Lastensuojeluilmoitus: lapsi ei pääse ulos
Tuttavallani on parivuotias lapsi, joka ei ole koskaan päässyt ulos. Siis pihalle leikkimään ja temmeltämään. Hyvin harvoin muutenkaan missään lapsen kanssa liikkuvat, vaan aina toinen vanhemmista jää lapsen kanssa kotiin kun jotain menoa on. Lapsi on viettänyt siis lähes koko tähän astisen elämänsä heidän pienessä kodissaan sisätiloissa. Mitään järjellistä selitystä asialle en ole saanut, enkä ole hirveästi viitsinyt tentatakaan kun tuntuu olevan arka aihe. Käy vain niin kovin sääliksi lasta, joka ikkunasta katsoo kun muut lapset leikkii ulkona.
Eihän tuollainen nyt normaalia ole eikä varmasti kovin hyväksi lapsen kehityksellekään, mutta onko tuossa kuitenkaan aihetta lastensuojeluilmoitukseenkaan? Tuntuu vähän jotenkin hullulta tehdä ilmoitus, kun muuten hoito on tietääkseni ihan ok, mutta lapsi ei vain kerta kaikkiaan pääse ulos, ikinä. Mitä mieltä?
Kommentit (102)
Toki ymmärrän sen ettei kaikki ulkoile samalla tavalla kuin suomalaiset lapset yleensä, mutta täysin eristäytynyt elämä voi kyllä olla lapselle haitallista. Varmasti tulee ongelmia sosiaalisesti kun viimeistään kouluun pitää lähteä ulkomaailmaan. Onneksi Suomessa ei juuri harrasteta kotikoulua, niinkuin Jenkeissä.....
Tuo piknik kuullostaa hyvältä idealta, lastensuojelua en vielä sotkisi kuvioihin.. Ehkä isällä on neurooseja ja hän haluaa myös suojata lastaan kuvitteellisilta vaaroilta. Mutta hankala siihen on ulkopuolisen puuttua, ellet sitten ota asioista selvää niin ettei ne jää luulojen varaan. Jos tilanne on oikeasti se, että lapsi eristetään sisätiloihin eikä tapaa juuri muita Ihmisiä kuin omat vanhempansa, niin ei se kovin tervettä ole. Aikuinen siirtää siinä omat traumansa taas seuraavan sukupolven kannettavaksi, eli olisi hieno jos äiti olisi tervehenkisempi esikuva, tai sitten muut läheiset ja naapurit.
Ei kai se ulkoilu tässä ole pääasia, vaan virikkeiden puute lapsen elämässä. Ap kertoo, että lapsi ei pääse kotoa oikeion mihinkään, perheen ukopuolisia ihmisiä tapaa kai aika vähän. Virikkeiksi noin pienelle riittäisi vaikka ne kauppareissut mutta kun nekin hoidetaan autossa istumalla. Oleellista on se, onko vanhempien toiminta jollain tavalla lapsen sosiaalisen, kielellisen, motorisen tai psyykkisen kehityksen este. Ap:n kertoman perusteella minusta näin on ja se on peruste lastensuojeluilmoitukselle, jos asiaan ei muuten tule muutosta. Toki parempi olisi, jos ap pystyisi juttelemaan kaverinsa kanssa, voisitte pohtia miksi pieni lapsi tarvitsee sellaista tutkivaa otetta elämään ja miksi olisi hyvä tavata muitakin ihmisiä kuin äitiä ja isää.
Ja koska tätä ilmeisesti ei voi liikaa painottaa, haluan muistuttaa, että lastensuojelun asiakkuus eikä varsinkaan lastensuojelutarpeen selvittäminen ole synonyymi huostaanotolle! Lasta ei missään nimessä oteta huostaan selvityksen ajaksi, niin kuin joku tuolla keksi kertoa. Lasta ei ylipäänsä missään tapauksessa oteta huostaan näillä perusteilla, ei missään vaiheessa. Lastensuojelutyöstä suurin osa on kaikkea muuta kui sijoitusta tai huostaa. Apu, jonka ap:n ystäväperhe tästä nyt voisi saada olisi varmasti lastensuojelun perhetyöntekijän "herättely" siihen, mitä lapsi tarvitsee. Ihan vain se, että joku ulkopuolinen käy juttelemassa heidän arjestaan, auttaa näkemään vähän ulkoapäin että mikä heillä se tilanne on. Perhetyöntekijä voi myös tarpeen mukaan vaikka ohjata ap:n ystävän ja tämän lapsen esim. perhekerhotoimintaa. Tämähän on juuri sitä samaa, mitä monet täällä ovat kehottaneet ap:ta tekemään, mutta kun hyvän ystävän neuvot ja vinkit on paljon helpompi jättää ihan omaan arvoonsa, kuin viranomaisen. Siksi lastensuojelun apu voisi olla tarpeen, jos ystävät ja läheiset eivät saa perhettä huomaamaan että missä mennään
Markettikyylä vastailee
En erikseen kyyläile, mutta kyllä se nyt vaan paistaa silmään ne vitivalkoiset ei punatukkaiset lapset joita marketeissa näkee. Kattoonko te siellä katselette jos ette huomaa? En ole tekemässä kenestäkään mitään ilmoitusta, eikä kiinnosta sen enempää, mutta kunhan olen huomioinut. On olemassa albiinoja, herkkähipiäisiä jne, mutta perkele kun niitäkin perheitä on joissa lapset ei ulkoile koskaan, ei koskaan, piste. Ja kyllä niissä ollaan niin vitivalkoisa kun olla voi pikkurillin sormenpäätä myöten.
Ja melanoomaa pelkäävälle suosittelisin uusimpien tutkimusten lukemista (juu, en osaa linkittää niihin, mutta taitava löytää itse), aurinko on elintärkeä d-vitamiinin riittävän saannin takia. Ei tarvitse antaa palaa, kunhan oleskelee tai vaikak leikkii kesäisin auringossa. Jos teillä ei näin tehdä tai lapset on puettu kaapuun aikuisen pelkojen takia, niin tokihan annat lapsille riittävästi d-vitamiinia ympäri vuoden ja huolehdit että ruokavaliossa on rasvaa jotta vitamiini imeytyy. Ja tokihan tiedostat sen, että suomalainen suositus on liina vähäinen, vertaa esim. Kanadan suosituksiin.
Että kyllä se ulkoilu on ihan järkevää ja terveellistä, ja vielä tärkeämpää on ettei lapsi kasva neljän seinän sisällä.
on tää provo tai ei, niin minun lapsuudessani oli oikeasti tällainen lapsi. Vanhemmat eivät päästäneet häntä ulos koskaan, eivätkä halunneet että lapsi leikkii muiden lasten kanssa. jos lasta haki ulos leikkimään, vastaus oli että ei meidän xx sellaista tee, pyh. Muuten vanhemmat olivat ihan "tavallisia". Asuivat kivassa talossa ja oli hienot vaatteet. Lapsesta kasvoi todella sulkeutunut ja omaan maailmaan käpertyyt. ei puhunut koskaan mitään, ei reagoinut mihinkään, seisoi vain patsaana ja tuijotti maahan. silloisten heikkojen tukitoimien johdosta kävi normi koulua, eikä kukaan puuttunut asiaan, ilmeisesti suoriutui koulutehtävistä.. Lapsi puhui vain yhden sanan lauseita vielä yläasteiässäkin. jossain vaiheessa lopetti koulun ja päätyi kuka ties minne.
Tiedän perheen, jossa on 3,5 -vuotias lapsi. Tämä lapsi ei pääse ulkoilemaan kesällä, koska voisi palaa. Lapsi ei myöskään ole hoidossa, koska ei suostu kuulemma syömään juuri mitään. Lapsi ei suostu myöskään rattaisiin, pyöränistuimeen tai kävelemään, joten häntä kannetaan joka paikkaan. Joillain lapsentahtisuus menee ihan sekoiluksi.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 12:55"]
Ei kai se ulkoilu tässä ole pääasia, vaan virikkeiden puute lapsen elämässä. Ap kertoo, että lapsi ei pääse kotoa oikeion mihinkään, perheen ukopuolisia ihmisiä tapaa kai aika vähän. Virikkeiksi noin pienelle riittäisi vaikka ne kauppareissut mutta kun nekin hoidetaan autossa istumalla. Oleellista on se, onko vanhempien toiminta jollain tavalla lapsen sosiaalisen, kielellisen, motorisen tai psyykkisen kehityksen este. Ap:n kertoman perusteella minusta näin on ja se on peruste lastensuojeluilmoitukselle, jos asiaan ei muuten tule muutosta. Toki parempi olisi, jos ap pystyisi juttelemaan kaverinsa kanssa, voisitte pohtia miksi pieni lapsi tarvitsee sellaista tutkivaa otetta elämään ja miksi olisi hyvä tavata muitakin ihmisiä kuin äitiä ja isää.
Ja koska tätä ilmeisesti ei voi liikaa painottaa, haluan muistuttaa, että lastensuojelun asiakkuus eikä varsinkaan lastensuojelutarpeen selvittäminen ole synonyymi huostaanotolle! Lasta ei missään nimessä oteta huostaan selvityksen ajaksi, niin kuin joku tuolla keksi kertoa. Lasta ei ylipäänsä missään tapauksessa oteta huostaan näillä perusteilla, ei missään vaiheessa. Lastensuojelutyöstä suurin osa on kaikkea muuta kui sijoitusta tai huostaa. Apu, jonka ap:n ystäväperhe tästä nyt voisi saada olisi varmasti lastensuojelun perhetyöntekijän "herättely" siihen, mitä lapsi tarvitsee. Ihan vain se, että joku ulkopuolinen käy juttelemassa heidän arjestaan, auttaa näkemään vähän ulkoapäin että mikä heillä se tilanne on. Perhetyöntekijä voi myös tarpeen mukaan vaikka ohjata ap:n ystävän ja tämän lapsen esim. perhekerhotoimintaa. Tämähän on juuri sitä samaa, mitä monet täällä ovat kehottaneet ap:ta tekemään, mutta kun hyvän ystävän neuvot ja vinkit on paljon helpompi jättää ihan omaan arvoonsa, kuin viranomaisen. Siksi lastensuojelun apu voisi olla tarpeen, jos ystävät ja läheiset eivät saa perhettä huomaamaan että missä mennään
[/quote]
Vastahan AP sanoi että heillä käy vieraita useasti viikossa. Joten uskoisin virikkeiden olevan ihan kunnossa siltä osin.
Voisiko ap olla niin ystävällinen ja visioida tilannetta hieman pidemmälle:
- Teet lastensuojeluilmoituksen.
- Sos.tt. tekee lastensuojelutarpeen selvityksen. Syy: huoli lapsen ulkoilemattomuudesta.
- Miten tämä asia voidaan käytännössä todentaa? Entä miten voidaan valvoa, ulkoileeko lapsi tulevaisuudessa vai ei?
Jos et itse älyä, niin voin kertoa, että huolesi kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Mutta sinulla on sitten yksi "ystävä" vähemmän.
Minusta tuntuu todella oudolta. Voitko olla varma ettei tosiaan ikinä käy ulkona?
Voisit kai pyytää että lähtisitte yhdessä esim leikkipuistoon tai ulos vaikka piknikille ja muksu saa temmeltää.
Mikäli tämäkään ei onnistu, suosittelen ilmoituksen tekoa mutta ensin kannattaa yrittää auttaa jollain tavalla.
Olen usein kysynyt josko lapsi voisi tulla ulos kun omien lasten kanssa olen menossa pihalle, sanonut jopa että voin katsoa perään jos vanhemmilla on muuta puuhaa kotona. Olen myös pyytänyt heitä meille kylään, ajatuksella että ehkä silloin olisi helpompi houkutella heidät ihan ulkoilmaankin. Olen ehdottanut jos jonkin näköistä juttua, kirpparikierrosta, leikkipuistoa, kotieläinpihaa jne jne, mutta heitä on todella vaikea saada lähtemään mihinkään kotoaan.
No se on kyllä tosi omituista, jos eivät päästä lastansa ulos niinkään, että sinä veisit ja vahtisit.
Tossa tuli ekaksi mieleen, että ovat niin patalaiskoja etteivät viitsi ulkoilla lapsen kanssa, mutta jos ei muutkaan saa ulkoilla hänen kanssaan niin kuulostaa kyllä tosi omituiselta.
Kysyisin kyllä ihan suoraan, eihän tommoinen ole normaalia.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 13:55"]
Tuttavallani on parivuotias lapsi, joka ei ole koskaan päässyt ulos. Siis pihalle leikkimään ja temmeltämään. Hyvin harvoin muutenkaan missään lapsen kanssa liikkuvat, vaan aina toinen vanhemmista jää lapsen kanssa kotiin kun jotain menoa on. Lapsi on viettänyt siis lähes koko tähän astisen elämänsä heidän pienessä kodissaan sisätiloissa. Mitään järjellistä selitystä asialle en ole saanut, enkä ole hirveästi viitsinyt tentatakaan kun tuntuu olevan arka aihe. Käy vain niin kovin sääliksi lasta, joka ikkunasta katsoo kun muut lapset leikkii ulkona.
Eihän tuollainen nyt normaalia ole eikä varmasti kovin hyväksi lapsen kehityksellekään, mutta onko tuossa kuitenkaan aihetta lastensuojeluilmoitukseenkaan? Tuntuu vähän jotenkin hullulta tehdä ilmoitus, kun muuten hoito on tietääkseni ihan ok, mutta lapsi ei vain kerta kaikkiaan pääse ulos, ikinä. Mitä mieltä?
[/quote] jotenkin kamalan surulliseksi tulin tästä. Tuntuu että lapsi ei saa tarpeeksi happea pelkästään sisällä olosta. Kyllähän sitä itselläänkin tuntuu että pitää välillä päästä ihan ulkoilmaan tuulettumaan.
Että sillä lapsiella ei vaan ole jotain valoherkkyyttä tms.
Kuulostaa ihan sille et vanhemmat voisi olla jopa mt-ongelmiaisa... ehkä heitä itseään pelottaa ulkoilu ilman ns. järjellistä syytä ja eivät uskalla lastakaan päästää muidenkaan mukaan?
Mutta joo, suoraa puhetta ja jos ei toimi niin kyl se lastensuojeluilmo voisi olla tarpeen. sen verran kummaa on. lapsihan tarvii liikuntaakin monta tuntia päivässä enkä usko että sisätiloissa kasvava lapsi sitä saa. saati sosiaalistuminen ja muu...
[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 14:16"]
Että sillä lapsiella ei vaan ole jotain valoherkkyyttä tms.
[/quote]
Ei ole kyse valoyliherkkyydestä.
Äiti kyllä lenkkeilee vaihtelevasti itsekseen. Kun lapsi oli ihan vauva, otti kyllä muksun vaunuissa mukaansa mutta toi silloinkin aina lenkin jälkeen lapsen vaunuissa sisälle nukkumaan.
Jos käyvät kaupassakin, niin lapsi jää isän kanssa autoon odottamaan siksi aikaa kun äiti on kaupassa.
no jos olisi valoherkkyyttä, niin niillähän pitäisi olla päivisin ikkunatkin peitettyinä,
jotain muuta toi on
Onko lapsi päiväkodissa tai menossa päiväkotiin?
Ei ole päiväkodissa tms., kotihoidossa. Perheeseen on tulossa syksyllä uusi vauva, ja kysyin heiltä ovatko ajatelleet laittaa esikoista vaikka edes osapäivähoitoon sitten kun vauva syntyy, mutta eivät kuulemma ole ajatelleet koko asiaa.
Lapset pois vaan ja sijoitukseen. Selvä tapaus.
Muuten hyvä muttei ole peruse huostalle.Ettekö pahvit tajua sen vertaa??Oman lapseni etäisä pahoinpiteli lapsen ja sai siitä tuomion ja sakkoja maksettaviksi,silti ei lastiksilla ole kuulema huolta lapsestani??? :OOOOOO Siis WTF???!?!??Heillä ei myöskään ole huolta etäiskän uudesta lapsesta joka asu siis samassa taloudessa hänen kanssaan eikä edes vaikka on äkkipikainen ja haukkuu vituksi mua soskuille ja on pahoinpitelytuomioita muutenkin (ja muita tuomioita)!!Lastensuojelu ei suojele ketään,hyvistä perheistä huostataan lapsia,ei huonoista,tarkoitus on ottaa helpot lapset pois kotoa,esim köyhät pikkukunnat duunaa tätä,jokaisesta lapsesta maksetaan vltion toimesta kertakorvaus ja kunta saa käyttää rahan miten tahtoo jotenruetkaapa soittelemaan lastiksille,kohteet saa tietää kuka ilmon on tehnyt ja voi olla kusiset oltavat asua heidän naapurissaan.Myös varautukaa koto ilmoon jolloin myös teidän jääkaappinnekin ratsataan,parisuhde ja tätä rataa.Mun lapsestani teki ilmon siis poliisi!!Silti ei otettu vakavasti!!Siis meillä ei ole ollut minkään valtakunnan ongelmia mutta etä isä on moni ongelmainen jonne en olisi lasta edes laittanut alunperinkään mutta lastensuojelun mielestä pitää nimenomaan laittaa koska isälläkin on OIKEUKSIA!!!Totuus on ettei ketään suojele kukaan ellei ole kyseessä joku rikas tai vaikutusvaltainen henkilö!
Mietin itsekin tuota miten tarina muuttui. Vauva pääsi vaunulenkeille, ja taapero sitten nurmikolle...
Siskon tyttö oli ihan samanlainen pienenä, ei paljon ulos päässyt, koska sisko ei ollut ulkoilmaihmisiä. Se oli opittu mun äidiltä.
En ole itsekään ulkoilmaihminen, mutta yritin sen tunnin nyt ainakin aina ulkoilla lasten kanssa, kunnes oppivat itse ulkoilemaan (+ vaunuissa nukkumiset kuka siihen sitten suostuikin).
Mutta kyllä siitä siskontytöstäkin on ihan oiva ulkoileva, urheileva nuori nainen kasvanut, nyt 12 v.
Itsekin olen aina ollut sitä mieltä, että ulkoilusta hypettäminen on ihan turhaa. Ei ne Kiinassakaan pahemmin ulos pääse saastepilvien takia.