Lue keskustelun säännöt.
Ensitreffit alttarilla 2020 OFFICIAL
Alkaa vasta syyskuussa. Miten maltan odottaa?? Muita jotka haluaisivat jo tietoa pareista?
Toivotaan, että tällä kaudella ei tapahdu mitään kamalan hullua vaan parit ovat aikuismaisesti käyttäytyviä ja fiksuja. Toivoahan aina saa, vai mitä?
Kommentit (18026)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keksiikö kukaan miksi Emma ärsyttää täällä ihmisiä niin paljon? Harvoin täällä hyökätään näin syyttä surutta jonkun ihmisen kimppuun. Mielestäni Emma on hurmaava, harvinaisen aidolta vaikuttava nuori nainen. Onko Emmassa kenties jotain, mitä alitajuntaisesti moni muu salaa kadehtii? Piittaamattomuus siitä, minkälaisen kuvan antaa itsestään ja huolettomuus?
Olet ilmeisesti aika uusi näissä EA-keskusteluissa? Joka ikinen kausi täällä on porukalla joku inhokki, jota haukutaan mitä inhottavimmilla sanakäänteillä, analysoidaan suurinpiirtein jalkaterien asennosta kaikki äitisuhteesta persoonallisuuteen jne.
Kauden edetessä tuo inhokki myös vaihtelee, jos seuraavissa jaksoissa Emmasta näytetään jotain joka kääntää kelkan, hampaisiin otetaan joku muu.Jep ja jännä kyllä, tämä kohde on aina ollut morsian...
Eikä ole. Viime kaudella loukkaannuttiin Ollin puolesta, joka oli muka otettu kiusaamisen kohteeksi. Ei olisi saanut sanoa, että hänellä on itseluottamusvajetta, vaikka se oli totta.
Samaten Miinan Heikkiä ei olisi saanut arvostella vähättelevästä "huumorista" ja iskuista vyön alle. Hänetkin oli kuulemma otettu arvostelun maalitauluksi.
Eiköhän kyse ole siitä, että osa palstalaisista ei kestä mitään poikkipuolista sanaa sitä osallistujaa vastaan, johon itse samastuu vahvimmin. Tai jollaisen itse haluaisi puolisokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pottunenä ei ole miesten mielestä kaunis tai seksikäs.[/quote
Miten voit sanoa kaikkien miesten puolesta?
Mielestäni Emma on söpö. Harmi, että hermostuksissaan puhui häissä harkitsemattomasti ja juuri niitä pätkiä oli leikattu hääjaksoon. :/ Tuomas oli kärsivällinen, mutta olisi hän voinut kannustaa Emmaa kehumalla vähän.
Kati on minusta Emmaa ärsyttävämpi. Emma tuntuu aidolta luonnonlapselta hyvässä ja pahassa, Katin käytöksessä on hieman roolin makua kikatteluineen. Kati on kuitenkin jo noin kolmekymppinen. Emman käytös selittyy paljon iällä ja kokemattomuudella sekä epävarmuudella.
Olin itse nuorempana vähän samanlainen. Nyt olen 33 ja paljon itsevarmempi sekä harkitsevaisempi.
Sikäli jännitys ja töksäyttelevä käytös on harmi, että silloin luo helposti toiselle itsestään todellisuutta huonomman ensivaikutelman itsestään. Esim. Olin kerran treffeillä yhden miehen kanssa ensi kertaa. Olimme viestitelleet sitä ennen hieman netissä. Kun näin miehen, päivittelin, että "ootpa sä pitkä!" Hän oli yli 2-metrinen eli poikkeuksellisen pitkä. Minulle pituuskommentti oli kehu ja tarkoitin sen positiiviseksi. Tämä mies kuitenkin myöhemmin mainitsi, että häntä harmitti se kommenttini. Pituus oli hänelle arka asia, koska oli ikänsä kuullut päivittelyä siitä. Meidän suhde jäi lyhyeen tapailuun.
Kuten joku kirjoittikin, niin Emmaa haukutaan vaan hääjakson käyttäytymisen ja tyylin takia. Ja kun jonkun käytöksestä ei pidetä, niin helppo alkaa ruotia ulkonäköä ja mennä henkilökohtaisuuksiin. Toivottavasti tulevissa jaksoissa näytetään Emmaa positiivisemmassa valossa, silloin ulkonäköön kohdistuva arvostelu myöskin loppuu tai ainakin vähenee huomattavasti. Kukaan osallistujista ei ole toistaan rumempi/kauniimpi, ihan tavallisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Kuten joku kirjoittikin, niin Emmaa haukutaan vaan hääjakson käyttäytymisen ja tyylin takia. Ja kun jonkun käytöksestä ei pidetä, niin helppo alkaa ruotia ulkonäköä ja mennä henkilökohtaisuuksiin. Toivottavasti tulevissa jaksoissa näytetään Emmaa positiivisemmassa valossa, silloin ulkonäköön kohdistuva arvostelu myöskin loppuu tai ainakin vähenee huomattavasti. Kukaan osallistujista ei ole toistaan rumempi/kauniimpi, ihan tavallisia ihmisiä.
Ja pitää myös muistaa, että tosi-tv -ohjelmissa osallistujille luodaan tietynlaiset roolit, joita sitten korostetaan leikkaamalla lopulliseen ohjelmaan sellaisia kohtauksia, joissa tämä roolinmukainen käytös korostuu.
Hääpäivä on pitkä päivä, ja varmasti Emma on suurimmaksi osaksi käyttäytynyt ihan hyvin, mutta hänen kohdallaan on vaan leikattu muusta materiaalista nämä pahimmat töksäyttelyt, jotta saadaan ihmiset keskustelemaan ohjelmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silmälaseista vielä. Miksi ihmeessä se pitäisi vaihtaa pois? Tunnen monta morsianta, jotka pitivät laseja sekä arkena että häissään, eikä kukaan ole muuta vaatinut. Miksi Emman olisi pitänyt niin tehdä? Sitä paitsi emme tiedä, ovatko hänen silmänsä niin allergiset, etteivät piilolasit ole edes vaihtoehto, heitäkin on.
Kuinka moni mies kiinnittää edes huomiota morsiamen kenkiin? Eikös asialla ole väliä vain, jos morsian polkaisee sulhasta jalalle ja silloin tennarin luulisi olevan juuri se kenkä, joka joka sulho toivoo jalkaansa osuvan (sattuu vähemmän)...?
Tarantellat, skorpionit, käärmeet, tietyt koirarodut olisi suuri turn off. Samoin pitkä parta, kimeä ääni, minua lyhyempi (onneksi se ei ole vaikeaa, kun 99.9% on pidempiä), rikostuomiot, tatuoinnit kasvoissa. En myöskään voisi jakaa elämääni ihmisen kanssa, joka käyttää huumeita, tupakoi (astma) tai tarvitsee kunnon kännit useita kertoja viikossa.
Uskoisin, että asiantuntijat ovat pohtineet jokaista paria tarkkaan. Olisi hyvä, jos jokainen pari saisi asiantuntijoiden kanssa sellaisen tapaamisen, jossa he kävisivät läpi ne asiat, joiden perusteella heidät matchattiin ja kuulisivat myös niistä asioista, jotka voivat olla parin haasteet. Ehkä niin tehdäänkin, kun kaikkea ei näytetä. Välillä vain tulee sellainen fiilis, että ohjelmassa katsojat kuulevat asioita pareista, joita parit saavat tietää, kun ohjelmaa katsovat.
Huvittavaa miten voimakasta vihaa tatuoinnit erityisesti naisella tuntuu nykyään herättävän. Ihan kuin oltaisiin palattu jonnekin 50-luvulle. Ymmärrän kyllä, että moni ei niistä pidä. Ok! En silti tajua miksi moni tuntuu pitävän niitä suorastaan henkilökohtaisena loukkauksena. ”Miksi ihimeessä pitää mennä itseään töhrimään!!!!!!!11” No shokkivau, ihmiset ovat erilaisia. Olen tatuoitu nainen. Mieheni on tatuoitu mies. Se on meidän juttumme. Meille on ihan ok että muut tekevät valintoja jotka meidän mielestä ovat epäesteettisiä. Ei ahdista yhtään.
Niin tai näin, ohjelmaa on toki tarkoituskin puida mutta Emman ulkonäön arvostelu nenien ja tatuointien ruotimisineen on kyllä naurettavan alhaista. Miettikääpä jos ennestään epävarma nuori nainen lukee näitä kommentteja. Jotain rajaa nyt. Jos Emmalla oli hääetiketti hakusessa niin teiltä on kyllä tavalliset käytöstavat vähintään yhtä pahasti kateissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kun ihmetellä tätä ilkeilyn ja tahallisen satuttamisen määrää tässä ketjussa. On otettu yksi uhri ja hänestä keksitään mitä ihmeellisimpiä virheitä.
Kertoo vain ja ainoastaan siitä, että näillä anonyymeillä kirjoittajilla ei ole itsellään kaikki kohdillaan. Täytyy olla aika paha olla, jos tv-sarjan parin jakson pohjalta täytyy saivarrella tuntemattomasta nuoresta naisesta kaikkea mahdollista.
Vähän veikkaan, että nämä samat "kritisoijat" ovat sädekehät kiiltäen kilvan puolustamassa kiusattuja ja paheksuvat syvästi koulukiusaajia. Eivät näe, että tämä kimpassa yhden henkilön ulkonäön, nenän ja tennareiden haukkuminen on täysin samaa kiusaamista kuin ala-asteen räkänokkien ilkeä touhu. Valitaan yksi kohde ja hyökätään sitten kaikki yhdessä sen kimppuun. Tuntuu, että täällä on käynnissä oikein kisa, kuka osaa sanoa ilkeimmän kommentin.
Järkyttävää käytöstä teiltä aikuiset ihmiset! Annatteko mammat lastennekin puhua noin toisille lapsille? Ettekö katsoneet jaksoa, kun Emma puhui jotenkin että ei ole kovin kaunis mutta toivottavasti kelpaa. Siis söpö nuori nainen ja noin epävarma, ja täällä te vaan heitätte bensaa liekkeihin.
Emma, olet ihana ja omalaatuinen, etkä todellakaan ansaitse näitä kommentteja mitä täällä viljellään! Uskalla olla oma itsesi, olet kaunis ja sinä kelpaat <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epävarma, mutta ei söpö. Hyvä ihminen todennäköisesti, mutta ei täydellinen. Toivottavasti löytää vielä miehensä. 4. Jakson teaserin perusteella Emman ja Tuomaksen välillä oli jopa hymyä kun pesivät astioita. Kuinka pitkälle se jatkuu selviää sitten viimeisessä jaksossa.
Vierailija kirjoitti:
Pääasiassa käytän silmälaseja, mutta tietyissä tilanteissa piilareita. Häät ovat sellainen tilanne. En olisi voinut olla tärkeänä päivänä, milloin halusin olla kauniina, arkiset silmälasit naamalla. Ei olisi passannut kokonaisuuteen. Silmämeikki on myös haasteellinen tehdä, jos on rillit. Ja kyllä nykyään on niin ohuita piilareita, että pystyy päivän pitämään. Eli Emman tilalla olisin käyttänyt piilareita ja tehnyt hiuksille jotain.
Kaikki eivät pysty pitämään piilolinssejä esim. sarveiskalvon rakennepoikkeavuuden, silmä- tai yleissairauksien tai lääkitysten takia, ei edes puolta päivää. Tai saavat äkäisen reaktion, jos väkisin pitävät, näyttävät sitten turvonneilta ja itkuisilta, näkökyky on heikko ja meikistä on turha haaveillakaan. Silmälasit eivät ole kauneusvirhe kaikkien mielestä. Mikä tässä on vaikea ymmärtää, että kukin tekee tavallaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä muuten, miten monella kaudella lemmikit ovat herättäneet suuria tunteita, eikä aina hyvään suuntaan. Mistä mahtaa johtua, että toisen lemmikki (esim. koira) voi olla epämiellyttävä asia? Kyselläänköhän hakijoilta mahdolliset allergiat tai "voisitko seurustella ihmisen kanssa, jolla on koira?"
Kyllähän se voi johtua monestakin syystä. Itselläni on koirapelkoa, ja minusta on epämiellyttävää olla lähikontaktissa koirien kanssa. Usein koiranomistajan luo mennessä se tarkoittaa sitä, että täytyy päästää koira haistelemaan itseään, joskus koira hyppii vasten, joskus nuolaisee kättä. Minulle olisi vaan todella stressaavaa joutua viettämään koko päivä ja etenkin yö samassa asunnossa koiran kanssa. Olen silloin jatkuvassa jännitystilassa. Ja suoranainen painajainen olisi koiranomistaja, joka on totuttanut koiran nukkumaan samassa huoneessa tai jopa samassa sängyssä.
Jos ihan parisuhdetta mietitään, niin kyllähän tarkoitus olisi löytää kumppani, jonka kanssa elämäntavat osuvat yksiin, ja jonka kanssa olisi mahdollista viettää aikaa mukavasti, ehkä asuakin yhdessä. Ja kaikki eivät halua asua yhdessä koiran kanssa, ja tuskinpa ne koiranomistajatkaan haluavat ensisijassa sellaista kumppania, jonka vuoksi pitäisi luopua koirasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä muuten, miten monella kaudella lemmikit ovat herättäneet suuria tunteita, eikä aina hyvään suuntaan. Mistä mahtaa johtua, että toisen lemmikki (esim. koira) voi olla epämiellyttävä asia? Kyselläänköhän hakijoilta mahdolliset allergiat tai "voisitko seurustella ihmisen kanssa, jolla on koira?"
Kyllähän se voi johtua monestakin syystä. Itselläni on koirapelkoa, ja minusta on epämiellyttävää olla lähikontaktissa koirien kanssa. Usein koiranomistajan luo mennessä se tarkoittaa sitä, että täytyy päästää koira haistelemaan itseään, joskus koira hyppii vasten, joskus nuolaisee kättä. Minulle olisi vaan todella stressaavaa joutua viettämään koko päivä ja etenkin yö samassa asunnossa koiran kanssa. Olen silloin jatkuvassa jännitystilassa. Ja suoranainen painajainen olisi koiranomistaja, joka on totuttanut koiran nukkumaan samassa huoneessa tai jopa samassa sängyssä.
Jos ihan parisuhdetta mietitään, niin kyllähän tarkoitus olisi löytää kumppani, jonka kanssa elämäntavat osuvat yksiin, ja jonka kanssa olisi mahdollista viettää aikaa mukavasti, ehkä asuakin yhdessä. Ja kaikki eivät halua asua yhdessä koiran kanssa, ja tuskinpa ne koiranomistajatkaan haluavat ensisijassa sellaista kumppania, jonka vuoksi pitäisi luopua koirasta.
Koirapelon ymmärrän. Jotkut koirien ja muiden eläinten vieroksujat saattavat myös olla patalaiskoja: mitään vaivaa ei haluta nähdä. MInulle tällainen ei kissoja eikä koiria -tyyppi miehenä on täydellinen turn off. Onneksi olen tajunnut, että sellaisiakin ihmisiä on. Mutta kuten sanottu: koirapelko on eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä muuten, miten monella kaudella lemmikit ovat herättäneet suuria tunteita, eikä aina hyvään suuntaan. Mistä mahtaa johtua, että toisen lemmikki (esim. koira) voi olla epämiellyttävä asia? Kyselläänköhän hakijoilta mahdolliset allergiat tai "voisitko seurustella ihmisen kanssa, jolla on koira?"
Kyllähän se voi johtua monestakin syystä. Itselläni on koirapelkoa, ja minusta on epämiellyttävää olla lähikontaktissa koirien kanssa. Usein koiranomistajan luo mennessä se tarkoittaa sitä, että täytyy päästää koira haistelemaan itseään, joskus koira hyppii vasten, joskus nuolaisee kättä. Minulle olisi vaan todella stressaavaa joutua viettämään koko päivä ja etenkin yö samassa asunnossa koiran kanssa. Olen silloin jatkuvassa jännitystilassa. Ja suoranainen painajainen olisi koiranomistaja, joka on totuttanut koiran nukkumaan samassa huoneessa tai jopa samassa sängyssä.
Jos ihan parisuhdetta mietitään, niin kyllähän tarkoitus olisi löytää kumppani, jonka kanssa elämäntavat osuvat yksiin, ja jonka kanssa olisi mahdollista viettää aikaa mukavasti, ehkä asuakin yhdessä. Ja kaikki eivät halua asua yhdessä koiran kanssa, ja tuskinpa ne koiranomistajatkaan haluavat ensisijassa sellaista kumppania, jonka vuoksi pitäisi luopua koirasta.
Koirapelon ymmärrän. Jotkut koirien ja muiden eläinten vieroksujat saattavat myös olla patalaiskoja: mitään vaivaa ei haluta nähdä. MInulle tällainen ei kissoja eikä koiria -tyyppi miehenä on täydellinen turn off. Onneksi olen tajunnut, että sellaisiakin ihmisiä on. Mutta kuten sanottu: koirapelko on eri asia.
Mitä tarkoitat, ettei haluta nähdä mitään vaivaa? Kissat ja koirat ovat nimenomaan niitä lemmikkejä, jotka vaativat valtavasti harrastuneisuutta, koirat varsinkin, joita täytyy lenkittää ulkona. Kaikki eivät vaan halua, että elämä alkaa pyöriä koiran ehdoilla. Myös matkustaminen voi olla vaikeaa, jos ei hoitopaikkaa ole. Kissa tai koira myös usein tarkoittaa sitä, että lemmikin kanssa pitää olla kosketuksissa, ja niistä lähtee karvaa. Kyllä minusta on ihan fiksua, että jos jollekin tällaisen lemmikit eivät ole ehdottomasti kiva juttu, niin mieluummin laitetaan tiukka "ei" kuin joku että yritetään vaivaa nähden sopeutua ja tottua. Ei siitä luultavasti mitään tule. Usein lemmikkikodeissa myös on lemmikeihin liittyvää hajua, ja ymmärrettävää, ettei tämä kaikkia miellytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä muuten, miten monella kaudella lemmikit ovat herättäneet suuria tunteita, eikä aina hyvään suuntaan. Mistä mahtaa johtua, että toisen lemmikki (esim. koira) voi olla epämiellyttävä asia? Kyselläänköhän hakijoilta mahdolliset allergiat tai "voisitko seurustella ihmisen kanssa, jolla on koira?"
Kyllähän se voi johtua monestakin syystä. Itselläni on koirapelkoa, ja minusta on epämiellyttävää olla lähikontaktissa koirien kanssa. Usein koiranomistajan luo mennessä se tarkoittaa sitä, että täytyy päästää koira haistelemaan itseään, joskus koira hyppii vasten, joskus nuolaisee kättä. Minulle olisi vaan todella stressaavaa joutua viettämään koko päivä ja etenkin yö samassa asunnossa koiran kanssa. Olen silloin jatkuvassa jännitystilassa. Ja suoranainen painajainen olisi koiranomistaja, joka on totuttanut koiran nukkumaan samassa huoneessa tai jopa samassa sängyssä.
Jos ihan parisuhdetta mietitään, niin kyllähän tarkoitus olisi löytää kumppani, jonka kanssa elämäntavat osuvat yksiin, ja jonka kanssa olisi mahdollista viettää aikaa mukavasti, ehkä asuakin yhdessä. Ja kaikki eivät halua asua yhdessä koiran kanssa, ja tuskinpa ne koiranomistajatkaan haluavat ensisijassa sellaista kumppania, jonka vuoksi pitäisi luopua koirasta.
Koirapelon ymmärrän. Jotkut koirien ja muiden eläinten vieroksujat saattavat myös olla patalaiskoja: mitään vaivaa ei haluta nähdä. MInulle tällainen ei kissoja eikä koiria -tyyppi miehenä on täydellinen turn off. Onneksi olen tajunnut, että sellaisiakin ihmisiä on. Mutta kuten sanottu: koirapelko on eri asia.
Joo, sama täällä. Olen huomannut, että kaikki koirienvihaajat/eläintenvihaajat, joita olen tavannut, ovat olleet jotenkin epäsosiaalisia ja epäempaattisia ihmisiä, joiden kanssa en muutenkaan haluaisi olla tekemisissä. Joillakin on myös todella outo ajattelutapa eläimistä, että ne ovat vain "omaisuutta" tai kuin jotain koneita, jotka voi vaan laittaa toiseen huoneeseen ja kohdella kylmästi. Minun koirani ovat perheenjäseniä, jotka eivät todellakaan mene piiloon minnekään siksi että joku tulee käymään. Sillä asenteella että "koirat asuvat täällä, sinä et" joten jos ei koiria kestä niin ei pidä tulla kyläänkään. Eipä ole onneksi kukaan meidän koirista ikinä valittanut!
Ja onneksi itse löysin miehen joka rakastaa eläimiä yhtä paljon kuin minäkin. :) Vinkkinä muuten, että eläinten kanssa kasvaneet lapset ovat terveempiä ja sosiaalisempia kuin ilman eläinkontaktia olleet. Ei tule allergioita ja ihan tutkitusti koirakodin lapsilla on vähemmän sairasteluja, voitte vaikka googlettaa. Lapset myös rakastavat koirien kanssa touhuamista meillä ja oppivat vastuuntuntoa ja toisesta huolehtimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tommin ja kämppiksen välinen keskustelu oli kovin väkinäistä.
Toimiiko pelkkä kämppissuhde.. meinaan vaan että heti kyllä tulee mieleen voiskos olla muutakin välillä..
Ainakin näin naisena olisin aika skeptinen jos tuleva kumppanini sanois asuvansa naisen kanssa.. En tiedä miten mies olisi ottanut jos seurusteluaikana olisin sanonut asuvani miehen kanssa. Ainakin siinä olis voinut herätä kaikenlaista mieleen. No tässä formaatissa on aika selvää että on kyse pelkistä kämppiksistä.
Surullista, että vielä näin vanhanaikaista ja heteronormatiivista ajattelua tapaa.
Televisiokameran edessä keskustelun väkinäisyys ei kerro mitään suuntaan eikä toiseen ko suhteen laadusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä muuten, miten monella kaudella lemmikit ovat herättäneet suuria tunteita, eikä aina hyvään suuntaan. Mistä mahtaa johtua, että toisen lemmikki (esim. koira) voi olla epämiellyttävä asia? Kyselläänköhän hakijoilta mahdolliset allergiat tai "voisitko seurustella ihmisen kanssa, jolla on koira?"
Kyllähän se voi johtua monestakin syystä. Itselläni on koirapelkoa, ja minusta on epämiellyttävää olla lähikontaktissa koirien kanssa. Usein koiranomistajan luo mennessä se tarkoittaa sitä, että täytyy päästää koira haistelemaan itseään, joskus koira hyppii vasten, joskus nuolaisee kättä. Minulle olisi vaan todella stressaavaa joutua viettämään koko päivä ja etenkin yö samassa asunnossa koiran kanssa. Olen silloin jatkuvassa jännitystilassa. Ja suoranainen painajainen olisi koiranomistaja, joka on totuttanut koiran nukkumaan samassa huoneessa tai jopa samassa sängyssä.
Jos ihan parisuhdetta mietitään, niin kyllähän tarkoitus olisi löytää kumppani, jonka kanssa elämäntavat osuvat yksiin, ja jonka kanssa olisi mahdollista viettää aikaa mukavasti, ehkä asuakin yhdessä. Ja kaikki eivät halua asua yhdessä koiran kanssa, ja tuskinpa ne koiranomistajatkaan haluavat ensisijassa sellaista kumppania, jonka vuoksi pitäisi luopua koirasta.
Koirapelon ymmärrän. Jotkut koirien ja muiden eläinten vieroksujat saattavat myös olla patalaiskoja: mitään vaivaa ei haluta nähdä. MInulle tällainen ei kissoja eikä koiria -tyyppi miehenä on täydellinen turn off. Onneksi olen tajunnut, että sellaisiakin ihmisiä on. Mutta kuten sanottu: koirapelko on eri asia.
Mitä tarkoitat, ettei haluta nähdä mitään vaivaa? Kissat ja koirat ovat nimenomaan niitä lemmikkejä, jotka vaativat valtavasti harrastuneisuutta, koirat varsinkin, joita täytyy lenkittää ulkona. Kaikki eivät vaan halua, että elämä alkaa pyöriä koiran ehdoilla. Myös matkustaminen voi olla vaikeaa, jos ei hoitopaikkaa ole. Kissa tai koira myös usein tarkoittaa sitä, että lemmikin kanssa pitää olla kosketuksissa, ja niistä lähtee karvaa. Kyllä minusta on ihan fiksua, että jos jollekin tällaisen lemmikit eivät ole ehdottomasti kiva juttu, niin mieluummin laitetaan tiukka "ei" kuin joku että yritetään vaivaa nähden sopeutua ja tottua. Ei siitä luultavasti mitään tule. Usein lemmikkikodeissa myös on lemmikeihin liittyvää hajua, ja ymmärrettävää, ettei tämä kaikkia miellytä.[/quote
Juuri tätä tarkoitan. En oikein jaksa sympatiseerata ihmistä, jolle koiran lenkittäminen on jotain sellaista, johon hän ei mitenkään voi ryhtyä. Totta on, että kun lemmikkejä hankkii, ne sitovat, ja se kansalaisoikeus ja -velvollisuus eli matkustaminen tullee vaikeammaksi. Itselläni kun oli otukset, en edes halunnut matkustaa.
Mutta meitä on moneen junaan, ja eikö ole hyvä havaita tällainen asia, joka todellakin on turn off molemmin puolin? En ryhtyisi sopeuttamaan ketään kumppaniehdokastan eläinfaniksi.
Olen myös todennut, että eläinten aidot ystävät ovat empaattisempia ja luovempia kuin eläinten torjujat.
Jos minun olisi pitänyt valita eläimeni tai joku niitä dissaava mies, olisin tietenkin valinnut eläimet.
Ymmärrän kyllä, että osa ihmettelee, miksi Tommin ikäisellä miehellä on vielä kämppis. Se ei nimittäin ole Helsingissäkään mikään tavallinen tarina. Tiedän kyllä parikymppisiä opiskelijoita, joilla on kämppiksiä, mutta - myönnän - tuntemissani tapauksissa mies on homo ja nainen hetero tai sitten sisarukset jakavat kämpän. Tommi ei kyllä muutenkaan taida olla ihan perusjamppa, joten ehkä sekin vaikuttaa asiaan. Lähtökohtaisesti en ajattelisi, että heillä on ollut sutinaa, mutta yleisemmin kyllä tuossa iässä ihmisillä on ihan omat (vuokra)kodit, myös Helsingissä.
Tommin kohdalla selvästi joidenkin kohdalla kämppis voi olla turn off, mutta eiköhän se vela ole isompi asia, kun moni kuitenkin haaveilee lapsista. Tämä on asia, josta ei voi tehdä kompromissia, jos toisen kahta on ehdoton, sen varmasti asiantuntijatkin tietävät, joten Juudit varmasti ajattelee myös, ettei halua lapsia.
En ymmärrä tuota arkinen-kommentointia. Eri lasit näyttää olevan päässä kuin tummasankaiset arkilasit. Hiukset on laitettu jne. Ei kai kukaan kaikkien esteettistä silmää miellytä. Ainoa oikeasti ruma juttu tähän pariin liittyen on kommentointi täällä ketjussa. Tuomas näyttää kyllä nauravan Emman vitseille ja viihtyvän seurassa. Ihan hyvin voi olla aineksia pariksi jos arki rullaa. Ja mitä tulee siihen kommenttiin, ettei välttämättä olisi kiinnittänyt ensimmäisenä huomiota, mitäs sitten? Eikös se ole formaatissa ideana, että asiantuntijat löytää sopivan parin muut kuin ulkonäkötekijät edellä? Lisäksi muistelisin ykköskaudella Violan sanoneen Esasta jotain saman suuntaista, vaan eipä tarkoittanut heidän kohdallaan tuhoon tuomittua juttua.
Ketju on lukittu.
Hyvät perät ovat suhteellinen käsite. Itsellä on muhkeus tärkeää. Anne-Mari Miettinen. Siinä 10+