Lue keskustelun säännöt.
Olen karvaasti joutunut vuosien yritysten jälkeen viimein toteamaan sen, että joudun tyytymään sellaiseen kumppaniin joka ei kiinnosta
07.08.2020 |
Ikää on jo 35 vuotta, eivätkä yritykseni saada ihastuksia kanssa minkäänlaiseen suhteeseen ole ikinä tuottanut tulosta. Tässä iässä alkaa olla jo aika todeta että minä olen yksi niistä joka joutuu tyytymään sellaiseen kumppaniin, joka ei oikeasti kiinnosta. Sellaisia tarjokkaita on nimittäin aina välillä ollut.
En kuitenkaan tiedä miten tulen sopeutumaan tähän todellisuuteen...Onko joku löytänyt silti onnen?
Kommentit (153)
Hyvällä tuurilla voit elää vaikka satavuotiaaksi. Miksi 35 olisi joku rajaikä kumppanin löytämiselle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina kun näitä tämän sivuston ihmisten kommentteja lukee parisuhteistaan niin tuntee syvää kiitollisuutta siitä, että on sinkku eikä enää parisuhteessa jonkun tyytyjähuoraajan kanssa joka lämpimästi puhuu parisuhteestaan ja pettämisistään, sekä tyynesti toteaa valehtelevansa puolisolleen joka ikinen päivä rakastavansa tätä.
Mä en lukenut sitä kommenttia tohon sävyyn. Sehän on siis ihan fakta että hyvin harvalla pariskunnalla on mitään suurta elokuvaintohimoa välillään. Sellaista eläimellistä himoa voi kokea joskus jonkun kanssa, ja jopa oman kumppanin, mutta ei se ole tavallista. Kirjoittaja johon luultavasti viittaat, totesi ettei koe vaimonsa kanssa tuollaista intohimoa, mutta rakastaa tätä silti syvästi ja pitää elämästään. Näinhän sen kuuluisikin olla? En itsekään arvosta pettämistä millään lailla, mutta kirjoittaja myönsi tehneensä yhden virheen. Moni meistä on mokannut joskus elämässään.
Itse elän ihan hyvässä parisuhteessa, ihanan miehen kanssa. Hän ei ole mikään miesmalli tai yliseksuaalinen viettelijä, mutta aivan ihana mies silti. Meillä on hyvää seksiä, mutta valehtelisin jos väittäisin että se olisi kaikkein parasta ikinä. Joskus on ollut hyviä kertoja, ja välillä melko keskinkertaisia.
Vierailija kirjoitti:
Hyvällä tuurilla voit elää vaikka satavuotiaaksi. Miksi 35 olisi joku rajaikä kumppanin löytämiselle?
Biologiset syyt ovat yksi tekijä. Jos haluaa oman lapsen niin alkaa olla jo hieman kiire kun ensin pitäisi seurustella vuosia että lapsi syntyisi hyvään vakaaseen parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tyytyä. Itse ajattelin noin ja onhan se seksi jonkun 'ihan kiva' -tyypin kanssa ihan h.lvetin huonoa. Suhde kuoli niin pystyyn kahdessa vuodessa, etten halunnut edes mennä kotiin. Ahdisti kun mies oli siellä.
Mutta kaikilla ei ole sellaista vaihtoehtoa että saisi sen ihastuksensa, ikinä
Naiset yleensä kokevat tuon vaiheen esiteini-/teini-ikäisinä. Siis että ollaan ihastuneita saavuttamattomiin henkilöihin. Sen jälkeen he kasvavat aikuisiksi ja ihastuvat ihan saavutettaviin, omassa elämänpiirissä oleviin ihmisiin.
Jos kerta toisensa jälkeen on ihastunut saavuttamattomaan idoliin/kuvaan/profiiliin, niin minusta se kertoo, että on jäänyt kehityksessään sinne esiteinin/teinin asteelle.
Täällä taas "fiksu" nainen vertaa naisten teiniaikojen ihastuksia pop-tähtiin ja leffastaroihin miehen ihan oikeassa elämässä tapaamiinsa "tavallisiin" henkilöihin.
Luuletko että voidaan samassa lauseessa puhua sinun 14-vuotiaana kokemasta ihastuksestasi Leonardo Dicaprioon, ja minun ihastuksestani naiseen jonka kanssa hengasin samassa porukassa, juttelimme mesessä ja tapasimme myös muutenkin kahdestaan muutaman kerran?
ap
No nyt alkoi pe lottaa.
Naisena minulla on useampi mies eri harrastuspiireistä joiden kanssa mesetän ja muutenkin näen kahden kesken.
Sitäkö se sitten onkin? Ihastusta?
Ja itse kaveri linjalla. Voi häpeä.Hienoja miehiä kaikki. Voi apua. En tosiaan ole ajatellut muuta kuin kaveruutta. Enkä kyllä kysy. Kaverina haluan pitää heidät edelleen, en ryssi tätä jos onkin apn aiheuttamaa höpötystä.
Se on kai ihan sama mitä sinulle sanoo...Yrität joka tapauksessa vääntää sitä jotenkin väkisin negatiiviseen valoon. Tuli huomattua
ap
Tässä eri, mutta muistan tuon ilmiön hyvin nuoruudesta. Kaveriporukassa oli se yksi varsin kaunis tyttö, joka seukkasi hauskannäköisten poikien kanssa. Sitten ne vaatimattoman näköiset, pyylevät ja ujot pojat ihastui siihen samaan eikä voineet katsella muita tyttöjä, koska kukaan ei kelpaa, jos ei just sitä yhtä saa. Onhan se nyt kuitenkin realistisempaa kuin fanijulisteeseen ihastuminen, muttei paljoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tyytyä. Itse ajattelin noin ja onhan se seksi jonkun 'ihan kiva' -tyypin kanssa ihan h.lvetin huonoa. Suhde kuoli niin pystyyn kahdessa vuodessa, etten halunnut edes mennä kotiin. Ahdisti kun mies oli siellä.
Mutta kaikilla ei ole sellaista vaihtoehtoa että saisi sen ihastuksensa, ikinä
Naiset yleensä kokevat tuon vaiheen esiteini-/teini-ikäisinä. Siis että ollaan ihastuneita saavuttamattomiin henkilöihin. Sen jälkeen he kasvavat aikuisiksi ja ihastuvat ihan saavutettaviin, omassa elämänpiirissä oleviin ihmisiin.
Jos kerta toisensa jälkeen on ihastunut saavuttamattomaan idoliin/kuvaan/profiiliin, niin minusta se kertoo, että on jäänyt kehityksessään sinne esiteinin/teinin asteelle.
Täällä taas "fiksu" nainen vertaa naisten teiniaikojen ihastuksia pop-tähtiin ja leffastaroihin miehen ihan oikeassa elämässä tapaamiinsa "tavallisiin" henkilöihin.
Luuletko että voidaan samassa lauseessa puhua sinun 14-vuotiaana kokemasta ihastuksestasi Leonardo Dicaprioon, ja minun ihastuksestani naiseen jonka kanssa hengasin samassa porukassa, juttelimme mesessä ja tapasimme myös muutenkin kahdestaan muutaman kerran?
ap
No nyt alkoi pe lottaa.
Naisena minulla on useampi mies eri harrastuspiireistä joiden kanssa mesetän ja muutenkin näen kahden kesken.
Sitäkö se sitten onkin? Ihastusta?
Ja itse kaveri linjalla. Voi häpeä.Hienoja miehiä kaikki. Voi apua. En tosiaan ole ajatellut muuta kuin kaveruutta. Enkä kyllä kysy. Kaverina haluan pitää heidät edelleen, en ryssi tätä jos onkin apn aiheuttamaa höpötystä.
Se on kai ihan sama mitä sinulle sanoo...Yrität joka tapauksessa vääntää sitä jotenkin väkisin negatiiviseen valoon. Tuli huomattua
ap
Tässä eri, mutta muistan tuon ilmiön hyvin nuoruudesta. Kaveriporukassa oli se yksi varsin kaunis tyttö, joka seukkasi hauskannäköisten poikien kanssa. Sitten ne vaatimattoman näköiset, pyylevät ja ujot pojat ihastui siihen samaan eikä voineet katsella muita tyttöjä, koska kukaan ei kelpaa, jos ei just sitä yhtä saa. Onhan se nyt kuitenkin realistisempaa kuin fanijulisteeseen ihastuminen, muttei paljoa.
En oikein ymmärrä logiikkaasi. Jokainen mies voi olla 5/10 yhdelle ja 10/10 toiselle eli tuollainen vaatimattoman näköinen pyylevä ujo poika olisi aivan hyvin voinut olla varsin kauniille tytölle 10/10 poika. Ei mitään tasoja ole olemassakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tyytyä. Itse ajattelin noin ja onhan se seksi jonkun 'ihan kiva' -tyypin kanssa ihan h.lvetin huonoa. Suhde kuoli niin pystyyn kahdessa vuodessa, etten halunnut edes mennä kotiin. Ahdisti kun mies oli siellä.
Mutta kaikilla ei ole sellaista vaihtoehtoa että saisi sen ihastuksensa, ikinä
Naiset yleensä kokevat tuon vaiheen esiteini-/teini-ikäisinä. Siis että ollaan ihastuneita saavuttamattomiin henkilöihin. Sen jälkeen he kasvavat aikuisiksi ja ihastuvat ihan saavutettaviin, omassa elämänpiirissä oleviin ihmisiin.
Jos kerta toisensa jälkeen on ihastunut saavuttamattomaan idoliin/kuvaan/profiiliin, niin minusta se kertoo, että on jäänyt kehityksessään sinne esiteinin/teinin asteelle.
Täällä taas "fiksu" nainen vertaa naisten teiniaikojen ihastuksia pop-tähtiin ja leffastaroihin miehen ihan oikeassa elämässä tapaamiinsa "tavallisiin" henkilöihin.
Luuletko että voidaan samassa lauseessa puhua sinun 14-vuotiaana kokemasta ihastuksestasi Leonardo Dicaprioon, ja minun ihastuksestani naiseen jonka kanssa hengasin samassa porukassa, juttelimme mesessä ja tapasimme myös muutenkin kahdestaan muutaman kerran?
ap
No nyt alkoi pe lottaa.
Naisena minulla on useampi mies eri harrastuspiireistä joiden kanssa mesetän ja muutenkin näen kahden kesken.
Sitäkö se sitten onkin? Ihastusta?
Ja itse kaveri linjalla. Voi häpeä.Hienoja miehiä kaikki. Voi apua. En tosiaan ole ajatellut muuta kuin kaveruutta. Enkä kyllä kysy. Kaverina haluan pitää heidät edelleen, en ryssi tätä jos onkin apn aiheuttamaa höpötystä.
Se on kai ihan sama mitä sinulle sanoo...Yrität joka tapauksessa vääntää sitä jotenkin väkisin negatiiviseen valoon. Tuli huomattua
ap
Tässä eri, mutta muistan tuon ilmiön hyvin nuoruudesta. Kaveriporukassa oli se yksi varsin kaunis tyttö, joka seukkasi hauskannäköisten poikien kanssa. Sitten ne vaatimattoman näköiset, pyylevät ja ujot pojat ihastui siihen samaan eikä voineet katsella muita tyttöjä, koska kukaan ei kelpaa, jos ei just sitä yhtä saa. Onhan se nyt kuitenkin realistisempaa kuin fanijulisteeseen ihastuminen, muttei paljoa.
En oikein ymmärrä logiikkaasi. Jokainen mies voi olla 5/10 yhdelle ja 10/10 toiselle eli tuollainen vaatimattoman näköinen pyylevä ujo poika olisi aivan hyvin voinut olla varsin kauniille tytölle 10/10 poika. Ei mitään tasoja ole olemassakaan.
Kyllä, jos se kaunis tyttö olisi tykännyt ujoista pojista ja pitänyt pyylevää ruumiinrakennetta puoleensavetävänä. Ei varmasti kukaan muuta väitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Ihan turhaan arvostellaan ap:ta. Merkittävä osa viihdeteollisuudesta pyörii leimuavien rakkaustarinoiden ympärillä. Meitä aivopestään haluamaan suuria tunteita ja rakkautta.
Vaihtoehtoina on pysyä yksin tai opetella tyytymään. Molemmat sisältää realiteettien hyväksymisen. Kyllä se sattuu kun ymmärtää ettei ole tarpeeksi hyvä niille joista itse kiinnostuu. Kiinnostavilla ihmisillä on valinnanvaraa.
Suuria tunteita pitääkin tavoitella. Ne on ne muut keksityt vaatimukset, jotka estää monesti rakkaan löytymisen. Pitäisi olla samat arvot, osata keskustella jne... Vastakohdat monesti täydentää toisiaan, mutta jos ei annetta mahdollisuutta vaan vaatimukset rajoittaa niin voi olla, että se oikea jää löytymättä. Ihminen ei itse voi säädellä sitä keneen rakastuu ja keneen ei. Kaikki tuollaiset vaatimukset pois keskitytään niihin tunteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tyytyä. Itse ajattelin noin ja onhan se seksi jonkun 'ihan kiva' -tyypin kanssa ihan h.lvetin huonoa. Suhde kuoli niin pystyyn kahdessa vuodessa, etten halunnut edes mennä kotiin. Ahdisti kun mies oli siellä.
Mutta kaikilla ei ole sellaista vaihtoehtoa että saisi sen ihastuksensa, ikinä
Naiset yleensä kokevat tuon vaiheen esiteini-/teini-ikäisinä. Siis että ollaan ihastuneita saavuttamattomiin henkilöihin. Sen jälkeen he kasvavat aikuisiksi ja ihastuvat ihan saavutettaviin, omassa elämänpiirissä oleviin ihmisiin.
Jos kerta toisensa jälkeen on ihastunut saavuttamattomaan idoliin/kuvaan/profiiliin, niin minusta se kertoo, että on jäänyt kehityksessään sinne esiteinin/teinin asteelle.
Täällä taas "fiksu" nainen vertaa naisten teiniaikojen ihastuksia pop-tähtiin ja leffastaroihin miehen ihan oikeassa elämässä tapaamiinsa "tavallisiin" henkilöihin.
Luuletko että voidaan samassa lauseessa puhua sinun 14-vuotiaana kokemasta ihastuksestasi Leonardo Dicaprioon, ja minun ihastuksestani naiseen jonka kanssa hengasin samassa porukassa, juttelimme mesessä ja tapasimme myös muutenkin kahdestaan muutaman kerran?
ap
No nyt alkoi pe lottaa.
Naisena minulla on useampi mies eri harrastuspiireistä joiden kanssa mesetän ja muutenkin näen kahden kesken.
Sitäkö se sitten onkin? Ihastusta?
Ja itse kaveri linjalla. Voi häpeä.Hienoja miehiä kaikki. Voi apua. En tosiaan ole ajatellut muuta kuin kaveruutta. Enkä kyllä kysy. Kaverina haluan pitää heidät edelleen, en ryssi tätä jos onkin apn aiheuttamaa höpötystä.
Se on kai ihan sama mitä sinulle sanoo...Yrität joka tapauksessa vääntää sitä jotenkin väkisin negatiiviseen valoon. Tuli huomattua
ap
Tässä eri, mutta muistan tuon ilmiön hyvin nuoruudesta. Kaveriporukassa oli se yksi varsin kaunis tyttö, joka seukkasi hauskannäköisten poikien kanssa. Sitten ne vaatimattoman näköiset, pyylevät ja ujot pojat ihastui siihen samaan eikä voineet katsella muita tyttöjä, koska kukaan ei kelpaa, jos ei just sitä yhtä saa. Onhan se nyt kuitenkin realistisempaa kuin fanijulisteeseen ihastuminen, muttei paljoa.
En oikein ymmärrä logiikkaasi. Jokainen mies voi olla 5/10 yhdelle ja 10/10 toiselle eli tuollainen vaatimattoman näköinen pyylevä ujo poika olisi aivan hyvin voinut olla varsin kauniille tytölle 10/10 poika. Ei mitään tasoja ole olemassakaan.
Voisi olla, mutta ei juuri sille tytölle. Osa kauniista tytöistä tykkää nördeistä pojista. Nämä nuorukaiset eivät kuitenkaan panosta etsimiseen vaan hengaavat vain mukana ja elävät haaveissaan.
Vierailija kirjoitti:
Millaisilla ihmisillä on tällaisia ongelmia? Oma ulkonäkö hyvin vaatimaton? Todella huono ihastumaan ja näkemään tykättävää vastakkaisen sukupuolen edustajissa? Vaativa ja perfektionistinen luonne, odotukset elämää kohtaan pilvissä? Ikävä luonne, joka karkottaa suurimman osan mahdollisista kumppaneista? Sairaalloinen ujous? Kaikki yhdessä?
Tunnen yhden tällaisen miehen tosielämässä. Hänen ongelmansa on se, että hän on kamalan pinnallinen. Naisen persoona kiinnostaa häntä kyllä myös, mutta jos pitää valita, fyysisesti miellyttävä vaihtoehto voittaa aina. Sellaista ei ole löytynyt, joka täyttäisi fyysisesti kaikki kriteerit ja jolla olisi myös kiva luonne. On koko elämänsä seurustellut mt-potilaiden kanssa ja saanut sen seurauksena kaikenlaisia ongelmia itselleenkin.
Vanhemmiten hän on itsekin tajunnut oman pinnallisuutensa, ja sanoo haluavansa siitä eroon. En kuitenkaan tiedä onko hän ihan oikeasti yrittänyt tehdä asialle jotain. Terapiassa ei ainakaan ole käynyt. Hänellä taitaa olla jonkinlaista (lievää) narsismia, tuntuu uskovan että puutteistaan huolimatta hän on muita niin paljon parempi ja älykkäämpi, että esim. kukaan terapeutti ei häntä pystyisi auttamaan kuitenkaan. Ei näe itseään ihan tavallisena ihmisenä, vaikka hän minun mielestäni aika tavis onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvällä tuurilla voit elää vaikka satavuotiaaksi. Miksi 35 olisi joku rajaikä kumppanin löytämiselle?
Juu, se onkin vasta mukavaa kun sen kumppanin löytää 99-vuotiaana sairaalasta ollessaan jo rullatuolipotilaana. Voi sitä hieman katkeruus nostaa päätään silti, kun ei sitä kumppania voinut tavata silloin kun kaikki muut ympäriltä pariutuivat, ja jäi ilman perhettä sekä kaikkea muuta. 99 vuoden yksinäisyys takana, ja vuosi iän raihnauttamaa seurustelua edessä ennen kuolemaa. Ei taida seksistäkään tulla mitään enää. Kädestä voi pitää kiinni
Ap, siinä suhteessa teitä on sitten kaksi samanlaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tyytyä. Itse ajattelin noin ja onhan se seksi jonkun 'ihan kiva' -tyypin kanssa ihan h.lvetin huonoa. Suhde kuoli niin pystyyn kahdessa vuodessa, etten halunnut edes mennä kotiin. Ahdisti kun mies oli siellä.
Mutta kaikilla ei ole sellaista vaihtoehtoa että saisi sen ihastuksensa, ikinä
Naiset yleensä kokevat tuon vaiheen esiteini-/teini-ikäisinä. Siis että ollaan ihastuneita saavuttamattomiin henkilöihin. Sen jälkeen he kasvavat aikuisiksi ja ihastuvat ihan saavutettaviin, omassa elämänpiirissä oleviin ihmisiin.
Jos kerta toisensa jälkeen on ihastunut saavuttamattomaan idoliin/kuvaan/profiiliin, niin minusta se kertoo, että on jäänyt kehityksessään sinne esiteinin/teinin asteelle.
Täällä taas "fiksu" nainen vertaa naisten teiniaikojen ihastuksia pop-tähtiin ja leffastaroihin miehen ihan oikeassa elämässä tapaamiinsa "tavallisiin" henkilöihin.
Luuletko että voidaan samassa lauseessa puhua sinun 14-vuotiaana kokemasta ihastuksestasi Leonardo Dicaprioon, ja minun ihastuksestani naiseen jonka kanssa hengasin samassa porukassa, juttelimme mesessä ja tapasimme myös muutenkin kahdestaan muutaman kerran?
ap
No nyt alkoi pe lottaa.
Naisena minulla on useampi mies eri harrastuspiireistä joiden kanssa mesetän ja muutenkin näen kahden kesken.
Sitäkö se sitten onkin? Ihastusta?
Ja itse kaveri linjalla. Voi häpeä.Hienoja miehiä kaikki. Voi apua. En tosiaan ole ajatellut muuta kuin kaveruutta. Enkä kyllä kysy. Kaverina haluan pitää heidät edelleen, en ryssi tätä jos onkin apn aiheuttamaa höpötystä.
Se on kai ihan sama mitä sinulle sanoo...Yrität joka tapauksessa vääntää sitä jotenkin väkisin negatiiviseen valoon. Tuli huomattua
ap
Tässä eri, mutta muistan tuon ilmiön hyvin nuoruudesta. Kaveriporukassa oli se yksi varsin kaunis tyttö, joka seukkasi hauskannäköisten poikien kanssa. Sitten ne vaatimattoman näköiset, pyylevät ja ujot pojat ihastui siihen samaan eikä voineet katsella muita tyttöjä, koska kukaan ei kelpaa, jos ei just sitä yhtä saa. Onhan se nyt kuitenkin realistisempaa kuin fanijulisteeseen ihastuminen, muttei paljoa.
Jaska Jokunen-syndrooma. Pieni punatukkainen tyttö pitäisi saada, ruikuttaa kuinka kukaan ei rakasta, eikä huomaa että Maisa ja Piparminttu Pipsa rakastavat.
Mulla oli tuollainen tyytyminen aviomieheeni. Hän ei herättänyt minussa mitään intohimoa koskaan. Emme harrastaneet seksiä juurikaan. Meidät piti yhdessä lapset ja hauskat jutut.
Etsin läheisyyttä ihailua ja hyväksyntää muualta. 19v aikana minulla oli 4 suhdetta. Viimeisin oli se joka vei minut mukanaan. Rakastuin ja halusin erota.
VOin sanoa että olen nyt puhjennut kukkaan. tunnen itseni naiseksi. Minun ei tarvitse enää tulla torjutuksi. Seksiä on koko ajan, useita kertoja päivässä.
Ennen ajattelin että minun kohtaloni on kuolla onnettomana. Odotin elämän päättymistä jo 30 vuotiaana.
Vasta nyt tajuan ettei se ollut oikein tervettä.
nainen 38 v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on kemia, joka on voimakas kahden ihmisen välillä, jos on. Sit on niitä järkisuhteita. Muista sun miehelläkin on oikeus naiseen, jonka kanssa hän tuntee itsensä rakastetuksi 😍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tyytyä. Itse ajattelin noin ja onhan se seksi jonkun 'ihan kiva' -tyypin kanssa ihan h.lvetin huonoa. Suhde kuoli niin pystyyn kahdessa vuodessa, etten halunnut edes mennä kotiin. Ahdisti kun mies oli siellä.
Mutta kaikilla ei ole sellaista vaihtoehtoa että saisi sen ihastuksensa, ikinä
Naiset yleensä kokevat tuon vaiheen esiteini-/teini-ikäisinä. Siis että ollaan ihastuneita saavuttamattomiin henkilöihin. Sen jälkeen he kasvavat aikuisiksi ja ihastuvat ihan saavutettaviin, omassa elämänpiirissä oleviin ihmisiin.
Jos kerta toisensa jälkeen on ihastunut saavuttamattomaan idoliin/kuvaan/profiiliin, niin minusta se kertoo, että on jäänyt kehityksessään sinne esiteinin/teinin asteelle.
Täällä taas "fiksu" nainen vertaa naisten teiniaikojen ihastuksia pop-tähtiin ja leffastaroihin miehen ihan oikeassa elämässä tapaamiinsa "tavallisiin" henkilöihin.
Luuletko että voidaan samassa lauseessa puhua sinun 14-vuotiaana kokemasta ihastuksestasi Leonardo Dicaprioon, ja minun ihastuksestani naiseen jonka kanssa hengasin samassa porukassa, juttelimme mesessä ja tapasimme myös muutenkin kahdestaan muutaman kerran?
ap
No nyt alkoi pe lottaa.
Naisena minulla on useampi mies eri harrastuspiireistä joiden kanssa mesetän ja muutenkin näen kahden kesken.
Sitäkö se sitten onkin? Ihastusta?
Ja itse kaveri linjalla. Voi häpeä.Hienoja miehiä kaikki. Voi apua. En tosiaan ole ajatellut muuta kuin kaveruutta. Enkä kyllä kysy. Kaverina haluan pitää heidät edelleen, en ryssi tätä jos onkin apn aiheuttamaa höpötystä.
Se on kai ihan sama mitä sinulle sanoo...Yrität joka tapauksessa vääntää sitä jotenkin väkisin negatiiviseen valoon. Tuli huomattua
ap
Tässä eri, mutta muistan tuon ilmiön hyvin nuoruudesta. Kaveriporukassa oli se yksi varsin kaunis tyttö, joka seukkasi hauskannäköisten poikien kanssa. Sitten ne vaatimattoman näköiset, pyylevät ja ujot pojat ihastui siihen samaan eikä voineet katsella muita tyttöjä, koska kukaan ei kelpaa, jos ei just sitä yhtä saa. Onhan se nyt kuitenkin realistisempaa kuin fanijulisteeseen ihastuminen, muttei paljoa.
Tuo on hyvin yleistä. Meilläkin yläasteella oli kaikki ihastuneita samaan tyttöön meidän luokalla. Muut olivat täysin näkymättömiä.
N23
Useimmat naiset joutuvat, joten olet massaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tuollainen tyytyminen aviomieheeni. Hän ei herättänyt minussa mitään intohimoa koskaan. Emme harrastaneet seksiä juurikaan. Meidät piti yhdessä lapset ja hauskat jutut.
Etsin läheisyyttä ihailua ja hyväksyntää muualta. 19v aikana minulla oli 4 suhdetta. Viimeisin oli se joka vei minut mukanaan. Rakastuin ja halusin erota.
VOin sanoa että olen nyt puhjennut kukkaan. tunnen itseni naiseksi. Minun ei tarvitse enää tulla torjutuksi. Seksiä on koko ajan, useita kertoja päivässä.
Ennen ajattelin että minun kohtaloni on kuolla onnettomana. Odotin elämän päättymistä jo 30 vuotiaana.
Vasta nyt tajuan ettei se ollut oikein tervettä.
nainen 38 v
Hyvä, että lopulta ymmärsit erota.
Pettäminen on vastenmielistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tämän tunteen liian hyvin, ikää melkein samat kuin sulla ja vuodesta toiseen 5/10 naiset kiinnostuu ja 6/10 naiset sanoo että ei ole kipinää tai ihastumista.
Todella huolestuttavaa huomata miten tarkasti naiset noudattavat tasoteoriaa.
Tottakai ne noudattavat. Teoriat kuvaavat reaalimaailmaa. Jos kuvaus ei pätisi, teoriaa pitäisi muuttaa.
Totta, mutta naiset itse aina väittävät, että "toisen 5/10 mies voi olla toiselle 10/10".
Itse miehenä en ole huomannut pientäkään hajontaa siinä, että minkätasoinen nainen voi kiinnostua romanttisesti. Suuri ristiriita sanojen ja toteuman välillä.
Naiset rakastavatkin ideologioita ja fantasiaa, eivätkä välitä vaikka heidän tekonsa ovat pahasti ristiriidassa puheiden kanssa. Naiset esimerkiksi ihan tutkimustenkin mukaan noudattavat "tasoja" paljon orjallisemmin kuin miehet...Eli poikkeavat harvemmin "oman tason" alle. He eivät vain tiedosta sitä samalla tavalla kuin miehet.
Tuomittu yksinäisyyteen on se mies joka kuuntelee naispuoleisten kavereidensa sanallisia neuvoja pariutumisasioissa.Aivan.
Miehen kannattaakin tarkkailla mitä, ja minkälaisia päätöksiä nämä naiset itse tekevät omalla parisuhde - ja deittirintamallaan. Sitten omaksua parhaiten menestystä tuottavat jutut.Juuri näin.
Kun mies kymmennettä kertaa kuuntelee juhlien ja baarijatkojen jälkeen tarinaa kuinka siellä juhlissa oli kyllä se tosi kiva ja kunnollinan Markus, mutta TAAS nainen lähti kuitenkin baarista sen tatuoidun jännäjörnijä-tonin mukaan, voi fiksu mies vetää jotain johtopääksiä tästä.Ok.
Tulkitsen niin, että dialogi loppui ja tästä eteenpäin seuraa julistusta. Meitä naisia tähän keskusteluun ei ilmeisesti enää tarvita.
Teteekö totuus, ja oman käytöksen objektiivinen tarkastelu kipeää?
Ei, minuun tekee kipeää julistaminen keskustelupalstalla. Mitä sillä haetaan? Että me naiset alamme väittää vastaan ja puolustella itseämme? Toivon sydämestäni, ettei yksikään palstasisko siihen sorru. Jos kerran julistatte asioita totuuksina, niin kaikin mokomin saatte myös elää niiden totuuksien kanssa. Jos taas on jotain kysyttävää meiltä naisilta, esittäkää kysymyksiä JA kuunnelkaa myös vastaukset ja viekää keskustelua niiden mukaan eteenpäin.
Tuossakaan viittaamassasi kommentissa ei ollut ainuttakaan kysymystä, mihin olisi naisilta kaivattu kommenttia. Miksi meidän pitäisi siis tehdä muuta kuin lukea se ja jatkaa seuraavaan?
Luin koko tuon lainatun keskustelun. Sitä käytiin ihan hyvässä hengessä kunnes itse tulit sinne julistamaan loukkaantumistasi. Jos ja kun sinulla ei ollut aiheeseen mitään sanottavaa, olisit voinut ohittaa koko keskustelun.
Se on kai ihan sama mitä sinulle sanoo...Yrität joka tapauksessa vääntää sitä jotenkin väkisin negatiiviseen valoon. Tuli huomattua
ap