Lue keskustelun säännöt.
Olen karvaasti joutunut vuosien yritysten jälkeen viimein toteamaan sen, että joudun tyytymään sellaiseen kumppaniin joka ei kiinnosta
07.08.2020 |
Ikää on jo 35 vuotta, eivätkä yritykseni saada ihastuksia kanssa minkäänlaiseen suhteeseen ole ikinä tuottanut tulosta. Tässä iässä alkaa olla jo aika todeta että minä olen yksi niistä joka joutuu tyytymään sellaiseen kumppaniin, joka ei oikeasti kiinnosta. Sellaisia tarjokkaita on nimittäin aina välillä ollut.
En kuitenkaan tiedä miten tulen sopeutumaan tähän todellisuuteen...Onko joku löytänyt silti onnen?
Kommentit (153)
Ihan turhaan arvostellaan ap:ta. Merkittävä osa viihdeteollisuudesta pyörii leimuavien rakkaustarinoiden ympärillä. Meitä aivopestään haluamaan suuria tunteita ja rakkautta.
Vaihtoehtoina on pysyä yksin tai opetella tyytymään. Molemmat sisältää realiteettien hyväksymisen. Kyllä se sattuu kun ymmärtää ettei ole tarpeeksi hyvä niille joista itse kiinnostuu. Kiinnostavilla ihmisillä on valinnanvaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas tällainen itsesääli - uhriutumisaloitus.
Ole yksin, hanki sisältöä elämääsi ja elä sitä.
Tai vello ja itke puuttuvan puolison perään.
Tavalliset ihmiset - sekä naiset ja miehet - pystyvät innostumaan ja rakastumaan toisiin ihan tavallisiin ihmisiin ja pariutumaan.
Ihmiset, joilla on sosiaalisia tai neuropsykologisia ongelmia, eivät tähän pysty.
Jos ongelmat ovat vain sosiaalisessa kanssakäymisessä, niitä kannattaa lähteä hoitamaan.
Voi jumantsuikka, mikset voi sitten olla ihan vaan yksin?!? On todella törkeää toista ihmistä kohtaan olla hänen kanssaan vain siksi, ettei ”parempaakaan” saanut. En todellakaan toivoisi, että kumppanini vain tyytyisi minuun. Ole yksin ja odota, jos se oikea tulisi vastaan, äläkä tuhlaa jonkun mielestäsi ihan ok tyypin elämää.
Tiedän tämän tunteen liian hyvin, ikää melkein samat kuin sulla ja vuodesta toiseen 5/10 naiset kiinnostuu ja 6/10 naiset sanoo että ei ole kipinää tai ihastumista.
Todella huolestuttavaa huomata miten tarkasti naiset noudattavat tasoteoriaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tämän tunteen liian hyvin, ikää melkein samat kuin sulla ja vuodesta toiseen 5/10 naiset kiinnostuu ja 6/10 naiset sanoo että ei ole kipinää tai ihastumista.
Todella huolestuttavaa huomata miten tarkasti naiset noudattavat tasoteoriaa.
Nii että kun miehen taso on 5/10 pitäisi saada omaa tasoaan parempi nainen ja naiset on se joissa on vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tämän tunteen liian hyvin, ikää melkein samat kuin sulla ja vuodesta toiseen 5/10 naiset kiinnostuu ja 6/10 naiset sanoo että ei ole kipinää tai ihastumista.
Todella huolestuttavaa huomata miten tarkasti naiset noudattavat tasoteoriaa.
Tottakai ne noudattavat. Teoriat kuvaavat reaalimaailmaa. Jos kuvaus ei pätisi, teoriaa pitäisi muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä muita samanlaisen kohtalon omaavia? Milloin tajusitte että ette voi löytää suhdetta jossa olisi kuumia tunteita? Miten hyväksyitte asian? Oletteko nykyään suhteessa?...Ja ennen kaikkea, oletteko onnellisia?
Miljoonas kerta: sulla voi olla unelma onnesta, jossa on sinisilmäinen eloveena-kolmiloikkaajatyttö ja sillä lambi-lampaita. Ja sitten on se oikea elämä, jossa jalat alta viekin pieni, tumma, pippurinen karjalaisnainen jonka sydän on kultaa ja huumorintaju loistava.
Kaikki ne jotka täällä itkevät joutuvansa "tyytymään" johonkin - kasvakaa aikuisiksi ja nähkää ihmiset kokonaisuutena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tämän tunteen liian hyvin, ikää melkein samat kuin sulla ja vuodesta toiseen 5/10 naiset kiinnostuu ja 6/10 naiset sanoo että ei ole kipinää tai ihastumista.
Todella huolestuttavaa huomata miten tarkasti naiset noudattavat tasoteoriaa.
Tottakai ne noudattavat. Teoriat kuvaavat reaalimaailmaa. Jos kuvaus ei pätisi, teoriaa pitäisi muuttaa.
Nimenomaan näin. Huolestuttavaa sen ei pitäisi olla, ellei sitten tuo mies ajatellut kuitenkin saavansa tasoaan paremman naisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tyytyä. Itse ajattelin noin ja onhan se seksi jonkun 'ihan kiva' -tyypin kanssa ihan h.lvetin huonoa. Suhde kuoli niin pystyyn kahdessa vuodessa, etten halunnut edes mennä kotiin. Ahdisti kun mies oli siellä.
Mutta kaikilla ei ole sellaista vaihtoehtoa että saisi sen ihastuksensa, ikinä
Vierailija kirjoitti:
Ihan turhaan arvostellaan ap:ta. Merkittävä osa viihdeteollisuudesta pyörii leimuavien rakkaustarinoiden ympärillä. Meitä aivopestään haluamaan suuria tunteita ja rakkautta.
Vaihtoehtoina on pysyä yksin tai opetella tyytymään. Molemmat sisältää realiteettien hyväksymisen. Kyllä se sattuu kun ymmärtää ettei ole tarpeeksi hyvä niille joista itse kiinnostuu. Kiinnostavilla ihmisillä on valinnanvaraa.
Höpö höpö. Leimuavat rakkaustarinat ovat mukavaa eskapismia. Jos otat ne tosina ja ajattelet, että juuri tähän on sinunkin pyrittävä, hanki jostain apua - SE on sitä realiteettien hyväksymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi jumantsuikka, mikset voi sitten olla ihan vaan yksin?!? On todella törkeää toista ihmistä kohtaan olla hänen kanssaan vain siksi, ettei ”parempaakaan” saanut. En todellakaan toivoisi, että kumppanini vain tyytyisi minuun. Ole yksin ja odota, jos se oikea tulisi vastaan, äläkä tuhlaa jonkun mielestäsi ihan ok tyypin elämää.
Seuraavat 50+ vuotta yksin eivät juurikaan myös houkuttele...Koko ajan yksinäisemmäksi tämä muuttuu kun ihmiset ympärilläni menevät koko ajan naimisiin ja perheellistyvät. Ei heillä ole aikaa samalla tavalla ystäville enää.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tämän tunteen liian hyvin, ikää melkein samat kuin sulla ja vuodesta toiseen 5/10 naiset kiinnostuu ja 6/10 naiset sanoo että ei ole kipinää tai ihastumista.
Todella huolestuttavaa huomata miten tarkasti naiset noudattavat tasoteoriaa.
Missä voin käydä testaamassa, olenko kenties 5/10 vai 6/10 vai ehkä vain 1/10?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kyllä tavallaan ymmärrän ap:ta.
Minä olen lähemmäs 50v. nainen ja ollut yksin jo toistakymmentä vuotta. Aluksi tämä oli ihan OK, sopeuduin ja tunsin etten halua ketään ja kun oli muitakin ongelmia, niin jaksamisen kannalta parisuhteen aloittaminen olisi vienyt viimeisetkin voimavarat. En ollut edes seksistä kiinnostunut - mielsin itseni aseksuaaliksi. En ole siis harrastanut yhden illan juttuja, koska ei niitä ole ollut tarjolla ja ei ne edes kiinnosta.
Nyt asiat ovat mallillaan ja jo parin vuoden aikana on tullut kaipuu parisuhteeseen, läheisyyteen ja niin, siihen seksiinkin. En nähtävästi ole aseksuaali ... Halua olisi löytää kumppani, mutta kun se on vaikeaa. Reaalimaailmassa kukaan ei lähesty ja tosiaan itse en ole niin rohkea, että uskaltaisin ottaa kontaktia. Deittisovelluksissa olen nyt pyörinyt jonkin aikaa, tavannut muutamia miehiä - täysin tavallisia 44-50v., laidasta laitaan ulkonäöllisesti - mutta kun he eivät ole kiinnostuneet jatkamaan yhteydenpitoa. Toki he ovat olleet minun silmään miellyttävän näköisiä, mutta ilmeisesti minä en heidän.
Noissa sovelluksissa ottaa yhteyttä myös 60+ vuotiaat herrat ja ne ei-niin-miellyttävän oloiset miehet, mutta en nyt ihan tuon ikäistä haluaisi ja en halua myöskään ihmistä, jonka kuvasta näkee että mm. hygienia ei ole kunnossa ja alko maistuu. Varmasti heistä löytyisi mies, johon voisin tyytyä, koska halipula on kova ja turhautunut olen yksin elämään. Mutta ei minun moraali anna itseni taipua tähän, niin kai se on jatkettava - kärsien - yksin elämistä, mikä ei ole enää nautinnollista. Uskokaa pois, olen yrittänyt elää niin, että yksinkin olisi hyvä olla, mutta tällä hetkellä tuntuu kuin sisältä kuolisin joka päivä pala palalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen lopettant 30+ naisten tapailun koska ovat hirveitä takertujia. Oikein paistaa läpi se pelko jäädä yksin ja heidän takertuminen on oikein ahdistavaa. Pysyttelen alle 30 vuotiaissa.
t. 32v mies.
Lisäksi suosittelen teitä 30+ naisia ottamaan rennosti ihan kuin olisitte 22 vuotiaita. Tapailkaa miehiä samaan tyyliin ja pitäkää hauskaa, ei mitään vihjailua vakavasta suhteesta. Se tulee itsekseen jos on tullakseen. Jos homma ei toimi, siirtykää iloisesti seuraavaan älkääkä takertuko.
t. 32v mies
Höpölöpö, kun olin 23 ja tapasin nykyisen mieheni, kysyin ekana iltana mitä hänen tulevaisuuteensa sisältyy. Jos täsmäsivät minun suunnitelmien kanssa, annoin mahdollisuuden.
Jos ei olisi ollut mitään yhteistä, miksi olisin tuhlannut molempien aikaa. Kaikki tapahtui sen jälkeen kuin itsestään. Mutta oikea tyyppi, oikeaan aikaan ja muutoinkin sopiva. Minulla ei ollut tarvetta parisuhteelle, eikä kiinnostusta lyödä itselleni palloa jalkaan jonkun miehen takia, mutta sattui käymään toisin ja 17v ollaan oltu yhdessä.
En tuntenut ex-mieheeni mitään intohimoa kun tapasimme. Hän oli puolestaan rasittavan ihastunut minuun ja jatkoi sinnikästä piirittämistä. Puolentoista vuoden jälkeen aloin tottua hänen. Suhde syveni seurusteluksi. Kiinnyimme toisiimme ja lopulta rakastimme toisiamme syvästi yli 20 vuotta. Yhtenä päivänä mies muuttui kuin taikaiskusta etäiseksi. Kertoi että töissä paineita, mutta ei kertonut miksi. Kaksi vuotta myöhemmin selvisi, että mies olikin ihastunut nuoreen tyttöön ja aloittanut suhteen tämän kanssa selkäni takana. Erosimme. Surupäissäni ajattelin että olisi pitänyt kuunnella omia vaistoja silloin 90-luvun alussa nuorena tyttönä ja sivuttaa mies. Mutta eihän se niin ole. Kyllä se 20 vuotta yhdessä oli hyvää aikaa. En ehkä rakasta enää koskaan ketään niin syvästi. Näin keski-ikäisenä katson että sain osani rakkaudesta ja nyt keskityn vain seksin saamiseen mahdollisimman karismaattiselta mieheltä.
Aina joutuu tyytymään jollain tasolla, koska täydellisiä ihmisiä ei olekaan.
Musta taas tuntuu jos olen ihastunut se voi muuttua rakkaudeksi jos toinen vastaa tunteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tämän tunteen liian hyvin, ikää melkein samat kuin sulla ja vuodesta toiseen 5/10 naiset kiinnostuu ja 6/10 naiset sanoo että ei ole kipinää tai ihastumista.
Todella huolestuttavaa huomata miten tarkasti naiset noudattavat tasoteoriaa.
Missä voin käydä testaamassa, olenko kenties 5/10 vai 6/10 vai ehkä vain 1/10?
Jos annat sun spostiosoitteen niin voit lähettää sun kuvan ja iän ja luonteen niin voin kertoa tasoarvion.
Tai jos käytät kik/telegram niin kerro sun tilinimi.
En ikinä suostuisi siihen, että minuun vain tyydyttäisiin. Minulle puolison tulee olla paras ystävä, jonka kanssa on yhteinen arvopohja, hyvää huumoria ja paljon keskustelua.