Lue keskustelun säännöt.
Asioita, mitä et tee, mutta lapsuudenkodissa oli "pakko" tehdä?
- Ruoka-aikojen täsmällisyys arkena ja lomalla. Päivällinen oli aina viideltä ja ruokana todennäköisesti perunaa jossain muodossa.
- Oli pakko saunoa keskiviikkoisin ja lauantaisin, illalla. Nykyään saunon, kun siltä tuntuu, vaikka sunnuntaiaamuna ja kolmen viikon välein.
- Oli pakko pestä ikkunat 2 kertaa vuodessa, jolloin vaihdettiin toiset verhot. Minä pesen ikkunat 1-2 v välein ja verhot vaihdan muutaman vuoden välein, jos haluan muutosta sisustukseen.
Ylipäätään siivoukseen liittyi kaikenlaisia pakkoja. Suursiivous kerran vuodessa, jolloin pestiin myös sauna, sisäkatot, seinät ja kaapitkin. Lattioiden pesu joka toinen viikko, viikkosiivous lauantaisin. En sano, etteikö näin olisi järkevää toimia, mutta se pakonmaisuus ahdisti ja ahdistaa vieläkin. Omassa elämässäni haluaisin säilyttää joustavuuden ja inspiroituneen toiminnan ja välttää ehdottomia pakkoja.
Kommentit (1175)
Jännää miten tärkeää toi mattojen tamppaus oli, joo oli sitä meilläkin, mutta rauhallisemmin. Asun nyt taloyhtiössä jossa on yli 100 kotia, pihalla matontamppausteline melkein ikkunani alla. Olen useimmiten aamupäivän kotona, jolloin ihmiset ilmeisesti siivoaa eniten. En ole kertaakaan tämän viiden vuoden aikana nähnyt tai kuullut mattojen tamppausta. Lapsille teline on hyvä kiipeilyteline, muuten täysin turha kapistus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki uusi, hieno ja hyvä säästettiin myöhempään, ei voinut ottaa heti käyttöön ja nauttia niistä tässä ja nyt, vaan aina joskus myöhemmin.
Nykyisin: joulupakettien ruokalahjat otetaan pöytään heti, ei ensijouluna (joulutee, kahvi, hillot , sinapit yms.) Uusi vaate tulee päälle nyt, ei puolen vuoden - vuoden kuluttua. Hajuvesi on käytössä päivittäin, sitä ei säästellä erityisiin hetkiin. Kerätyt sienet ruoaksi jo satokaudella, ei 2v. kuluttua pakkasesta kun maku on jo mennyt. Kallis ryppyvoide käyttöön heti ja koko kasvoille kaulasta hiusrajaan, siihenhän se on tarkoitettu, mutta äitini laittaa yhä ihan ihan vähän jonkun pahimman rypyn päälle kun pitäähän kallista voidetta käyttää säästeliäästi.
Kovin tuttua! Myös korut oli tarkoitettu Isoihin Juhliin, lähinnä häihin tai jos presidentti tulee vierailulle... Omia kultakorujani käytän lähes päivittäin, enkä niin hienoa korua omistakaan, ettei se arkeen sopisi. Juhliin päinvastoin laitan halvat ja näyttävät pukukorut, jotka ei arkikäytössä kestä.
Marjasavotta jätti jälkensä, enkä aikuisena enää ole kerännyt tai säilönyt talven varalle yhtään mitään. Sen, mitä ulkoillessani poimin, syön heti. Viinimarjat saa jäädä linnuille, mustikat, puolukat ja vadelmat metsään ja mansikat marjatiloille. Omenat käytetään heti piirakkaan ja ylimääräiset lahjoitetaan tai viedään tunkiolle. Puoliso poimi kerran ämpärillisen mustikoita ja odotti minun hoitavan puhdistuksen ja pakastuksen. Oli yhtä kamalaa hommaa kuin lapsenakin ja todellakin jäi viimeiseksi kerrakseni.
Iso viikkosiivous. Se kaamea päivä.
Itse teen vain pientä ylläpitosiivousta lähes päivittäin ja tarpeen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun lähdettiin autolla pidemmälle reissulle niin otettiin omat terveelliset eväät mukaan ja ne syötiin autossa tai hyvällä säällä kuselta haisevalla P-paikalla. Huoltoasemalla käytiin vain vessassa, mutta koskaan ei mitään ostettu. Lapsena tämä oli ihan kamalaa, kun ei edes lomareissuilla voinut pysähtyä huoltoasemalle syömään. Nykyään itsellä tapana jo etukäteen katsoa kartalta parhaita ruoka-/kahvipaikkoja ja pysähtyä niihin sitten syömään ja nauttimaan kunnolla matkasta.
Meillä oli ihan samanlaista. Nykyään on jo aikamoista luksusta pysähtyä vaikka aakkosasemalle syömään, kun vertaa lapsuuden automatkoihin. Tämä tiedoksi niille joita naurattaa ihmiset jotka syö abc:llä.
Ylipäätään ulkona syöminen oli jotain, mitä ei lapsena tehty koskaan. Minä syön perheeni kanssa ravintolassa lähes joka viikko, kesällä useamminkin ja koen tästä huonoa omaatuntoa, vaikka tapa on jatkunut 10 vuotta ja on jokaisen euron arvoinen. Kun voishan vaan keittää ne perunat ja lämmittää jauhelihakastikkeen ja raastaa siihen kylkeen porkkanaraastetta oman kasvimaan porkkanoista... Ymmärrän kyllä, että vanhemmillani ei ollut varaa moiseen, mutta miksei voitu ikinä koskaan syödä missään ulkona, ei edes grillillä. Olin teininä ihan pihalla pikaruokalassakin, kun ei mitään hajua, miten siellä kuuluu toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli just tuo sama, että seinät ja katto ja kaikki kaapit sisältä 1-2 kertaa vuodessa 😂 saunan pesu joka viikko. Ja kaapeissa on sitten vanhoja kalentereita yms roskaa joihin ei kosketa milloinkaan muuten kuin siivouspäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Lauantaiaamun raivosiivous seiskalta. Kiva herätä kolisteluun, imurin hurinaan ja kärttyisään äitiin. :(
Voisko joku tätä harrastava valaista mikä juttu tämä on? Sama kokemus itsellä. Voi luoja että vihasin sitä, ja tuntui että äitikin teki sitä sen takia, että vihasi meitä lapsia ja elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kevät-, kesä-, pääsiäis- ja joulumatot ja verhot, koristeet, tyynynpäälliset jne. En halua että kotini on joku teemapuisto.
Silittäminen. Silitän ehkä kerran vuodessa jonkun kauluspaidan tai mekon. Lapsena poltin sormeni silitysrautaan kun halusin laittaa jonkun t-paidan kouluun, mutta sitä ei oltu vielä silitetty. Ei käynyt mielessäkään että silittämätöntäkin vaatetta voi käyttää. Myös petivaatteet silitettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavaraa pakattiin jok'ikiselle pikkureissullekin auto aivan tupaten täyteen. Silloin harvoin kun lennettiin, niin aina ylipainoa matkatavaroissa. Oli pakollista varautua kaikkeen mahdolliseen kantamalla puoli omaisuutta mukana. Siis myös kun mentiin vaikka viikonlopuksi hotellilomalle!
Itse matkustan kaikki max. 2 viikon reissut käsimatkatavaroilla. Autoa en edes omista, joten kotimaan matkat myös junalla ja bussilla, mahdollisimman vähän matkatavaroita.
Kotona minulla on kyllä paljon tavaraa enkä ahdistu niistä vaan tykkään kyllä. Mutta en halua niitä mukanani raahata!
Vierailija kirjoitti:
Marjasavotta jätti jälkensä, enkä aikuisena enää ole kerännyt tai säilönyt talven varalle yhtään mitään. Sen, mitä ulkoillessani poimin, syön heti. Viinimarjat saa jäädä linnuille, mustikat, puolukat ja vadelmat metsään ja mansikat marjatiloille. Omenat käytetään heti piirakkaan ja ylimääräiset lahjoitetaan tai viedään tunkiolle. Puoliso poimi kerran ämpärillisen mustikoita ja odotti minun hoitavan puhdistuksen ja pakastuksen. Oli yhtä kamalaa hommaa kuin lapsenakin ja todellakin jäi viimeiseksi kerrakseni.
Sama juttu. Syön marjoja joka päivä ympäri vuoden, mutta ostan kesäaikaan tuoreet marjat torilta heti syötäviksi ja muuten käytän kaupan pakastemarjoja. Mitään en itse pakasta tai muuten säilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä sunnuntai-ideologiassa noudatettiin vielä raamatullista tapaa, että vuorokausi vaihtui illalla. Siis lauantai-iltana olisi pitänyt työt lopettaa. Loogisesti sitten kai sunnuntai-iltana olisi voitu työt taas aloittaa, koska sunnuntai oli ohi. En kuitenkaan koskaan testannut tätä hypoteesia.
Lauantain ehtookellot kuuluttavat pyhän alun. Siksi lauantaisaunassakin käytiin.
Kodin piti olla jatkuvasti tiptop ja Habitare kunnossa. Ennen tultiin kylään ovikelloa soittamalla.
Perunaa. Jokaisessa ruuassa perunaa. En ole ostanut koskaan kotiini perunoita enkä osta.
Sienimetsässä ja lakkasuolla vaan piti viihtyä.
Vain ja ainoastaan ruisleipää. Joka aterialla joka päivä.
Landella piti kokoajan olla tekevinään jotain eikä vahingossakaan saanut lomailla. Eihän se käy laatuun, että kesälomailijat makaa aurinkotuolilla, jos joku vaikka tulee yllättäen kyläilemään.
Imurointi joka päivä. Lattiat pyyhittiin kauttaaltaan kostealla joka lauantainen aamu. Mattojen tamppaus viikoittain. Pyykit mankeloitiin. Ikkunoiden pesu 2-3krt vuodessa. Pyykkituvasta ei sopinut tulla vähänkään ryppyisten petivaatteiden kanssa. Joku naapuri voisi vaikka nähdä, niin aijai.
Kylässä ei saanut kieltäytyä syömästä mitään mitä tarjottiin. Oli tarjolla sitten kinuskikakkua tai homejuustoparsakaalimuhennosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuossa saunomisessa mahtaa olla, meillä oli myös sauna aina keskiviikkona ja lauantaina. Omakotitalo, oma sauna. Olisi voinut lämmittää milloin vaan. Nyt minulla on oma omakotitalo ja oma sauna ja äitini jaksaa ihmetellä aina, jos mainitsen että saunomme vaikka sunnuntaina tai tiistaina. Se on vanhojen ihmisten mielestä jotenkin todella väärin.
Mummoni on kohta 90 ja muistisairas, joten hänelle tulee aina uutena järkytyksenä, jos soittelemme lauantaina ja kerron, ettemme aio tänään saunoa. Aina pitää keskustella ja perustella, miksi näin. Samoin jos vaikka sunnuntaina tulee puheeksi saunominen, hän luulee itse menneensä viikonpäivissä sekaisin. Nykyään vaan myötäilen saunakeskusteluissa, kun en halua häntä järkyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei vanhempien lasten tarvitse osallistua lasten- ja vauvanhoitoon
Tämän luulisi olevan itsestäänselvyys, mutta maalla tytöt joutuivat tätä tekemään. Miksi pitää tehdä niin paljon lapsia ettei jaksa niitä itse hoitaa?!!
Minulla on kaksi sisarusta, joista nuorempaa hoidin kesäisin täysipäiväisesti. Ettei se aina siitä ole kiinni, että lapsia olisi liikaa.
Omia lapsia ei ole ja tuo on yksi iso syy siihen. Kun se lapsenhoitovelvoite vihdoin opiskelemaan lähtiessä loppui, ainoa ajatus oli "ei ikinä enää".
Kaurapuuroa en syönyt kotoa muutettuani vuosiin, koska sitä oli lapsena/nuorena joka prkeleen aamu ja pakko oli syödä. Peruna oli myös pitkään pannassa samasta syystä. Nykyään syön taas molempia, mutten joka päivä, enkä edes joka viikko.
Säännölliset ruoka-ajat lensivät niinikään ikkunasta omaan tupaan siirryttyä. Lapsuudenkodissa syötiin aina tietyillä kellonlyömillä, pöytään oli pakko tulla ja syödä piti, oli nälkä tai ei. Ainoa poikkeus oli lauantai-ilta, jolloin jätskikipponsa sai tyhjentää Avaran luonnon ääressä olohuoneessa. Olen vasta viime vuosina siirtynyt sohvalta takaisin ruokapöydän ääreen syömään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain saunan jälkeen sai jäätelöä. Nyt syön milloin huvittaa.
Meillä oli limppari vain saunan jälkeen. Muuten sitten vain synttäreinä tms.
Kerran viikossa tai parissa olisi ihan hyvä ohjenuora nykyäänkin.
En enään ikinään syö kalakeittoa, tai silakkalaatikkoa. En myöskään pakottannut lapsiani. Munuaiskastike oli kanssa aivan hirveetä, haisikin pahalle. Maksaa en syö missään muodossa.
Puuliiterin täyttäminen.puutouhu on jatkunut tähän aikaan, mutta vähentynyt. -kiera-
en ikinä enää harventaisi porkkanamaata saati kasvattaisi, sekä lanttu -ja naurismaan harvennus möyhennys sekä metsäntaimien koulutusta.
Heinää mättäisi seipäälle ja haravoisi, muuta kun unissaan.
Ne maanantai herätykset, kun illalla ollut lavatansseissa.
Naapurien kanssa ei tavii olla joka päivä tekemisissä. Riittää kun kerran vuodessa.
Minulla on viisi (aikuista) lasta ja auta armias jos joku jollekin tärkeä puuttuu joulupöydästä :D
Pakollisia ovat pieni kinkku, Auran väkevä sinappi, lanttu/porkkana/maksalaatikko, punajuurisalaatti, savusiikaa, savusiikasalaatti, perunamuusi, jalostajan herneet, uunilohi. Lisäksi sitten muita alkuruokia ja salaatteja mutta noista tärkeistä ei tingitä