Miesystävän lapsuudenperhe ei jostain syystä pidä minusta
Ollaan nelikymppinen pariskunta, yhdessä pari vuotta. Miehellä aiempi avioliitto takana, minulle tämä on ensimmäinen pidempi ja vakava suhde. Tiedän, että olen parisuhteessa miehen, en hänen lapsuudenperheensä kanssa mutta silti tuntuu pahalta kun en vaan pääse tuohon porukkaan mukaan vaikka alunperin olisin halunnut. Miehen lapsuudenperhe on siis iso, paljon siskoja, veljiä, serkkuja, tätejä ja setiä. Ovat läheisiä keskenään ja viihtyvät yhdessä, ei vaan verisukulaiset vaan myös avioliiton kautta sukuun tulleet ihmiset. Jo ihan seurustelun alkuvaiheessa tykkäsin tavasta, jolla miesystävä kuvaili lapsuudenperhettään: tuntui ihanan lämminhenkisiltä ja läheisiltä, yhteisiä sukujuhlia, sunnuntailounaita jne. Itse tulen alkoholistiperheestä, jolla ei ollut minkäänlaisia tukiverkkoja ja miehen lapsuudenperhe ja suku on aika lailla sellainen, mistä lapsena haaveilin.
Monin tavoin on tullut selväksi, että miehen suku suhtautuu minuun varauksella. On mm. sanottu, että "ettei kai te nyt sentään mene naimisiin" ja "harkitse nyt vielä" (tämä siis sanottu miehelle). Minua ei erityisesti ikinä kutsuta mihinkään suvun tapaamisiin, joihin muiden puolisot tai kumppanit kutsutaan. Mies joutuu erikseen varmistamaan, että olenhan tervetullut. Minulle ei puhuta normaalisti, eikä katsota silmiin. Kun mies esitteli minut ekaa kertaa aiemman liittonsa lapsille, miehen äiti, siskot ja veljet olivat olleet kiukkuisia.
En millään tajua, mikä minussa on sellaista miksi miehen sukulaiset eivät pidä minusta. Olen ihan tavallinen akateemisesti koulutettu, työssä käyvä normaali ja fiksu nainen. On kavereita sekä töistä että vapaa-ajalta, joten pitäisi olla ihan ok sosiaaliset taidot. Esim. uusiin työyhteisöihin olen aina solahtanut sisään sujuvasti. En tupakoi, en käytä päihteitä, en kiroile tai puhu alatyylisesti, en pukeudu mitenkään hutsahtavasti, normaali ulkonäkö, esim. ei mitään naamalävistyksiä. En harrasta mitään ääri "ismejä" tai hörhöilyjä. Joku silti kuitenkin minussa tökkii. Onko kenelläkään muulla kokemuksia tai ajatuksia, mistä voisi olla kyse?
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuolla iällä kahden vuoden suhde on jo sellainen, että pitää olettaa *Pekan ottavan naisystävänsä mukaan jos hänet johonkin kutsutaan.
Olisi todella noloa, jos kutsuisin oman veljeni kahville ja hän tiedustelisi voiko *Marjakin tulla. Siis minulle noloa. Sillä on itsestäänselviö että ihmiset ottavat puolisonsa mukaan, ja miettisin miten olen antanut ymmärtää ettei tämä ole tervetullut.
Minä kyllä ottaisin sinuna jo asian ihan suoraan puheeksi miehen kanssa. Asia vaivaa sinua huomattavasti. Teidän pitäisi tuossa vaiheessa suhdetta jo yhdessä pohtia asiaa miettiä mitä teette sille. Kun mies kutsutaan, niin hän voisi vastata vain "Tulemme Marjan kanssa" ja sitten jos joku sukulainen alkaa ääneen tätä kyseenalaistamaan niin miehen pitäisi aloittaa ihan avoin selvittely asiasta.
Mikäli siis haluatte olla vakavassa suhteessa. Tilannehan ei ole loukkaava vain sinua kohtaan, vaan miestä myös. Itse kokisin äärimmäisen loukkaavaksi, jos minun +35v ihmisen kumppania ei otettaisi "vakavasti".
Toisaalta 4-kymppisiä naisia on monenlaisia. Minäkin olen tutustunut nykyiseen aviopuolisooni siinä nelikymppisenä. Suuri suku on ottanut minut kovasti lämpimäsi vastaan, minä olen kohdallani vähän toppuutellut, kun en halua ihan jokaista miehen suvun kissanristiäistä istua, mies käyköön itsekseen ainakin osan..
"lapsuuden perhe", no kai se nyt edelleen on sen perhettä. Kummallinen otsikko.
Onko ne todellisuudessa niin kivoja ihmisiä, jos eivät hyväksy että elämä menee eteenpäin ja sinä olet nyt miehen uusi puoliso. Jos mies on ollut sinulle rehellinen eikä ole esitellyt jo liutaa uusia naisystäviä. Kannattaa kuitenkin antaa heille aikaa sulatella asiaa vielä. Kutsukaa te sukulaisia kylään luoksenne, vaikka pienempää porukkaa kerrallaan niin on helpompi tutustua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kateudelta.
Alapeukuista huomaa taas minkälainen tabu kateus on. Miksi se ei voisi olla mahdollinen vaihtoehto? En minä näe mitään muuta syytä ap:n kertoman jälkeen.
Siis miksi tuo iloinen, yhdessäviihtyvä suku olisi kateellinen alkoholistiperheen lapselle, jolla ei ole mitään muuta kuin suhde eronneen miehen kanssa? Ap:han tuossa on se kateellinen miesystävälle, jolla on paljon läheisiä.
Todennäköisesti kyse on silti siitä, että ap on oikeasti ulkopuolinen. Ei vaimo, ei äiti, pelkkä naisystävä. He ovat todennäköisesti normaalin kohteliaita kuten tuntemattomalle ollaan, mutta miksi tuhlata aikaansa vieraaseen henkilöön, kun voi olla tuttujenkin kanssa? Ja se ap:n miesystävän exä on ihan oikeasti edelleen osa tuota yhteisöä.
Et siis oikeasti ymmärrä mitä kateus syvimmillään on. Jos ap on esimerkiksi kaunis ja rakastettu miehensä silmissä, niin jo se voi olla syy sukulaisten kateuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kateudelta.
Alapeukuista huomaa taas minkälainen tabu kateus on. Miksi se ei voisi olla mahdollinen vaihtoehto? En minä näe mitään muuta syytä ap:n kertoman jälkeen.
Siis miksi tuo iloinen, yhdessäviihtyvä suku olisi kateellinen alkoholistiperheen lapselle, jolla ei ole mitään muuta kuin suhde eronneen miehen kanssa? Ap:han tuossa on se kateellinen miesystävälle, jolla on paljon läheisiä.
Todennäköisesti kyse on silti siitä, että ap on oikeasti ulkopuolinen. Ei vaimo, ei äiti, pelkkä naisystävä. He ovat todennäköisesti normaalin kohteliaita kuten tuntemattomalle ollaan, mutta miksi tuhlata aikaansa vieraaseen henkilöön, kun voi olla tuttujenkin kanssa? Ja se ap:n miesystävän exä on ihan oikeasti edelleen osa tuota yhteisöä.
Et siis oikeasti ymmärrä mitä kateus syvimmillään on. Jos ap on esimerkiksi kaunis ja rakastettu miehensä silmissä, niin jo se voi olla syy sukulaisten kateuteen.
Ja oletat, että ne sukulaiset, joilla elämä on kivaa ja helppoa, on kateellisia jostain sellaisesta, mikä heille itselleen on omassa parisuhteessa itsestäänselvää?
Vierailija kirjoitti:
"lapsuuden perhe", no kai se nyt edelleen on sen perhettä. Kummallinen otsikko.
Sinä se kummallinen olet, kun pitää takertua johonkin epäolennaiseen sanavalintaan, joka vieläpä on jo aiemmin käsitelty. Tuossa sanavalinnassa ei edes ole mitään kummallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kateudelta.
Alapeukuista huomaa taas minkälainen tabu kateus on. Miksi se ei voisi olla mahdollinen vaihtoehto? En minä näe mitään muuta syytä ap:n kertoman jälkeen.
Siis miksi tuo iloinen, yhdessäviihtyvä suku olisi kateellinen alkoholistiperheen lapselle, jolla ei ole mitään muuta kuin suhde eronneen miehen kanssa? Ap:han tuossa on se kateellinen miesystävälle, jolla on paljon läheisiä.
Todennäköisesti kyse on silti siitä, että ap on oikeasti ulkopuolinen. Ei vaimo, ei äiti, pelkkä naisystävä. He ovat todennäköisesti normaalin kohteliaita kuten tuntemattomalle ollaan, mutta miksi tuhlata aikaansa vieraaseen henkilöön, kun voi olla tuttujenkin kanssa? Ja se ap:n miesystävän exä on ihan oikeasti edelleen osa tuota yhteisöä.
Et siis oikeasti ymmärrä mitä kateus syvimmillään on. Jos ap on esimerkiksi kaunis ja rakastettu miehensä silmissä, niin jo se voi olla syy sukulaisten kateuteen.
Ja oletat, että ne sukulaiset, joilla elämä on kivaa ja helppoa, on kateellisia jostain sellaisesta, mikä heille itselleen on omassa parisuhteessa itsestäänselvää?
Ihminen nyt voi olla kateellinen vaikka 200-kiloiselle kodittomalle, jos joku rakastuu siihen ja tarjoaa sille kodin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"lapsuuden perhe", no kai se nyt edelleen on sen perhettä. Kummallinen otsikko.
Sinä se kummallinen olet, kun pitää takertua johonkin epäolennaiseen sanavalintaan, joka vieläpä on jo aiemmin käsitelty. Tuossa sanavalinnassa ei edes ole mitään kummallista.
No kyllä se nyt vain on hyvin kummallinen sanonta, ap ei toki ole ainoa joka sitä käyttää.
Loppuuko perhe olemasta perhettä kun lapsi muuttaa pois, ei lopeta, yhtä perhettä ne ovat edelleen vanhemmat ja sisarukset, vaikket heidän kanssa saman katon alla asu.
Perhe on ikuinen. Toisin kuin puolisot tai kaverit.
Keski-ikäinen nainen hakee jotain hyväksyntää ja leikkikavereita? Voi hyvä luoja. Kasva aikuiseksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"lapsuuden perhe", no kai se nyt edelleen on sen perhettä. Kummallinen otsikko.
Sinä se kummallinen olet, kun pitää takertua johonkin epäolennaiseen sanavalintaan, joka vieläpä on jo aiemmin käsitelty. Tuossa sanavalinnassa ei edes ole mitään kummallista.
No kyllä se nyt vain on hyvin kummallinen sanonta, ap ei toki ole ainoa joka sitä käyttää.
Loppuuko perhe olemasta perhettä kun lapsi muuttaa pois, ei lopeta, yhtä perhettä ne ovat edelleen vanhemmat ja sisarukset, vaikket heidän kanssa saman katon alla asu.
Perhe on ikuinen. Toisin kuin puolisot tai kaverit.
Eli jos joku on edelleen ystävä lapsuudenystävänsä kanssa, hän ei saa kutsua häntä enää lapsuudenystäväkseen?
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen nainen hakee jotain hyväksyntää ja leikkikavereita? Voi hyvä luoja. Kasva aikuiseksi
Kasva sinä aikuiseksi, kiusaaja.
Siis jos miehen eksä roikkuu yhä noissa piireissä, niin siinähän se syy on. Ovat siis kunnioittavia häntä kohtaan ja jättävät siksi uuden naikkosen kutsumatta. Ehkä eksä on jopa esittänyt tällaisen toivomuksen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kateudelta.
Alapeukuista huomaa taas minkälainen tabu kateus on. Miksi se ei voisi olla mahdollinen vaihtoehto? En minä näe mitään muuta syytä ap:n kertoman jälkeen.
Siis miksi tuo iloinen, yhdessäviihtyvä suku olisi kateellinen alkoholistiperheen lapselle, jolla ei ole mitään muuta kuin suhde eronneen miehen kanssa? Ap:han tuossa on se kateellinen miesystävälle, jolla on paljon läheisiä.
Todennäköisesti kyse on silti siitä, että ap on oikeasti ulkopuolinen. Ei vaimo, ei äiti, pelkkä naisystävä. He ovat todennäköisesti normaalin kohteliaita kuten tuntemattomalle ollaan, mutta miksi tuhlata aikaansa vieraaseen henkilöön, kun voi olla tuttujenkin kanssa? Ja se ap:n miesystävän exä on ihan oikeasti edelleen osa tuota yhteisöä.
Et siis oikeasti ymmärrä mitä kateus syvimmillään on. Jos ap on esimerkiksi kaunis ja rakastettu miehensä silmissä, niin jo se voi olla syy sukulaisten kateuteen.
Ja oletat, että ne sukulaiset, joilla elämä on kivaa ja helppoa, on kateellisia jostain sellaisesta, mikä heille itselleen on omassa parisuhteessa itsestäänselvää?
Ihminen nyt voi olla kateellinen vaikka 200-kiloiselle kodittomalle, jos joku rakastuu siihen ja tarjoaa sille kodin.
Siis koko miehen lapsuudenperhe ja suku on kateellinen jollekin randomnaiselle, joka ei heille merkitse yhtään mitään ja josta he eivät todennäköisesti muista edes etunimeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen nainen hakee jotain hyväksyntää ja leikkikavereita? Voi hyvä luoja. Kasva aikuiseksi
Kasva sinä aikuiseksi, kiusaaja.
Tällä paskapalstallako ap nyt saa koko suvun sydänystävikseen?
Ap miettii omaa olemustaan ja käytöstään ja katsoo peiliin. Ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kateudelta.
Alapeukuista huomaa taas minkälainen tabu kateus on. Miksi se ei voisi olla mahdollinen vaihtoehto? En minä näe mitään muuta syytä ap:n kertoman jälkeen.
Siis miksi tuo iloinen, yhdessäviihtyvä suku olisi kateellinen alkoholistiperheen lapselle, jolla ei ole mitään muuta kuin suhde eronneen miehen kanssa? Ap:han tuossa on se kateellinen miesystävälle, jolla on paljon läheisiä.
Todennäköisesti kyse on silti siitä, että ap on oikeasti ulkopuolinen. Ei vaimo, ei äiti, pelkkä naisystävä. He ovat todennäköisesti normaalin kohteliaita kuten tuntemattomalle ollaan, mutta miksi tuhlata aikaansa vieraaseen henkilöön, kun voi olla tuttujenkin kanssa? Ja se ap:n miesystävän exä on ihan oikeasti edelleen osa tuota yhteisöä.
Et siis oikeasti ymmärrä mitä kateus syvimmillään on. Jos ap on esimerkiksi kaunis ja rakastettu miehensä silmissä, niin jo se voi olla syy sukulaisten kateuteen.
Ja oletat, että ne sukulaiset, joilla elämä on kivaa ja helppoa, on kateellisia jostain sellaisesta, mikä heille itselleen on omassa parisuhteessa itsestäänselvää?
Ihminen nyt voi olla kateellinen vaikka 200-kiloiselle kodittomalle, jos joku rakastuu siihen ja tarjoaa sille kodin.
Siis koko miehen lapsuudenperhe ja suku on kateellinen jollekin randomnaiselle, joka ei heille merkitse yhtään mitään ja josta he eivät todennäköisesti muista edes etunimeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kateudelta.
Alapeukuista huomaa taas minkälainen tabu kateus on. Miksi se ei voisi olla mahdollinen vaihtoehto? En minä näe mitään muuta syytä ap:n kertoman jälkeen.
Siis miksi tuo iloinen, yhdessäviihtyvä suku olisi kateellinen alkoholistiperheen lapselle, jolla ei ole mitään muuta kuin suhde eronneen miehen kanssa? Ap:han tuossa on se kateellinen miesystävälle, jolla on paljon läheisiä.
Nuiva käytös ilman mitään hyvää syytä kielii nimenomaan kateudesta. Huomaa taas millainen kiusaajajoukko on taas kieltämässä koko kateus-käsitteen olemassaolon ihan vain, koska se tuo esiin kiusaajaihmisten todellisen motiivin inhottavuudelleen. Kateellinen kiusaaja on heikko ja epävarma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen nainen hakee jotain hyväksyntää ja leikkikavereita? Voi hyvä luoja. Kasva aikuiseksi
Kasva sinä aikuiseksi, kiusaaja.
Tällä paskapalstallako ap nyt saa koko suvun sydänystävikseen?
Ap miettii omaa olemustaan ja käytöstään ja katsoo peiliin. Ole hyvä.
"Paskapalstalla" 😅 sanoo ihminen joka itse lukee kyseistä paskapalstaa ja vielä kirjoittaa sinne. Logiikka 5/5.
Vierailija kirjoitti:
Onko ne todellisuudessa niin kivoja ihmisiä, jos eivät hyväksy että elämä menee eteenpäin ja sinä olet nyt miehen uusi puoliso. Jos mies on ollut sinulle rehellinen eikä ole esitellyt jo liutaa uusia naisystäviä. Kannattaa kuitenkin antaa heille aikaa sulatella asiaa vielä. Kutsukaa te sukulaisia kylään luoksenne, vaikka pienempää porukkaa kerrallaan niin on helpompi tutustua!
Hyvä pointti sinulla tuo, että ovatko ne todellisuudessa niin kivoja ihmisiä jos eivät hyväksy minua porukkaan. Olen tässä alkanut kyseenalaistaa ihan omaa persoonaani ja "mukavuuttani" kun olen pallotellut tätä asiaa mielessäni.
Se on tosin valitettavasti tullut selväksi, että miehen suku ei näe minua puolisona tai edes kumppanina. Minuun viitataan miehen sukulaisten toimesta yleisesti termillä "kaveri", mitä muistan viimeksi käytettävän teiniaikoina silloin kun viitattiin kumppaniin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kateudelta.
Alapeukuista huomaa taas minkälainen tabu kateus on. Miksi se ei voisi olla mahdollinen vaihtoehto? En minä näe mitään muuta syytä ap:n kertoman jälkeen.
Siis miksi tuo iloinen, yhdessäviihtyvä suku olisi kateellinen alkoholistiperheen lapselle, jolla ei ole mitään muuta kuin suhde eronneen miehen kanssa? Ap:han tuossa on se kateellinen miesystävälle, jolla on paljon läheisiä.
Todennäköisesti kyse on silti siitä, että ap on oikeasti ulkopuolinen. Ei vaimo, ei äiti, pelkkä naisystävä. He ovat todennäköisesti normaalin kohteliaita kuten tuntemattomalle ollaan, mutta miksi tuhlata aikaansa vieraaseen henkilöön, kun voi olla tuttujenkin kanssa? Ja se ap:n miesystävän exä on ihan oikeasti edelleen osa tuota yhteisöä.
Tämä on itseasiassa erittäin totta. Heillä ei ole todellakaan mitään syytä olla minulle kateellinen, päinvastoin! On myös totta, että miehen entinen puoliso ja lasten äiti on osa tuota yhteisöä, en minä. Jotkut miehen sukulaiset eivät edes viittaa minuun termillä "naisystävä" vaan yksinkertaisesti "kaveri".
ap
Tässä on todennäköisin syy. Sukuun kuuluvien lasten vanhemmat ovat aika usein tärkeämpiä suvulle kuin sellaiset, joilla ei ole muuta yhteyttä sukuun kuin puoliso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"lapsuuden perhe", no kai se nyt edelleen on sen perhettä. Kummallinen otsikko.
Sinä se kummallinen olet, kun pitää takertua johonkin epäolennaiseen sanavalintaan, joka vieläpä on jo aiemmin käsitelty. Tuossa sanavalinnassa ei edes ole mitään kummallista.
No kyllä se nyt vain on hyvin kummallinen sanonta, ap ei toki ole ainoa joka sitä käyttää.
Loppuuko perhe olemasta perhettä kun lapsi muuttaa pois, ei lopeta, yhtä perhettä ne ovat edelleen vanhemmat ja sisarukset, vaikket heidän kanssa saman katon alla asu.
Perhe on ikuinen. Toisin kuin puolisot tai kaverit.
Niin no, puolisoitahan ne sinunkin vanhemmat ovat keskenään (jos vielä yhdessä ovat). Ilman puolisoa ei voi tulla perhettä... sen kanssahan ne lapset tehdään ja perustetaan OMA perhe. :) Lapsuuden perhe on sitten erikseen. Sekin tietenkin edelleen tärkeä.
Mielestäni tuolla iällä kahden vuoden suhde on jo sellainen, että pitää olettaa *Pekan ottavan naisystävänsä mukaan jos hänet johonkin kutsutaan.
Olisi todella noloa, jos kutsuisin oman veljeni kahville ja hän tiedustelisi voiko *Marjakin tulla. Siis minulle noloa. Sillä on itsestäänselviö että ihmiset ottavat puolisonsa mukaan, ja miettisin miten olen antanut ymmärtää ettei tämä ole tervetullut.
Minä kyllä ottaisin sinuna jo asian ihan suoraan puheeksi miehen kanssa. Asia vaivaa sinua huomattavasti. Teidän pitäisi tuossa vaiheessa suhdetta jo yhdessä pohtia asiaa miettiä mitä teette sille. Kun mies kutsutaan, niin hän voisi vastata vain "Tulemme Marjan kanssa" ja sitten jos joku sukulainen alkaa ääneen tätä kyseenalaistamaan niin miehen pitäisi aloittaa ihan avoin selvittely asiasta.
Mikäli siis haluatte olla vakavassa suhteessa. Tilannehan ei ole loukkaava vain sinua kohtaan, vaan miestä myös. Itse kokisin äärimmäisen loukkaavaksi, jos minun +35v ihmisen kumppania ei otettaisi "vakavasti".