Opettajan pätevyys

En kyllä sanoisi aineenopettajan opintoja paskaksi, se oli opintojeni rankin ja antoisin vuosi, käytännössä opintoja oli illasta aamuun ja siinä sai opettamisesta todella paljon tietoa, jota työelämässä ei yksin saavuta. 

Vain epäpätevät jankuttavat tuota "Persoonallahan tätä työtä tehdään"-mantraa, kannattaa hankkia se pätevyys vaikka jättäytymällä vuodeksi pois työelämästä, aika rasittavaa vuodesta toiseen kyttäillä löytyisikö epäpätevälle vielä jotain hommaa ja epäpätevän palkka on myös surkea.

Porvoon koulusta se on, älkää ostako sen juttuja!

Tietääkseni vihdoin ja viimein puuhataan samanlaista rekisteriä opetushenkilökunnasta kuin terveydenhuoltoalallakin on. Näin vanhemmat voivat helposti tarkistaa opettajan pätevyyden. 

Minä ainakin haluan ja vaadin, ettei lastani opeta mikään itseoppinut "opettaja" sen enempää kun häntä hoitaisi itseoppinut "lääkäri". 

Käsittämätöntä muuten, että kuka tahansa voi sanoa olevansa opettaja. Eihän opettajakaan voi sanoa olevansa esim. lähihoitaja tai juristi. 

Olen muuten huomannut, että "valeopettajat" usein pitävätkin työtää helppona, toisin kuin oikeat opettajat. Se johtuu siitä, ettei heillä ole mitään käsitystä oppimisprosessista ja he opettavat täysin mekaanisesti. Tasa-arvo ei toteudu lasten kohdalla niin kauan, kun joku ylioppilas voi heilua "opettajana" ja arvioida oppimistä, mikä on muuten helvetin vaikea tehtävä. 

Auskultointi oli minun ja kaikkien muidenkin kurssikavereideni mielestä erinomaisen opettavainen vuosi.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 13:13"]

Itse olen opettaja ja epäpätevä. Olen tehnyt opettajan töitä seitsemän vuotta ja saanut monesti kiitosta didaktiikastani ja selkeästä opetustyylistäni. Ryhmieni oppimistulokset ovat täysin verrattavissa pätevien opettajien tuloksiin. Opettajan pätevyyden saa vuoden auskultoinnilla, johon sisältyy lähinnä opetustuntien tarkkailua ja muutama hassu oma tunti. Luuletko, että seitsemän vuotta opettajana ei ole opettanut minua opettamaan?

[/quote]

Miksi sinä et sitten ole viitsinyt/ päässyt / voinut opettajan pätevyyttä ja vakivirkaa hankkia, kun niin erinomainen olet?

Totta sekin, että ei koulutus tee kaikista osaavia eikä hyviä opettajia, mutta se on laiskuutta ja saamattomuutta, tai ehkä jopa kykenemättömyyttä, jos muuten hyvä opettaja ei pätevyyttä hommaa.

Epäpätevän open tunnistaa muuten juuri siitä, että pitää itseään niin helvetin hyvänä opettajana, joka ei mitään turhia auskultointeja edes tarvitse. Totuushan on se, että tieto lisää tuskaa ja tyhmänä on hyvä olla. Sen ausku-vuoden jälkeen suurin osa kun tajuaa, että opettajana ei ole koskaan valmis eikä kehittyminen alalla lopu koskaan. 

66 Kerrohan, miten noita oppimistuloksia on vertailtu opettajien kesken. Kiinnostaisi kuulla. Ei ihan tavallinen tapa kouluissa vertailla opettajien opettamien oppilaiden oppimistuloksia. 

66 Kerrohan, miten noita oppimistuloksia on vertailtu opettajien kesken. Kiinnostaisi kuulla. Ei ihan tavallinen tapa kouluissa vertailla opettajien opettamien oppilaiden oppimistuloksia. 

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 21:06"]

Kyselettekö te opettajien pätevyyksien perään huutelijat myös Kelan työntekijän, pankkivirkailijan, päiväkotihoitajan, päivystyslääkärin tai postinkantajan pätevyyden perään, saatika urheiluharrastuksen ohjaajan tai seurakunnan työntekijän (viedessänne kirkkoon kuulumattomat lapsenne srk:n kesäleirille)?

[/quote]

Kyllä kysyn! Ja minusta on suuri synti ja vääryys, jos vaikka postinkantajaksi palkataan täysin oppimaton ja koulujakäymätön, jos olisi tarjolla vaikka postinkantajan virkatutkinnon oppisopimuksella suorittanut henkilö.

Jos vaan johonkin työhön on olemassa koulutusta, niin totta kai pitäisi ensisijaisesti valita opinkäynyt työntekijä. Tuskin sinä päästäisit omakotitalosi sähköjä asentamaan jotain itseoppinutta asentajaa, etkä laittaisi lastasi sellaisen kouluautonkuljettajan kyytiin, jolla ei ole suoritettuna asianmukaista ajolupaa vaikka he olisivat kuinka hyviä.

Terveisin työn ohessa pätevöitynyt aineope, opettajan pedagogiset Lapin yliopistossa.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 19:57"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 19:53"]

Pedagogisessa koulutuksessa tuohon itsereflektioon saa vaan ihan erilaisen otteen, kun keskustelet sekä omista että muiden harjoittelijoiden tunneista ohjaajan ja muiden auskujen kanssa. Ei saman tasoiseen itsereflektioon vaan pääse yksinään. Ja samalla tulee harjoiteltua opettajan työssä tärkeää palautteen antamista ja vastaanottamista (mikä tuntuu olevan joillekin se vaikein osa auskuttelua, kun he ovat jo täydellisiä opettajia).

[/quote]

Ei kai kukaan opettaja työskentele tyhjiössä? Kyllähän oppilaitoksissa on kollegat, joiden kanssa näitä asioita käydään läpi. Ja palautetta kyllä tulee ainakin aikuiskoulutuksessa ihan joka päivä niiltä opiskelijoilta. Siihen kyllä tottuu, etenkin kun se on positiivista :)

[/quote]

No ei todellakaan käydä! Ei meillä lukiossa istu muita opettajia tuntejani seuraamassa emmekä käy niitä jälkikäteen yhdessä läpi miettien didaktisia ratkaisuja jne. Jossain aikuisoppilaitoksessa, jossa oppilaat ovat suurimmaksi osaksi etäopetuksessa, tuo vielä onnistuu, mutta ei nuorilla.

Siis oikeastiko lähihoitaja toimii opettajana vakituisesti. Ettei vain lyhytaikaisena sijaisena? Jos näin, niin nostakaa nyt kova meteli. Sen nyt voi vielä hyväksyä, että jonkun äitiyslomasijaisuuden tekee tyyliin gradua vaille valmis opettaja, mutta että täysin eri alan ihminen...? Ei helevetti. En hyväksyis sitäkään, että lähihoitajana hääris joku ihan eri alan ihminen (esim. opettaja :)) saati sitten, että lasten opettamista, kasvattamista ja arviointia hoitaisi joku aivan ilman alan koulutusta. Sitä paitsi sehän on suoranaista totuuden vääristelyä, että sanotaan ihmisen olevan opettaja jos ei ole. 

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 15:30"]

Riippuu varmasti hirveästi paikkakunnasta. Olisi kiva tietää, missä on noin surkea tilanne kuin aloittajalla, meillä päin melko lyhyisiinkin sijaisuuksiin on paljon päteviä hakijoita.

[/quote]

On meilläkin päteviä hakijoita, mutta kun ei tarvitse lyhyeen sijaisuuteen ottaa pätevää. Tai siis esimerkiksi aineenopettajan sijaiseksi ei tarvitse ottaa sitä, jonka pätevyydestä puuttuu enää leima todistuksesta, eikä sitä luokanopettajaa, joka on erikoistunut siihen aineeseen.

Pätevän opettajan palkkaan kun tärvääntyy niin paljon kunnan vähiä rahoja, että taloudellisesti on kannattavampaa palkata aina epäpätevä kun se vaan on mahdollista.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 13:13"]

Itse olen opettaja ja epäpätevä. Olen tehnyt opettajan töitä seitsemän vuotta ja saanut monesti kiitosta didaktiikastani ja selkeästä opetustyylistäni. Ryhmieni oppimistulokset ovat täysin verrattavissa pätevien opettajien tuloksiin. Opettajan pätevyyden saa vuoden auskultoinnilla, johon sisältyy lähinnä opetustuntien tarkkailua ja muutama hassu oma tunti. Luuletko, että seitsemän vuotta opettajana ei ole opettanut minua opettamaan?

[/quote]

Ensinnäkin et ole opettaja. Työskentelet kyllä opettajana, mutta opettajaksi itseään voi tituleerata vain siihen koulutuksen kautta pätevyyden saanut henkilö. Sama homma muissa ammateissa, ei itseään voi kutsua arkkitehdiksi tai puusepäksi vaikka olisi miten hyvä tietotaito alasta, jos ei ole muodollisesti pätevöitynyt. Miksi opettaja olisi poikkeus?

Kysymykseesi vastaus: en luule, etteikö 7 vuotta olisi opettanut sinua opettamaan. Mutta onko se tehnyt sinusta kokonaisvaltaisen opettajan, hyvin suurella todennäköisyydellä ei. En silti halua vähätellä, ettetkö voisi suoriutua työstäsi ihan hyvin. Tuskin olisit 7 vuotta ollut duunissa, jos homma ei sujuisi. Enkä ihmettele ollenkaan, jos selviät työstäsi paremmin kuin joku muodollisesti pätevä. Kyllä heidänkin joukossaan on alalle huonosti sopivia henkilöitä, aivan kuten muillakin aloilla. Tästä huolimatta uskon, että olisit vielä selvästi parempi ope hankittuasi pätevyyden.

Väitän käsityksesi muodollisen pätevyyden hankkimisen merkityksestä olevan virheellinen ja vähättelevä. Itse liputan erittäin vahvasti opekoulutuksen puolesta. Olin ennen OKL:n pääsemistä puolitoista vuotta koulunkäyntiavustajana ja sen jälkeen kaksi vuotta opettajan sijaisena. Olin lukenut hyllymetrin alan kirjallisuutta ja keskustellut paljon opettajien kanssa. Luulin osaavani jo opettaa aika hyvin opekoulutuksen aloittaessani. Mutta koulutus sai tajuamaan miten pinnallista ja yksipuolista ymmärrykseni oli todellisuudessa. Myös harjoittelujaksoilla oli todella opettavaista, kun osaavat henkilöt antoivat palautetta pitämistäni tunneista ja kyseenalaistivat useita itsestään selvinä pitämiäni asioita. Tuossa ikään kuin "pakotettiin" katsomaan asioita uusista näkökulmista. Mitään aiempia kollegojen kanssa käytyjä keskusteluja ei voi missään nimessä verrata tähän.

Kaiken kaikkiaan olenkin sitä mieltä, että koulutus palvelee parhaiten juuri muutaman vuoden käytännön työtä tehneitä. Omakohtainen kokemus käytännöstä auttaa varmasti teoriapuolen syvemmässä ymmärtämisessä.

Onko se opettaja sitten valmustuttuaan lopun ikää pätevä vai pitääkö heidän ylläpitää tietoaan jotenkin? Kyllähän systeemit muuttuu aikojen saatossa...

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 13:10"]

Kysyttekö te onko opettajat valmistunut ja pätevä-viime vuonna saimme wilmaan viestin tulevista opettajista.

Kysyin koko koulun vanhempainillassa ovatko kaikki opettajat päteviä-rehtori takelteli ja lopulta myönsi että eivät. yksi toinen huoltaja kysyi onko miellä huoltajilla oikeus tietää asiaa-on vastasi rehtori ja lopulta selvisi yksi opettaja on juuri yo lakin saanut, toinen lähihoitaja koulutukseltaa ja yksi sihteeri että näin. Kiwa tietää miten

ammattitaitoista väkeä lapsiamme opettajaa.-pitäisikö hakea sijaisuutta....merkonomin koulutuksella

[/quote]

Epailen kylla syvasti, onko tama totta. Itse olen pateva opettaja, mutta nykyisin toisella alalla toissa (koska minulla on muukin patevyys). Ellei olla jossain ihan jumalan selan takana, niin opettajan tyohon on kylla todella vaikea paasta edes patevana. Jo haastatteluihin on monessa paikassa kymmenia, ellei satoja jonossa. Lahihoitajia ja sihteereita ei todellakaan edes harkita kuin tyyliin parin paivan sijaisuuksiin.

Mita epapatevyyteen tulee, niin kylla pateva on aina parempi opettaja. Ei sita vuoden auskultointia ihan huvin takia jarjesteta. Aikamoista opettajien aliarviointia vaittaa, etta kuka tahansa pystyy kyseista tyota tekemaan _ammattitaitoisesti_.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2013 klo 13:45"]Olen pätevä opettaja, mutta joka ikinen syksy joku vanhemmista kyseenalaistaa pätevyyteni. Syynä on se, että olen 15 vuotta tehnyt muita kuin opettajan töitä, joten minut on "leimattu" sen alan osaajaksi, ei opettajaksi. Rehtorilla on joka syksy ilo ilmoittaa, että olen suorittanut tutkintoni lähes 20 vuotta sitten, joten olen sen perusteella yksi koulun pätevimmistä, mitä toki myös oppimistulokset osoittavat.

Opettajan sijaisuuteen voidaan valita kuka tahansa, ei ole pakko ottaa luokanopettajaa. Jostain syystä osa on ns. valeopettajia, eikä kukaan kyseenalaista heidän asemaansa.
[/quote]
Todella aukoton logiikka. Tutkinto tehty lähes 20 vuotta sitten, 15 vuotta muita hommia, joten "olen yksi pätevimmistä". Could be, jos olisit tehnyt 20 vuotta myös hommia.

Kyllä ihan pk-seudullakin on pulaa pätevistä luokanopettajista ja erityisesti erityisopettajista. Ei ehkä virkoihin asti, mutta vuoden mittainen sijaisuuskin voi olla jo vaikea täyttää pätevällä.

Aineenopettajillahan tilanne on sitten täysin erilainen ja jokaista paikkaa hakee kymmenet pätevät hakijat ja haastatteluun pääsy on arpapeliä.

t. nuori aineenope Helsingistä, jolla oli vaikeuksia saada oman aineen vuoden mittaista paikkaa, mutta luokanopen/erityisopen paikkoja olisi tarjottu melkein niitä hakemattakin.

Juuri Helsingin yliopistossa aineenopettajan opinnot erillisinä opintoina suorittaneena voin kyllä vahvistaa sen, että opinnot ovat täysipäiväistä työtä! Meidän ryhmästä tippuivat aika äkkiä ne pois, jotka yrittivät samalla työssä käydä, varsinkin jos olivat perheellisiä. Alkusyksystä PAKOLLISIA luentoja suunnilleen 8-16, kotityöt ja tentit tietysti siihen päälle. Opetusharjoittelussa sama homma, pakko olla 8-16 paikalla, monet tunnolliset vielä hioi tunteja illat pitkät. Toki nuo voi yrittää vetäistä vasemmalla kädellä ja joistain tenteistä pääsee heittämällä läpi, mutta ihan ei kyllä kokopäivätyön ohessa onnistu.

OAMK on sitten eri asia ja siksi sinne varmaan onkin niin kova tunku, koska harva pystyy irroittautumaan töistään vuodeksi.

Yksi vaihtoehto, jota suosittelen on tehdä ensin kasvatustieteen perusopinnot vaikka avoimessa yliopistossa (läpihuutojuttu, kurssit helpompia avoimessa kuin yo:lla), sitten saat osan opeopinnoista niillä korvattua ja otat esim, 7kk töistä vapaata. Ja ta daa, olet pätevä eikä tarvitse murehtia ja todistella työtään ja osaamistaan...

Nimim. näin tein minä ja tyytyväinen olen. Tosin olen vakityössä (opetusalalla, mutta en opena) ja työnantaja kannusti ja jousti.

Juuri näiden epäpätevien, opettajaa leikkivien, vuoksi pitäisi opettajan ammatti olla nimikesuojattu ja PÄTEVISTÄ opettajista tulee olla valtakunnallinen rekisteri.

Pätevä opettaja on opettajan pedagogiset opinnot hyväksytysti suorittanut henkilö. Ei joku, joka mielestään "osaa muutenkin". Ei osaa.

Opettajakoulutuksen saanut opettaja... Siinä kyllä niin sakkainen ammattiryhmä, että oletko ihan varma että haluat lapsesi elämään sellaisen halveksittavan lannistajan pilaamaan oppimisen ilon. Opettaja ammattina vetoaa ilmeisesti ihan vääränlaisiin ihmisiin. Todella usein käy näitä "ei tehtäviä saa tehdä enempää kuin on määrätty!"-tapauksia. Eräskin tällainen sadisti oli pakottanut lapsen kumittamaan tehdyt tehtävät, lapsi oli siis innoissaan tehnyt siististi ja oikein matikan kirjaa eteenpäin. Järkevä ihminen antaa lisätehtäviä osaavalle. Opettaja ei.