Oikeasti älykkäät ihmiset, miten havainnoitte maailmaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensalaisena voisin vastata suht yksinkertaisesti. Etsin ja koitan korjata ja pohtia syitä, en seurauksia.

Lasketaanko mensalaiseksi, jos on jäänyt jäsenyys hakematta, vaikka tulokset riittäisivät?

Ei tietenkään. Tuohan olisi mainiota, jos kuka vaan voisi ilmoittautua "mensalaiseksi" tehtyään lehdessä tai netissä olleen testin:D Varmaan yli puolet suomalaisista ilmoittaisi olevansa keskimääräistä älykkäämpiä mensalaisia.

Eiköhän tuo vastaaja tarkoittanut ihan virallista testiä, joka on eri asia kuin nettitestit. :)

No mitä tarkoitetaan tällä älykkyydellä? Ihan kiinnostaa tietää koska älykkyyden lajeja on niin monta.

Vierailija kirjoitti:

Moni ihminen kuvittelee olevansa älykkäämpi kun on.

Epäilemättä, mutta tarpeeksi älykkäät myös ymmärtävät, että Dunning-Krugerin käyrässä on myös se toinen ääripää, ei vain alku ja keskikohta. Älykkäillä on poikkeuksetta hyvät metakognitiiviset taidot. Älykäs tietää olevansa älykäs ja miten oma älykkyys suhteutuu ympärillä olevien ihmisten älykkyyteen. Sitä on mahdoton olla havaitsematta elämän jokaisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä, tuo ihminen sitä esille tai (useimmiten) ei.

On uuvuttavaa toistuvasti huomata ettei kaikki ymmärrä edes yksinkertaista elämää.

En sano että olisin viisas mutta viihdyn viisaampien seurassa sillä heillä on oikeasti jotain kerrottavaa mitä en tiedä tai asiat vain kiinnostaa. Kiinnostun viisaampien asioista vaikka pidän itseäni kasvatuksen myötä tyhmänä ja uskon että olen kasvanut vääränlaisessa ympäristössä. Perheessäni oli masentavaa varttua koska asiat mitä puhuttiin olivat tylsiä ja jopa noloja. Havainnon ihmisten eleitä, huomaan virheet sanoissa ja teksteissä, en jaksa lässyttää p****a, tylsistyn tavallisessa työssä ja mietin asioita monelta kannalta ja ratkon ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensalaisena voisin vastata suht yksinkertaisesti. Etsin ja koitan korjata ja pohtia syitä, en seurauksia.

Lasketaanko mensalaiseksi, jos on jäänyt jäsenyys hakematta, vaikka tulokset riittäisivät?

Ei tietenkään. Tuohan olisi mainiota, jos kuka vaan voisi ilmoittautua "mensalaiseksi" tehtyään lehdessä tai netissä olleen testin:D Varmaan yli puolet suomalaisista ilmoittaisi olevansa keskimääräistä älykkäämpiä mensalaisia.

Eiköhän tuo vastaaja tarkoittanut ihan virallista testiä, joka on eri asia kuin nettitestit. :)

Hän on siis käynyt tekemässä Mensan järjestämän testin, mutta ei ole rekisteröitynyt Mensan jäseneksi? Onko hän siis Mensan jäsen eli "mensalainen", kun ei ole Mensan jäsen? Siinäpä onkin pulma.... Jos hänenlaisiaan kutsuttaisiin vaikka "puolimensalaisiksi" tai "melkein mensalaisiksi", olisiko se hyvä?

Tein ton mensan testin ja sain 97, olisin kyllä tiennyt enemmänkin mutta loppui aika kesken.  Ihmeen hyvä tulos kuitenkin kun ottaa huomioon miten lahjakkaasti olen tuhonnut aivosoluja viinalla viimeiset parikymmentä vuotta.

Vierailija kirjoitti:

No mitä tarkoitetaan tällä älykkyydellä? Ihan kiinnostaa tietää koska älykkyyden lajeja on niin monta.

Varmaankin ihan yleisälykkyyttä eli nk. G-faktoria, jonka avulla ne monet ”älykkyyden lajit” eli taidot ja taipumuksetkin ovat parempia tai huonompia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on hyvin subjektiivinen asia ja kaikki kokevat älykkyyden eri tavalla, joten en tiedä minkälaista älykkyyttä ap tarkoittaa. Vastaan tähän silti, koska en ainakaan pidä itseäni täysin tollona :D

Olen todella hyvä lukemaan ihmisiä ja heidän tarkoitusperiään. En luota sokeasti mediaan, mistä paistaa toimittajien omat mielipiteet ja ideologiat, vaan kykenen kriittisesti arvioimaan eri lähteitä ja luomaan kuvan asioista niiden perusteella. Uskallan olla erimieltä muiden kanssa -myös aroista aiheista. Turhautuminen on päällimmäinen tunne, kun katson päättäjien jahkailua ja sitä, kuinka asiat hoidetaan väärin tai epätehokkaasti. Olen todella kiinnostunut oppimaan ja opiskelemaan koko ajan uusia asioita ja mielenkiinnon kohteeni ovat laajat laidasta laitaan. Olen kiinnostunut niin muodista ja kauneudesta, kuin tieteestä, historiasta, politiikasta ja taloudesta. Uskallan myös myöntää jos olen väärässä ja osaan nauraa itselleni.

Älykkyys on subjektiivinen vain heille joilla sitä ei objektiivisesti ole.

No kerropa sitten mitä objektiivinen älykkyys on?

Henkilökohtaisista mielipiteistä riippumatonta mitattavissa olevaa kognitiivista suorituskykyä.

Minut on kolme kertaa testattu parissa eri maassa parilla eri kielellä ja tulokset 135 , 140 ja 145 eli kai voin vastata ketjuun. En kuitenkaan koe olevani yhtään älykäs. Asiat ovat mielestäni niin kauhean monimutkaisia ja kaikesta aina selviää syvempiä tasoja, että en koe hallitsevani oikein mitään. En myöskään oikein usko tuollaisiin testeihin enkä koe olevani muita fiksumpi. Olen koettanut luopua kaikesta kunnianhimosta, elää hetkessä ja nauttia elämän pienistä asioista ja tehdä mahdollisimman paljon hyvää. Oikeastaan ainoa tavoite on olla itsekkäästi onnellinen. En ajattele mitään syvällisiä. Aika arkisia juttuja vaan.

Tämä on varmasti juuri oikea foorumi tutkia asiaa. Minulla on muutama huippuälykäs ystävä ja sen voin sanoa että av:lla he eivät pyöri, some ylipäänsä ei näytä kiinnostavan heitä lainkaan.

eikö mensa ja wais-testit ole samat joka maassa?

Kyllähän niissä tulos paranee hieman jos usein tekee. (tai sitten ei)

Hankalan ja monimutkaisen aikuistumisprosessin tuloksena en saanutkaan koko potentiaaliani käyttööni ja ajauduin keskitason asiakaspalveluammattiin. Päivittäin silmieni eteen levittäytyy ihmisyyden koko kirjo sekä todella monenlaisia päättelyketjuja, joita en ollenkaan väsy hämmästelemään. Tai ei, väsyn kyllä ja syvästi väsynkin. Havainnointikiintiö onkin totaalisen täynnä kun vapaa-aika alkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua aina huvittaa, kun älykkäät ihmiset kuvailevat itseään sanomalla, että eivät jaksa jauhaa p*skaa, vaan haluavat jutella syvällisiä, eikä siihen muista ole, halveksivat tempparin katselijoita,  jne. Minulla ei, vaikka erilaisten testien mukaan älykäs olenkin, ole mitään tälläisiä ongelmia. Minä pidän p*skan jauhamista kiinnostavana, sillä sieltä p*skan seasta kyllä nousee pinnalle ne elämän totuudet.

Tempparia katsovien kanssa saa erittäin mielenkiintoisia näkemyksiä parisuhteiden dynamiikasta, joita ei välttämättä Dostojevskin tuotantoa analysoimalla saisi.

Mitä maailman havainnointiin tulee, en osaa sanoa, millä tavalla se muuten eroaisi "vähemmän älykkäistä" kuin siten, että yhdistelen asioita todella nopeasti. Annan esimerkin: olimme vieraalla pikkupaikkakunnalla ajamassa, kun mieheni pysäytti auton bussipysäkille ottaakseen jotain takaluukusta. Sanoin, että hei älä tähän pysäytä, bussihan tulee tähän kohta. Mieheni on tottunut tämän kaltaiseen, joten mukisematta hän jatkoi matkaa ja bussi kaarsikin kohta pysäkille. Hän kysyi, että miten tällä kertaa? Sanoin, että näin edellisellä pysäkillä naisen odottamassa bussia ja ei täällä peräkylillä tulla pysäkille seisoskelemaan, vaan bussi todellakin tulee 5 min sisään ja ajaa pysäkkien välit reippaasti.

Tämä sama tapa havainnoida erilaisia pieniä asioita ja yhdistää ne kokonaisuudeksi on siis kenties vastaukseni aloittajan kysymykseen.

Se ei kuitenkaan ole tehnyt minusta ulkopuolista älykköä, joka ei  jaksa taviksia, vaan pikemminkin päinvastoin. Sen avulla ymmärrän myös toisten tapaa havainnoida paremmin, tunnetiloja ja tarpeita.

Siellä peräkylillä missä minä olen kotoisin, bussi saattaa tulla 5 min ennen aikataulun aikaa tai 40 minuuttia myöhemmin. Tietenkin huomiosi oli hyvä havainto ja vihje, mutta on ehkä luonnekysymys ottaako riskin joutua bussin häätämäksi pysäkiltä. Itse olisin tuossa tilanteessa ja omilla pohjatiedoillani ehkä kehottanut miestä toimimaan nopeasti, kun pysähtyy. Ellei muita, hyviä vaihtoehtoja pysähtymiseen olisi lähettyvillä runsaasti.

Niitä oli runsaasti. Bussipysäkille kaartaminen nyt vain tuntuu olevan monelle kuskille, myös miehelleni, jossain selkärangassa. Sen vuoksi en nähnyt syytä, omilla pohjatiedoillani ja siinä tilanteessa itse fyysisesti olevanana, ottaa riskiä siitä, että olemme pysäkillä bussin tukkeena. 

En siis pelännyt sitä, että bussi häätää meidät, vaan en halunnut haitata bussin ja bussissa olevien matkustajien matkaa, tai edes ottaa riskiä siitä, että näin teemme.

Luonnekysymys on myös se, haluaako aina ja joka paikassa päteä paremmilla, fiksummilla, älykkäämmillä ratkaisuilla kuin toisten tekemät ovat. Silloinkin, kun ei itse asiassa tiedä tilanteesta mitään.

Ihmettelen kuitenkin, mistä sinulla on ajatus, että peräkylillä ei tulla etuajassa pysäkille odottelemaan? Jos busseja tulee harvoin, niin sitä tärkeämpäähän se on ehtiä juuri siihen tiettyyn autoon ja riskeerata, että odottaa jopa hieman etuajassa, koska seuraavaa ei tule lyhyen ajan päästä.

Olen peräkyliltä kotoisin ja kuten havaittua, olin oikeassa. Näin peilistä bussin kaartavan pysäkille. Minä taas ihmettelen, mikä sinun tarpeesi on vängätä tätä asiaa = etkö todellakaan ymmärtänyt, että tarkoitus oli havainnollistaa sitä, miten erilaisista pienistä havainnoista koostetaan kokonaisuuksia ja rakennetaan syy/seuraussuhteita?

Sinun älykkyytesi taitaa olla kovin kognitiivista lajia, johon ei sisälly abstraktimmat asiat, kuten vertaukset ja metaforat.

Sinulle kun sanoo, että tyhjät tynnyrit kolisevat eniten, alat vänkäämään, että meillä ainakin tynnyrit on aina täysiä ja miten tynnyri voi kolista, heittikö sen muka joku jostakin.

Olit oikeassa, mutta olisi ollut myös aika todennäköistä, että bussi ei olisi tullut juuri sillä hetkellä vaan vaikka kaksi, kolme tai kymmenen minuuttia myöhemmin. Ehkä olit oikeassa sattumalta, tai ehkä tiesit että juuri tuolla päin Suomea (?) ihmiset ja bussit usein tosiaan käyttäytyvät mainitsemallasi tavalla. Jos bussi olisi ollut myöhässä, olisiko se ollut osoitus siitä, että et ole älykäs ja tarkka havainnoimaan? Silloinhan miehellä olisi ollut lopputuloksen perusteella oikeus jupista, että ihan hyvin olisitte voineet pysähtyä bussipysäkille. Kuulisin mielellään toisen esimerkin siitä, miten päättelykykysi on osunut oikeaan ja pelastanut tilanteen, koska itse ajattelen, että kertomassasi tilanteessa oli paljon kyse sattumasta.

Ehkä mies on sellainen, jonka seurassa on helppo tuntea itsensä älykkääksi, kun hän pitää suurena ihmeellisyytenä sitä, että kumppani ennusti bussin pysähtymisen bussipysäkille...

Äläs nyt. Tässähän on kovasti todistettu, että sellainen voi tapahtua vain sattumalta. Kenties tässä tosiaan ei olekaan kyse älykkyydestä, vaan suorastaan ennustamiskyvystä, joka on maailmassa paljon suurempi menestystekijä.

Nyt mammat alkavat kilvan todentaa, miten heillä on kyllä meedion parhaimmiston parhaat paperit.

Jos jotain, tämäkin ketju on näyttänyt että älykkääksi todettuja tai älykkääksi itseään mieltäviä on hyvin monenlaisia. Moni on esittänyt ADHD-henkisiä kuvailuja älykkyydestään - eli kuinka elämysmaailma olisi jatkuvaa havaintojen ja pohdintojen pursumista tajuntaan. En näe tällaista älykkyyden ydinolemuksena, vaan voisin kuvitella että tämä on enemmänkin se tapa, jolla hiukan ekstrovertti älykkö kokee maailmaa. Nykyisin tämä varmasti korostuu entisestään, koska informaatioyhteiskunta heikentää pitkällistä keskittymis- ja rauhoittumiskykyä.

Haluan tuoda introverssiin taipuvana sekä Mensan testirajat täyttävänä ketjuun toisenlaisen näkökannan. Elämääni kokonaisuudessaan kuvaa syvä tyyneyden tila, enkä hermostu juuri koskaan. Tiedän, että selviän melkolailla tilanteesta kuin tilanteesta, joten ei ole syytä turhaan murehtimiseen. Vaikka kaikki maallinen omaisuuteni otettaisiin pois, elämäni olisi Suomessa varsin mukavaa, koska nykyisillä tiedoillani pärjää modernissa yhteiskunnassa hyvin. Olin teini-iässä taipuvainen neuroottisuuteen, mutta havaittuani piirteen ilmaantumisen aloin vahvasti kontrolloimaan sitä.

Elämässä koen tärkeimmäksi ydinkysymyksi sen, miten voi kasvaa hyväksi ihmiseksi ja toisaalta elää hyvää elämää. Tämä on kasvattanut kiinnostusta filosofiaan, vaikka olen opiskellut aivan toisenlaista alaa. Hyvä elämä on lopulta paradoksi: vaikka lahjoittaisit koko omaisuutesi köyhille ja muuttaisit metsään, köyhyys tai ilmastonmuutos ei ratkeaisi. Tärkeää on tehdä sisäisiä kompromisseja, ja ymmärtää ihmisyyteen liittyvä perustavanlaatuinen vajavaisuus.

Arjessa suunnittelen paljon ja käytän nettiä tehokkaasti työkaluna. Vaikken ole kouluttautunut lääketieteellisesti tai lakimieheksi, pystyn usein esimerkiksi tekemään oikeita diagnooseja tai tulkitsemaan lakipykäliä. Sen, mihin itselläni menee tuntikausia, pystyisi ammattilainen tekemään kymmenissä minuuteissa - mutta lopputulos on tärkein. Välillä ihmettelen, miten vähälahjaisemmat ylipäätään pärjäävät tässä maailmassa, kun tuntuu että yksinkertaisenkin asian tekeminen "oikein" on yllättävän monimutkaista. Välillä taas koen huonoa omaatuntoa siitä, ettei useimmilla ole vastaavia valmiuksia tässä maailmassa pärjäämiseen.

Lopuksi haluaisin myös alleviivata sitä, etten pidä älykkyyden korostamisesta hyvässä tai huonossa. Omasta Mensa-testistäni tietää oikeassa elämässä vain puolisoni. Testit läpäiseville (ja siitä ylipistyville) ja testit läpäisemättömille (ja siitä masentuville) on tärkeä ymmärtää, että testeissä tutkitaan varsin rajattua skaalaa inhimillisestä potentiaalista. Tulos korreloi jollain tasolla todellisen kyvykkyyden kanssa, mutta ei ole mikään todiste supersankariudesta, eikä myöskään tuomio osaamattomuudesta. Ahkeruudella ja empatialla on mielestäni elämässä paljon suurempi osa. Huomiona myös, ettei Mensa mittaa älykkyyttä nykyisin yli 135:n, joten sitä suurempia pistemääriä julistavat ovat saaneet tuloksensa puutteellisesti kalibroidusta testistä, eikä numero täten ole merkityksellinen. Yli 135 meinaa yli 3,5 keskihajontaa, mitä kauemmas älykkyyden mittaaminen on hyvin haasteellista. Tällä alueella data on puutteellista, eikä ihmisten älykkyyttä pysty erottelemaan merkityksellisesti tällaisella tilastoihin perustuvalla mittarilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua aina huvittaa, kun älykkäät ihmiset kuvailevat itseään sanomalla, että eivät jaksa jauhaa p*skaa, vaan haluavat jutella syvällisiä, eikä siihen muista ole, halveksivat tempparin katselijoita,  jne. Minulla ei, vaikka erilaisten testien mukaan älykäs olenkin, ole mitään tälläisiä ongelmia. Minä pidän p*skan jauhamista kiinnostavana, sillä sieltä p*skan seasta kyllä nousee pinnalle ne elämän totuudet.

Tempparia katsovien kanssa saa erittäin mielenkiintoisia näkemyksiä parisuhteiden dynamiikasta, joita ei välttämättä Dostojevskin tuotantoa analysoimalla saisi.

Mitä maailman havainnointiin tulee, en osaa sanoa, millä tavalla se muuten eroaisi "vähemmän älykkäistä" kuin siten, että yhdistelen asioita todella nopeasti. Annan esimerkin: olimme vieraalla pikkupaikkakunnalla ajamassa, kun mieheni pysäytti auton bussipysäkille ottaakseen jotain takaluukusta. Sanoin, että hei älä tähän pysäytä, bussihan tulee tähän kohta. Mieheni on tottunut tämän kaltaiseen, joten mukisematta hän jatkoi matkaa ja bussi kaarsikin kohta pysäkille. Hän kysyi, että miten tällä kertaa? Sanoin, että näin edellisellä pysäkillä naisen odottamassa bussia ja ei täällä peräkylillä tulla pysäkille seisoskelemaan, vaan bussi todellakin tulee 5 min sisään ja ajaa pysäkkien välit reippaasti.

Tämä sama tapa havainnoida erilaisia pieniä asioita ja yhdistää ne kokonaisuudeksi on siis kenties vastaukseni aloittajan kysymykseen.

Se ei kuitenkaan ole tehnyt minusta ulkopuolista älykköä, joka ei  jaksa taviksia, vaan pikemminkin päinvastoin. Sen avulla ymmärrän myös toisten tapaa havainnoida paremmin, tunnetiloja ja tarpeita.

Siellä peräkylillä missä minä olen kotoisin, bussi saattaa tulla 5 min ennen aikataulun aikaa tai 40 minuuttia myöhemmin. Tietenkin huomiosi oli hyvä havainto ja vihje, mutta on ehkä luonnekysymys ottaako riskin joutua bussin häätämäksi pysäkiltä. Itse olisin tuossa tilanteessa ja omilla pohjatiedoillani ehkä kehottanut miestä toimimaan nopeasti, kun pysähtyy. Ellei muita, hyviä vaihtoehtoja pysähtymiseen olisi lähettyvillä runsaasti.

Niitä oli runsaasti. Bussipysäkille kaartaminen nyt vain tuntuu olevan monelle kuskille, myös miehelleni, jossain selkärangassa. Sen vuoksi en nähnyt syytä, omilla pohjatiedoillani ja siinä tilanteessa itse fyysisesti olevanana, ottaa riskiä siitä, että olemme pysäkillä bussin tukkeena. 

En siis pelännyt sitä, että bussi häätää meidät, vaan en halunnut haitata bussin ja bussissa olevien matkustajien matkaa, tai edes ottaa riskiä siitä, että näin teemme.

Luonnekysymys on myös se, haluaako aina ja joka paikassa päteä paremmilla, fiksummilla, älykkäämmillä ratkaisuilla kuin toisten tekemät ovat. Silloinkin, kun ei itse asiassa tiedä tilanteesta mitään.

Ihmettelen kuitenkin, mistä sinulla on ajatus, että peräkylillä ei tulla etuajassa pysäkille odottelemaan? Jos busseja tulee harvoin, niin sitä tärkeämpäähän se on ehtiä juuri siihen tiettyyn autoon ja riskeerata, että odottaa jopa hieman etuajassa, koska seuraavaa ei tule lyhyen ajan päästä.

Olen peräkyliltä kotoisin ja kuten havaittua, olin oikeassa. Näin peilistä bussin kaartavan pysäkille. Minä taas ihmettelen, mikä sinun tarpeesi on vängätä tätä asiaa = etkö todellakaan ymmärtänyt, että tarkoitus oli havainnollistaa sitä, miten erilaisista pienistä havainnoista koostetaan kokonaisuuksia ja rakennetaan syy/seuraussuhteita?

Sinun älykkyytesi taitaa olla kovin kognitiivista lajia, johon ei sisälly abstraktimmat asiat, kuten vertaukset ja metaforat.

Sinulle kun sanoo, että tyhjät tynnyrit kolisevat eniten, alat vänkäämään, että meillä ainakin tynnyrit on aina täysiä ja miten tynnyri voi kolista, heittikö sen muka joku jostakin.

Olit oikeassa, mutta olisi ollut myös aika todennäköistä, että bussi ei olisi tullut juuri sillä hetkellä vaan vaikka kaksi, kolme tai kymmenen minuuttia myöhemmin. Ehkä olit oikeassa sattumalta, tai ehkä tiesit että juuri tuolla päin Suomea (?) ihmiset ja bussit usein tosiaan käyttäytyvät mainitsemallasi tavalla. Jos bussi olisi ollut myöhässä, olisiko se ollut osoitus siitä, että et ole älykäs ja tarkka havainnoimaan? Silloinhan miehellä olisi ollut lopputuloksen perusteella oikeus jupista, että ihan hyvin olisitte voineet pysähtyä bussipysäkille. Kuulisin mielellään toisen esimerkin siitä, miten päättelykykysi on osunut oikeaan ja pelastanut tilanteen, koska itse ajattelen, että kertomassasi tilanteessa oli paljon kyse sattumasta.

Totta kai siinä oli myös sattumaa mukana, mutta idea oli oikea. Sinua pidän nipona, kun pidät tarpeellisena takertua asioihin, jotka ovat itsestäänselviä ja joita ei siksi olisi tarvetta mainita. Tuollainen on rasittavaa ja ärsyttävää.

Juuri näin. Minä pidän lisäksi sinua lukutaidottomana: otsikossa kysytään, miten te älykkäät ihmiset HAVAINNOITTE maailmaa. Siihen tuo kirjoittaja vastasi, kertoen, minkä näkee olevan erilaista tavassaan on mielestään erilaista.

Sinä vaikutat aika yksinkertaiselta, kun jäät tinkaamaan muka älykkäänä fiksummille selvää asiaa.

-eri-

Älykäs huomaa että muut ovat vähemmän älykkäitä, viisas suvaitsee sen ja tulee sen kanssa toimeen.

Älykäs huomaa että muut ovat vähemmän älykkäitä, viisas suvaitsee sen ja tulee sen kanssa toimeen.

Jää nihkeä olo kun jotkut sanovat "testaavansa" toisen älyä ja mukautuvat siihen, en tiedä, ehkä jossain määrin järkevää yleisesti etsiä yhteistä kosketuspintaa ihmisten kanssa, mutta muuten kuulostaa lähinnä vähän harhaiselta ja ylimieliseltä toiminnalta. Toisaalta ymmärrän, olen ollut varsinkin lapsena ja nuorena myöhemmin ajatellen helmiä sioille-tilanteissa, yritin mukautua paljon "alempaan" käytökseen ja etsiä itsestäni korjattavaa.

Äsken tehty mensan nettitesti 121, osan arvailin, en jaksanut miettiä (huippuälykäs varmaan "näkee" vastaukset) Ai niin, en olisi saanut vastata jos raja osallistumiseen oli 125. Lahjakkaaksi on kyllä kutsuttu.

Vierailija kirjoitti:

Jää nihkeä olo kun jotkut sanovat "testaavansa" toisen älyä ja mukautuvat siihen, en tiedä, ehkä jossain määrin järkevää yleisesti etsiä yhteistä kosketuspintaa ihmisten kanssa, mutta muuten kuulostaa lähinnä vähän harhaiselta ja ylimieliseltä toiminnalta. Toisaalta ymmärrän, olen ollut varsinkin lapsena ja nuorena myöhemmin ajatellen helmiä sioille-tilanteissa, yritin mukautua paljon "alempaan" käytökseen ja etsiä itsestäni korjattavaa.

Äsken tehty mensan nettitesti 121, osan arvailin, en jaksanut miettiä (huippuälykäs varmaan "näkee" vastaukset) Ai niin, en olisi saanut vastata jos raja osallistumiseen oli 125. Lahjakkaaksi on kyllä kutsuttu.

Ja sama juttu kun moni sanoo että hän toki itse vain havainnoi tätä palstaa jostain lintuperspektiivistä... :D