Äidin kuolema ajoi minut taloudelliseen ahdinkoon :(
Mitä ihmettä teen? Äitini kuoli muutama kuukausi sitten ja minä sekä siskoni perimme hänet. Ongelmana on, että äidltä ei jäänyt lainkaan käteistä rahaa, vain osuuksia eri kiinteistöihin sekä iso kasa lainaa. Kaikissa kiinteistöissä asuu tällä hetkellä sukulaisia ja hänen kotitalossaan vielä leski eli isäni. Keneltäkään heistä en voi pyytää vuokraa eikä tietenkään ketään heistä voi velvoittaa myymään asuntojaansakaan.Kukaan heista ei myoskaan halua ostaa minun osuuttani.
Lopputulos
Minä perin paperilla yli 100 000 eurolla osuuksia kiinteisoihin osuudet kahteen autoon sekä lähes 20000 euron velkaosuuden. Toisen autoni isä myi ja käytti rahat velkojen lyhentämiseen.
Perintoverolaskut ovat yli 10 000, velkaosuus viela lahes 20 000 ja mitaan en voi myyda. Mita ihmetta mina 4 lapsen kotiaiti teen? Saankohan edes velkaa, jotta voin maksaa kaikki nuo laskut? Ja mita tekee isani? Asuu onnellisena isossa talossaan, matkustelee ja juhlii luottokorttien turvin. Hän ei pidä huolta raha-asioistaan ja pelkään mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Välejäni en halua häneen menettää sillä hän on kuitenkin isäni mutta samalla ahdistaa miten käy minun ja lasteni...
Kommentit (67)
[quote author="Vierailija" time="09.09.2013 klo 21:10"]
Luulisin että saisit kyllä pankista lainaa, onhan sulla omaisuutta nyt lainan takeena. Eikä noiden sukulaisten oikeasti tarvitsisi paljoa maksaa kuukaudessa kun saisit lainarahat käteen. Ota vaan laina pitkällä maksuajalla; siinähän ehtii varmaan jo joku asunnoista "vapautua" myytäväksikin joten ongelma ratkennee tuolloin...
[/quote]
Kelpaako osaomistus lainan takuuksi. Miten pankki pystyy ulosmittaamaan tuollaiset osuudet?
Ethän sinä voi mennä konkurssiin kun on omaisuutta. Jos et pysty maksamaan veroa niin vouti ulosmittaa omaisuuttasi eli tod. näk. aloittaa enon ja mummojen kiinteistöistä.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2013 klo 21:05"]
Miten ap voi siskonsa kanssa periä puolet kaikesta vanhempien omaisuudesta? Eivätkö ap siskoineen peri puolet äitinsä osuudesta, joka on puolet hänen ja miehensä omaisuudesta.
[/quote]
Puolet omaisuudesta oli äidin ja puolet isän. Vain lapset perivät. Isän puolisko jää siis isälle ja äidin puolisko menee lapsille.
Velat vähentävät omaisuutta, josta perintöveroa maksetaan.
Perinnöstä ei voi enää kieltäytyä,kun perunkirjoitus tehty.
Ainakin meillä meni yli vuosi perunkirjoituksesta ennenkuin veropäätös tuli ja siitä oli vielä jokunen kuukausi aikaa maksupäivään. Sinulla on siis aikaa järjestää asiaa isäsi/enosi/pankin kanssa.
No eihän ne luottokorttivelat periydy. Jos pesässä ei ole varoja, niin velkoja voi vaatia myymistä, mutta jos velka on melko pieni, niin kyllä se velka kirjataan sitten vain luottotappioksi.
Sun AP kannattaa varata oikeusaputoimistostA aika.
En kyllä käsitä miten remonttilaina voi periytyä sinulle. Kenen nimissä laina oli? Omistaako isäsi muita kiinteisöjä kuin kodin jossa asuu? Jos omistaa, on hänet mahdollista laittaa asumana sellaisene ja koti myyntiin.
Eno vuokralle oikeasti tai häätö ja asunto myyntiin.
Ja tämä tee ensin, palkkaa ihan oikea lakimies, perintöasioihin erikoistunut.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2013 klo 21:05"]
Miten ap voi siskonsa kanssa periä puolet kaikesta vanhempien omaisuudesta? Eivätkö ap siskoineen peri puolet äitinsä osuudesta, joka on puolet hänen ja miehensä omaisuudesta.
[/quote]
Perintökaaren alkeet ei nähtävästi kuulu peruskoulun oppimäärään. Tai sitten tuon kirjoittaja on lintsannut sen tunnin.
Ap ja siskonsa perivät KOKO äitinsä omaisuuden, joka on PUOLET vanhempien yhteenlasketusta omaisuudesta - josta on jo vähennetty velat. Puolet on lesken omaa omaisuutta.
Varallisuudesta vähennetään ensin velat. Miten sitä voi olla muka niin paljon vielä jäljellä, että noin iso perintövero tulisi, vaikka isäsi omistaa ja hallitsee puolikasta?
Entä miten on mahdollista, että isäsi on myynyt sinun autosi? Siis pesää ei ole jaettu, kaikkiin kauppoihin pitää olla kaikkien osakkaitten valtakirja.
Onkohan nyt laiminlyöty jotain perunkirjoituksessa tai "säästetty" siinä, että on otettu tuttu merkonomi tekemään perukirja?
Tiedäthän, että jos / KUN yksi kuolinpesän osakas vaatii jakoa, se on silloin pakko jakaa. EI se jako niin mene, että isä omistaa ihan kaikesta puolet, myös mummojen asuttamista asunnoista ja sinä ja siskosi 1/4. Pesänjakaja voi laskea jaon vaikka siten, että isäsi saa kaikki velat + omaisuutta sen verran, että sinulle ja siskollesi jää yhteensä puolet säästöstä. Te voitte sitten keskenänne sopia, omistatteko kaiken 1/1 vai omistaako toinen yhden asunnon ja toinen toisen kokonaan. Te ette siis peri puolta remontti- ja luottokorttiveloista - mutta ette peri myöskään puolta talosta ja tilasta, jos se on velkojen vakuutena vaan ne kaikki voivat jäädä isällesi. Onko myös enosi ja äitisi jakamattoman kuolinpesän osakkaina yhdessä enon asunnon omistaneet? Jos näin on, sinä ja siskosi olette nyt äitinne sijasta osakkaita, ja voitte vaatia sen jakoa.
Tottahan se on, että perintösi = siihen kuuluvat kiinteistöt on kiinnitetty velkojen vakuudeksi. Mene siis ihan itse siihen pankkiin, josta velat on otettu ja keskustele siitä, millä tavalla saisit ne järjestettyä.
Pikkuisen tuntuu, että tässä mennään nyt jo toisessa sukupolvessa hyväksikäytön puolelle. Ensin eno on hyväksikäyttänyt ap:n vanhempia ja nyt ap on oppinut saman kaavan myös.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2013 klo 20:08"]
Kukaan ei peri velkaa. Mitään perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Tässä nyt ensin pari faktaa. Onko äitisi elättänyt sukulaisiasi? Jos näin on, sinun ei sitin tarvitse sitä perintöä jatkaa.
[/quote]
Jos on alaikäisiä lapsia, ei perinnöstä voi noin vain luopua, on kokemusta. Perinnöstä voi luopua vain omien perillistensä hyväksi ja ne ovat lapset silloin kun niitä on. Ei mulla ollut mitään mahdollisuutta luopua kotitaloni osuudesta, koska oli alaikäisiä lapsia ja maistaatissakin sanottiin, ettei onnistu.
AP:n pitää päättää, kumpi on tärkeämpää 1) oman perheen talous ja hyvinvointi vai 2) sukulaisten oikeus asua ilmaiseksi AP:n osittain omistamissa kiinteistöissä.
Voiko mistään kiinteistöstä lohkoa osaa myyntiin ja kattaa veroja ja velkoja myyntituloilla?
Jos sukulaiset eivät ole täysin tonttuja, he ymmärtävät APn tilanteen mahdottomuuden ja voivat jopa suostua yhteisomistuksen purkuun ilman oikeudenkäyntiä. Jos sopua ei synny, AP:n pitää ottaa yhteyttä asianajajaan, muuten tämä sotku ei selviä.
47 tarkentaa, että itse voi luopua perinnöstä, mutta se menee sitten automaattisesti lapsille, joille ne verot tulee eli käytännössä itselle, kun lapsilla ei ole tuloja. Perinnöstä voi siis toki luopua, mutta sitä ei saa määrätä, kenen hyväksi luopuu.
Kannattaa mennä pankkiin keskustelemaan vaikka pankkilakimiehen kanssa. Kyllä ne asiat tuosta järjestyy.
Pesänjaossa voidaan tosiaankin JAKAA kuolinpesä, eli määritellä kuka saa mitäkin ja miten kompensoidaan tarvittaessa. Tuo auton myynti ihmetyttää minuakin, sillä jos vainajalla oli omistusoikeutta autoon, ei sitä olisi saanut realisoida (eli muuttaa rahaksi) ilman kuolinpesän sopimusta.
Omaisen kuollessa voidaan esimerkiksi jakaa omaisuutta niin, että joku saa asunnon, toinen kesämökin ja kolmas autokokoelman, jos nämä ovat kutakuinkin yhtä arvokkaita. MISSÄÄN NIMESSÄ ei tarvitse suostua monimutkaisiin 1/5 kesämökistä ja puolet autonrenkaista -järjestelyihin.
Ap, sinun kannattaa todellakin ottaa yhteyttä pesänjakajaan ja kertoa, että haluat jotain tolkkua tilanteeseen. Suvun välejä ei tarvitse rikkoa, mutta ei suvun tarvitse myöskään ajaa sinua perusteettomaan vararikkoon ja velkavankeuteen. Asioista voidaan aina sopia, jos osapuolet niin haluavat ja tässä tapauksessa niin olisi parasta. Jos pesänjakaja on joku kahvipalkalla työskentelevä sukulaisnuori, niin kannattaa käyttää vähän enemmän rahaa ja palkata joku joka oikeasti osaa hoitaa tällaiset asiat, eikä vain alistu jääräpäisten ihmisten edessä.
Sinulla on omakin elämä ja sinun pitää huolehtia omasta hyvinvoinnistasi ja myös lastesi hyvinvoinnista. Perinnönjaon tuoma taloudellinen epävarmuus tulee nakertamaan perhettäsi vakaasti ja pahasti, jos et tee tilanteelle jotain sitä estääksesi! Tsemppiä, kyllä asiat järjestyvät!
Jos ap päätyy ottamaan lainaa maksaakseen verot yms., niin tarkkana sitten että lainan vakuudeksi menee niitä perittyjä kiinteistöjä, ei missään tapauksessa ap:n oman perheen koti.
Ikävä ratkaisu, mutta eno on nyt se kärsijä. Kumman pää pölkylle sinun vai enosi? Sun täytyy ajatella omia lapsiasi.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2013 klo 21:05"]
Miten ap voi siskonsa kanssa periä puolet kaikesta vanhempien omaisuudesta? Eivätkö ap siskoineen peri puolet äitinsä osuudesta, joka on puolet hänen ja miehensä omaisuudesta.
[/quote]
En ihan oikeasti voi kuin ihmetellä mistä tämä käsitys siitä, että puoliso perisi vainajan omaisuuden joko kokonaan tai vähintään puolet siitä oikein tulee? Eikö näitä ihan yksinkertaisia asioita opeteta enää nykyisin koulussa?
Puoliso ei peri penniäkään ellei testamentilla nimenomaisesti ole toisi määrätty. Tasinko on sitten taas kokonaan toinen juttu ja edellyttäen että se leski on täysin varaton, ei siis omista yhtään mitään, ei edes osuutta yhteisestä kodista, voi tasinko olla maksimissaan puolet vainajan omaisuudesta.
Ap:lla on niin monimutkainen juttu sylissään, että lakimies on välttämätön. Ottakaa siskon kanssa puoliksi. Miten tuollainen pesä on voitu edes jakaa? Ja katsovatko ne sukulaiset ihan pokkana teidän ahdinkoa?
Jos ap:lla on rintaperillisiä, ei perinnöstä voi luopua kuin heidän hyväkseen, eli ojasta allikkoon.
Perunkirjan tehty mutta onko tehty virallista pesänjakoa? Niin kauan kuin pesänjakoa ei ole tehty kuolinpesä omistaa kaiken. Eli minkä tahansa myymiseen tai asioiden hoitamiseen tarvitaan kaikkien pesänosakkaiden lupa. Pesänjako voidaan tosiaan tehdä monella eri lailla eikä jakamalla kaikki kristillisesti tasan. Se on vain sopimus kysymys. Yleensä pikku osasista on enemmän kuluja kuin yhdestä isommasta osuudesta. Monesti myös kannattaa vahvistaa kuolinpesä maistraatissa, niin on helpompi hoitaa asioita. Lue http://www.maistraatti.fi/perukirjan_osakastietojen_vahvistaminen
Tärkeintä on nyt keskustella niiden tahojen kanssa josta velat ovat ja yrittää järjestellä niitä yhdeksi lainaksi. Tulee lpu kädessä halvemmaksi kuin monta pikku lainaa.
"Perintövero on jokaisen verovelvollisen henkilökohtainen vero. Muut pesän osakkaat eivät ole vastuussa toisten osakkaitten veroista."
Mutta muista veroista ja maksuista kaikki ovat yhteisvastullisia kuolinpesässä. Esim kiinteistöverot.
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Omaisen_kuolema
velkaa ei voi periä, koska pesässä on varoja. Eli jos isäsi ei halua lunastaa sinua ja sisartasi ulos tuosta asunnosta, sittten se menee myyntiiin ja niillä varoilla maksetaan perintöverot yms ja nuolout omaisuudet smalla tavalla. Voi tsiisus näitä jakamatomia kuolinpesiä, ovat yksi perkeleen riesa kaikki tyyni. Yksikään pankki ei anna sulal lainaa kuolinpesän lainojen maksuun. ne haluaa omansa pois nyt.
Otan osaa ap.
Mutta minua kummastuttaa nuo "mummojen" asunnot. Ketä he siis ovat? Äidinäiti ja isänäiti? Mitä järkeä on ollut antaa ennakkoperinnöksi asunnot, joita kuitenkaan ei voi realisoida perinnön antajien elinaikana, mitä "hyvää hyvyyttä" siinä on? Montako omistajaa noilla asunnoilla on, ap mainitsi myyntiä vastustavat tädit?
Miten noita mummoja asunnoissa on kaksi? Isäsihän elää?