Miten päästä yli pakeista/torjumisesta?
Sain noin 3,5 vuotta sitten pakit henkilöltä, jota rakastan edelleen. Miten voisin päästä yli tästä tilanteestani? Elämäni tuntuu merkityksettömältä ilman häntä. Hän on todella mielenkiintoinen ja kaunis ihminen. Haluaisin tuntea hänet ja tehdä hänet onnelliseksi. Ikävä on kova ja kaipaan häntä joka päivä. En toistaiseksi voi kuvitella alkavani suhteeseen kenenkään muun kanssa.
Kommentit (88)
Et tunne häntä. Olet siis rakastunut mielikuvaan. Et voi oikeasti rakastaa ihmistä, jota et edes tunne kunnolla. Sinun pitää ymmärtää, että "rakkaus" häntä kohtaan on kaipuuta rakkauteen. Et taida rakastaa itseäsikään kovin paljon? Siitä täytyy lähteä liikkeelle. Et voi muuttaa itseäsi toisten toiveiden mukaiseksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harva saa elämässään juuri sitä mitä haluaa. Silti on vaan jatkettava eteenpäin.
Toki olen elossa ja hoidan asiat ihan hyvin, mutta en ole aidosti onnellinen, enkä koe, että elämässä on mitään hyvää odotettavissa. Elän vain fyysisesti kehollani, mutta kaipuu ja ikävä ovat tosi voimakkaita. Elämä on selviytymistä päivästä toiseen ja koen, että en voi itse vaikuttaa omaan olooni juurikaan. Jatkuvasti vain odotan, että tapahtuisi suunnilleen ihme ja kohtaisin hänet jossain arjessani ja hän yllättäen pitäisikin minusta ja haluaisi pitää yhteyttä. Mutta tiedän, että ei se ole käytännössä mahdollista. On ikävää tajuta, että elämäni hyvät asiat ovat jo ohitse ja saatan vain muistella niitä. Mitään aidosti hyvää ei ole enää odotettavissa.
Mitä muistoja sinulla on jos ette ole toisianne tunteneet?
En mene yksityiskohtiin, mutta kohtaamisia ja joitain keskusteluja. Hän on todella kaunis ihminen ulkoisesti ja sisäisesti. Kaipaan aivan kaikkea hänessä. Voisin katsella häntä loputtomasti ja haluaisin kuunnella hänen ääntään. Hänestä tulee äärimmäisen onnellinen ja rauhoittunut olo. En ole kohdannut mitään vastaavaa missään aiemmin tai hänen jälkeenkään.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap kilttis? :(
En ole, jos se määritellään kilttimieheksi. Samantyyppisiä piirteitä minulla kyllä on, eli olen nörtähtävä ja ujohko. En mikään naisten unelma todellakaan. :/
Ethän sinä ole edes yrittänyt päästä yli tai päästää irti. Lillut vain tuossa mielikuvitusihastuksessasi.
Vierailija kirjoitti:
Ethän sinä ole edes yrittänyt päästä yli tai päästää irti. Lillut vain tuossa mielikuvitusihastuksessasi.
Olen mä yrittänyt monellakin tavalla selvitä tunteistani häntä kohtaan. Olisiko joitain käytännön keinoja, jotka voisivat auttaa? Mulle tulee hieman huono omatunto sellaisesta ajatuksestakin, että tapaisin esim. jonkun muun, sillä haluaisin olla uskollinen ja "varalla" hänelle, vaikka samanaikaisesti tiedänkin, että ajatukseni on järjetön. Jos rakastuisin johonkin muuhun, niin varmastikin pääsisin tunteistani ylitse, mutta en ole kyennyt kiinnostumaan kenestäkään muusta enää.
Vähän kuulostaisi, että tuossa taustalla on ehkä halu muuttaa enemmän itseä. Halua olla joku muu ja erilainen, saada erilainen elämä tuon ihmisen kautta. Kaipausta sellaiseen, jota et ole saanut. Tuo ihminen on siihen ehkä vain väline. Ja ihmisen oppii tuntemaan vain, kun hänen kanssaan elää arkea. Moni ihminen onnistuu antamaan itsestään hyvin erilaisen kuvan, kuin mitä todellisuudessa on.
Listaa asioita, joita haluaisit kokea tässä elämässä. Harrastuksia, paikkoja, joissa haluat vierailla, taitoja, joita haluat oppia jne. Ja lähde rohkeasti toteuttamaan niitä. Jos ongelmasi on ujous, hankkiudu väen vängällä tilanteisiin, joissa joudut esittäytymään ja tutustumaan ihmisiin. Hetken päästä huomaat, että kuin "kuparinen on saatu niin sanotusti rikki", seuraava kerta on aina helpompi. Kun täytät oman elämäsi asioilla, joista pidät, sinusta tulee kiinnostava ihminen. Sinulla on aina asioita, joista voit puhua, ja kohtaat väkisinkin ihmisiä, joita kiinnostaa samat asiat kuin sinua. Mieti, millaisista vaatteita ja kampauksesta pidät, ja hanki sellaiset. Tee elämäsi sellaiseksi, kuin mistä pidät, opi arvostamaan itseäsi.
Sulle voisi olla apua, jos kävisit jonkun kanssa juttelemassa muutaman kerran asiasta 😊 Pienemmissä kunnissa voi olla helpompi saada keskusteluapua, isommissa kaupungeissa on kolmannen sektorin toimijoita.
Se voisi auttaa nimenomaan sinua itseäsi, että pääsisit elämässä eteenpäin ja saisit uuden mahdollisuuden suhteeseen jonkun muun kanssa.
Se henkilö oli sinun terapeutti, joka on hetero ja naimisissa miehen kanssa. Et oikeasti ole rakastunut häneen. Lue uudelleen transferenssista ja kertaa lukemasi niin monta kertaa, että todella sisäistät sen.
Minä olen päässyt yli sillä, että olen alkanut aktiivisesti kuvittelemaan ihastukselleni kaikenlaisia epämiellyttäviä luonteenpiirteitä ja myös, että hän parin vuoden kuluessa muuttuisi myös ulkoisesti rajusti, lihoisi, kaljuuntuisi yms.
Vierailija kirjoitti:
Vähän kuulostaisi, että tuossa taustalla on ehkä halu muuttaa enemmän itseä. Halua olla joku muu ja erilainen, saada erilainen elämä tuon ihmisen kautta. Kaipausta sellaiseen, jota et ole saanut. Tuo ihminen on siihen ehkä vain väline. Ja ihmisen oppii tuntemaan vain, kun hänen kanssaan elää arkea. Moni ihminen onnistuu antamaan itsestään hyvin erilaisen kuvan, kuin mitä todellisuudessa on.
Listaa asioita, joita haluaisit kokea tässä elämässä. Harrastuksia, paikkoja, joissa haluat vierailla, taitoja, joita haluat oppia jne. Ja lähde rohkeasti toteuttamaan niitä. Jos ongelmasi on ujous, hankkiudu väen vängällä tilanteisiin, joissa joudut esittäytymään ja tutustumaan ihmisiin. Hetken päästä huomaat, että kuin "kuparinen on saatu niin sanotusti rikki", seuraava kerta on aina helpompi. Kun täytät oman elämäsi asioilla, joista pidät, sinusta tulee kiinnostava ihminen. Sinulla on aina asioita, joista voit puhua, ja kohtaat väkisinkin ihmisiä, joita kiinnostaa samat asiat kuin sinua. Mieti, millaisista vaatteita ja kampauksesta pidät, ja hanki sellaiset. Tee elämäsi sellaiseksi, kuin mistä pidät, opi arvostamaan itseäsi.
Sinänsä ihan hyviä neuvoja, mutta kukaan ei kyllä vänisin kohtaa ihmisiä, joilla on samanlaisia mielenkiinnonkohteita tai olisi samalla aaltopituudella. Keskivertoihmisille tuo varmaan toimii, mutta erikoisimmille ei.
Voin hieman samaistua aloittajaan erään naisen suhteen. Hän vaikutti kaikinpuolin ihanalta ja "täydelliseltä". Miesmaku onneksi oli niin surkea, että oli helppo lopulta havaita tuon täydellisyyden olevan täyttä sontaa!
Minusta tuo on sairasta ja valheellista ettäkö pitäisi keksiä ihmisille ikäviä piirteitä, jotta ei enää tekisi mieli olla heidän kanssa tekemisissä.
Tietenkin jokaisessa näitä on, mutta ei ihminen tai elämä ole mustavalkoista. Ei epäedulliset piirteet tee kenestäkään kusipäätä. Ei se todellisuus muutu valkoisesta mustaksi.
Totuus on jossain siellä harmaalla alueella. Ja tämä pitää sisäistää, jotta pääsee aidosti elämässään eteenpäin. Kypsymättömät ihmiset ajattelee mustavalkoisesti.
Minulla on vuosia sitten ollut eräs ihminen josta en millään päässyt eroon. Vaikka hän oli minulle väärä. Huom! Minulle väärä, hän on jollekin toiselle se oikea. Yritin mielessäni tehdä hänestä inhottavaa, hain keskustelupalstalta tukea näille milelikuville. Mutta mikään ei auttanut.
Pääsin lopulta eteenpäin, kun hyväksyin hänelle ne kaikki ihanat ja myöskin minun näkökulmastani vähemmän ihanat piirteet. Ei mitään suurenneltua, vaan aitoa ja inhimillistä.
Vasta silloin saatoin antaa hänelle ja itselleni anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunsitko kunnolla, jos muistot on noin kiiltokuvamaiset? En sano, ettetkö saisi kaivata. Mutta tuli mieleen.
Ehdit ihastua, mutta et nähnyt huonoja puolia?
En tuntenut koskaan häntä oikeasti kunnolla. En ole nähnyt hänestä huonoja puolia. En oikeastaan usko, että hänessä olisi huonoja puolia juurikaan.
Olet siis luonut päässäsi mielikuvan täydellisestä ihmisestä, vaikka todellisuudessa hän voi olla vaikka millainen kusipää.
En usko, että hänessä on juurikaan mitään negatiivisia piirteitä, sillä se, millainen hän on, asettaa sen "hyvyyden standardin". Eli siis kaikki ne hänen piirteensä ovat niitä tavoiteltavia. Saattaa hänessä mahdollisesti olla sellaisia piirteitä, jotka olisivat omalta kannaltani hankalahkoja, mutta olisin valmis muuttumaan sellaiseksi ihmiseksi, josta hän voisi pitää. Se olisi itselleni kiehtova haaste lähinnä. En tosiaan tunne häntä oikeasti lainkaan, mutta olisin valmis muuttumaan hänen toiveittensa mukaiseksi.
Älä ikinä muutu sellaiseksi, joka ei ole sinusta itsestäsi lähtöisin. Et myöskään voi opetella olemaan tietynlainen ihminen. Yksi ihastukseni yritti kovasti "leikkiä" empaattista eläintykkääjää vuokseni, mutta epäonnistui surkeasti, koska se ei tule häneltä luonnostaan. Sellaista opeteltua "luonnetta" ei voi sietää, koska hän tekee, sanoo ja reagoi asioihin silti väärin.
Kaikissa ihmisissä on huonot puolensa. Et olisi enää häneen ihastunut kun tietäisit mitä ne ovat.
Mulla on tuollainen stalkkeri, joka on yli 10 vuotta ollut minuun "rakastunut" koksa meillä oli "suhde".
Todellisuudessa meillä ei ollut mitään suhdetta, vaan luulin että olimme kavereita. Hänpä oli kuitenkin ties minne tahoille selkäni takana puhunut meidän seurustelusta, ja että kohta muutetaan yhteen niin, että edelleen porukka täällä luulee että olemme olleet pari joskus.
Mm. Yhteisen ystävämme hän sai uskomaan asiaan ihan täysin.
Pakkomielteistä on jämähtää noin, ja sairasta, ja sairaus ja pakkomielle eivät ole rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunsitko kunnolla, jos muistot on noin kiiltokuvamaiset? En sano, ettetkö saisi kaivata. Mutta tuli mieleen.
Ehdit ihastua, mutta et nähnyt huonoja puolia?
En tuntenut koskaan häntä oikeasti kunnolla. En ole nähnyt hänestä huonoja puolia. En oikeastaan usko, että hänessä olisi huonoja puolia juurikaan.
Olet siis luonut päässäsi mielikuvan täydellisestä ihmisestä, vaikka todellisuudessa hän voi olla vaikka millainen kusipää.
En usko, että hänessä on juurikaan mitään negatiivisia piirteitä, sillä se, millainen hän on, asettaa sen "hyvyyden standardin". Eli siis kaikki ne hänen piirteensä ovat niitä tavoiteltavia. Saattaa hänessä mahdollisesti olla sellaisia piirteitä, jotka olisivat omalta kannaltani hankalahkoja, mutta olisin valmis muuttumaan sellaiseksi ihmiseksi, josta hän voisi pitää. Se olisi itselleni kiehtova haaste lähinnä. En tosiaan tunne häntä oikeasti lainkaan, mutta olisin valmis muuttumaan hänen toiveittensa mukaiseksi.
Älä ikinä muutu sellaiseksi, joka ei ole sinusta itsestäsi lähtöisin. Et myöskään voi opetella olemaan tietynlainen ihminen. Yksi ihastukseni yritti kovasti "leikkiä" empaattista eläintykkääjää vuokseni, mutta epäonnistui surkeasti, koska se ei tule häneltä luonnostaan. Sellaista opeteltua "luonnetta" ei voi sietää, koska hän tekee, sanoo ja reagoi asioihin silti väärin.
Kaikissa ihmisissä on huonot puolensa. Et olisi enää häneen ihastunut kun tietäisit mitä ne ovat.
Mitä ihmettä :D Väität että ihmisestä ei enää pidä kun häneen tutustuu kunnolla??
Vaikutat hyvin pinnalliselta ihmiseltä.
Tämä paras video ja varmasti auttaa torjumiseen. Kuuntele ja ylläty:
https://m.beforeitsnews.com/opinion-conservative/2020/08/greg-hunter-we…
Tutki: Q plan explained
Vierailija kirjoitti:
Sulle voisi olla apua, jos kävisit jonkun kanssa juttelemassa muutaman kerran asiasta 😊 Pienemmissä kunnissa voi olla helpompi saada keskusteluapua, isommissa kaupungeissa on kolmannen sektorin toimijoita.
Se voisi auttaa nimenomaan sinua itseäsi, että pääsisit elämässä eteenpäin ja saisit uuden mahdollisuuden suhteeseen jonkun muun kanssa.
Olen joskus jutellutkin jonkun ammattilaisen kanssa muutamia kertoja, mutta aihepiiri tuntuu hieman kiusalliselta selittää livenä ulkopuoliselle. Aiheeseen liittyy useita seikkoja, jotka ovat itselleni häpeällisiä/noloja ja toisaalta häpeän jo sitä, miten vaikeita ne minulle ovat. Joten pelkään sen ammattihenkilön suhtautumista, jos kerron tilanteestani. Valitettavasti minulla ei ole myöskään aikaa tai ylimääräistä rahaakaan terapiaa ajatellen (ovat todella kalliita).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunsitko kunnolla, jos muistot on noin kiiltokuvamaiset? En sano, ettetkö saisi kaivata. Mutta tuli mieleen.
Ehdit ihastua, mutta et nähnyt huonoja puolia?
En tuntenut koskaan häntä oikeasti kunnolla. En ole nähnyt hänestä huonoja puolia. En oikeastaan usko, että hänessä olisi huonoja puolia juurikaan.
Olet siis luonut päässäsi mielikuvan täydellisestä ihmisestä, vaikka todellisuudessa hän voi olla vaikka millainen kusipää.
Minulla ollut sama ongelma. Kerro miten tuosta ajatuksesta ja illuusiosta pääsee eroon? En voi kääntää päässäni olevaa nappulaa ja poistaa ajatusta.
Joe?