Te jotka vouhkaatte laskun jakamisesta treffeillä toivoisin kuulevani perusteluja tähän!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole mistään "kutsuja maksaa" tavasta. Tuossa testataan miehen maksuhalukkuutta. Mikään ei ole nin turn-off kuin mies joka ei halua ostella asioita naiselle.

Nykyaikana miehet on onneksi oppineet välttelemään lokkeja. Jos ei ole kiinnostusta, niin kannattaa sanoa suoraan, eikä tuhlata kenenkään aikaa (ja rahoja).

"Miehet", ei miehet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset naiset on niin alistuvia urpoja. Todellakin mies maksaa treffeillä, olen kyllä sen arvoinen että joku voi joskus tarjota minulle aterian, HALOO! Ei minulla ole mitään tarvetta todistella miehelle olevani joku hip and cool feministi kun on varaa maksaa oma osuuteni, eiköhän jokainen normaali mies sen nyt tajua. Miten nämä mammat toimivat esim kun työpaikka tarjoaa heille jotain? Vaativat että vähennetään palkasta? Ja ei, en koe että mies yrittää mitenkään ostaa minua jos hän tarjoaa treffeillä, koen että hän haluaa tehdä minuun vaikutuksen ja se on vain herttaista.

Vertaus työpaikkaan ontuu. Työntekijä on työnantajansa palveluksessa, työntekijä antaa aikaansa ja työpanoksensa, joka hyödyttää työntekijää, ja vaikka työntekijä saa siitä palkan, niin työnantaja hyötyy hänen työstään silti sitä palkkaa enemmän. Treffeillä taas ei ole kyse siitä, että nainen olisi siellä miestä varten, miehen ehdoilla, eikä oeltus ole se, että deittailu ja suhde ovat enemmän miehen eduksi, jonka vuoksi naisen täytyy saada jotain lohdutuspalkkioita.

Ymmärrän, että mies haluaa tarjoamisella tehdä vaikutuksen. Itse taas koen, että jos tapa on ulkoapäin omaksuttu, ns. yleinen käytäntö, se ei tunnu samalla lailla henkilökohtaiselta, kuin jos mies onnistuu flirtillä, persoonallaan ja kanssakäymisellä tekemään vaikutuksen juuri minuun tietyssä tilanteessa.

Jos nainen saa palkkiota miehen tapaamisesta, sitä kutsutaan ihan sen oikealla nimellä, prostituutio. 

Eli ainoa oikea tapa tavata mies ensimmäistä kertaa on mennä maksulliseen paikkaan, siis ravintolaan, ja maksaa ateriasta, jota ei itse asiassa olisi halunnut syödä mutta ravintolassa ei katsota hyvällä jos sinne tulee vain istumaan? Vaikka todellisuudessa olisi vain halunnut tutustua siihen mieheen?

Millaisia naisia te oikein treffeilette, jos heillä ei ole varaa käydä syömässä ravintoloissa ihan omaksi ilokseen vaan sille pitää etsiä maksajaa suostumalla sokkotreffeille miesten kanssa, joista ei voi ollenkaan tietää, kiinnostavatko he?

Missä on sanottu, että pitäisi olla nimenomaan maksullinen paikka, eikä voi itse ehdottaa jotain maksullista aktiviteettia? 

Nyt tekisi jo mieleni itkeä, mutta ehkä kommenttisi johtuu siitä, että täällä ei käytetä nimimerkkejä joten et tiedä mitkä ovat juuri minun aiempia kommenttejani. Olen joka tapauksessa jo monta kertaa todennut, että jos mies välttämättä haluaa tarjota maksullisessa paikassa, niin oletan että hän myös maksaa, koska minä en olisi siihen maksulliseen paikkaan halunnut vaan nimenomaan kävelylle tai korkeintaan kahvikupilliselle. Tällä palstalla tuntuu olevan miehiä, joiden on ihan pakko järjestää ensitreffit hienoon ravintolaan ja sitten valittaa, että nainen haluaa syödä heidän kustannuksellaan. Haukkua prostituoiduksi siitä hyvästä, että mies maksaa ruoan paikassa, jota itse on ehdottanut.

Syön usein ulkona, korona-ajan ulkopuolella vähintään kerran viikossa. Silti en lähtisi ensitreffeillä ventovieraan ihmisen kanssa syömään.

Tuo oli itse asiassa minun ensimmäinen kommenttini tähän. Ihmettelin vain tuota ensimmäistä virkettäsi, jossa et nähnyt lainkaan sellaista vaihtoehtoa, että miehen ehdottaessa itsellesi liian kallista ravintolaa, heittäisit vastaehdotuksena jotain muuta. Jos mies ehdottaa jotain ravintolaa sehän ei ole vielä sama kuin "haluaa välttämättä tarjota". Se on vain ehdotus treffipaikaksi eikä vaatimus eikä edes lupaus maksaa. 

Vierailija kirjoitti:

Olen seurustellut rakkaani kanssa jo kolme vuotta. Olen ottanut käytännön, että minä maksan aina ravintolassa ja siitä syystä että olemme liikkeellä reissuilla aina miehen autolla tai moottoripyörällä. Tarjoilijoissa tämä aiheuttaa usein hämmennystä. Kysyvät tuleeko lasku yhteen vai erikseen ja sitä laskua sitten tulla tyrkyttää miehelle, vaikka itse olen jo ottanut lompakon esille.

Tämä kertoo karusti miten miehen edelleen oletetaan elättävän perheensä. Samoin autokaupassa myyjät juttelevat pääasiassa miehelle tekniikasta ja rahasta. Väristä jutellaan sitten naisen kanssa. Tai neuvolassa kysymykset osoitetaan äidille ja isä on vain apulainen. Samoin kodin sisustuksen ja siisteyden oletaan olevan juuri naisen asia. Kyllä nämä 50-luvun sukupuoliroolit ovat sitkeässä.

Vierailija kirjoitti:

Molemmat maksaa omansa, näin on selkeintä. Kutsuja varmistaa, että treffikumppani on aidosti kiinnostunut eikä vain ilmaisen lounaan perässä ja kutsuttu ei tuhlaa kummankaan aikaa jos kiinnostusta ei ole.

Lokkeja ei kannata tapailla missään olosuhteissa, joten jos kutsuttu ei tätä hyväksy, niin siinä tapauksessa kutsu vain voitti.

Leimaa naiset heti lokeiksi jos eivät halua maksaa sinun annostasi, juomaa ym? Miten naisen maksaminen liittyy feminismiin millään lailla? Miehet kuuluu tarjota ja kohdella valitsemaansa naista hyvin.

Aloitus selvä provo, pakkohan se on tajuta millaista kommenttia tälläiseen keskusteluun tulee... 😴 tietty katkerat naisvihaajat pääsee vähän purkautumaan..

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole mistään "kutsuja maksaa" tavasta. Tuossa testataan miehen maksuhalukkuutta. Mikään ei ole nin turn-off kuin mies joka ei halua ostella asioita naiselle.

Eikö se silloin ole helppoa ja selkeää miehelle: ehdottaa ensitapaamisella maksutonta tekemistä. Jos nainen ei kiinnostu, hän vältti luodin.

Vierailija kirjoitti:

asdf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

asdf kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsuja maksaa.

Miehen tehtävä on pyytää nainen treffeille ja tarjota

Missä laissa tämä miehen tehtävä on ilmoitettu?

 Hyvä käytös, hyvät tavat : käytöksen kultainen kirja

Uskotko kaiken, mitä joku ajatusmaailmaltaan 50-lukulainen kirjoittaa? Tämä "mies maksaa" -ajattelu on ajalta, jolloin naiset eivät käyneet töissä eikä heillä siksi ollut omaa rahaa. Maailma on onneksi nyt muuttunut

Ikävää että tyydyt elämään kynnysmattona. Liikumme eri piireissä, joten kerronpa sinulle että meidän miehillä ei ole ongelmaa käyttäytyä herrasmiesmäisesti ja tarjota naiselle, omalle rakkaalle naiselle jota kohtelevat hyvin. Samoille miehille ei tule kuuloonkaan puolittaa laskua tai että nainen maksaisi eikä siinä ole mitään tekemistä feminismin kanssa.

No kivat sulle sitten. Oo sitten tyytyväisenä siellä 'piireissäs', niin me normaalit ihmiset ollaan tyytyväisiä itsenäiseen elämäämme oikeassa maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset naiset on niin alistuvia urpoja. Todellakin mies maksaa treffeillä, olen kyllä sen arvoinen että joku voi joskus tarjota minulle aterian, HALOO! Ei minulla ole mitään tarvetta todistella miehelle olevani joku hip and cool feministi kun on varaa maksaa oma osuuteni, eiköhän jokainen normaali mies sen nyt tajua. Miten nämä mammat toimivat esim kun työpaikka tarjoaa heille jotain? Vaativat että vähennetään palkasta? Ja ei, en koe että mies yrittää mitenkään ostaa minua jos hän tarjoaa treffeillä, koen että hän haluaa tehdä minuun vaikutuksen ja se on vain herttaista.

Vertaus työpaikkaan ontuu. Työntekijä on työnantajansa palveluksessa, työntekijä antaa aikaansa ja työpanoksensa, joka hyödyttää työntekijää, ja vaikka työntekijä saa siitä palkan, niin työnantaja hyötyy hänen työstään silti sitä palkkaa enemmän. Treffeillä taas ei ole kyse siitä, että nainen olisi siellä miestä varten, miehen ehdoilla, eikä oeltus ole se, että deittailu ja suhde ovat enemmän miehen eduksi, jonka vuoksi naisen täytyy saada jotain lohdutuspalkkioita.

Ymmärrän, että mies haluaa tarjoamisella tehdä vaikutuksen. Itse taas koen, että jos tapa on ulkoapäin omaksuttu, ns. yleinen käytäntö, se ei tunnu samalla lailla henkilökohtaiselta, kuin jos mies onnistuu flirtillä, persoonallaan ja kanssakäymisellä tekemään vaikutuksen juuri minuun tietyssä tilanteessa.

Jos nainen saa palkkiota miehen tapaamisesta, sitä kutsutaan ihan sen oikealla nimellä, prostituutio. 

Eli ainoa oikea tapa tavata mies ensimmäistä kertaa on mennä maksulliseen paikkaan, siis ravintolaan, ja maksaa ateriasta, jota ei itse asiassa olisi halunnut syödä mutta ravintolassa ei katsota hyvällä jos sinne tulee vain istumaan? Vaikka todellisuudessa olisi vain halunnut tutustua siihen mieheen?

Millaisia naisia te oikein treffeilette, jos heillä ei ole varaa käydä syömässä ravintoloissa ihan omaksi ilokseen vaan sille pitää etsiä maksajaa suostumalla sokkotreffeille miesten kanssa, joista ei voi ollenkaan tietää, kiinnostavatko he?

Sanoit itse, että naisen pitää saada tapaamisesta palkkio. Se on prostituutiota.

Millaisia miehiä sinä tapaat jos olet niille pelkkä näyttelyesine? Sinä et ole kiinnostunut tapailemistasi miehistä millään tapaa, kunhan vaan menet syömään? 

Alan ilmoittaa provoksi nämä vääristelyviestit, ei näitä enää jaksa. Minä olen nyt kirjoittanut varmaan kymmenen kertaa, että koska menen (en tosin mene kun en ole sinkku, mutta menneisyydessä menin) treffeille nimenomaan tutustuakseni mieheen, minulle sopii hyvin kävelytreffit. Tai kupillinen kahvia. En mene ensitreffeillä syömään. Jos jostakin syystä menisin ensitreffeillä syömään niin se johtuisi siitä, että mies ei halua lähteä kävelylle tai kahville vaan haluaa nimenomaan syömään. Ja koska ravintolassa ei katsota hyvällä sitä, että siellä istutaan juomassa jäävettä, odottaisin että hän silloin myös maksaa laskuni. Enhän olisi muuten siihen ravintolaan mennyt.

Mutta selkeät provoviestit alan todellakin nyt ilmoittaa asiattomiksi.

Anteeksi taas kommentoin tähän sivusta. Minä en nyt kyllä ainakaan mistään hoksannut, että puhut nimenomaan tilanteesta, jossa mies ehdottomasti vaatii treffejä kalliissa ravintolassa. Tässä lainausketjussa ei missään mainittu aiemmin, että mies olisi nimenomaisesti kieltäytynyt niiltä kävelytreffeiltä. Ei ehkä kannata syyttää ketään trollaamisesta, kun puhut asiasta, joka ei käy näissä lainatuissa kommenteissa ilmi. 

Vierailija kirjoitti:

Aloitus selvä provo, pakkohan se on tajuta millaista kommenttia tälläiseen keskusteluun tulee... 😴 tietty katkerat naisvihaajat pääsee vähän purkautumaan..

En ole koskaan käynyt treffeillä jossa minun olisi naisena pitänyt maksaa 50/50. Mies on aina maksanut ensitreffeistä saakka ja edelleen sama mies tarjoaa. On outoa ja loukkaavaa jos mies olettaisi minun maksavan puolet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset naiset on niin alistuvia urpoja. Todellakin mies maksaa treffeillä, olen kyllä sen arvoinen että joku voi joskus tarjota minulle aterian, HALOO! Ei minulla ole mitään tarvetta todistella miehelle olevani joku hip and cool feministi kun on varaa maksaa oma osuuteni, eiköhän jokainen normaali mies sen nyt tajua. Miten nämä mammat toimivat esim kun työpaikka tarjoaa heille jotain? Vaativat että vähennetään palkasta? Ja ei, en koe että mies yrittää mitenkään ostaa minua jos hän tarjoaa treffeillä, koen että hän haluaa tehdä minuun vaikutuksen ja se on vain herttaista.

Vertaus työpaikkaan ontuu. Työntekijä on työnantajansa palveluksessa, työntekijä antaa aikaansa ja työpanoksensa, joka hyödyttää työntekijää, ja vaikka työntekijä saa siitä palkan, niin työnantaja hyötyy hänen työstään silti sitä palkkaa enemmän. Treffeillä taas ei ole kyse siitä, että nainen olisi siellä miestä varten, miehen ehdoilla, eikä oeltus ole se, että deittailu ja suhde ovat enemmän miehen eduksi, jonka vuoksi naisen täytyy saada jotain lohdutuspalkkioita.

Ymmärrän, että mies haluaa tarjoamisella tehdä vaikutuksen. Itse taas koen, että jos tapa on ulkoapäin omaksuttu, ns. yleinen käytäntö, se ei tunnu samalla lailla henkilökohtaiselta, kuin jos mies onnistuu flirtillä, persoonallaan ja kanssakäymisellä tekemään vaikutuksen juuri minuun tietyssä tilanteessa.

Jos nainen saa palkkiota miehen tapaamisesta, sitä kutsutaan ihan sen oikealla nimellä, prostituutio. 

Eli ainoa oikea tapa tavata mies ensimmäistä kertaa on mennä maksulliseen paikkaan, siis ravintolaan, ja maksaa ateriasta, jota ei itse asiassa olisi halunnut syödä mutta ravintolassa ei katsota hyvällä jos sinne tulee vain istumaan? Vaikka todellisuudessa olisi vain halunnut tutustua siihen mieheen?

Millaisia naisia te oikein treffeilette, jos heillä ei ole varaa käydä syömässä ravintoloissa ihan omaksi ilokseen vaan sille pitää etsiä maksajaa suostumalla sokkotreffeille miesten kanssa, joista ei voi ollenkaan tietää, kiinnostavatko he?

Missä on sanottu, että pitäisi olla nimenomaan maksullinen paikka, eikä voi itse ehdottaa jotain maksullista aktiviteettia? 

Nyt tekisi jo mieleni itkeä, mutta ehkä kommenttisi johtuu siitä, että täällä ei käytetä nimimerkkejä joten et tiedä mitkä ovat juuri minun aiempia kommenttejani. Olen joka tapauksessa jo monta kertaa todennut, että jos mies välttämättä haluaa tarjota maksullisessa paikassa, niin oletan että hän myös maksaa, koska minä en olisi siihen maksulliseen paikkaan halunnut vaan nimenomaan kävelylle tai korkeintaan kahvikupilliselle. Tällä palstalla tuntuu olevan miehiä, joiden on ihan pakko järjestää ensitreffit hienoon ravintolaan ja sitten valittaa, että nainen haluaa syödä heidän kustannuksellaan. Haukkua prostituoiduksi siitä hyvästä, että mies maksaa ruoan paikassa, jota itse on ehdottanut.

Syön usein ulkona, korona-ajan ulkopuolella vähintään kerran viikossa. Silti en lähtisi ensitreffeillä ventovieraan ihmisen kanssa syömään.

Tuo oli itse asiassa minun ensimmäinen kommenttini tähän. Ihmettelin vain tuota ensimmäistä virkettäsi, jossa et nähnyt lainkaan sellaista vaihtoehtoa, että miehen ehdottaessa itsellesi liian kallista ravintolaa, heittäisit vastaehdotuksena jotain muuta. Jos mies ehdottaa jotain ravintolaa sehän ei ole vielä sama kuin "haluaa välttämättä tarjota". Se on vain ehdotus treffipaikaksi eikä vaatimus eikä edes lupaus maksaa. 

Ei tämä keskustelu kosketa minua millään tavalla. Tuolla alussa kirjoitin ilmaisen tekemisen treffeistä ja siellä jo joku teilasi, että ei kukaan talvella halua kävelytreffeille. Se, joka ei halua kävelytreffeille vaan maksulliseen paikkaan, maksaa. Minulle riitti ensitreffeillä kävelytreffit. En todellakaan enää muista kumpi niitä ehdotti niillä ensitreffeillä joita minulle oli joskus vv 2006-2011. Sen jälkeen en ole nettideiteillä käynyt. Puolisolleni minä ehdotin kävelyä mutta ensimmäinen tapaamisemme oli kyllä varsinaisesti ystävän talkoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsääntönä että kutsuja (eli yleensä mies) maksaa. Toisaalta jos ei nainen  melko pian tarjoa vastavuoroisesti tai tarjoudu edes makamaan omaa osaansa niin lopahtaa kyllä kiinnostuskin. Nuo miehen maksamista automaattisesti odottavat tuppaavat olemaan omaan makuun muutenkin vähän turhan konservatiivista porukkaa.

Mikä ihmeen logiikka tämä on, että kutsuja automaattisesti maksaa? Päteekö tämä myös kavereiden välisiin juttuihin? Kyllä olisi minulta jäänyt monet konsertit, retket, risteilyt, teatterit ja festarit väliin, jos aina kutsuessa pitäisi olla valmis maksamaan myös toisen kulut. 

Kyllä se monissa tilanteissa pätee. Nykyään kun olen onnellisesti naimisissa niin nuo tilanteet ovatkin nimenomaan ihan toisia, ymmärrettävistä syistä :-)

Eli jos kutsun ystäväpariskunnan tai vaikka vanhempani kanssamme ulos syömään niin ilman muuta maksan. Tai jos kutsun lounaalle jonkun bisnestutun, entisen kollegan tai vastaavan jota en päivittäin näe niin ilman muuta maksan. Lähimpien kollegoiden kanssa ei tietysti paljon lounaskutsuja jaella, vaan lähinnä pohditaan yhdessä että mihin tänään mennään syömään ja jokainen maksaa omansa, mutta jos jonkun samoista kollegoisa kutsuu illalliselle niin silloin on tapana maksaa.

Tietynlainen vastavuoroisuusoletus kuuluu tietysti etikettiin, mutta pennejä ei ynnäillä. Kalliin ravintolan sijaan voi kutsua vaikka kotiinsa, mökilleen tai mitä vaan omaan budjettiin sopivaa.

Jotkut matkat ja tuollaiset mitä yhdessä suunnitellaan on eri juttu, kukin perhekunta maksaa oman osuutensa lennoista ja majoituksesta. Paikan päällä juoksevia kuluja kuten vaikka ravintolalaskuja on kätevintä maksaa vuorotellen.  Ja realismia on tietysti se että taloudellinen tilanne ja elämänvaihekin sanelee paljon. Parikymppisenä oli erilaista kun opiskelijabudjetilla piti asioita sumplia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus selvä provo, pakkohan se on tajuta millaista kommenttia tälläiseen keskusteluun tulee... 😴 tietty katkerat naisvihaajat pääsee vähän purkautumaan..

En ole koskaan käynyt treffeillä jossa minun olisi naisena pitänyt maksaa 50/50. Mies on aina maksanut ensitreffeistä saakka ja edelleen sama mies tarjoaa. On outoa ja loukkaavaa jos mies olettaisi minun maksavan puolet.

Uskon edelleen että provoilet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus selvä provo, pakkohan se on tajuta millaista kommenttia tälläiseen keskusteluun tulee... 😴 tietty katkerat naisvihaajat pääsee vähän purkautumaan..

En ole koskaan käynyt treffeillä jossa minun olisi naisena pitänyt maksaa 50/50. Mies on aina maksanut ensitreffeistä saakka ja edelleen sama mies tarjoaa. On outoa ja loukkaavaa jos mies olettaisi minun maksavan puolet.

Uskon edelleen että provoilet.

Itsestäsi taidat puhua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpikin maksaa omansa.

Kerran tilasin vain kannullisen vettä, koska se oli ilmaista. Mies tilasi ruokia ja juomia jälkkäreineen joten tarjoilija kyseli joka kerta katsoen miestä että jaatteko annokset? Laskun tullessa pöytään sama tarjoilija kysyi uudestaan katsoen miestä onko tämä varma ettei leidi halua syötävää. Ei, mies ei halunnut kuin täyttää oman napansa. Ravintolaillan jälkeen mies kummasteli miksi ghoustaan.

Siis mitä ihmettä? Menitte ravintolaan ja sinä tilasit vain vettä? Olisiko sen miehen pitänyt tilata ruoat sinun puolestasi? Ja mikä ihmeen tarjoilija kysyy ruoan jälkeen, eikö toinenkin halua syötävää? 

Tilasin vettä ihan tarkoituksella koska halusin nähdä miehen todellisen luonteen. Itsekäs kakarahan sieltä paljastui. Miehen olisi pitänyt kysyä mitä syömme eikä luetella listalta mitä hän haluaa syödä. Miehen jututkin olivat minä, minun, minulle eikä kysynyt minulta yhtään mitään. Kävimme tasokkaassa ravintolassa syömässä, jonka tiesin olevan kallis.

Miehen olisi pitänyt kysyä mitä syömme??

Etkö tiennyt, että kumpikin voi syödä ravintolassa ihan mitä itse haluaa? Ei teidän olisi tarvinnut samoja ruokia syödä. Minä ainakin valitsen itse mitä syön, enkä tarvitse siihen miehen apua. Ehkä hän oletti sinunkin olevan aikuinen ihminen ja osaavan itse valita ruokasi ja vielä avaavan suusikin jotain sanoaksesi.

Olitko yhtä mykkänä koko ravintolakäynnin ajan? Jospa miehellä ei ollutkaan sitten paljon muuta vaihtoehtoa kuin puhua itsestään.

Henkilö joka omaa hyvät sosiaaliset taidot keskustelee ja on kiinnostunut henkilöstä jonka seurassa on. Mies puhui vain itsestään ja häntä kiinnosti vain oma itsekäs napansa. Miehellä ei ollut mitään käytöstapoja kun ei keskustellut kanssani saati kysynyt mitä haluaisin syödä. Tässä kohtaa olisin voinut lähteä tilaamatta mitään mutta en ole töykeä. Tunnin kuluttua vetosin kiireisiin ja lähdimme omiin koteihin. Miehen kohdalla peli oli pelattu, en hyväksy itsekästä kakaraa miehekseni. Tilasin vettä kun ruokahalu meni. Ja ihan Suomessa tapahtui.

Minusta taas kuulostaa siltä, että mies käyttäytyi niin kuin normaalisti treffeillä käyttäydytään, mutta sinä möllötit hiljaa ilmaisen vesikannusi kanssa etkä edes uskaltanut katsoa tarjoilijaa silmiin. Muutenhan tarjoilija olisi puhutellut sinua ja kysynyt sinulta, mitä sinä haluat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsääntönä että kutsuja (eli yleensä mies) maksaa. Toisaalta jos ei nainen  melko pian tarjoa vastavuoroisesti tai tarjoudu edes makamaan omaa osaansa niin lopahtaa kyllä kiinnostuskin. Nuo miehen maksamista automaattisesti odottavat tuppaavat olemaan omaan makuun muutenkin vähän turhan konservatiivista porukkaa.

Minkä te koette kutsuksi? Jos on tavattu vaikka jossain deittipalstalla tai Tinderissä, niin eikö kumpikin ole laittanut profiilinsa sinne sillä ajatuksella, että haluaisi tavata kiinnostavan ihmisen? Tuntuu oudolta, että yhteisen keskustelun ja "olisi mukava tavata" -tyyppisen keskustelun päätteeksi, se, kuka ensimmäisenä ehdottaa jotain kahvilaa/ravintolaa, tulkitaan "treffikutsun" esittäjäksi. Eikö siinä nyt kuitenkin kumpikin ole koko ajan keskustelun aikana tiennyt, että jos juttu luistaa viesteissä, olisi tarkoitus tavata?

Toisaalta sitten sekin, että jos työkaverin kanssa juttelee ja tuntuu, että synkka, niin jos toinen ehdottaa että "haluaisitko jatkaa juttua vaikka kahvilla/päivällisellä" niin eikö tämä ole vaan jatkumoa sille, mitä pn jo tapahtunut? Minusta tuo on enemmäb aloite siihen, että tutustutaanko paremmin, eikä mikään dramaattinen "treffikutsu"?

Välillä tulee kyllä itsellekin mieleen, että olette katsoneet liikaa (kliseisiä) amerikkalaisia elokuvia.

Täytyy myöntää että olen nykypäivän nettideittailuetiketistä pihalla kuin lumiukko. Itse kuitenkin menisin sillä ohjenuoralla että jos itse ehdotan niin itse myös lähtökohtaisesti maksan. Mikäli toinen haluaa maksaa itse osuutensa niin en loukkannu, kuten en siitäkään että ei halua. Samalla ohjenuoralla menisin myös työkaverin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kutsuja maksaa.

Miehen tehtävä on pyytää nainen treffeille ja tarjota

Onko naisilla vastaava vastuu lastenhoidon ja kasvatuksen suhteen? Vai siinä kohtaako sitten tullaankin pois 50-luvulta?

Kyllä naiset yhä kantavat päävastuun lasten asioista. Vauvavuodesta etenkin jo sen takia, että nainen usein imettää ja on se vanhempi joka jää kotiin. Lasten synttärirumbassa ja leikkitreffien sopimisessa olen havainnut, että pääasiassa ne on äidit, jotka sitä kaikkea pyörittää ja pitää lasten kalenterit ajantasalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole mistään "kutsuja maksaa" tavasta. Tuossa testataan miehen maksuhalukkuutta. Mikään ei ole nin turn-off kuin mies joka ei halua ostella asioita naiselle.

Nykyaikana miehet on onneksi oppineet välttelemään lokkeja. Jos ei ole kiinnostusta, niin kannattaa sanoa suoraan, eikä tuhlata kenenkään aikaa (ja rahoja).

Parisuhteessakin elät itsekkäästi kuten sinkkuna? Et tuo kukkia etkä muista arkena etkä juhlana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan mies halua pitkään suhteeseen loista, joka ei maksa omia laskujaan. Silloin mies voi kuitenkin maksaa ruuat ja juomat ja illan kulut, jos mies olettaa saavansa seksiä illan päätteeksi. Kyseessä on silloin maksu seksistä. Nykyään h-sana on kai korvattu sugar deittailulla.

Että minua oksettaa nämä johtopäätökset ensimmäisten treffien kahvikupillisen maksamisesta. ÄLÄ VIE syömään, jos et halua maksaa. Ehdota kävelyä tai kahvilaa.

Minä en olisi ikinä kiinnostunut miehestä, joka ehdottaa ravintolaan menoa ja sitten odottaa että lasku maksetaan erikseen. En kyllä olisi ensitreffeillä syömään lähtenytkään. Sen sijaan minulle oli päivänselvää, että jos kerran mies haluaa nähdä sisätiloissa, missä kuuluu tilata jotain (kahvi, olut, viini), hän sen myös tarjoaa. Minulle sopi kävelytreffit ja ensitapaaminen puolisoni kanssa oli nimenomaan kävelytreffit.

Avoliitossa maksetaan puoliksi. Ei tulojen suhteessa vaan puoliksi. Sama jo parisuhteessa tai sitten alkuun erilliset laskut ravintolassa.

Samalla tavalla minua miehenä oksettaa naiset, jotka tekee johtopäätökset miehestä siitä kahvikupillisen tarjoamisesta tai tarjoilun hinnasta.

Ja oikeastaan vielä enemmän naiset, jotka odottavat aina miehen aloitetta varsinkin jos sitten vielä valitellaan kun ei miestä löydy. Jos ei oma parisuhde kiinnosta niin älkää tehkö mitään ja tyytykää siihen mitä miehet tekee, mutta älkää sitten myöskään valittako asiasta. 

Koko hommahan riippuu et monennetko treffit on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsääntönä että kutsuja (eli yleensä mies) maksaa. Toisaalta jos ei nainen  melko pian tarjoa vastavuoroisesti tai tarjoudu edes makamaan omaa osaansa niin lopahtaa kyllä kiinnostuskin. Nuo miehen maksamista automaattisesti odottavat tuppaavat olemaan omaan makuun muutenkin vähän turhan konservatiivista porukkaa.

Mikä ihmeen logiikka tämä on, että kutsuja automaattisesti maksaa? Päteekö tämä myös kavereiden välisiin juttuihin? Kyllä olisi minulta jäänyt monet konsertit, retket, risteilyt, teatterit ja festarit väliin, jos aina kutsuessa pitäisi olla valmis maksamaan myös toisen kulut. 

Kyllä se monissa tilanteissa pätee. Nykyään kun olen onnellisesti naimisissa niin nuo tilanteet ovatkin nimenomaan ihan toisia, ymmärrettävistä syistä :-)

Eli jos kutsun ystäväpariskunnan tai vaikka vanhempani kanssamme ulos syömään niin ilman muuta maksan. Tai jos kutsun lounaalle jonkun bisnestutun, entisen kollegan tai vastaavan jota en päivittäin näe niin ilman muuta maksan. Lähimpien kollegoiden kanssa ei tietysti paljon lounaskutsuja jaella, vaan lähinnä pohditaan yhdessä että mihin tänään mennään syömään ja jokainen maksaa omansa, mutta jos jonkun samoista kollegoisa kutsuu illalliselle niin silloin on tapana maksaa.

Tietynlainen vastavuoroisuusoletus kuuluu tietysti etikettiin, mutta pennejä ei ynnäillä. Kalliin ravintolan sijaan voi kutsua vaikka kotiinsa, mökilleen tai mitä vaan omaan budjettiin sopivaa.

Jotkut matkat ja tuollaiset mitä yhdessä suunnitellaan on eri juttu, kukin perhekunta maksaa oman osuutensa lennoista ja majoituksesta. Paikan päällä juoksevia kuluja kuten vaikka ravintolalaskuja on kätevintä maksaa vuorotellen.  Ja realismia on tietysti se että taloudellinen tilanne ja elämänvaihekin sanelee paljon. Parikymppisenä oli erilaista kun opiskelijabudjetilla piti asioita sumplia.

Okei, ehkä joissakin piireissä sitten näin. Koskaan itse en ole kyllä esimerkiksi maksanut kenenkään kaverin festarilippuja, risteilyjä, teatteri-iltoja tai mökkiviikonloppuja, vaikka ehdotus olisikin ollut minun. Aina on ollut ihan itsestäänselvää, että kukin maksaa omansa. Mutta johtuu ehkä siitä, että itse olen täysin persaukinen, joten en voi elää kovin leväperäisesti vaan pidän tarkkaan kirjaa, mihin minulla on varaa ja etten jää kenellekään velkaa.