Sinä laihdutuksessa onnistunut!!
Anna kolme tärkeintä neuvoasi!
(Paitsi älä sitä "kuluta enemmän kuin syöt", sen tiedän jo.)
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Miten jotkut saa 10 000 askelta päivässä kasaan? Joka päivä?? Mulla ei riitä päivässä tunnit eikä päivänvalo tuohon.
Miten pitkiä lenkkejä te teette, kuin monta tuntia olette menossa?
Vai mitä mä rn nyt tästä tajua enkä saa otetta?
Helppoa se on, mutta koiran omistaminen tekee siitä aivan naurettavan helppoa. Mun päivittäinen askelmäärä on noin 15000 askelta, vaatii yhden noin tunnin-puolentoista reippaamman kävelylenkin ja pari lyhyttä (20min) hidastahtisempaa. Työni ei sisällä kovin paljon kävelyä.
Lenkkeily ei ole päivänvalosta tai vuorokaudenajasta riippuvainen harrastus. Illalla pitempi kävely esim. metsässä/pururadalla tekee hyvää myös stressitasoille ja unelle.
Pidä askeleet yli 10K ja kalorit 2000-2200, niin johan lähtee painoa
Vierailija kirjoitti:
Pidä askeleet yli 10K ja kalorit 2000-2200, niin johan lähtee painoa
Ei lähde. Lihoa voi. 10k on minimi joka tulee kuljettua joka päivä vähintään. Jos laihtua haluaa niin kalorit 1200-1400kcl/vrk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annoskoot ovat tärkein juttu. Ei kannata luopua kaikesta totaalisesti tai muuttaa ruokavaliota radikaalisti. Pienillä muutoksilla saa paljon aikaan. Esimerkiksi mehun vaihtaminen veteen ja salaatinkastikkeiden vähentäminen tai poistaminen, salaatin osuus isommaksi lautasella. Etsi kuitenkin uusia kevyempiä herkkuja. Itse hullaannuin riisikakkuihin, raejuustoon ja hedelmiin. Juo myös paljon vettä.
Mielitekohetkiin keksi jotain muuta tekemistä. Eli kun tekee mieli jotain herkkuja (vaikka ei oikeasti ole nälkä), ota vesihuikka ja tee vaikka muutama kyykky tai mene suihkuun tai käy postilaatikolla.
Itselleni oli myös tärkeää huomata, että makeanhimo helpottaa huomattavasti parin viikon päästä. Eli kun ajattelet, että tarvitsee kärvistellä vain se pari viikkoa, ja sitten voit antaa itsellesi luvan herkutteluun, huomaat, että ei enää teekään niin kovasti mieli. Ja huijaa itseäsi haastamalla itsesi päivä kerrallaan. Minäkin ajattelin varsinkin aluksi niin, että katsotaan vielä yksi päivä tai yksi kilo ja on ihan ok lopettaa. Sitten yhden päivän tai yhden kilon jälkeen taas, katsotaan vielä toinenkin päivä ja toinenkin kilo. Näin homma ei tuntunut alussa niin toivottomalta, kun otti pieniä tavoitteita ja luvan pitää taukoa ja aloittaa sitten taas uudestaan. Lopulta jaksoin 8 kuukautta ja 20 kiloa. Välillä oli yksi lomamatka ja yksi juhla, joissa en laskenut syömisiäni niin tarkkaan, mutta eivät ne hommaa kaataneet.
Kuinka kauan tulos on pysynyt?
Vuoden. Ja tänä aikana en ole stressannut syömisistä yhtään. Kun olen opetellut uuden tavan syödä, ei sitä tarvitse enää edes miettiä.
No, mulla on kestänyt kaksi-kolme vuotta, pisimmillään lähes kymmenenkin vuotta, mutta lopulta aina kaikki tullut takaisin. Minulla ei kyllä ole elimistö ja stressimekanismit ihan kunnossa eli toivottavasti sinulla pysyy hamaan loppuun asti.
Aha. En nyt ihan ymmärrä, miksi sinun kokemuksesi mitätöisi minun kokemukseni. Minähän en voi nyt juuri mitään sille, että minun laihduttamiseni tapahtui viime vuonna eikä muutama vuosi sitten. Kuitenkin nyt on mennyt jo enemmän aikaa kuin laihduttamiseen meni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin einekset itsetehtyyn kotiruokaan, puolet kasviksia aina, ei santsikierrosta. Suklaalevyn sijaan 45g patukka joka ilta, paljon kuitua eikä mitään kevyttuotteita vaan kuohukermaa mutta kohtuudella. Oman nälän ymmärtäminen oli tärkeä oivallus, aiemmin söin väkisin aamupalaa mutta oonkin synnynnäinen pätkäpaastoaja.
Liikkuminen on jäänyt tavaksi, motivaatio kasvaa tulosten mukana. En puhu peilikuvasta vaan siitä että jaksaa nostaa enemmän tai juosta nopeammin. Kiinteytyminen on vaan kiva sivutuote.
Uni ja Oura. Oon oppinut kuunteleen omaa fiilistä paremmin, kiinnitän huomiota unen määrään ja laatuun. Treenaaminen on lisääntynyt vuodessa merkittävästi kun hyvin levänneenä jaksaa ja se on kivempaakin silloin. Painoa ei oo kovin paljon lähtenyt kun oon jo 4v ollu normaalipainossa mutta senttejä on lähtenyt senkin edestä. Painoin pahimmillaan 98kg (olin raskaana) mutta 5v aikana paino putosi 52 kiloon ja nyt 4v myöhemmin 57kg mutta silti peilissä parempi. Kulutustakin on helpompi seurata Ouralla ja kun omaa hyvinvointia ajattelee päivittäin niin se laajenee muillekin elämän osa-alueille.
En tajua näitä oikeasti hyvien vinkkien alapeukuttajia!??? Itse kanssa liikunnalla saanut kauniin ja kiinteän kropan vaikka paino pysynyt samassa. Se mikä on rasvana sulanut on lihaksissa kasvanut. En olisi ikinä uskonut mikä vaikutus säännöllisellä liikunnalla voi olla. Varsinkin jos kehon rasvaprosentti on matala, näkyy ne lihakset ja muodot kauniisti. Ja siis unenlaatu todella paljon parempi kun liikkuu. Keho voi hyvin kun tottuu liikkumaan. Iho hehkuu ja hiukset kiiltää, kun syö terveellisesti ja monipuolisesti, nukkuu riittävästi ja hyvin ja liikkuu säännöllisesti. Mun iho ei ole koskaan ollut näin hyvä!
Oisko tuossa alapeukkujen syynä ollut "suklaalevyn sijaan 45 g patukka joka ilta"?
Jokapäiväinen karkin syöminen ei mitenkään päin ole normaalia tai hyvä asia. Kannattaa tutustua siihen, miten suolisto ja sokeri toimivat. Koukku pysyy yllä tuolla tavoin tehokkaasti, eikä elimistö pääse toimimaan normaalisti.
En koe olevani sokerikoukussa, noudatan kaikkiruokaista sallivaa ruokavaliota johon ei kuulu mättö- tai herkkupäivät vaan karkkia voi syödä vaikka joka päivä jos huvittaa. Pyrin syömään 80/20 säännön mukaan ja kroppaa kuunnellen. Liian tiukat rajoitukset harvemmin toimii pitkällä tähtäimellä.
Noin puolitoista tuntia. Kotonakin voi liikkua, vaikkapa tanssia. Kolmasosa askelista tulee yrittämättäkin ja loput kaksi kolmannesta pitää käydä kävelyllä, siivota, touhuta jotain tai muuten liikkua tietoisesti.