Olen karvaasti joutunut vuosien yritysten jälkeen viimein toteamaan sen, että joudun tyytymään sellaiseen kumppaniin joka ei kiinnosta
Ikää on jo 35 vuotta, eivätkä yritykseni saada ihastuksia kanssa minkäänlaiseen suhteeseen ole ikinä tuottanut tulosta. Tässä iässä alkaa olla jo aika todeta että minä olen yksi niistä joka joutuu tyytymään sellaiseen kumppaniin, joka ei oikeasti kiinnosta. Sellaisia tarjokkaita on nimittäin aina välillä ollut.
En kuitenkaan tiedä miten tulen sopeutumaan tähän todellisuuteen...Onko joku löytänyt silti onnen?
Kommentit (153)
Vierailija kirjoitti:
Aina kun näitä tämän sivuston ihmisten kommentteja lukee parisuhteistaan niin tuntee syvää kiitollisuutta siitä, että on sinkku eikä enää parisuhteessa jonkun tyytyjähuoraajan kanssa joka lämpimästi puhuu parisuhteestaan ja pettämisistään, sekä tyynesti toteaa valehtelevansa puolisolleen joka ikinen päivä rakastavansa tätä.
Siis miksi olit parisuhteessa valehtelevan pettäjän kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Naisille riittää suhteessa se, että he itse ovat rakastuneita. Siinä voi sitten projisoida mieheen ne omat tunteensa ja elää ihan onnellisena.
Uskon että tämänkin ketjun naisista aika moni vetäisi kahvit väärään kurkkuun jos heille paljastuisi, kuinka suuri osa miehistä on tyytynyt puolisoonsa.
joo....harvassa ovat miehet tuttavapiirissä jotka saivat sitä "graalin maljaansa"
Kyllä sitä puhuttiin aina niistä ihastuksista, mutta ei niitä koskaan saatu.
Moni sitten tyytyi paremman puutteessa niihin huonompiin naisiin.
Jotkut sitkeät sissi jatkavat edelleen yksin, kuten esimerkiksi minä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille riittää suhteessa se, että he itse ovat rakastuneita. Siinä voi sitten projisoida mieheen ne omat tunteensa ja elää ihan onnellisena.
Uskon että tämänkin ketjun naisista aika moni vetäisi kahvit väärään kurkkuun jos heille paljastuisi, kuinka suuri osa miehistä on tyytynyt puolisoonsa.
joo....harvassa ovat miehet tuttavapiirissä jotka saivat sitä "graalin maljaansa"
Kyllä sitä puhuttiin aina niistä ihastuksista, mutta ei niitä koskaan saatu.Moni sitten tyytyi paremman puutteessa niihin huonompiin naisiin.
Jotkut sitkeät sissi jatkavat edelleen yksin, kuten esimerkiksi minä
Joo mulla sama. Vastaavia tapauksia kun toi ekalla sivulla oleva 42-vuotias on enemmistö mun kavereista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tämän tunteen liian hyvin, ikää melkein samat kuin sulla ja vuodesta toiseen 5/10 naiset kiinnostuu ja 6/10 naiset sanoo että ei ole kipinää tai ihastumista.
Todella huolestuttavaa huomata miten tarkasti naiset noudattavat tasoteoriaa.
Tottakai ne noudattavat. Teoriat kuvaavat reaalimaailmaa. Jos kuvaus ei pätisi, teoriaa pitäisi muuttaa.
Totta, mutta naiset itse aina väittävät, että "toisen 5/10 mies voi olla toiselle 10/10".
Itse miehenä en ole huomannut pientäkään hajontaa siinä, että minkätasoinen nainen voi kiinnostua romanttisesti. Suuri ristiriita sanojen ja toteuman välillä.
Naiset rakastavatkin ideologioita ja fantasiaa, eivätkä välitä vaikka heidän tekonsa ovat pahasti ristiriidassa puheiden kanssa. Naiset esimerkiksi ihan tutkimustenkin mukaan noudattavat "tasoja" paljon orjallisemmin kuin miehet...Eli poikkeavat harvemmin "oman tason" alle. He eivät vain tiedosta sitä samalla tavalla kuin miehet.
Tuomittu yksinäisyyteen on se mies joka kuuntelee naispuoleisten kavereidensa sanallisia neuvoja pariutumisasioissa.
Sano nyt vielä, että olet se sama mies, joka syytti kaikesta viihdeteollisuuden huumaavia rakkaustarinoita ja jolle siksi ei kelvannut kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tyytyä. Itse ajattelin noin ja onhan se seksi jonkun 'ihan kiva' -tyypin kanssa ihan h.lvetin huonoa. Suhde kuoli niin pystyyn kahdessa vuodessa, etten halunnut edes mennä kotiin. Ahdisti kun mies oli siellä.
Mutta kaikilla ei ole sellaista vaihtoehtoa että saisi sen ihastuksensa, ikinä
Naiset yleensä kokevat tuon vaiheen esiteini-/teini-ikäisinä. Siis että ollaan ihastuneita saavuttamattomiin henkilöihin. Sen jälkeen he kasvavat aikuisiksi ja ihastuvat ihan saavutettaviin, omassa elämänpiirissä oleviin ihmisiin.
Jos kerta toisensa jälkeen on ihastunut saavuttamattomaan idoliin/kuvaan/profiiliin, niin minusta se kertoo, että on jäänyt kehityksessään sinne esiteinin/teinin asteelle.
Täällä taas "fiksu" nainen vertaa naisten teiniaikojen ihastuksia pop-tähtiin ja leffastaroihin miehen ihan oikeassa elämässä tapaamiinsa "tavallisiin" henkilöihin.
Luuletko että voidaan samassa lauseessa puhua sinun 14-vuotiaana kokemasta ihastuksestasi Leonardo Dicaprioon, ja minun ihastuksestani naiseen jonka kanssa hengasin samassa porukassa, juttelimme mesessä ja tapasimme myös muutenkin kahdestaan muutaman kerran?
ap
En ole ed, mutta totta kai voidaan. Sinä olet yhtä vaihetta pidemmällä vain omissa ihastumishaparoinneissasi. Jokaisella on niitä kokemuksia omien haaveiden kohteista, joista syystä tai toisesta ei tullut totta. Mä pystyn heti tunnustamaan vuosikausia kestäneen syvän ihastuksen erääseen opiskelukaveriini, urheilusankariin joka istui pulpetillani juttelemassa mukavia ja jonka kanssa päästiin jopa vähän halailemaan, kunnes tiet veivät eri suuntiin. Sitten vuosikymmenten jälkeen selvisi, että hänen poikansa ja mun tytär pääsivät samaan kouluun opiskelemaan. Mikä ihana ajatus olikaan, että entä jos he löytäisivät toisensa? No, eivät löytäneet, ja itsekin pääsin jossain vaiheessa havaitsemaan ja toteamaan, että olen omassa elämässäni valinnut viisaasti ihanan miehen.
Jos tahtoo parisuhteen, kannattaa sitten tyytyä. Minuun on tyydytty ja olemme nyt olleet yhdessä todella kauan ja tiedän, että mieheni ei vaihtaisi minua kuumimpaankaan naiseen. Yhteinen aika, seksi, tuki ja välittäminen ovat saaneet aikaan rakkauden. Jos viettää kivan ihmisen kanssa paljon aikaa ja ollaan puolin ja toisin toista huomioivia, tunteet saattavat hyvin seurata perässä. Itsekin sitä paitsi usein mietin seksin aikana jotain fantasiaani enkä miestäni, eikä minua loukkaa se, että näin hänkin ehkä tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tämän tunteen liian hyvin, ikää melkein samat kuin sulla ja vuodesta toiseen 5/10 naiset kiinnostuu ja 6/10 naiset sanoo että ei ole kipinää tai ihastumista.
Todella huolestuttavaa huomata miten tarkasti naiset noudattavat tasoteoriaa.
Tottakai ne noudattavat. Teoriat kuvaavat reaalimaailmaa. Jos kuvaus ei pätisi, teoriaa pitäisi muuttaa.
Muistutellaanpa taas, että kyseessä ei ole mikään tieteellinen teoria vaan pelkistä mielipiteistä koostuva meemi.
Tieteellisen teorian kriteereitä mm: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_teoria
Mietitään tasoteoriaa
On mies +40v, omasta mielestään tavallinen. Duunarialalla, asuu vuokralla, pisin parisuhde 5v, lukuisia säätöjä. Ei säästöjä, auto 10v, ei harrasta muutakuin baarielämää, ei matkustele.
Haaveilee naisesta.
On nainen +40v, omasta mielestä tavallinen. Duunarialalla, asuu omistusasunnossa, pisin parisuhde 10v josta lapset. Ei säätöjä. Ei säästöjä, auto 10v, ulkoilee luonnossa sekä kuljettaa lapsia harrastuksiin joka toinen viikko, matkustelee hillitysti.
Haaveilee miehestä josta ei tule isäpuolta.
Nämä kaksi eivät kohtaa koska miehellä tasoteoria ja nainen on jättänyt baarielämän jo kauan aikaa sitten.
Ap olet itsekeskeinen minäminäminä-ihminen jolle kumppani on vain hyödyke, ei ihminen. "Koska en halua olla yksin, ja en saa sitä top-unelmaa, jonka haluaisin, niin alennun olemaan semmoisen kanssa, jolle kelpaan. Eipähän tarvitse olla yksin, ja hyödyn muutenkin, saan seksiä yms"
Luuletko oikeasti olevasi joku lahja ja toiveiden täyttymys sille, jonka ns "huolit?" Mitä hän saa suhteesta? Loppupeleissä vaan paskaa, mutta sinulle hän ei ole mitään väliä, koska sinun tarpeet pitää tyydyttää ja toisia vi käyttää hyväksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille riittää suhteessa se, että he itse ovat rakastuneita. Siinä voi sitten projisoida mieheen ne omat tunteensa ja elää ihan onnellisena.
Uskon että tämänkin ketjun naisista aika moni vetäisi kahvit väärään kurkkuun jos heille paljastuisi, kuinka suuri osa miehistä on tyytynyt puolisoonsa.
joo....harvassa ovat miehet tuttavapiirissä jotka saivat sitä "graalin maljaansa"
Kyllä sitä puhuttiin aina niistä ihastuksista, mutta ei niitä koskaan saatu.Moni sitten tyytyi paremman puutteessa niihin huonompiin naisiin.
Jotkut sitkeät sissi jatkavat edelleen yksin, kuten esimerkiksi minä
"Huonompiin naisiin?!?!?!?"
Hyi helvetti.
Mitä nämä naiset ovat teissä saaneet, huonomman miehen.
Vierailija kirjoitti:
Naisille riittää suhteessa se, että he itse ovat rakastuneita. Siinä voi sitten projisoida mieheen ne omat tunteensa ja elää ihan onnellisena.
Uskon että tämänkin ketjun naisista aika moni vetäisi kahvit väärään kurkkuun jos heille paljastuisi, kuinka suuri osa miehistä on tyytynyt puolisoonsa.
Naiset yleensä ottavat sen eron. Eivät jää huonoon suhteeseen, jossa mies on vaan tyytynyt. Tämän jälkeen käy niin, että nainen alkaa kukoistamaan ja mies jää yksin ja lakastuu. Olen nähnyt tämän niin monta kertaa
Tämä on teidän miesten ongelma
Vierailija kirjoitti:
Olen mies, 42-vuotias. Menin naimisiin naisen kanssa joka oli minuun hyvin rakastunut. Itse olin vielä parisuhteessa toisen kanssa kun vaimoni alkoi piirittää minua. Aluksi suhtauduin siihen lähinnä huumorilla. Kaveritkin heittivät huulta tämän ihastuneen naisen läpinäkyvistä yrityksistä.
Sitten kuitenkin seurustelusuhteeni kariutui (ihan muista syistä). Edelleen tämä nainen osoitti minulle rakkauttaan. Aloin tutkiskella hänen luonnettaan ihan vakavalla mielellä, ja totesin, että oikeastaan hän on oikein fiksu ja empaattinen nainen, josta varmaankin tulisi hyvä äiti lapsilleni. Olen aina tiennyt että haluan perheen.
Nyt olemme olleet naimisissa 14 vuotta, ja meillä on kaksi ihanaa kouluikäistä lasta, jotka ovat tärkeintä elämässäni. Elämäni on oikein hyvää, arki sujuu ja meillä on hellyyttä. Tuskin olen koskaan varsinaisesti tuntenut intohimoa vaimoani kohtaan, mutta seksi ei hänelle ainakaan enää olekaan kovin tärkeää.
Pian lasten syntymän jälkeen minulla oli lyhyt sivusuhde, mutta totesin että se on liian hankalaa säätämistä, eikä seksi lopulta ollut sen kummempaa kuin kotonakaan, joten sen jälkeen olen ollut uskollinen.
Fiksu ja empaattinen nainen, joka kuitenkin yritti vietellävarattua? Hyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille riittää suhteessa se, että he itse ovat rakastuneita. Siinä voi sitten projisoida mieheen ne omat tunteensa ja elää ihan onnellisena.
Uskon että tämänkin ketjun naisista aika moni vetäisi kahvit väärään kurkkuun jos heille paljastuisi, kuinka suuri osa miehistä on tyytynyt puolisoonsa.
Naiset yleensä ottavat sen eron. Eivät jää huonoon suhteeseen, jossa mies on vaan tyytynyt. Tämän jälkeen käy niin, että nainen alkaa kukoistamaan ja mies jää yksin ja lakastuu. Olen nähnyt tämän niin monta kertaa
Tämä on teidän miesten ongelma
Yleensä juuri ne naiset, jotka alunperin ovat tyytyneet puolisoonsa, ovat niitä jotka sitten ottavat eron. Totta kai mies joka on koko ajan ollut täysillä rakastunut naiseen, lakastuu kun menettää tämän.
Toki toisin päinkin tapahtuu, eli nainen eroaa tyytyjämiehestä. Silloin on kyse siitä, että naiselta kestää vuosikausia tajuta, ettei miehellä ole koskaan mitään tunteita häntä kohtaan ollutkaan. Eli nainen on projisoinut omat tunteensa mieheen, juuri niin kuin tuossa ylempänä sanottiin.
Palstalla kirjoittaa kyllä kerrassaan nerokkaita trollaajia.
Miehet ovat romantikkoja. Ja jääräpäisiä. Lukitsevat vastauksen johonkin naiseen joka on ihana ja kun jostain syystä eivät sitä saa, päättävät jääräpäisesti pysyä vain sen yhden lumoissa.
Sama asia kuin lääkäriin menon kanssa. Ei voi mennä vaikka kuinka sattuu. Ei vaan voi.
Vierailija kirjoitti:
Mietitään tasoteoriaa
On mies +40v, omasta mielestään tavallinen. Duunarialalla, asuu vuokralla, pisin parisuhde 5v, lukuisia säätöjä. Ei säästöjä, auto 10v, ei harrasta muutakuin baarielämää, ei matkustele.
Haaveilee naisesta.On nainen +40v, omasta mielestä tavallinen. Duunarialalla, asuu omistusasunnossa, pisin parisuhde 10v josta lapset. Ei säätöjä. Ei säästöjä, auto 10v, ulkoilee luonnossa sekä kuljettaa lapsia harrastuksiin joka toinen viikko, matkustelee hillitysti.
Haaveilee miehestä josta ei tule isäpuolta.Nämä kaksi eivät kohtaa koska miehellä tasoteoria ja nainen on jättänyt baarielämän jo kauan aikaa sitten.
Jos nämä kaksi kohtaa, niin nainen ei kelpuuta miestä koska asuu vuokralla eikä säästöjä.
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat romantikkoja. Ja jääräpäisiä. Lukitsevat vastauksen johonkin naiseen joka on ihana ja kun jostain syystä eivät sitä saa, päättävät jääräpäisesti pysyä vain sen yhden lumoissa.
Sama asia kuin lääkäriin menon kanssa. Ei voi mennä vaikka kuinka sattuu. Ei vaan voi.
Kyllä sitä tapahtuu naisillekin, eikä se ole pelkästään oma valinta. Minä olen rakastanut neljä vuotta miestä, jolta en saa vastarakkautta. Olen yrittänyt deittailla muita, mutta tuon miehen rinnalla kukaan muu ei vaan tunnu miltään.
Vierailija kirjoitti:
Naisille riittää suhteessa se, että he itse ovat rakastuneita. Siinä voi sitten projisoida mieheen ne omat tunteensa ja elää ihan onnellisena.
Uskon että tämänkin ketjun naisista aika moni vetäisi kahvit väärään kurkkuun jos heille paljastuisi, kuinka suuri osa miehistä on tyytynyt puolisoonsa.
No, niin kauan kuin tuo mieheni jatkaa näyttelemistään yhtä hyvin kuin tähän saakka, niin ei ole valittamista. Muutaman vuoden se on jo jaksanut esittää rakastunutta, haluavaa, huolehtivaista ja intohimoista. Antanut paljon hellyyttä ja syttynyt välittömästi, kun olen tehnyt aloitteita seksiin.
Jos on vain tyytynyt ja noin hyvin sen peittää, että saa minut tuntemaan itseni ainutlaatuiseksi, halutuksi ja hänelle tärkeäksi, niin sen täytyy olla hänelle raskasta ja se on harmillista, mutta minulle tämä sopii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille riittää suhteessa se, että he itse ovat rakastuneita. Siinä voi sitten projisoida mieheen ne omat tunteensa ja elää ihan onnellisena.
Uskon että tämänkin ketjun naisista aika moni vetäisi kahvit väärään kurkkuun jos heille paljastuisi, kuinka suuri osa miehistä on tyytynyt puolisoonsa.
No, niin kauan kuin tuo mieheni jatkaa näyttelemistään yhtä hyvin kuin tähän saakka, niin ei ole valittamista. Muutaman vuoden se on jo jaksanut esittää rakastunutta, haluavaa, huolehtivaista ja intohimoista. Antanut paljon hellyyttä ja syttynyt välittömästi, kun olen tehnyt aloitteita seksiin.
Jos on vain tyytynyt ja noin hyvin sen peittää, että saa minut tuntemaan itseni ainutlaatuiseksi, halutuksi ja hänelle tärkeäksi, niin sen täytyy olla hänelle raskasta ja se on harmillista, mutta minulle tämä sopii.
Sanottiinko jossain että molemmat eivät voi olla rakastuneita?
Naisille riittää suhteessa se, että he itse ovat rakastuneita. Siinä voi sitten projisoida mieheen ne omat tunteensa ja elää ihan onnellisena.
Uskon että tämänkin ketjun naisista aika moni vetäisi kahvit väärään kurkkuun jos heille paljastuisi, kuinka suuri osa miehistä on tyytynyt puolisoonsa.