Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En jaksa enää elämää masennuksen kanssa.
26.07.2023 |
En jaksa sitä miten soimaan itseäni jatkuvasti ja kaikesta. Tänään mun ystävä joutui perumaan sovitun tapaamisen, ja nyt oon koko päivän itkenyt ja miettinyt että se ei varmaan enää koskaan halua nähdä mua. Koska miten kukaan voisi aidosti välittää musta ja haluta olla mun seurassa. Pelkään että kaikki mun läheiset hylkää mut. Vaikka sisimmässäni oonkin jo ihan yksin. Itsem*rha pyörii mielessä vahvempana kuin pitkiin aikoihin. Kolme päivää sitten oli todella lähellä etten tehnyt jotain peruuttamatonta.
Mistä voimaa jatkaa elämää? En jaksa enää.
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvittele olevasi väsynyt vanhempi, jonka pitää nyt vain väkisin pitää huolta lapsesta, joka sattuukin olemaan sinä itse. Syö väkisin jotain. Käy väkisin ulkona. Käy väkisin suihkussa. Itke joka välissä jos itkettää. Sitten nukkumaan.
Itse aloin parantua masennuksesta, vasta kun opin itse rakastamaan itseäni. Oli pitkä prosessi. Ja jatkuu edelleen.
Joutuu nöyrtyä paljon elämän ja itsensä edessä ensin. Sitä voi vikistä loputtomiin. Kukaan muu ei sieltä pelasta, ei mikään ulkoinen, ainoastaan sinä itse, omat (usein myös tiedostamattomat) ajatusmallit ja niiden korjaaminen. Oma tulkinta elämästä. Sitä voi muuttaa.
Suosittelen terapiaa.
Voimia. Itsekin painin ajoittain samojen tunteiden ja ajatusten kanssa. Silloin auttaa ajatus "ei tänään". Tänään en tee itselleni mitään ja tänään ei tarvitse ratkoa isoja ongelmia. Yritän vain olla hetkessä ja tehdä jotain pientä mistä saa edes jotain mielihyvää.
Mulla pahimman masennuksen poistaa vain lääkitys. Tällä hetkellä yksi lääke masennukseen, yksi ahdistukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene eteenpäin vaikka minuutti tai hengenveto kerrallaan. Älä vaadi itseltäsi mitään muuta kuin oleminen, se riittää pahimpina hetkinä. Jos jaksat ja voit, mene ulos turvalliseen paikkaan hengittämään. Sisällä voit keittää vaikka kahvit, se riittää. Tapaamisia peruuntuu, uusia tulee. Jos et ole hakeutunut masennuksen takia hoitoon, tee se nyt. Lääkkeet auttavat monia, ei kaikkia, ja niitä vahvasti suositellaan. Terapia auttaa monia, mutta jos vointi on huono, terapia ei ole ajankohtainen. Voimia!
Lopeta vatvominen ja ala miettimään asioita mitkä tuo edes vähän iloa ja lisää sellaisia elämääsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile terapiaa. Sinne hakeutuminen voi olla aikaa vievää, mutta kannattaa. Jos sinulla on työterveyshuolto, hae lähete sitä kautta. He voivat laittaa lähetteen myös kunnalliselle. Jos ei ole, niin sitten terveysasemalle. Siellä voi olla tosin jonoa. Jos tuntuu, että tilanne on tosi akuutti, kävelet terveysasemalle tai sairaalan päivystykseen ja sanot suoraan, että aiot tehdä jotakin peruuttamatonta. Tuolloin sinut pitäisi ottaa seurantaan ja sitä kautta saisi toivottavasti terapiaakin.
Mutta ajattele niin, että kuolla ehtii myöhemminkin ja ensin kokeilet sen terapian. Koska sitten et ainakaan voi mitään yrittää, jos et ole enää täällä. Yritä, yritä, yritä.
Kuvittelin itse n. 20-vuotiaana, että mt-ongelmieni vuoksi minusta ei koskaan tule mitään eikä kukaan voi minua rakastaa. Olen sen jälkeen kokenut vaikka mitä ihmeellistä, asunut ulkomailla, mennyt naimisiin, ostanut kodin, saanut hyvän työpaikan. Kaikki asioita, jotka masennuksessa tuntuivat täysin saavuttamattomilta. Elämä on vieläkin välillä hieman haastavaa, koska mt-ongelmat saattavat toisinaan nostaa päätään. Mutta ne ovat vahvuudeltaan vain 1% siitä, mitä aikoinaan koin. Minulla on nyt kaikki mahdolliset työkalut, joilla selviän vaikeista päivistä.
Paraneminen alkoi terapiasta, jota sain kriisiin, kun kävelin sairaalaan ja sanoin, että olen nyt varmastikin tullut hulluksi. Sitten aloin keskittyä paranemiseen toden teolla, ja annoin sille kaikkeni. Ja nyt tosiaan tuntuu tosi kaukaiselta ne negatiiviset ajatukset, joita minulla aikoinaan oli.
Yritä, yritä, yritä. Haleja täältä minulta!
Hei Ap! Olet tärkeä ja arvokas, älä tee itsellesi mitään pahaa.
Toivon että saat apua masennukseesi, ota rohkeasti yhteyttä lääkäriin. Jos olo on oikein kurja niin soita heti kriisipuhelimeen, joku laittoikin jo yhteystiedot sinne.
Rukoilen puolestasi Ap. Kaikkea hyvää ja parempia vointeja toivotan Sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei Ap! Olet tärkeä ja arvokas, älä tee itsellesi mitään pahaa.
Toivon että saat apua masennukseesi, ota rohkeasti yhteyttä lääkäriin. Jos olo on oikein kurja niin soita heti kriisipuhelimeen, joku laittoikin jo yhteystiedot sinne.Rukoilen puolestasi Ap. Kaikkea hyvää ja parempia vointeja toivotan Sinulle!
Lisäys; kriisipuhelimen numero/24h:
09 2525 0111
Ajatuksesi eivät ole totuus. Muista se. Kaikkea pahaa mitä ajatuksiisi nousee ei tarvitse ottaa vastaan. Sano ei ja ajattele hyviä asioita. Maailma on kaunis, kukat ovat kauniita, kaunista on pilvet taivaalla ja auringon säteet, kaunis on se lapsi, jonka äitinä tulet olemaan, kaunis on se mies, jota tulet rakastamaan... Näitä voi ajatella vaikka alkuun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa hakea apua, ja sitoutua siihen, jos apua saa.
Joka päivä teet jotain, äläkä jämähdä ajatustesi kanssa.
Käy ulkoilemassa, suihkussa ja tee jotain hyvää ruokaa ja pidät vaan rohkeasti yhteyttä kavereidesi kanssa.
Jos tilanne menee ihan mahdottomaksi, mee päivystykseen, soita apua tai mee sanoo naapurille että voiko odottaa sun kanssa että apu tulee. Älä jää yksin silloin.
Alue: Aihe vapaa
Ei auta kuin yrittää hakea apua. Lääkkeet varmaan saat kouraan, mutta siinä se sitten onkin jos ei muita mt-ongelmia.
Suosittelen pyytämään voxraa aluksi vaikka mielellään määräävät näitä ssri-lääkkeitä ym.