Vaimot: miksi vartioit miestäsi, kun puhun hänelle?
Kysyn tätä vilpittömin mielin — haluaisin oppia mistä on kyse.
Olen yhden, päiväkotia käyvän tyttären äiti. Sinkku.
Tällä palstalla olen huomannut, että täytyy mainita koulutustaso ja kuvailla ulkonäköä. On maisterintutkinto. Pituutta 173 cm ja 61 kg, meikkaan päivittäin, loivat kiharat hiukset keskelle selkää asti, olen urheilusta pitävä normaalipainoinen. Tykkään pukeutua naisellisesti mutta en todellakaan whitetrash-tyyppisesti, vaan pukeudun korkokenkiin ja kapeaan hameeseen mihin vain menen tyttäreni kanssa, myös leikkipuistot, pikaruokaravintolat jne.
Kun juurikin leikkipuistossa / hampurilaisravintolassa / uimarannalla tms. neutraalissa paikassa juttelen luontevasti lähellä olevan, entuudestaan tuntemattoman lapsen isän kanssa, miksi kestää vain muutama sekunti, kun sinä vaimo/avovaimo/tyttöystävä palaat siihen miehesi aivan viereen ja katsot tuimasti minua?
Eikö nykysuomalaisuuteen kuulukaan kevyt juttelu small talk tuntemattoman naisen ja miehen välillä, vai pitäiskö palata juroon meininkiin?
Ihan kuin sinä nainen tulet vahtimaan tai vartioimaan miestäsi, kun mukavasti juttelemme lapsistamme siinä, en aidosti ymmärrä.
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Small talk" ei ole edes suomen kieltä, eikä sille ole olemassa suomenkielistä termiä, joten jo siitä voi kuka tahansa älyllinen oletettu henkilö päätellä, että kyseessä ei ole (koskaan ollutkaan) suomalainen kulttuuri.
Kannattaa yleensäkin välttää ainakin vieraskielisiä termejä, joiden merkitystä ei ymmärrä, ellei sitten välttämättä halua esitellä tyhmyyttään mielikuvitusmaisterinhutkinnosta huolimatta.
Small talk on suomeksi jutustelua.
"Small talk" on turhaa, pinnallista, ulkokultaista ja päälleliimattua, täysin tyhjää lässynlää jenkkilässytystä. Kysellään kuulumisia, mutta ei oikeasti haluta tietää mitään, ellei sitten ole jotain hyötyä kupattavissa irti.
Suomalainen jutustelu taas on aitoa ja rehtiä tai ainakin enemmän kuin teennäinen jenkkimääkiminen.
Selvä. Sinä voitkin varmaan ehdottaa small talkin viralliseksi käännökseksi ”jenkkimääkinä”?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Small talk" ei ole edes suomen kieltä, eikä sille ole olemassa suomenkielistä termiä, joten jo siitä voi kuka tahansa älyllinen oletettu henkilö päätellä, että kyseessä ei ole (koskaan ollutkaan) suomalainen kulttuuri.
Kannattaa yleensäkin välttää ainakin vieraskielisiä termejä, joiden merkitystä ei ymmärrä, ellei sitten välttämättä halua esitellä tyhmyyttään mielikuvitusmaisterinhutkinnosta huolimatta.
Small talk on suomeksi jutustelua.
"Small talk" on turhaa, pinnallista, ulkokultaista ja päälleliimattua, täysin tyhjää lässynlää jenkkilässytystä. Kysellään kuulumisia, mutta ei oikeasti haluta tietää mitään, ellei sitten ole jotain hyötyä kupattavissa irti.
Suomalainen jutustelu taas on aitoa ja rehtiä tai ainakin enemmän kuin teennäinen jenkkimääkiminen.
Selvä. Sinä voitkin varmaan ehdottaa small talkin viralliseksi käännökseksi ”jenkkimääkinä”?
Ei ole tarpeen. Kaikki eivät lapsellisesti kiukuttele ja pahoita mieltään milloin mistäkin tai halua epätoivon vimmoissa maanisesti tehdä itseään tykö tyrkkyillen varatuille vastakkaisen sukupuolen edustajille.
Vierailija kirjoitti:
Voisko ap jo tulla kertomaan, että missä sen vaimon kuuluu olla silloin kun on miehensä kanssa liikkeellä, jollei kerta saa miehensä kanssa olla?
Heittopussina ja kynnysmattona vaimoke tylysti sivuun, jotta ap femme fatale saa ansaitsemansa tilaisuuden iskeä haluamansa daddy coolit?
Luopukaa ukoistanne, se on nyt kuulkaa tulevat ex-akat ap:n vuoro saada mitä ja kenet vain keksii haluta.
Onpas täällä paljon ärtyneitä vaimoja/vaimokkeita, jotka vetoavat miestensä uskollisuuteen. Teidän miehet M.ummotunnelissa eivät paljoa nimettömistä sormuksista piitanneet viime(kään) viikonloppuna, kun erinäisten ladyjen kanssa heilastelivat :D
Terveisin Eri.
Ymmärrän Alkuperäistä. Mä itsekin olen sinkkuäiti-aikoinani lähestynyt miehiä leikkipuistoissa. Enhän muuten voinut tietää ovatko varattu vai vapaa, ellei rohkeasti mee juttusille.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän Alkuperäistä. Mä itsekin olen sinkkuäiti-aikoinani lähestynyt miehiä leikkipuistoissa. Enhän muuten voinut tietää ovatko varattu vai vapaa, ellei rohkeasti mee juttusille.
Oliko sullakin korkkarit ja kynähame? Ärsyynnyitkö kuten ap, kun se vaimo törkeesti kehtaa tulla miehensä seuraan esim. vessareissulta lapsen kanssa?
Joo, ei jatkoon. Jos tämä ei ole provo ja tällä tavalla ajattelevia ihmisiä oikeasti on, niin en halua enää elää...
Vierailija kirjoitti:
Varmaan tulisin katsomaan, ettei ole joutunut jonkun kylähullun kynsiin, nimittäin korkkarit ja hame jossain biitsillä tuntuu aika erikoiselta.
Aloitus huvitti, mutta sinun kirjoituksesi kohdalla nauroin ääneen. Kiitos!
Sinkku
Vierailija kirjoitti:
Ei auta! Näen silmissäni ankkahuulisen, irtoripsisen, kynähameisen naisen kyntävän leikkikentän hiekkaa stiletoissa ilman paitaa laineiset lisäkkeet liehuen hakemassa katseellaan miehiä joiden seuraan ängetä.
Luihukatseiset vaimot väijyvät liukumäkien takana valmiina syöksymään paikalle sekunneissa.Mikähän diagnoosi saa säveltämään tämmösen sadun?
😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vai tulet juttelemaan neutraalissa paikassa mieheni kanssa? Mitäs hänelle höpöttelet? Ihanko jutustelet keveästi vaikka pikaruokapaikan ateriakokonaisuuksista ja eri hampurilaisten ravintosisällöistä? Ihanaa, sen kuin juttelet, minä en häiritse!
Mieheni saattaa kyllä pitää sinua ihan pöpinä ja munahaukkana pukeutumisesi takia, mutta kyllä hän saattaa muutaman sanasen vaivautuneena kanssasi puhua. Sen jälkeen hän tulee luokseni ja kertoo kuinka joku ihme mamma tuli höpöttämään hänelle. Unohdamme sinut aika nopeasti.
Annat aika epävarman kuvan itsestäsi.
Olen itsekin kaunis meikattuna mutta jos olisin jossain leikkipuistossa tukka pystyssä, verkkareissa ja ilman meikkiä ja siellä kekkkuloisi joku äiti täydessä tällingissä niin kyllä mä vähän kulmiani nostaisin, että mikä meininki. Erityisesti jos tulis mun miehelle puhuun :D
Käyttäjä35379 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan tulisin katsomaan, ettei ole joutunut jonkun kylähullun kynsiin, nimittäin korkkarit ja hame jossain biitsillä tuntuu aika erikoiselta.
Aloitus huvitti, mutta sinun kirjoituksesi kohdalla nauroin ääneen. Kiitos!
Sinkku
Minulle tuli tästä mieleen Kumman kaa -ohjelman kohtaus, jossa Ellu herää hiekkarannalta. En löytänyt tähän hätään linkitettävää pätkää, harmi.
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä paljon ärtyneitä vaimoja/vaimokkeita, jotka vetoavat miestensä uskollisuuteen. Teidän miehet M.ummotunnelissa eivät paljoa nimettömistä sormuksista piitanneet viime(kään) viikonloppuna, kun erinäisten ladyjen kanssa heilastelivat :D
Terveisin Eri.
Joo joo, terveisin Eri Erikeepperi. ;''D
Ap kuulostaa mun ystäväpiirin tyyppiseltä. Meillä ei ole ankkahuulia kuten joku yllä ehdotti. Vaan ihan olemme aitoja naisia, mutta mielellämme puemme lapsemme ja itsemme elegantisti mutta sporttisen käytännöllisesti.
Joku yllä kommentoi että pyörii leikkipuistossa verkkareissa, tukka pystyssä ja ilman meikkiä. Ja kohottaisi kulmia nähdessään AP:n tyyppisen huolitellun oloisen, naisellisen äidin. Kysymys kuuluu: miksi olet verkkareissa ja tukka pystyssä julkisilla paikoilla?!
Ennen vanhaan oli tapana laittaa siistimmär kaupunkivaatteet ja katsoa vähän peiliin ennen kotoa lähtöä.
En tarkoita että tyylikkäässä jakussa ja juhlameikeissä siellä kekkaloisi, vaan että hiekkalaatikon reunalle ihmisten ilmoille, julkisiin paikkoihin, vois laittaa vaikka tahrattomat legginsit, ballerinat, topin, ehkä kevyet korut ja ripsaria, kulmakynää, vaaleaa luomiväriä, meikkivoide ja poskipuna. Ei paljoa aikaa veisi!
Tällöin et katselisi kateellisena meitä äitejä, jotka aidosti olemme ihmisten ilmoille vähän katsoneet etteivät tukka pystyssä tule, samoin kuin lapsilleen ovat pukeneet kauluksellisen pikee t-paidan pojalle / söpön hellemekon tytölle siis ei juhlavaatteita vaan konepestävät normaali vaatteet, leikkipuistoijkn sopivasti. Verkkarit vain kotiin, kiitos!!!
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän Alkuperäistä. Mä itsekin olen sinkkuäiti-aikoinani lähestynyt miehiä leikkipuistoissa. Enhän muuten voinut tietää ovatko varattu vai vapaa, ellei rohkeasti mee juttusille.
Tarkoitat varmaan singleäitiaikoinasi, koska sinkku on aina lapseton.
Enhän vahdi, ihan saat rauhassa jutella (jopa flirttailla) mieheni kanssa :D Luotto pelaa. Surettaa kyllä, että sinä joudut palaamaan kotiisi yksin :(
Toivottavasti löydät ihanan aviomiehen itsellesi sinäkin!
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa mun ystäväpiirin tyyppiseltä. Meillä ei ole ankkahuulia kuten joku yllä ehdotti. Vaan ihan olemme aitoja naisia, mutta mielellämme puemme lapsemme ja itsemme elegantisti mutta sporttisen käytännöllisesti.
Joku yllä kommentoi että pyörii leikkipuistossa verkkareissa, tukka pystyssä ja ilman meikkiä. Ja kohottaisi kulmia nähdessään AP:n tyyppisen huolitellun oloisen, naisellisen äidin. Kysymys kuuluu: miksi olet verkkareissa ja tukka pystyssä julkisilla paikoilla?!
Ennen vanhaan oli tapana laittaa siistimmär kaupunkivaatteet ja katsoa vähän peiliin ennen kotoa lähtöä.
En tarkoita että tyylikkäässä jakussa ja juhlameikeissä siellä kekkaloisi, vaan että hiekkalaatikon reunalle ihmisten ilmoille, julkisiin paikkoihin, vois laittaa vaikka tahrattomat legginsit, ballerinat, topin, ehkä kevyet korut ja ripsaria, kulmakynää, vaaleaa luomiväriä, meikkivoide ja poskipuna. Ei paljoa aikaa veisi!
Tällöin et katselisi kateellisena meitä äitejä, jotka aidosti olemme ihmisten ilmoille vähän katsoneet etteivät tukka pystyssä tule, samoin kuin lapsilleen ovat pukeneet kauluksellisen pikee t-paidan pojalle / söpön hellemekon tytölle siis ei juhlavaatteita vaan konepestävät normaali vaatteet, leikkipuistoijkn sopivasti. Verkkarit vain kotiin, kiitos!!!
😂😂😂 Voi hyvää päivää nyt taas!
Jos sinun täytyy epävarmana itsestäsi tälläytyä niin se on ihan ok. Mutta salli meidän muiden tulla leikkipuistoon tälläytymättä. Me ollaan siellä lastemme takia ja katsomme siellä lastemme perään.
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa mun ystäväpiirin tyyppiseltä. Meillä ei ole ankkahuulia kuten joku yllä ehdotti. Vaan ihan olemme aitoja naisia, mutta mielellämme puemme lapsemme ja itsemme elegantisti mutta sporttisen käytännöllisesti.
Joku yllä kommentoi että pyörii leikkipuistossa verkkareissa, tukka pystyssä ja ilman meikkiä. Ja kohottaisi kulmia nähdessään AP:n tyyppisen huolitellun oloisen, naisellisen äidin. Kysymys kuuluu: miksi olet verkkareissa ja tukka pystyssä julkisilla paikoilla?!
Ennen vanhaan oli tapana laittaa siistimmär kaupunkivaatteet ja katsoa vähän peiliin ennen kotoa lähtöä.
En tarkoita että tyylikkäässä jakussa ja juhlameikeissä siellä kekkaloisi, vaan että hiekkalaatikon reunalle ihmisten ilmoille, julkisiin paikkoihin, vois laittaa vaikka tahrattomat legginsit, ballerinat, topin, ehkä kevyet korut ja ripsaria, kulmakynää, vaaleaa luomiväriä, meikkivoide ja poskipuna. Ei paljoa aikaa veisi!
Tällöin et katselisi kateellisena meitä äitejä, jotka aidosti olemme ihmisten ilmoille vähän katsoneet etteivät tukka pystyssä tule, samoin kuin lapsilleen ovat pukeneet kauluksellisen pikee t-paidan pojalle / söpön hellemekon tytölle siis ei juhlavaatteita vaan konepestävät normaali vaatteet, leikkipuistoijkn sopivasti. Verkkarit vain kotiin, kiitos!!!
Keikistele, pörhistele ja koreile toki huonoitsetuntoinen reppana ihan rauhassa, mutta älä oleta, että kaikki muut ihmiset olisivat yhtä tyhjäpäisiä, epävarmoja ja pinnallisia, sisältä onttoja julkisivunsapuunaajia, jotka alati hädissään kalastelevat kehuja, hyväksyntää, kateutta, jne - ja saalistavat varattuja egobuustina.
Lapseton (sinkku)isä = oksymoroni, sula mahdottomuus. Oikea termi = single dad / singleisä
Pitipä olla vilpittömästi (vapaille miehille) puhumisesta kyse, mutta vilpillisyys paljastuu hetikohta kun näiden "vapaiden" miesten vaimotyttikset saapuvat sekunneissa tuijottamaan ap tyrkky-yh:ta vihaisesti.