Opettajan pätevyys

 "Yliopiston aineenopettajakoulutusta järjestetään täydennyskoulutuksena satunnaisesti ja ensisijassa sellaisille hakijoille, jotka ovat työttömiä tai työttömyysuhan alla. Minulla on töitä, enkä todellakaan uskalla heittäytyä omaehtoisesti työttömäksi, jotta olisin kelpoinen hakemaan koulutukseen, johon pääsystä ei ole varmuutta."

Puppupuhetta. Aineenopettajan erilliskoulutusta järjestetään vuosittain ainakin Helsingissä ja käsittääkseni myös monissa muissa yliopistoissa. Vai eikö sulla ole pohjalla maisterin tutkintoa, jolla voisit noihin hakea?

http://www.helsinki.fi/behav/valinnat/opped_erilliset_2013_hakutiedot.pdf

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 13:36"]

Loistavaa, jos te vanhemmat kyselette pätevyyksien perään! Olen itse opettaja ja 15 vuotta ollut alalla. Epäpätevät kollegat (rehtorien suosikit) rasittavat meitä muita opettajia aika paljon, koska jos esimerkiksi erityisopettaja ei ole pätevä, niin hän ei huomaa lapsen lukihäiriöä. Sinällään pätevissä ja epäpätevissä opettajissa voi olla sekä mukavia että vähemmän mukavia opettajia, mutta keskiverrosti nykyisen hyvin integroidun oppilasaineksen kanssa on kyllä sitä mukavampi mitä pätevämpiä opettajat ovat.

[/quote]

Olen samaa mieltä. Epäpätevissä ongelma on usein siinä että jos pätevää hakijaa ei löydy, niin valitaan joku rehtorin suosikki eikä edes sitä lähimpänä pätevyyttä olevaa epäpätevää. Tällöin myös rehtori pitää huolen siitä että muut opettajat hoitavat ne työt mihin epäpätevän taidot eivät riitä. Vanhempien kannattaa tosissaan kysellä opettajien pätevyyksien perään. Ja tiedustella myös mitä muut hakijat olivat jos kerran lähihoitaja tms. valittiin opettajaksi.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 15:56"]

 "Yliopiston aineenopettajakoulutusta järjestetään täydennyskoulutuksena satunnaisesti ja ensisijassa sellaisille hakijoille, jotka ovat työttömiä tai työttömyysuhan alla. Minulla on töitä, enkä todellakaan uskalla heittäytyä omaehtoisesti työttömäksi, jotta olisin kelpoinen hakemaan koulutukseen, johon pääsystä ei ole varmuutta."

Puppupuhetta. Aineenopettajan erilliskoulutusta järjestetään vuosittain ainakin Helsingissä ja käsittääkseni myös monissa muissa yliopistoissa. Vai eikö sulla ole pohjalla maisterin tutkintoa, jolla voisit noihin hakea?

http://www.helsinki.fi/behav/valinnat/opped_erilliset_2013_hakutiedot.pdf

[/quote]

On maisterintutkinto, mutta perheellisenä en yksinkertaisesti voi muuttaa vuodeksi Helsinkiin. Omasta yliopistosta ei vastaavaa koulutusta löydy. On vain työttömille täydennyskoulutusta. Monimuoto- ja viilkonloppukoulutusta järjestää ainoastaan opettajakorkeakoulu.

Luokanopettajakoulutuksessa opetusharjoittelu on aina sisältynyt opintoihin, ei ole tarvinnut erikseen pyrkiä, joten valmis luokanopettaja on heti muodollisesti pätevä.

Nykyään myös aineenopettajakoulutukseen kuuluu opetusharjoittelu (edellyttäen, että on päässyt aineenopettajaryhmään) eli kun valmistutaan maisteriksi, niin samalla on hankittu myös muodollinen pätevyys.

Ne, jotka eivät ole opintojen aikana hakeutuneet / päässeet aineenopettajakoulutukseen, voivat pyrkiä maisterin tutkinnon suoritettuaan yliopiston normaalikouluun hankkimaan pätevyyden. Valitettavasti en ehdi juuri nyt tarkistaa, ottavatko kaikki norssit edelleen auskuja eli opetusharjoittelijoita. Ainakin muutama vuosi sitten vielä ottivat. Opetusharjoittelu ei todellakaan ole mikään läpihuutojuttu, vaan jos sen ottaa tosissaan, niin se on kokopäivätyötä. Ne, jotka ovat tehneet opettajan hommia epäpätevänä useita vuosia, voivat joutua opetusharjoittelussa ahtaalle, sillä monilla on virheellisiä tapoja ja tottumuksia, joista ei aina ole helppo oppia pois.

Ja vielä: ammatillinen opettajakoulutus tuottaa pääsääntöisesti opettajia ammattiopistoihin, ei yleissivistävälle puolelle. Poikkeuksena muutamat harjoitusaineet, kuten esim. kotitalous.

25 jatkaa vielä sen verran, että jos haetaan vasta maisterin tutkinnon jälkeen opetusharjoitteluun, niin on itsestään selvää, että mikä tahansa maisterin tutkinto ei käy, vaan tutkinto on pitänyt suorittaa niissä aineissa, joita aikoo opettaa. Esim. eglannin opettajaksi aikovan on täytynyt suorttaa opinnot englannin kielessä.

Mulla kävi yhtenä syksynä niin, että haussa oli sijaisuus muistaakseni marraskuusta lukuvuoden loppuun. Palkaton kesä. Kaikenmaailman hakijoita oli ja kutsuin haastatteluun kaikki pätevät hakijat, joita oli muutama, ja lisäksi pari muuta joilla oli runsaasti kokemusta, mutta ei muodollista pätevyyttä. Yksi ei ollut opiskellut päivääkään kasvatustieteitä, mutta tehnyt opettajan töitä 15 vuotta. Hänellä oli parhaimmat suositukset paperilla ja puhelimessa. Kaikki pätevät olivat suht hiljattain valmistuneita, entiset työnantajat (jos niitä oli) eivät puhuneet heistä kovin mairittelevaan sävyyn. Jos minua ei olisi sitonut pätevyyssääntö en, olisi palkannut heistä ketään. Silloin kyllä harmitti sanoa ei kiitos niille muodollisesti epäpäteville ihmisille, joista huokui lämpö ja rakkaus opettamiseen. Nämä on joskus tosi hankalia juttuja, kun ihmistuntemus ja intuitio käskee tekemään aivan toisin ja sitten on vaan hammasta purren otettava se, jonka tietää olevan huono rekry. 

Siinä teille vähän tilitystä :) 

Nro 25 ja 26 on osittain väärässä. Kun suorittaa opettajan pedagogiset opinnot ihan missä oppilaitoksessa tahansa, on pätevä open hommiin siinä koulussa, mihin "pääaineen" opinnot kelpuuttavat. Tarkoitan, että jos on vaikka enkun sivuaineopinnot maisterintutkinnossaan ja sitten suorittaa ammatillisessa opekorkeassa pedagogiset, niin on pätevä opettamaan enkkua niin amiksessa kuin lukiossakin. Jos taas hoitsun amk-opinnot ja pedagogiset opinnot ope-ank:sta, on pätevä opettamaan hoitsukouluissa.

itse olen sisällyttänyt pedagogiset maisterintutkintooni ja suorittanut setin Hgin yo:ssa (auskultointi Norssissa) ja se on minusta aivan ylivertainen noihin erillisiin ammatillisen höpölöpöopeopintoihin Verrattuna. 

Mutta paperilla ovat samanarvoiset, muodollinen opettajankelpoisuus ei opeopintojen suorituspaikasta riipu.

t. Ylpeä okl:n kasvatti

28 eli minä horisin "pääaineesta", jolla tarkoitin esim amk-hoitsun opintoja. Vanhat cum laude-opinnot + pedagogiset antavat myös pätevyyden opettaa, jos muu tutkinto/tutkinnonosat sen sallii.

Tällainen selvennys vielä siis. 

Ei sinne Helsinkiin tarvitse vuodeksi muuttaa. Aika paljon saa suorituksia korvattua kun on jo kasvatustieteen opintoja runsaasti pohjalla ja monta vuotta opekokemusta. Ja onhan toki vastaavaa koulutusta monessa muussakin yliopistossa, jos Helsinki ei ole lähin.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 13:13"]

Itse olen opettaja ja epäpätevä. Olen tehnyt opettajan töitä seitsemän vuotta ja saanut monesti kiitosta didaktiikastani ja selkeästä opetustyylistäni. Ryhmieni oppimistulokset ovat täysin verrattavissa pätevien opettajien tuloksiin. Opettajan pätevyyden saa vuoden auskultoinnilla, johon sisältyy lähinnä opetustuntien tarkkailua ja muutama hassu oma tunti. Luuletko, että seitsemän vuotta opettajana ei ole opettanut minua opettamaan?

[/quote]

aikamoista aliarviointia - auskuvuosi ei todellakaan ole pääosin opetustuntien tarkkailua tai muutamaa hassua omaa tuntia. Auskuvuosi koostuu teoriasta ja käytännöstä ja jatkuvasta oman toiminnan ja ammatillisen kasvun reflektoinnista. Itse opin ainakin valtavast auskuvuoden aikana, nimenomaan niiden omien tuntien ja niistä käytyjen reflektointikeskustelujen kautta (kiitos loistavien ohjaavien opettajien).

Opetin muutaman vuoden epäpätevänä ja kuvittelin olevani hyvä opettaja, samoin sain hyvää palautetta - vasta auskuvuoden jälkeen tajusin, kuinka raakile olinkaan.

Sinulla on varsin pelottava asenne :(

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 13:22"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 13:19"]

Jos se kerran niin helppoa on, niin mene ihmeessä lukemaan tuo pätevyys. Johonkin se raja on vaan vedettävä, vaikka harva työ sellaista rakettitiedettä on, ettei sitä työssäkin pysty oppimaan ja vastaavasti mikään koulu ei anna suoraa ammattitaitoa. Silti korostan ehdottomasti sitä, että pätevä opettaja on otettava aina ja epäpätevät koulusta ulos. Sitä varten meillä koulutetaan porukkaa ja minusta epäpätevänä vuosia roikkuminen kertoo jotain muuta ihmisestä ja hänen tavoitteellisesta työskentelystään.

Mars, kouluun siitä, niin olet sekä muodollisesti että oikeasti pätevä. Saat virankin, kun nyt roikut sijaisuuksissa...

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 13:13"]

Itse olen opettaja ja epäpätevä. Olen tehnyt opettajan töitä seitsemän vuotta ja saanut monesti kiitosta didaktiikastani ja selkeästä opetustyylistäni. Ryhmieni oppimistulokset ovat täysin verrattavissa pätevien opettajien tuloksiin. Opettajan pätevyyden saa vuoden auskultoinnilla, johon sisältyy lähinnä opetustuntien tarkkailua ja muutama hassu oma tunti. Luuletko, että seitsemän vuotta opettajana ei ole opettanut minua opettamaan?

[/quote]

[/quote]

Olen hakenut monesti täydennyskoulutukseen saadakseni sen muodollisen pätevyyden, mutta en ole koskaan päässyt sisään. Opetuskokemuksestani saatavat lähtöpisteet eivät yksinkertaisesti riitä, ellen esiemerkiksi lue itselleni ammatillista tutkintoa. Kasvatustieteen perusopinnot (ja kymmenen opintopistettä pedagogiikkaa) olen jo tehnyt, mutta nekään eivät antaneet tarpeeksi lisäpisteitä viimeisimpään hakuun. Valitettavasti pätevyys on vaikea saada sen jälkeen, kun on maisterin paperit saanut.

[/quote]

höpö höpö, opettajan pedagogiset voi suorittaa erillisinä opintoina ja moni tekeekin niin - niihin tosin pääsevät vain ne soveltuvuustestien parhaat...

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 15:44"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 15:24"]

Minun mielestäni on kyllä outoa, että tuo yksi 7 vuotta opettanut ei pääse opekouluun, itse pääsin ekalla yrittämällä ilman kasvatustieteen opintoja ja opetuskokemusta! Vai haluatko nimenomaan oamkiin? Yliopistolle aineenopettajakoulutukseen pääsee useimmilla aloilla valmistuneet maisterit heittämällä sisään, tosi silloin täytyy irroittautua töistä vuodeksi, koska opetus on lähiopetusta. Mutta jos oikeasti pätevyyden haluat, niin kahdeksan työvuoden jälkeen voit hakea koulutusvapaata vuodeksi, korvaus sama kuin ansiosidonnainen! Sitten voitkin olla loppuelämäsi muodollisestikin pätevä ope :)

[/quote]

Vastailenpa ihmetyksiisi. Yliopiston aineenopettajakoulutusta järjestetään täydennyskoulutuksena satunnaisesti ja ensisijassa sellaisille hakijoille, jotka ovat työttömiä tai työttömyysuhan alla. Minulla on töitä, enkä todellakaan uskalla heittäytyä omaehtoisesti työttömäksi, jotta olisin kelpoinen hakemaan koulutukseen, johon pääsystä ei ole varmuutta. Koulutusvapaan hakeminen ei onnistu, koska minulla ei ole vakipaikkaa. Opettajakorkeakoulussa pisteraja oli tänä vuonna omalla alallani 27, minä sain pisteitä 25. Tuohon sisältyy:

tutkinto, jolla haen koulutukseen = 3/15 pistettä

pedagoginen ja kasvatustieteellinen koulutus = 8/13 pistettä

ammatillinen täydennyskoulutus = 0/3 pistettä

työtehtävä = 3/6 pistettä

muu työkokemus = 4/10 pistettä

opettajakokemus = 7/7 pistettä

erityisansiot = 0/8

Jos siis haluaisin paremmat hakupisteet, niin minun pitäisi hankkia lisää työkokemusta muulta alalta kuin opettamisesta, lähteä 12 kuukaudeksi töihin ulkomaille, kirjoittaa julkaisuja pedagogiikasta, tuottaa oppimateriaaleja yhteiseen hyvään (oma oppilaitos ei riitä, sitä kyllä teen jatkuvasti), ryhtyä esimieheksi tai vaihtoehtoisesti yrittäjäksi, hankkia ammattitutkinto tai väitellä tohtoriksi tai opiskella kasvatustieteen aine- ja syventävät opinnot.

Näistä todennäköisn vaihtoehto on tuo viimeinen eli opiskella lisää kasvatustieteitä.

[/quote]

Villakoiran ydin onkin siinä, että sinulla ei pitäisi olla töitä. Ei epäpäteviä saisi palkata vuosi toisensa perään. Suomessa on aika vähän sellaisia seutuja, joihin pätevää ei saataisi, kun laitettaisiin paikka reilusti auki ja vakinaisena. Mutta näillä syrjäseuduilla väitetään aina, että ei ole päteviä eikä tule ja pitäähän tuo Takatorpan Anni-Liinu työllistää, kun se on täällä syntynyt ja on niin luontainen ope...

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 19:05"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 15:44"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 15:24"]

Minun mielestäni on kyllä outoa, että tuo yksi 7 vuotta opettanut ei pääse opekouluun, itse pääsin ekalla yrittämällä ilman kasvatustieteen opintoja ja opetuskokemusta! Vai haluatko nimenomaan oamkiin? Yliopistolle aineenopettajakoulutukseen pääsee useimmilla aloilla valmistuneet maisterit heittämällä sisään, tosi silloin täytyy irroittautua töistä vuodeksi, koska opetus on lähiopetusta. Mutta jos oikeasti pätevyyden haluat, niin kahdeksan työvuoden jälkeen voit hakea koulutusvapaata vuodeksi, korvaus sama kuin ansiosidonnainen! Sitten voitkin olla loppuelämäsi muodollisestikin pätevä ope :)

[/quote]

Vastailenpa ihmetyksiisi. Yliopiston aineenopettajakoulutusta järjestetään täydennyskoulutuksena satunnaisesti ja ensisijassa sellaisille hakijoille, jotka ovat työttömiä tai työttömyysuhan alla. Minulla on töitä, enkä todellakaan uskalla heittäytyä omaehtoisesti työttömäksi, jotta olisin kelpoinen hakemaan koulutukseen, johon pääsystä ei ole varmuutta. Koulutusvapaan hakeminen ei onnistu, koska minulla ei ole vakipaikkaa. Opettajakorkeakoulussa pisteraja oli tänä vuonna omalla alallani 27, minä sain pisteitä 25. Tuohon sisältyy:

tutkinto, jolla haen koulutukseen = 3/15 pistettä

pedagoginen ja kasvatustieteellinen koulutus = 8/13 pistettä

ammatillinen täydennyskoulutus = 0/3 pistettä

työtehtävä = 3/6 pistettä

muu työkokemus = 4/10 pistettä

opettajakokemus = 7/7 pistettä

erityisansiot = 0/8

Jos siis haluaisin paremmat hakupisteet, niin minun pitäisi hankkia lisää työkokemusta muulta alalta kuin opettamisesta, lähteä 12 kuukaudeksi töihin ulkomaille, kirjoittaa julkaisuja pedagogiikasta, tuottaa oppimateriaaleja yhteiseen hyvään (oma oppilaitos ei riitä, sitä kyllä teen jatkuvasti), ryhtyä esimieheksi tai vaihtoehtoisesti yrittäjäksi, hankkia ammattitutkinto tai väitellä tohtoriksi tai opiskella kasvatustieteen aine- ja syventävät opinnot.

Näistä todennäköisn vaihtoehto on tuo viimeinen eli opiskella lisää kasvatustieteitä.

[/quote]

Villakoiran ydin onkin siinä, että sinulla ei pitäisi olla töitä. Ei epäpäteviä saisi palkata vuosi toisensa perään. Suomessa on aika vähän sellaisia seutuja, joihin pätevää ei saataisi, kun laitettaisiin paikka reilusti auki ja vakinaisena. Mutta näillä syrjäseuduilla väitetään aina, että ei ole päteviä eikä tule ja pitäähän tuo Takatorpan Anni-Liinu työllistää, kun se on täällä syntynyt ja on niin luontainen ope...

[/quote]

Sanotaan nyt vielä, että olen opettajana aikuiskuoulutuksessa. Oppilaitoksessani ei ole tähän mennessä vaadittu opettajilta pedagogista pätevyyttä, mutta kyseistä vaatimusta ollaan ajamassa kovaa vauhtia tännekin. Siksi olenkin kiinnostunut hankkimaan muodollisen pätevyyden. Mammat voivat huokaista helpotuksesta, sillä en siis opeta heidän pieniä kullanmussujaan.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 13:13"]

Itse olen opettaja ja epäpätevä. Olen tehnyt opettajan töitä seitsemän vuotta ja saanut monesti kiitosta didaktiikastani ja selkeästä opetustyylistäni. Ryhmieni oppimistulokset ovat täysin verrattavissa pätevien opettajien tuloksiin. Opettajan pätevyyden saa vuoden auskultoinnilla, johon sisältyy lähinnä opetustuntien tarkkailua ja muutama hassu oma tunti. Luuletko, että seitsemän vuotta opettajana ei ole opettanut minua opettamaan?

[/quote]

aikamoista aliarviointia - auskuvuosi ei todellakaan ole pääosin opetustuntien tarkkailua tai muutamaa hassua omaa tuntia. Auskuvuosi koostuu teoriasta ja käytännöstä ja jatkuvasta oman toiminnan ja ammatillisen kasvun reflektoinnista. Itse opin ainakin valtavast auskuvuoden aikana, nimenomaan niiden omien tuntien ja niistä käytyjen reflektointikeskustelujen kautta (kiitos loistavien ohjaavien opettajien).

Opetin muutaman vuoden epäpätevänä ja kuvittelin olevani hyvä opettaja, samoin sain hyvää palautetta - vasta auskuvuoden jälkeen tajusin, kuinka raakile olinkaan.

Sinulla on varsin pelottava asenne :(

[/quote]

Olitko tehnyt opettajan töitä seitsemän vuotta ennen auskultointia? Miksi kuvittelet, ettei työssään toimiva epäpätevä opettaja koskaan pohtisi mm. motivaatiota, oppimisteorioita (behaviorismi, humanismi, kokemuksellinen oppiminen, transformatiivisuus, kognitiivisuus, konstruktivismi jne.), tiedon luonnetta, oppimisilmapiiriä, ryhmädynamiikkaa, normeja, opiskelijan kohtaamista, ohjausta, testausta, arviointia tai palautteen antamista? Saati pohtisi sitä, millainen opettaja itse on? Mitkä ovat oman opettajuuden kompastuskivet ja voimavarat? Missä kohdassa mennään metsään ja kuinka siitä selvitään? Kyllä näitä ihan samoja juttuja tulee väkisinkin pohdittua varsinaisen opetustyön ohessa, oli pätevä tai ei. Sitähän se opettaminen on!

Pedagogisessa koulutuksessa tuohon itsereflektioon saa vaan ihan erilaisen otteen, kun keskustelet sekä omista että muiden harjoittelijoiden tunneista ohjaajan ja muiden auskujen kanssa. Ei saman tasoiseen itsereflektioon vaan pääse yksinään. Ja samalla tulee harjoiteltua opettajan työssä tärkeää palautteen antamista ja vastaanottamista (mikä tuntuu olevan joillekin se vaikein osa auskuttelua, kun he ovat jo täydellisiä opettajia).

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 19:53"]

Pedagogisessa koulutuksessa tuohon itsereflektioon saa vaan ihan erilaisen otteen, kun keskustelet sekä omista että muiden harjoittelijoiden tunneista ohjaajan ja muiden auskujen kanssa. Ei saman tasoiseen itsereflektioon vaan pääse yksinään. Ja samalla tulee harjoiteltua opettajan työssä tärkeää palautteen antamista ja vastaanottamista (mikä tuntuu olevan joillekin se vaikein osa auskuttelua, kun he ovat jo täydellisiä opettajia).

[/quote]

Ei kai kukaan opettaja työskentele tyhjiössä? Kyllähän oppilaitoksissa on kollegat, joiden kanssa näitä asioita käydään läpi. Ja palautetta kyllä tulee ainakin aikuiskoulutuksessa ihan joka päivä niiltä opiskelijoilta. Siihen kyllä tottuu, etenkin kun se on positiivista :)

Kyllä minäkin ihmettelen, miten tuolla yhdellä on niin vaikea päästä opeopintoihin. Jos on maisteri opetettavasta aineesta ja 7 vuotta opetuskokemusta, niin pitäisi olla oikeasti leikintekoa päästä sisään. Jos sisään ei pääse, niin on syytä miettiä, että onko tullut valittua väärä ala.

Ja mitä hulluja se joku puhui, että pitäisi ottaa työstä vapaa vuosi. Eihän se opeopintojen tekeminen mitään täysipäiväistä työtä ole. Se on tarkoituskin suorittaa työn ohessa ja käytännössä niin myös menee. Eikä opiskelupaikka tarvi olla omassa kaupungissa. Lähipäiville voi matkustaa muuallekin. Yleensä ryhmissä onkin ihmiset parinsadan kilsan säteeltä opiskelupaikasta.

Mielestäni vuosi helsingin yliopistolla opettajan pedagogisten opintojen parissa oli niin antoisa ja opettavainen, että itse uskon epäpätevien yltävän erittäin haroin samalle tasolle opetuksen tuloksissa kuin pätevien (ilmeisesti muualta voi saada opettajan pätevyyden hieman heppoisemmin perustein). Oppimisteoriassa on paljon sellaista mitä ei voi ihan vaan maalaisjärjellä tietää eikä kokeilemalla selvittää. Opetus saattaa olla hyvän tuntuista ja oppilailla voi olla kivaa, mutta oppiminen on sitten toinen asia.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 13:13"]

Itse olen opettaja ja epäpätevä. Olen tehnyt opettajan töitä seitsemän vuotta ja saanut monesti kiitosta didaktiikastani ja selkeästä opetustyylistäni. Ryhmieni oppimistulokset ovat täysin verrattavissa pätevien opettajien tuloksiin. Opettajan pätevyyden saa vuoden auskultoinnilla, johon sisältyy lähinnä opetustuntien tarkkailua ja muutama hassu oma tunti. Luuletko, että seitsemän vuotta opettajana ei ole opettanut minua opettamaan?

[/quote]

aikamoista aliarviointia - auskuvuosi ei todellakaan ole pääosin opetustuntien tarkkailua tai muutamaa hassua omaa tuntia. Auskuvuosi koostuu teoriasta ja käytännöstä ja jatkuvasta oman toiminnan ja ammatillisen kasvun reflektoinnista. Itse opin ainakin valtavast auskuvuoden aikana, nimenomaan niiden omien tuntien ja niistä käytyjen reflektointikeskustelujen kautta (kiitos loistavien ohjaavien opettajien).

Opetin muutaman vuoden epäpätevänä ja kuvittelin olevani hyvä opettaja, samoin sain hyvää palautetta - vasta auskuvuoden jälkeen tajusin, kuinka raakile olinkaan.

Sinulla on varsin pelottava asenne :(

[/quote]

Joillain meillä opettajan pedagogiset opinnot läpikäyneilläkin on valitettavasti tästä omakohtaista kokemusta. Itse suoritin pedagogiset opinnot vaiheessa, jossa pidetty ja sangen pätevä didaktikko oli jäänyt juuri eläkkeelle, ja homman otti tilapäisesti hoitaakseen ns. eläkevirassa oleva tyyppi, jonka tietämys mm. kielten opetusmenetelmistä oli suoraan jostain 70-luvulta.

Teimme asiasta valituksenkin, ja joitain korvaavia oppitunteja saimme + tyyppi siirrettiin lopulta toisiin tehtäviin, mutta kokonaisuus jäi todella hataraksi ja sekavaksi. Eniten oppi juurikin niistä harjoitustunneista, ja ohjaavien opettajien palautteesta. Edes kunnon reflektiota ei meiltä vaadittu. Toivon mukaan nykyään tämä ei enää ole mahdollista (tapahtui 1990-luvun lopulla).

Summa summarum, opettajankoulutus ei aina ja kaikkialla ollut laadukasta ja pätevää.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 20:06"]

Kyllä minäkin ihmettelen, miten tuolla yhdellä on niin vaikea päästä opeopintoihin. Jos on maisteri opetettavasta aineesta ja 7 vuotta opetuskokemusta, niin pitäisi olla oikeasti leikintekoa päästä sisään. Jos sisään ei pääse, niin on syytä miettiä, että onko tullut valittua väärä ala.

Ja mitä hulluja se joku puhui, että pitäisi ottaa työstä vapaa vuosi. Eihän se opeopintojen tekeminen mitään täysipäiväistä työtä ole. Se on tarkoituskin suorittaa työn ohessa ja käytännössä niin myös menee. Eikä opiskelupaikka tarvi olla omassa kaupungissa. Lähipäiville voi matkustaa muuallekin. Yleensä ryhmissä onkin ihmiset parinsadan kilsan säteeltä opiskelupaikasta.

[/quote]

Opeopinnot nimenomaan ovat täysipäiväistä työtä, mikäli ne tekee yliopistolla täydennyskoulutuksena. Tästä mainitaan ihan joka ainoassa hakuoppaassa. Monimuoto-opiskelua tarjoaa opettajakorkeakoulu, johon kyseisellä epäpätevällä opettajalla ei riitä hakupisteet, sillä kyseiseen opinahjoon valitaan pääsääntöisesti ammatillisten aineiden opettajia (joilla siis on takanaan muuta työkokemusta omalta alaltaan, yrittäjyyttä, ammatillista täydennyskoulutusta jne.). Tuo epäpätevä opettajahan sai täydet pisteet opettajakokemuksestaan, mutta muiden osa-alueiden pisteet eivät riitä. Ei se oikeasti ole niin helppoa vain mennä opiskelemaan opettajan pätevyys, mikäli ei satu olemaan terveydenhoidon tai kampaamoalan opettaja.