Miesystävän lapsuudenperhe ei jostain syystä pidä minusta

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen lapsuudenperhe??

Lapsuudenperhe on perhe, jossa elit lapsuutesi. Eli äitisi ja/tai isäsi sekä mahdolliset sisaruksesi sinun lisäksesi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa kateudelta.

Alapeukuista huomaa taas minkälainen tabu kateus on. Miksi se ei voisi olla mahdollinen vaihtoehto? En minä näe mitään muuta syytä ap:n kertoman jälkeen.

Tabu?! Eiköhän se oli niin, että kateuskortti käännetään meillä AINA esille, kun ei haluta nähdä itsessä vikaa tai ei jakseta keksiä/perustella, miksi joku käyttäytyy ikävästi toista kohtaan.

Kuka sinun mielelstäsi nyt kadehtii AP:ta? Hänen äitinsä, siskonsa, veljensä vai isänsä? Vai serkutko tässä haluavat palasensa AP:n herkkupiirakasta? Pitäisikö joskus miettiä ennen kuin kirjoittaa ja jos se siitä huolimatta tuntuu hyvältä idealta, niin sitten niitä perusteluja, kiitos, niin muutkin ymmärtävät tällaisen ei niin itsestään selvän järjenjuoksun päälle.

AP:lle sanoisin, että kyse on todennäköisesti siitä, että kokevat sinut edelleen "uudeksi" tyttöystäväksi tms. ja ajattelevat kenties, että turha panostaa, kun lähdet pian kuitenkin. Jotkut porukat ovat todella hitaasti lämpiäviä. Yksi työkaveri kertoi aikoinaan, että kesti noin 5 vuotta ennen kuin hänen miehensä suku hyväksyi ja ymmärsi, että mies ei ollut palaamassa yhteen lastensa äidin kanssa ja työkaveri oli tullut suhteeseen ihan jäädäkseen. Näin varsinkin silloin, jos ex-miniä on ollut tykätty ja avioliitto näyttänyt muiden silmiin onnelliselta.

Neuvoja en osaa antaa muuta kuin, että ole oma mukava itsesi ja jatka olemista, niin kuin kaikki olisi normaalia. Aika auttaa asiaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä.

Kuvailet itseäsi ihan normaaliksi, mutta se on vain sinun näkemyksesi. Tapailin kerran naista, joka oli todella epäsiisti. Omasta mielestään hän oli kuitenkin erittäin siisti. Samoin voi olla sinun kohdallasi. Alkoholistin näkökulmasta olet todella normaali, mutta toisen suvun näkökulmasta olet juoppo golddiggeri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa kateudelta.

Alapeukuista huomaa taas minkälainen tabu kateus on. Miksi se ei voisi olla mahdollinen vaihtoehto? En minä näe mitään muuta syytä ap:n kertoman jälkeen.

Niin, luulisi että aikuiset ihmiset kykenisivät asettamaan omat juurtuneet ajatuksensa (eron sureminen, ydinperheen hajoaminen jne) sivuun ja olisivat onnellisia, että mies on löytänyt hyvän kumppanin ja on nyt onnellinen.

Mutta voi olla myös sitä että olivat kiintyneet siihen eksään ja sukulaisesta ”luopuminen” eron vuoksi tuntui pahalta joten eivät halua vielä ap:hen kiinnittyä jos vaikka tuleekin ero. Se ero lienee ollut suvulle yllätys josta heille on jäänyt jännitysmomentti ja eivät halua taas yllättyä negatiivisesti jos ehtivät uuteen puolisoon kiintyä.

Toinen syy voi olla se että jos mies onkin vaikka narsisti 😅🙈 omassa suvussa on narsisti ja narsistin uusi puoliso ja suku säälitti meitä narsistin sukulaisia niin paljon, että oltiin kaikki mm häissä aivan vaivaantuneita ja ahdistuneita kun ajateltiin, mihin paskaan uusi puoliso nyt astui. Meidän outoon käytökseen syynä oli siis mm. Se että tiesimme narsistin valehtelevan hyvin monista asioista kirkkain silmin. Ettei takana olisi mitään tällaista, tiedätkö miten esim miehen avioero meni? Onko lapset normaaleja?

Itse roikuin mieheni suvun ulkopuolella kymmenen vuotta. Sinä aikana ostettiin asunto ja avioiduttiin.

Sitten saimme ensimmäisen lapsen ja yhdessä yössä solahdin sukuun sisään. Olin ihan hämmästynyt miten tunnelma muuttui kaikissa ja kaikessa.

Tämä ei nyt auta sinua ap, mutta anna suvulle aikaa. Ehkä siellä joku, tai jotkut lämpenevät jossain vaiheessa.

Ne elättelee ajatusta, että mies palaa yhteen sen "alkuperäisen" vaimon kanssa. Eli silloin kaikki olisi sen porukan mielestä oikein. Siksi se äreys ja kiukku uutta naisystävää kohtaan. Eli sinussa ei ole mitään vikaa, he eivät vain halua antaa sulle mahdollisuutta.

Mikä on lapsuudenperhe?!?! Sama perhe se on aikuisenakin, vaikkakin laajenee lapsilla ja puolisoilla.

"Ovat läheisiä keskenään ja viihtyvät yhdessä, ei vaan verisukulaiset vaan myös avioliiton kautta sukuun tulleet ihmiset."

Oisikohan lihavoimani kohta syynä? Jos miehen erosta on vasta 5 vuotta ja siinä ajassa ollut jo kaksi parin vuoden suhdetta sekä jotain lyhyempiä juttuja, ehkä tuo teidän pari vuotta yhdessä ei ole vielä suvulle sama asia kuin avioliitto. Lisäksi kerroit, että miehen äiti on läheisissä väleissä ex-miniänsä kanssa. Ex-miniä on hänen lastenlastensa äiti, mutta mikä olisi sun roolisi tuossa kuviossa? Muu kuin hänen poikansa uusin? Kuinka paljon miehen sisaruksissa, serkuissa ja muissa sukulaisissa  on nk toisella kierroksella olevia eli eronneita ja toisen kerran naimisiin menneitä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista, että sinulla nelikymppisenä tämä on vasta ensimmäinen vakava suhde? Siinä vastaus.

Miksi se ei olisi mahdollista? Lapsuudenkodissani oli alkoholismia, väkivaltaa, epävarmuutta. Ei siltä pohjalta ollut mikään maailman helpoin homma muodostaa vakavaa parisuhdetta, etenkin kun pelkäsin valitsevani huonosti ja päätyväni yhteen juopon/väkivaltaisen/epävakaan tms. miehen kanssa. Lisäksi osa johtuu ihan sattumasta, keneen sattuu tapaamaan missäkin ikävaiheessa. 

ap 

Oletko pieneltä/pienemmältä paikkakunnalta? Itse kierrän aikuisenakin kaukaa ne, joilla oli lapsena pienellä paikkakunnalla levoton menneisyys. Ihan siksi, että usein nämä tavat ja mallit periytyvät enkä halua sukuuni tai perheeseeni mitään juoppojengiä hengaamaan. Varmasti alapeukutatte, mutta näin toimin.

Tulee mieleen, että entinen puoliso oli/on tiivis osa tuota perhettä. Sukulaiset ovat mahdollisesti muodostaneet oman käsityksensä erosta ja eron syistä. Jos näkevät, että hyvästä liitosta miehesi lähti, eivätkä ymmärrä/tiedä mahdollisia asioita taustalla. Ajattelevat että palaavat yhteen, kun on hetki haahuilua. Ovat voineet alkaa tuntea sympatiaa entistä puolisoa kohtaa, kun uusi naisystävä tuleekin kuvioihin. Uusi nainen voi olla heidän mielestään korvike, tai mahdollisen yhteenpaluun hidaste. Tämä siis voi olla vain näiden sukulaisten pään sisällä oleva ajatus, joka estää heitä irrotautumasta vanhasta ja tutustumassa uuteen puolisoon. Tulee mieleen onko lähipiirissä erottu? Eli onko tilanne ollut aivan uusi miehesi kohdalla. Joka tapauksessa aikuisten ihmisten pitäisi sopeutua ja ymmärtää pitää omat tunteet ja mielipiteet erossa tuosta kuvioista.

Äidinpuoleisessani suuressa suvussa kaveri tarkoittaa samaa kuin elämänkumppani. Kun veljeni joskus puhui naispuolisesta tuttavastaan mummilleni, hän kysyi: "onko se kaveri vai VAIN ystävä?"

Vaikuttaa, että tämä asia on kasvanut nyt sinulle isoksi ja painavaksi kysymykseksi. Ajattelisin, että sinulla on oman taustasi takia paljon unelmia ja odotuksia nyt pelissä. Tämä ei oikeastaan ole niinkään paljon miehen suvun, tai miehesi kuin sinun tärkeä juttusi.

Menisin juttelemaan psykologin kanssa. Se saisi tehokkaimmin ulos asian aiheuttamasta tunteiden, ajatusten ja kuvitelmien suosta, kuin tämä palsta. Ulkopuolinen henkilö on tässä vaiheessa parempi keskustelukumppani, kuin oma mies, joka joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen. 

Mun vanhemmat erosivat lähes 40 vuoden avioliiton jälkeen reiluina viisikymppisinä vuosituhannen alussa. Vielä tänä kesänä isän sisko sanoi minulle, että onpa ihanaa, kun löysivät uudet kumppanit, vaikka oli se alussa niin kauhea asia.

Jos he eivät vaan ole sinun kanssa samalla aaltopituudella kuin sen ensimmäisen vaimon kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen, että entinen puoliso oli/on tiivis osa tuota perhettä. Sukulaiset ovat mahdollisesti muodostaneet oman käsityksensä erosta ja eron syistä. Jos näkevät, että hyvästä liitosta miehesi lähti, eivätkä ymmärrä/tiedä mahdollisia asioita taustalla. Ajattelevat että palaavat yhteen, kun on hetki haahuilua. Ovat voineet alkaa tuntea sympatiaa entistä puolisoa kohtaa, kun uusi naisystävä tuleekin kuvioihin. Uusi nainen voi olla heidän mielestään korvike, tai mahdollisen yhteenpaluun hidaste. Tämä siis voi olla vain näiden sukulaisten pään sisällä oleva ajatus, joka estää heitä irrotautumasta vanhasta ja tutustumassa uuteen puolisoon. Tulee mieleen onko lähipiirissä erottu? Eli onko tilanne ollut aivan uusi miehesi kohdalla. Joka tapauksessa aikuisten ihmisten pitäisi sopeutua ja ymmärtää pitää omat tunteet ja mielipiteet erossa tuosta kuvioista.

Siis mihin aikuisten ihmisten pitää sopeutua ja mistä pitää omat tunteet erossa? Tuossa on nyt yksi noin nelikymppinen sukulaismies ja hänen alkoholistiperheessä kasvanut ekassa suhteessa olevan naisystävänsä, jotka on pari kertaa olleet yhdessä suku- ja perhejuhlissa. Nainen ei ymmärrä, miksi jopa noin 40 vuotta toisensa tunteneet ja yhteenhitsautuneet miehen sukulaiset puolisoineen ei samantien ota häntä avosylin vastaan. Hän ei ymmärrä, että olevansa tälle miehen lapsuudenperheelle vieras ja tuntematon, vaan tyrkyttää itseään ja ihmettelee, miksi ei suhtaduta samoin kuin Pirkkoon, joka on ollut "aina" olemassa, onhan hän jo 52v. Lisäksi ap:lla on selkeästi se alkoholistiperheen lapsen "hyväksykää minut" -syndrooma, jonka vuoksi hän on koko ajan etsimässä merkkejä kelpaamisestaan.

Fakta on, että miehen exä on osa tuota miehen sukulaispiiriä, ollut pitkään siinä mukana, ystävystynyt monen kanssa. Ero miehestä ei erota miehen sukulaisista, jos ihmissuhde perustuu muuhunkin kuin pelkkään parisuhteen toisen puoliskon sukulaisuuteen. Vaikka mies tuo mukanaan uuden naisen, niin exän arvo ei siitä vähene eikä uusi saa samaa paikkaa miehen sukulaisten silmissä. Ja miksi pitäisi, pekkä kohtelias muodollinen käytös riittää!

Olen veljen eksän kanssa edelleen tekemisissä, mutta uuteen vaimoon en ole tutustunut kummemmin. 

Veljen käytös on muuttunut tavattuaan tämän uuden vaimon. Ennen oli mukava ja puhelias ja nyt on jotenkin erittäin negatiivinen ja ei niin mukava enää. 

Mikä lapatossu-mies.

Vink vink: tilanne ei tule muuttumaan, jos se "oikea" vaimo on osa tuota sukuyhteisöä. Hänelle ollaan solidaarisia lasten takia. Suku on kuin nuo lapset: toivovat, että isi ja äiti palaavat yhteen. - Onko tiedossa, miksi he erosivat?

Ap voi hieman kohentaa juridista asemaansa pusaamalla pari tenavaa ja menemällä miehen kanssa oikeasti naimisiin. Sitten on isompi paine tulla hyväksytyksi sukuun.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi että kutsut miehen perhettä "lapsuudenperheeksi"

Lapsuudenperhehän se on. Aikuinen ihminen on joko perheetön yksineläjä tai sitten hänellä on perhe johon kuuluu kumppani ja/tai lapsia tai vaikka jollekin lemmikit voi olla perhe. Aikuinen ihminen kuitenkin irtautuu terveellä tavalla lapsuudenperheestä säilyttäen sopivaksi kokemansa läheisyyden ja yhteydenpidon.

Vierailija kirjoitti:

Olen veljen eksän kanssa edelleen tekemisissä, mutta uuteen vaimoon en ole tutustunut kummemmin. 

Veljen käytös on muuttunut tavattuaan tämän uuden vaimon. Ennen oli mukava ja puhelias ja nyt on jotenkin erittäin negatiivinen ja ei niin mukava enää. 

Minäkin olisin negatiivinen, jos sisarukseni olisi mahdottoman hyvää pataa p*skamaisesti minua kohtaan käyttäytyneen exäni kanssa. - Joku pätevä syyhän siihen eroon oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ne todellisuudessa niin kivoja ihmisiä, jos eivät hyväksy että elämä menee eteenpäin ja sinä olet nyt miehen uusi puoliso. Jos mies on ollut sinulle rehellinen eikä ole esitellyt jo liutaa uusia naisystäviä. Kannattaa kuitenkin antaa heille aikaa sulatella asiaa vielä. Kutsukaa te sukulaisia kylään luoksenne, vaikka pienempää porukkaa kerrallaan niin on helpompi tutustua!

Hyvä pointti sinulla tuo, että ovatko ne todellisuudessa niin kivoja ihmisiä jos eivät hyväksy minua porukkaan. Olen tässä alkanut kyseenalaistaa ihan omaa persoonaani ja "mukavuuttani" kun olen pallotellut tätä asiaa mielessäni. 

Se on tosin valitettavasti tullut selväksi, että miehen suku ei näe minua puolisona tai edes kumppanina. Minuun viitataan miehen sukulaisten toimesta yleisesti termillä "kaveri", mitä muistan viimeksi käytettävän teiniaikoina silloin kun viitattiin kumppaniin. 

ap

Ainakin joissain murteissa/ikäluokissa "kaveri" tarkoittaa nimenomaan kumppania. Myös omat isovanhempani käyttävät tätä termiä kun puhuvat poika- tai tyttöystävästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen, että entinen puoliso oli/on tiivis osa tuota perhettä. Sukulaiset ovat mahdollisesti muodostaneet oman käsityksensä erosta ja eron syistä. Jos näkevät, että hyvästä liitosta miehesi lähti, eivätkä ymmärrä/tiedä mahdollisia asioita taustalla. Ajattelevat että palaavat yhteen, kun on hetki haahuilua. Ovat voineet alkaa tuntea sympatiaa entistä puolisoa kohtaa, kun uusi naisystävä tuleekin kuvioihin. Uusi nainen voi olla heidän mielestään korvike, tai mahdollisen yhteenpaluun hidaste. Tämä siis voi olla vain näiden sukulaisten pään sisällä oleva ajatus, joka estää heitä irrotautumasta vanhasta ja tutustumassa uuteen puolisoon. Tulee mieleen onko lähipiirissä erottu? Eli onko tilanne ollut aivan uusi miehesi kohdalla. Joka tapauksessa aikuisten ihmisten pitäisi sopeutua ja ymmärtää pitää omat tunteet ja mielipiteet erossa tuosta kuvioista.

Siis mihin aikuisten ihmisten pitää sopeutua ja mistä pitää omat tunteet erossa? Tuossa on nyt yksi noin nelikymppinen sukulaismies ja hänen alkoholistiperheessä kasvanut ekassa suhteessa olevan naisystävänsä, jotka on pari kertaa olleet yhdessä suku- ja perhejuhlissa. Nainen ei ymmärrä, miksi jopa noin 40 vuotta toisensa tunteneet ja yhteenhitsautuneet miehen sukulaiset puolisoineen ei samantien ota häntä avosylin vastaan. Hän ei ymmärrä, että olevansa tälle miehen lapsuudenperheelle vieras ja tuntematon, vaan tyrkyttää itseään ja ihmettelee, miksi ei suhtaduta samoin kuin Pirkkoon, joka on ollut "aina" olemassa, onhan hän jo 52v. Lisäksi ap:lla on selkeästi se alkoholistiperheen lapsen "hyväksykää minut" -syndrooma, jonka vuoksi hän on koko ajan etsimässä merkkejä kelpaamisestaan.

Tämä. Tunnistan tilanteen. Veljeni naisystävä myös on kovaan ääneen valittanut, ettei häntä ole otettu riittävän hyvin vastaan. Miten hyvin pitää oikein ottaa? Jos kutsutaan kylään ja toinen vain katselee nenän varttaan pitkin ja pyörittelee silmiään normaalille keskustelulle ja kysymyksille, niin luo siinä sitten uusia siteitä. Hänelläkin on kuulemma taustaa alkoholistiperheessä ja koko ajan pitäisi jotenkin olla ihastelemassa ja ihmettelemässä hänen tekemisisiään, vaikka ei tämä nyt mikään kilpailutilanne ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen, että entinen puoliso oli/on tiivis osa tuota perhettä. Sukulaiset ovat mahdollisesti muodostaneet oman käsityksensä erosta ja eron syistä. Jos näkevät, että hyvästä liitosta miehesi lähti, eivätkä ymmärrä/tiedä mahdollisia asioita taustalla. Ajattelevat että palaavat yhteen, kun on hetki haahuilua. Ovat voineet alkaa tuntea sympatiaa entistä puolisoa kohtaa, kun uusi naisystävä tuleekin kuvioihin. Uusi nainen voi olla heidän mielestään korvike, tai mahdollisen yhteenpaluun hidaste. Tämä siis voi olla vain näiden sukulaisten pään sisällä oleva ajatus, joka estää heitä irrotautumasta vanhasta ja tutustumassa uuteen puolisoon. Tulee mieleen onko lähipiirissä erottu? Eli onko tilanne ollut aivan uusi miehesi kohdalla. Joka tapauksessa aikuisten ihmisten pitäisi sopeutua ja ymmärtää pitää omat tunteet ja mielipiteet erossa tuosta kuvioista.

Siis mihin aikuisten ihmisten pitää sopeutua ja mistä pitää omat tunteet erossa? Tuossa on nyt yksi noin nelikymppinen sukulaismies ja hänen alkoholistiperheessä kasvanut ekassa suhteessa olevan naisystävänsä, jotka on pari kertaa olleet yhdessä suku- ja perhejuhlissa. Nainen ei ymmärrä, miksi jopa noin 40 vuotta toisensa tunteneet ja yhteenhitsautuneet miehen sukulaiset puolisoineen ei samantien ota häntä avosylin vastaan. Hän ei ymmärrä, että olevansa tälle miehen lapsuudenperheelle vieras ja tuntematon, vaan tyrkyttää itseään ja ihmettelee, miksi ei suhtaduta samoin kuin Pirkkoon, joka on ollut "aina" olemassa, onhan hän jo 52v. Lisäksi ap:lla on selkeästi se alkoholistiperheen lapsen "hyväksykää minut" -syndrooma, jonka vuoksi hän on koko ajan etsimässä merkkejä kelpaamisestaan.

Fakta on, että miehen exä on osa tuota miehen sukulaispiiriä, ollut pitkään siinä mukana, ystävystynyt monen kanssa. Ero miehestä ei erota miehen sukulaisista, jos ihmissuhde perustuu muuhunkin kuin pelkkään parisuhteen toisen puoliskon sukulaisuuteen. Vaikka mies tuo mukanaan uuden naisen, niin exän arvo ei siitä vähene eikä uusi saa samaa paikkaa miehen sukulaisten silmissä. Ja miksi pitäisi, pekkä kohtelias muodollinen käytös riittää!

Uuteen kumppaniin suhtautudutaan kuitenkin uutena ihmisenä. Ja uusiin ihmisiin yleensä tutustutaan. Eikä olla epäkohteliaita, mitä kutsumatta jättäminen on. Jos ollaan vaan solidaarisuudesta entistä puolisoa tai heidän yhteistä historiaa kohtaan tutustumatta. Ja jätetään ulkopuolelle, silloin suvun pitää hyväksyä että heidän tarvitsee sopeutua myös tuossa tilanteessa. Eikä tyrkyttää omia mielipiteitään.