muutakin ja toimitaan pienryhmissä, niin ei sitä sinun lastasi voi koko aikaa yksi pitää sylissä, kyllä sekin on kylmä fakta. Tietysti pyritään nämä pienryhmät jakamaan aina niin, että esim. paljon syliä tarvitsevan pienryhmässä on vähän reippaampia menijöitä ne muut, jotka eivät ehkä niin syliä kaipaa, mutta ei sinne ryhmään persoonan perusteella lapsia valita, joten joskus voi se ryhmänrakenne olla sellainen, että itkuisia on ryhmässä useita.
Mutta yksin itkemään? Ei tietenkään, pieniä lapsia ei koskaan jätetä yksin.
En minä päiväkodin työntekijöitä syytä. Arvostan heidän työtään ja ymmärrän kyllä, että nämä ongelmat ovat puhdasta matematiikkaa, kun useaa pientä lasta kohden on vain yksi hoitaja. Alkoi vain ahdistaa kuvitella se oma rakas lapsi siellä itkemässä ilman aikuista.
Ehkä tässä on se, että ulkopuolisen oletus päiväkodista on juuri sitä että siellä koko ryhmä leikkii iloisia leikkejä hymyilevien aikuisten ollessa lattialla lasten seurassa.
Todellisuudessahan yksi tosiaan itkee muuten vain, yksi yrittää kiivetä ikkunalaudalle, yksi kurkottelee tietokoneen näppäimistöä, yksi on hakenut kaverin lokerosta tossun ja tunkee sitä suuhunsa, yksi mätkii kaveria päähän, yksi riuhtoo toisen kädestä lelua koska haluaa sen itse, yksi taapertaa laikkarin perässä kohti keittiötä, yksi "lukee" kirjaa repimällä siitä sivuja irti. Ja sitten on tietysti vielä neljä muuta, jos pienten ryhmässä ollaan.
Missä aikuiset? Yksi palaverissa, yksi vaihtamassa vaippaa, yksi koko porukan kanssa samassa huoneessa... Avaamassa whatsapp-viestiä, jossa pyydetään apua naapuriryhmään, jonka iltavuorolainen ei olekaan sairastumisen vuoksi päässyt töihin, ja kaikki lapset ovat jo paikalla.
Tervetuloa päiväkotiin!
Koetteko te ammattilaiset, että päiväkodista on lapselle enemmän haittaa kuin hyötyä?
Nykyresursseilla ei kyetä tukemaan tuen tarpeisia ja toisaalta eriyttämään ylöspäin niille, jotka olisivat siihen valmiita.
Parhaiten pärjäävät ne, joilla on hyvät itsestä huolehtimisen taidot, eivät häiriinny muiden toiminnasta ja jotka osaavat kehitellä itselleen mielekästä tekemistä, vaikka aikuinen ei olisi saatavilla. Heitä päiväkodissa olo ei ehkä erityisesti hyödytä, mutta ei juuri haittaakaan.
Ihmetyttää kyllä, miten joku ajattelee isomman sisaruksen saavan enemmän huomiota päiväkodissa kuin omassa kotona, jossa vanhemman huomio jakaantuu - rumpujen pärinää - peräti kahden lapsen kesken. Johan päiväkotipäivistä kuluu iso osa pelkkään odottamiseen ja jonottamiseen, minkä ajan kotona voisi käyttää jollain lapsen kannalta huomattavasti mielekkäämmällä tavalla.
Varhaiskasvatuksen ammattilaiset eivät omia lapsiaan hevillä päiväkotiin vie. Siitä voi päätellä jotain.
Näin ja sitten tuosta vanhemman kahden lapsen hoitamisesta vs. päiväkodista: jos kotona toisen lapsista tulee vaikka paha mieli, vanhempi voi ihan hyvin jättää esim. meneillään olleen pyykkikoneen täyttämisen siihen, ottaa lapsen syliin, lohduttaa ja jatkaa koneen täyttöä paremmalla ajalla.
Kun taas päiväkodissa, jos yhdelle tulee paha mieli kun työntekijä on alkanut vaikka jakamaan välipalaa ja toinen aikuinen vielä herättelee ja vessattaa viimeisiä, ei ole mitään mahdollisuuksia antaa pöytään jo tulleen ryhmän odottaa. Pienimmät hermostuvat, jos aikuinen lopettaa homman kesken tai on odoteltava sitä omaa kiisselilautasta yhtään kauemmin.
Monesti välipalan jakaa yksi henkilö ja hän huolehtii käsipesut, auttaa lapset tuoleihin ja kiristää ne, pukee ruokalaput, ruuvailee nokkamukit, kaataa juomat, valmistee kärryt, voitelee leivät, kuorii omenat, tyynnyttelee niitä jotka viskaavat ruuat pois kun eivät niistä pidä jne jne... Joten jos yhdellä on suru, ei paljon voi kuin jutella hänelle samalla kun tekee kaikkea muuta.
Kun mietitte tilanteeseen samaistumista, niin osaatteko kuvitella oman lapsenne tuonne joukon jatkoksi jonottamaan? Kotona ehtii oikeasti niin paljon enenmän, vaikka tuntuisi muulta.
Minä jaksaisin työssäni paremmin, jos joka päivä ei olisi epävarmaa, voinko pitää kahvitaukoni ja joka viikko epävarmaa, onko mahdollisuutta minulle kuuluvaan dokumentointi- yms. aikaan ja jos poissaolevalle työkaverille saisi sijaisen!
- vaka-ope
15 vuotta päiväkodissa töissä ja 38 päivää lomaa ja lauantaita ei lasketa. Ei valittamista
Lastenhoitaja
Vierailija kirjoitti:
Saako päiväkodissa olla töissä täysin kouluttamaton henkilö ryhmästä vastuussa lastenhoitajan ominaisuudessa?
Tyyliin peruskoulu tai kosmetologi/hieroja tai ihan muun alan koulu käyty ja päiväkodissa töissä?
Jos on sijainen niin saa.
Vierailija kirjoitti:
Saako päiväkodissa olla töissä täysin kouluttamaton henkilö ryhmästä vastuussa lastenhoitajan ominaisuudessa?
Tyyliin peruskoulu tai kosmetologi/hieroja tai ihan muun alan koulu käyty ja päiväkodissa töissä?
Saa olla,mutta vakituiseen paikkaan vaaditaan usein koulutus.
Ihan kauheeta lukea näitä juttuja. Toisesta keskustelusta näkee kuinka väkivaltaisia lapset ovat nykyään ja tätä kun lukee niin henkilökunnalla ei ole aikaa käydä edes vessassa .
Voi siinä sitten jeesustella vanhempana,kun tädit on vähän väsyneitä.
Miten nämä tulevat päivähoito maksujen alennukset mahtavatkaan vaikuttaa ennestään äärirajoilla pyörivälle varhaiskasvatukselle..?
Voi jutella sille yhdelle, mutta ei aina, täytyy jutella niille muillekkin lapsille välillä, jotka eivät itke. Mikäli yksi lapsi itkee koko päivän, niin ei se saa olla niiltä muilta poissa, vaan täytyy olla aidosti läsnä niille muillekkin, eikä niin että hätäisesti pesee muiden käsiä samalla silloinkin pulputtaen sille yhdelle.
Lapsen aito kohtaaminen on niin tärkeää ja jokainen on päiväkodissa tasa-arvoinen, on ymmärrettävää, että joskus joku tarvitsee enemmän huomiota kuin toiset, mutta jatkuvasti ei voi yksi olla koko päivää huomion keskipisteenä.