Vaimot: miksi vartioit miestäsi, kun puhun hänelle?
Kysyn tätä vilpittömin mielin — haluaisin oppia mistä on kyse.
Olen yhden, päiväkotia käyvän tyttären äiti. Sinkku.
Tällä palstalla olen huomannut, että täytyy mainita koulutustaso ja kuvailla ulkonäköä. On maisterintutkinto. Pituutta 173 cm ja 61 kg, meikkaan päivittäin, loivat kiharat hiukset keskelle selkää asti, olen urheilusta pitävä normaalipainoinen. Tykkään pukeutua naisellisesti mutta en todellakaan whitetrash-tyyppisesti, vaan pukeudun korkokenkiin ja kapeaan hameeseen mihin vain menen tyttäreni kanssa, myös leikkipuistot, pikaruokaravintolat jne.
Kun juurikin leikkipuistossa / hampurilaisravintolassa / uimarannalla tms. neutraalissa paikassa juttelen luontevasti lähellä olevan, entuudestaan tuntemattoman lapsen isän kanssa, miksi kestää vain muutama sekunti, kun sinä vaimo/avovaimo/tyttöystävä palaat siihen miehesi aivan viereen ja katsot tuimasti minua?
Eikö nykysuomalaisuuteen kuulukaan kevyt juttelu small talk tuntemattoman naisen ja miehen välillä, vai pitäiskö palata juroon meininkiin?
Ihan kuin sinä nainen tulet vahtimaan tai vartioimaan miestäsi, kun mukavasti juttelemme lapsistamme siinä, en aidosti ymmärrä.
Kommentit (132)
Ei auta! Näen silmissäni ankkahuulisen, irtoripsisen, kynähameisen naisen kyntävän leikkikentän hiekkaa stiletoissa ilman paitaa laineiset lisäkkeet liehuen hakemassa katseellaan miehiä joiden seuraan ängetä.
Luihukatseiset vaimot väijyvät liukumäkien takana valmiina syöksymään paikalle sekunneissa.
Mikähän diagnoosi saa säveltämään tämmösen sadun?
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä, moi. Täytyy kyllä todeta nyt, että ulospäinsuuntautuneeksi puheliaaksi ihmiseksi olen kerrankin sanaton.
Työviikkoni ja ylipäänsä uusi viikko starttasi teidän monen kommentoinnin takia nyt surullisella mielellä.
Tämä ei ollut keksitty juttu, miksi olisi, miksi haaskaisin aikaani valehteluun. Oikeasti mä kysyin vilpittömin mielin tätä keskustelukulttuuria leikkipuistossa, rannalla jne. missä nyt satummekaan tyttäreni kanssa olla, ja siinä vieressä leikkii joku lapsi isänsä kanssa ja alamme jutella tämän isän kanssa.
Teille hyväntahtoisesti kirjoittaneille: kiitos asiallisista ja rakentavista kommenteista. Samaa mieltä kuin teistä muutama: täällä kotimaassamme ei näemmä ole luonteva small talk -keskustelu eri sukupuolten välillä yleisesti hyväksytty normi.
Pukeutumisestaan sitten tartun: kapea hame ja korkkarit mulla ei tietenkään rannalla ole. Tarkoitin, että pukeudun naisellisesti kun menemme tyttöni kanssa kirjastoon, kauppaan jne.
Täällä oli muutama kommentoija, että ei leikkipuistossa ole koskaan nähnyt korkokengissä kulkevaa äitiä. Harmi etteintäyäl Aihe vapaalle saa liitettyä kuvaa. Olisin voinut laittaa tähän useamman todisteen — siis olisin kyllä blurrannut kasvoni ja ylipäänsä rajannut kuvaa, laittaen vain kuvan nilkoista alaspäin niin näette että korkkareilla ja talvisin korkokenkäsaappailla on lupa olla hiekkalaatikolla ja kiipeilytelineen sekä keinujen äärellä, ei ole näkynyt kieltokylttiä.
Tässä alkaa harmitus kasvaa, verenpaineeni kohisee, argg.
Tiedoksi myös, että monet perheellisten sinkkujen rakkaustarinat ovat alkaneet yllättävistä kohtaamisista livenä. Ei pelkästään Tinderissä. Vaikka kuinka monet ovat kohdanneet toisensa leikkipuistoissa, huvipuistossa tai sisäleikkipuistoissa tms. Se on luonteva paikka mennä juttelemaan toiselle sinkkuvanhemmalle, kun ei niitä arjen tilanteita miljoonasti ole, missä työn ja kodin sekä päiväkodilta haun lisäksi tulee aikaa vietettyä.
Vai onko hyväntahtoinen flirtti ja tutustumisen toive sinkkuisään julkisella paikalla jotenkin teidän monen mielestä kauhistuttavaa?
No itse sä aloitusviestissäsi aloit selittämään painosta ja pituudesta ja kuvailit pukeutumistyyliäsi. Mitä tekemistä näillä seikoilla on sen kanssa, että naiset kokevat mielestäsi sinut uhaksi? Sähän juuri tuolla aloitusviestilläsi halusit ilmaista, että pidät itseäsi kauniina ja vastaat omaan kysymykseesi. Haluat kuulla vain yhdenlaisia vastauksia, vähän niin kuin naiset, jotka kysyvät mieheltään: näytänkö tässä mekossa lihavalta? Et sä halunnut herättää keskustelua viestilläsi vaan sinua ottaa päähän, kun pidät itseäsi selvästi parempana kuin muut ja olevinaan olet huolissasi toisten naisten itsetunto-ongelmista, vaikka viestisi perusteella sinulla taitaa itselläs olla itsetunto-ongelmia. Ja ikävä kyllä tuo sun uhriutuminen nyt kertoo sitä samaa asiaa.
Entäpä jos vaan jatkat siinä kynähameessasi ja korkkareissa kikkailua ja isimiehille flirttailua, ja annat heidän naistensa sitten kiukutella jos tahtovat. Sulla ei ole mitään ongelmaa, halusit vaan näpäyttää kenties vähän kateellisenakin näitä naisia, joilla on parisuhde.
Ehkä sinäkin sellaisen saat, kun avaat vähän sydäntäs ja et ole niin kateellinen toisten ihmisten suhteista. Ja kuka tietää, ehkä joskus sinne hiekkalaatikolle ei tulekaan enää nainen vahtimaan, vaan tapaat sinkkuisän, jonka avulla voit paikata itsetuntoasi.
SINK(KU) = Single Income No Kids.
(Yhdet tulot, ei lapsia. Sinkku on aina lapseton).
SINGLE = yksikkö, yksin, eronnut, karannut, voi olla lapsellinen tms.
SINGLE PARENT (single mom / single dad) = yksinhuoltaja, YH.
Miksi ap häiriintyy vaimoista, jos siis vapaata single parentia / single daddyä yrittää vampata, eikä varattuja?
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä, moi. Täytyy kyllä todeta nyt, että ulospäinsuuntautuneeksi puheliaaksi ihmiseksi olen kerrankin sanaton.
Työviikkoni ja ylipäänsä uusi viikko starttasi teidän monen kommentoinnin takia nyt surullisella mielellä.
Tämä ei ollut keksitty juttu, miksi olisi, miksi haaskaisin aikaani valehteluun. Oikeasti mä kysyin vilpittömin mielin tätä keskustelukulttuuria leikkipuistossa, rannalla jne. missä nyt satummekaan tyttäreni kanssa olla, ja siinä vieressä leikkii joku lapsi isänsä kanssa ja alamme jutella tämän isän kanssa.
Teille hyväntahtoisesti kirjoittaneille: kiitos asiallisista ja rakentavista kommenteista. Samaa mieltä kuin teistä muutama: täällä kotimaassamme ei näemmä ole luonteva small talk -keskustelu eri sukupuolten välillä yleisesti hyväksytty normi.
Pukeutumisestaan sitten tartun: kapea hame ja korkkarit mulla ei tietenkään rannalla ole. Tarkoitin, että pukeudun naisellisesti kun menemme tyttöni kanssa kirjastoon, kauppaan jne.
Täällä oli muutama kommentoija, että ei leikkipuistossa ole koskaan nähnyt korkokengissä kulkevaa äitiä. Harmi etteintäyäl Aihe vapaalle saa liitettyä kuvaa. Olisin voinut laittaa tähän useamman todisteen — siis olisin kyllä blurrannut kasvoni ja ylipäänsä rajannut kuvaa, laittaen vain kuvan nilkoista alaspäin niin näette että korkkareilla ja talvisin korkokenkäsaappailla on lupa olla hiekkalaatikolla ja kiipeilytelineen sekä keinujen äärellä, ei ole näkynyt kieltokylttiä.
Tässä alkaa harmitus kasvaa, verenpaineeni kohisee, argg.
Tiedoksi myös, että monet perheellisten sinkkujen rakkaustarinat ovat alkaneet yllättävistä kohtaamisista livenä. Ei pelkästään Tinderissä. Vaikka kuinka monet ovat kohdanneet toisensa leikkipuistoissa, huvipuistossa tai sisäleikkipuistoissa tms. Se on luonteva paikka mennä juttelemaan toiselle sinkkuvanhemmalle, kun ei niitä arjen tilanteita miljoonasti ole, missä työn ja kodin sekä päiväkodilta haun lisäksi tulee aikaa vietettyä.
Vai onko hyväntahtoinen flirtti ja tutustumisen toive sinkkuisään julkisella paikalla jotenkin teidän monen mielestä kauhistuttavaa?
Voi apua, älä jatka tätä juttua enää ollenkaan, sillä juttusi ovat naurettavia. XD
Jos olet sosiaalisesti hyvin kömpelö, niin yritä nyt hyvä mamma edes pitää se suusi supussa ja tunnusta tappiosi.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa joidenkin mielestä small talk tai juttelu ylipäätään on flirttailua. Olen törmännyt samaan ilmiöön aika usein. Kerran erään naisen piti alkaa oikein korostamaan, että hän on miehen tyttöystävä, kun aloitin keskustelun miehen kanssa ja katsoi minua hyvin vihaisesti. Mies ei kiinnostanut minua mitenkään, mutta ilmeisesti ei olisi saanut edes keskustella hänen kanssaan. Toinen huvittava juttu oli, kun taloyhtiössämme hieman tunneälytön mies kuvitteli, että olisin iskemässä talomme nuorta miestä. Totaalinen emämunaus häneltä ja ihan harhaiselta vaikutti. Mutta ei voi kuin ihmetellä, mitä näiden päässä liikkuu. Olen kaikille ystävällinen ja hymyilevä, mutta vain 1 % miehistä on mielestäni kiinnostavia parisuhde/seksimielessä, joten nämä kuvittelejat heijastavat varmaan jotain omia tunteitaan muihin.
1% tarkoittaa esim Suomessa vähintään 2500 miestä, jos ajatellaan ikäluokkia 5 vuotta oman ikäsi molemmin puolin. Kysymys kuuluukin, että onko sulla mitään kriteerejä kiinnostuksesi kohteille, jos noin moni kiinnostaa.
Miettisin kyllä, miltä siitä miehen paikalla olevasta naisesta / vaimosta tuntuu. Olen ollut joskus itse hirmuisen epävarma ja mustasukkainen. Jos juttelen pariskunnalle, otan huomioon paljon enemmän sen naisen. Tottakai juttelen miehellekin kohteliaasti, jos hän juttelee, mutta eipä tulisi mieleenkään jutella pelkästään miehille. En halua aiheuttaa pahaa mieltä muissa naisissa.
Ja olen ihan tavallinen omasta mielestäni, en todellakaan mikään saalis. Toivottavasti oma mies tykkää. Varatut pitää jättää rauhaan! Ovat toisen naisen miehiä, toisten lapsien isiä jne. Naisten pitäisi vetää enemmän yhtä köyttä.
Vapaita miehiä on maailma täynnä. Heille voi aina vapaasti flirttailla.
Miksi ihmeessä haluaisit puhua vartioimatta kenenkään varatun, toisen naisen, miehen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä, moi. Täytyy kyllä todeta nyt, että ulospäinsuuntautuneeksi puheliaaksi ihmiseksi olen kerrankin sanaton.
Työviikkoni ja ylipäänsä uusi viikko starttasi teidän monen kommentoinnin takia nyt surullisella mielellä.
Tämä ei ollut keksitty juttu, miksi olisi, miksi haaskaisin aikaani valehteluun. Oikeasti mä kysyin vilpittömin mielin tätä keskustelukulttuuria leikkipuistossa, rannalla jne. missä nyt satummekaan tyttäreni kanssa olla, ja siinä vieressä leikkii joku lapsi isänsä kanssa ja alamme jutella tämän isän kanssa.
Teille hyväntahtoisesti kirjoittaneille: kiitos asiallisista ja rakentavista kommenteista. Samaa mieltä kuin teistä muutama: täällä kotimaassamme ei näemmä ole luonteva small talk -keskustelu eri sukupuolten välillä yleisesti hyväksytty normi.
Pukeutumisestaan sitten tartun: kapea hame ja korkkarit mulla ei tietenkään rannalla ole. Tarkoitin, että pukeudun naisellisesti kun menemme tyttöni kanssa kirjastoon, kauppaan jne.
Täällä oli muutama kommentoija, että ei leikkipuistossa ole koskaan nähnyt korkokengissä kulkevaa äitiä. Harmi etteintäyäl Aihe vapaalle saa liitettyä kuvaa. Olisin voinut laittaa tähän useamman todisteen — siis olisin kyllä blurrannut kasvoni ja ylipäänsä rajannut kuvaa, laittaen vain kuvan nilkoista alaspäin niin näette että korkkareilla ja talvisin korkokenkäsaappailla on lupa olla hiekkalaatikolla ja kiipeilytelineen sekä keinujen äärellä, ei ole näkynyt kieltokylttiä.
Tässä alkaa harmitus kasvaa, verenpaineeni kohisee, argg.
Tiedoksi myös, että monet perheellisten sinkkujen rakkaustarinat ovat alkaneet yllättävistä kohtaamisista livenä. Ei pelkästään Tinderissä. Vaikka kuinka monet ovat kohdanneet toisensa leikkipuistoissa, huvipuistossa tai sisäleikkipuistoissa tms. Se on luonteva paikka mennä juttelemaan toiselle sinkkuvanhemmalle, kun ei niitä arjen tilanteita miljoonasti ole, missä työn ja kodin sekä päiväkodilta haun lisäksi tulee aikaa vietettyä.
Vai onko hyväntahtoinen flirtti ja tutustumisen toive sinkkuisään julkisella paikalla jotenkin teidän monen mielestä kauhistuttavaa?
Mihin ihmeen sinkkuisään? Etkö sinä nyt tajua, että se nainen nimenomaan tulee siihen, koska se mies EI ole sinkku.
Ja miksi et vastaa kysymykseen, mitä sen vaimon sitten pitäisi tehdä, ellei saa olla miehensä vieressä? Pitääkö odottaa jossain nurkan takana? Minusta olisi todella omituista, jos olisimme mieheni kanssa jossain ja jos hetkeksi erkanemme, en saisi enää mennä takaisin hänen luokseen, jos hän sattuu juttelemaan jonkun kanssa.
Ensinnäkin tää on provo.
Toiseksi, jannun kirjoittama. Siihen on koottu
kaikki kliseet.
Tietysti se voi olla jonkun vinksahtaneen ankkasuunkin sepustus.
Onhan semmosia mimmejä kyllä myös, joiden on ihan pakko punkea nimenomaan varattujen lähelle, lastenpuisto on kyllä erikoinen miljöö.
Mut aivot on joka tapauksella surkastuneet.
Vilpillinen, pinnallinen, minäminäminä, yksinkertainen, tyrkky iilimato, ja tyhmä.
Lapsellinen eronnut ja yksinoleva on vastedes yh, eikä enää koskaan sinkku (lapseton vs. lapset on => single)! Turha sokerikuorruttaa yhtään, epätoivoinen kakkoskierroksen canttura!
Notta hus häipykää vaimot ja tyttikset kun ap tulee miehiänne viettelemään maisterin tutkintoineen, hame korvissa, korkokengät kopisten - ihan neutraaleissa paikoissa ja vain viattoman platonisesti, tottakai... ;'''D
"Small talk" ei ole edes suomen kieltä, eikä sille ole olemassa suomenkielistä termiä, joten jo siitä voi kuka tahansa älyllinen oletettu henkilö päätellä, että kyseessä ei ole (koskaan ollutkaan) suomalainen kulttuuri.
Kannattaa yleensäkin välttää ainakin vieraskielisiä termejä, joiden merkitystä ei ymmärrä, ellei sitten välttämättä halua esitellä tyhmyyttään mielikuvitusmaisterinhutkinnosta huolimatta.
Ap, nyt pää pois per seestä asap, hapenpuute jo näkyy vaikuttaneen aivotoimintaasi.
Joo siis kyllähän mäkin laitan aina korkkarit ja kynähameen päälle kun lähden koiran kanssa metsälenkille.
Korokengissä puistoon ja rannalle? Tulee mieleen bimbo nainen, jolla ei oo tilannetajua ollenkaan. Joka menee sinne leikkipuistoon tyrkyttää itseään. On normaalia jutella missä vaan lapsille, naisille, miehille, jos siihen on tarvetta. Jos puhut vain miehille, niin sitä en ymmärrä. Miksi kaipaat huomiota ja seuraa vieraasta ihmisestä? Oletko yksinäinen? Ei mulla oo tarvetta jutella leikkipuistossa toisten kumppaneiden kanssa. Mulla on oma mies. Ja ystäviä juttukaverina.
Vierailija kirjoitti:
"Small talk" ei ole edes suomen kieltä, eikä sille ole olemassa suomenkielistä termiä, joten jo siitä voi kuka tahansa älyllinen oletettu henkilö päätellä, että kyseessä ei ole (koskaan ollutkaan) suomalainen kulttuuri.
Kannattaa yleensäkin välttää ainakin vieraskielisiä termejä, joiden merkitystä ei ymmärrä, ellei sitten välttämättä halua esitellä tyhmyyttään mielikuvitusmaisterinhutkinnosta huolimatta.
Small talk on suomeksi jutustelua.
Arrgg, onhan se pirullista, ettei saa edes rauhassa "vilpittömästi" vampata toisten miehiä, prkl!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Small talk" ei ole edes suomen kieltä, eikä sille ole olemassa suomenkielistä termiä, joten jo siitä voi kuka tahansa älyllinen oletettu henkilö päätellä, että kyseessä ei ole (koskaan ollutkaan) suomalainen kulttuuri.
Kannattaa yleensäkin välttää ainakin vieraskielisiä termejä, joiden merkitystä ei ymmärrä, ellei sitten välttämättä halua esitellä tyhmyyttään mielikuvitusmaisterinhutkinnosta huolimatta.
Small talk on suomeksi jutustelua.
"Small talk" on turhaa, pinnallista, ulkokultaista ja päälleliimattua, täysin tyhjää lässynlää jenkkilässytystä. Kysellään kuulumisia, mutta ei oikeasti haluta tietää mitään, ellei sitten ole jotain hyötyä kupattavissa irti.
Suomalainen jutustelu taas on aitoa ja rehtiä tai ainakin enemmän kuin teennäinen jenkkimääkiminen.
Voisko ap jo tulla kertomaan, että missä sen vaimon kuuluu olla silloin kun on miehensä kanssa liikkeellä, jollei kerta saa miehensä kanssa olla?
Jep ja mä tiedän pankkineidin, joka tsekkaili miesasiakkaidensa pankkitilin saldoja ja sen perusteella löysi kihloissa olevan tunnetun ex-jääkiekkoilijan, jolle alkoi tykittää viestejä.
Vuoden uuvuttamisen jälkeen mies jätti kihlattunsa ja nyt ovat sitten naimisissa (ylläri, että pika-avioliitto siitä seurasi). Ko. nainen oli tosi kevytkenkäinen aiemminkin ja jallitteli useita julkkismiehiä, mutta tämän itseään reilusti vanhemman hän sai helposti, etenkin kun näitä ikääntyviä jääkiekkoilijoita vaivaa alati huononeva itsetunto. On vaikeaa hyväksyä, että ennen oli vientiä kaiken ikäisten naisten suhteen, mutta vanhemmiten et oikein ole enää mitään. Naiset kiinnostuvat vain rahasta, mutta tälle sokeudutaan. Se oma puoliso, joka hoiti lapset ja kodin, ei jaksakaan fanittaa sinua koska hänellä on kädet täynnä arkea. Ottaahan se päähän, kun aiemmin itsetunto tuli kaukalosta, mutta uran jälkeen sitä ei saa enää mistään.
Senhän takia ne vaihtavat nuorempaan, kun se oma kumppani hakee tasa-arvoa, eikä fanita kuten lätkäbändärit. Ei siinä ole lopulta kyse naisen iästä vaan siitä, että nuoremmat naiset fanittavat (tai esittävät fanittavansa).
Miehiä syytetään pleijereiksi aina, mutta voi pojat, kun eivät tiedäkään millaisia manipuloivia käärmeitä naiset voivat olla...