Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Asioita, mitä et tee, mutta lapsuudenkodissa oli "pakko" tehdä?
- Ruoka-aikojen täsmällisyys arkena ja lomalla. Päivällinen oli aina viideltä ja ruokana todennäköisesti perunaa jossain muodossa.
- Oli pakko saunoa keskiviikkoisin ja lauantaisin, illalla. Nykyään saunon, kun siltä tuntuu, vaikka sunnuntaiaamuna ja kolmen viikon välein.
- Oli pakko pestä ikkunat 2 kertaa vuodessa, jolloin vaihdettiin toiset verhot. Minä pesen ikkunat 1-2 v välein ja verhot vaihdan muutaman vuoden välein, jos haluan muutosta sisustukseen.
Ylipäätään siivoukseen liittyi kaikenlaisia pakkoja. Suursiivous kerran vuodessa, jolloin pestiin myös sauna, sisäkatot, seinät ja kaapitkin. Lattioiden pesu joka toinen viikko, viikkosiivous lauantaisin. En sano, etteikö näin olisi järkevää toimia, mutta se pakonmaisuus ahdisti ja ahdistaa vieläkin. Omassa elämässäni haluaisin säilyttää joustavuuden ja inspiroituneen toiminnan ja välttää ehdottomia pakkoja.
Kommentit (1175)
Vierailija kirjoitti:
Jos sitten joskus iltaisin ehti telkkaria katsomaan, niin senkin sai tehdä halveksuvan tuhahtelun säestämänä, koska laiskuuttahan sekin oli. Olisi varmaan pitänyt edes kutoa sukkaa samalla.
Tässä on varmaan taustalla se luterilainen, työtä ihannoiva kulttuuri.
Muistan, että edesmenneen isoäitini mielestä joutenolo oli syntiä ja suoranainen kauhistus. Ja muun muassa lukeminen ei ollut sopivaa, koska siinä ei hiki roiskunut, toisin sanoen, lukeminen on pelkkää joutenoloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki jouluruoat oli valmistettava lipeäkalaa myöten vaikka joukossa oli monia, joista kukaan ei tykännyt. Ei käynyt järkeen silloin eikä käy nytkään.
Tämä on kyllä niin tuttua varmaan monessa kodissa, että raivosiivoamisen ohessa väännetään pää märkänä jos jonkinlaista, perinteistä jouluruokaa. Joka armoton laatikko ja sössö on ihan pakko väkertää, perunoita(!!!!) on pakko keittää jne. jne. riippumatta siitä, maistuuko ne kenellekään.
Mikä ihmeen itu on vääntää noita jouluruokia, jos ketään ei kiinnosta niitä lapioida naamariin kuitenkaan??
Vierailija kirjoitti:
Se jatkuva sama virsi ja samat sanonnat siitä, kuinka vaarallista on olla laiska.
”Laiska töitään luettelee”.
”Ken ei töitä tee, sen ei syömänkään pidä”.
”Illan virkku, aamun torkku; se tapa talon hävittää”.
”Laiskan leipää ei pidä syödä”.
”Jää niinkuin luu laiskalle käteen”.
Ja sitten nämä ohjenuorat mielessä siivottiin, silitettiin, kontattiin kasvimaalla, pestiin, leivottiin, keitettiin, niin ettei ajatuksiinsa ehtinyt.
Jos sitten joskus iltaisin ehti telkkaria katsomaan, niin senkin sai tehdä halveksuvan tuhahtelun säestämänä, koska laiskuuttahan sekin oli. Olisi varmaan pitänyt edes kutoa sukkaa samalla.
Samanlaisessa opissa olen ollut, ja jotenkin on vielä selkärangassa nämä sananlaskut ja joskus vieläkin tunnen ahdistusta jos laiskottelen päivällä. Muistan senkin kerran, kun katsoin televisiosta elokuvan keskellä päivää, mikä syntinen nautinto se olikaan.
Vierailija kirjoitti:
Äiti pesi ja säästi jogurttipurkit ja muitakin tyhjiä elintarvikepakkauksia. Minä pistän ne muovi-, kartonki-, metalli- ja lasikeräykseen.
Mihin niitä jogurttipurkkeja käytettiin?
-Ns. "Joulu ei tule kuin pärsse hiessä tekemällä"-mentaliteetti, eli kaikki hässäkkä jää jouluaamuun ja sitten ollaan kireinä ja kiireisinä. Jouluaattona ei myöskään saanut enää mennä kauppaan.
-Aikaiset herätykset viikonloppuisin, vain koska "laiskana makaaminen on väärin".
-Jatkuva varuillaan oleminen josko jollain on paha päivä tai pitää tehdä x määrä kotitöitä ja heti.
-Yksityisyyden vähättely; toisten kaapeille ja laatikoille mennään, kirjeitä avataan.
-Pyhinä ei sovi tavata ketään tai pitää juhlia.
Kiitos mutta ei kiitos, ikinä enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Farkkujen/suorien housujen käyttäminen joka päivä. Meillä oli siis verkkarien käyttäminen kielletty siitä lähtien, kun meni ekalle luokalle. Vain liikuntatunneilla ja liikuntaharrastuksissa sai olla colleget päällä, muuten ei koskaan, ei vapaapäivänä, ei sairaana jne.
Miten teillä muuten pukeuduttiin? Vanhemmat siis?
Vielä 2000-luvun puolellakin on pakkosyötetty koulussa, t. 98 syntynyt. Ala-asteella jos oli pahaa ruokaa niin pelotti ja ahdisti jo edellisenä päivänä, että joudun jonkun tiukan opettajan kanssa samaan pöytään. Kyseiset opettajat eivät antaneet viedä ruokaa biojätteeseen, vaan laittoivat istumaan pöydässä niin pitkään että ruoka on syöty. Ruokailuun liittyi muitakin outoja sääntöjä, esimerkiksi jokaisen oli pakko juoda ensin lasi maitoa ennen kuin sai ottaa vettä (poikkeuksena ne joilla maitoallergia), ja erään opettajan oppilaat joutuivat näyttämään lautasta opettajalle ja kysymään, saako nousta pöydästä, ennen kuin saivat viedä astiat pois ja siirtyä välitunnille. Jos opettajan mielestä ei ollut syönyt tarpeeksi niin piti palata pöytään syömään lautasta tyhjemmäksi.
Kotoa tunnistan tuon raivosiivoamisen, koti- ja pihatyöt pitää tehdä reippaasti ja tosissaan. Isovanhemmat taas niitä ihmisiä, joille elämässä tärkeintä on työ, ettei kukaan vaan laiskaksi luule. Nykyään kun asun omillani siivoan silloin kun tuntuu hyvältä, ja koti pysyy sillä siistinä. Miksi aiheuttaisin väkisin itselleni pahaa mieltä ajattelemalla, että pakko siivota nyt kun on viikonpäivä x, vaikka ei yhtään tekisi mieli? Muutenkin otan siivoamisen rennommin, siivotessa voi samalla vaikka kuunnella musiikkia, mikä ei lapsuudenkodissa olisi tullut kuuloonkaan. Samoin lapsilla ei ollut yksityisyyttä ja äiti arvosteli sekä muiden painoa että omaansa. Tällaisia tapoja en halua siirtää omille lapsilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joulukinkun osto.
Tulen muistamaan vielä kuolinvuoteellanikin ne isän ostamat joulukinkut 1970- ja 1980-luvuilla. En tiedä, mikä juttu se silloin oli, kun niissä joulukinkuissa täytyi olla aina se ällöttävä ja jumalattoman paksu läskikerros päällä. Isäukko olikin perheessämme se ainut, joka sitä hiton läskiä söi. Me muut emme siitä paljoa perustaneet. Sitten myöhemmin, 1980-luvun lopulla isäukko oli ihan ärrinpurrin, kun kaupasta ei enää löytynytkään sitä hänen kriteerit täyttävää läskikerroskinkkua. Oli se jotain käsittämätöntä.
Onneksi sellaisia joulukinkkuja ei tuolla kaupoissa enää näy, mutta siltikään en kinkkua osta. En siitä niin välitä. Ennemmin kinkkusiivuja kilon paketti, niin ei tule jouluna vedettyä itteä sillä kinkulla sellaiseen hiton ähkyyn. Ei sitä tarvi olla kilotolkulla. Kilon paketti kinkkusiivuja riittää. Leivän päällä hyvä. Ei tarvi erikseen paistella tuntikaudet jotain kinkkua uunissa. Muutenkaan viitsi hirveästi joulun kanssa hössöttää, kun yksin elelee. Huvittaa kun monilla on hirveä hössötys sen joulun kanssa. Parin päivän takia se alkaa jo marraskuussa se helvetin hössötys. Menee siinä missä muutkin vuoden päivät.
Peruna! Liityn joukkoon. En ikinä itse keitä kuoripäällsiä perunoita. Syön kyllä muusia ja esim. ranskanperunoita.
En lähetä väkisin joulukortteja kaikille sukulaisille ja laske, että Pirkolta ei tullut viime jouluna, ei siis lähetetä Pirkolle. Joinain vuosina lähetän enemmän jos huvittaa, joinakin annan vain lähimmille.
Meillä ei onneksi juuri raivosiivottu. Äiti kyllä uskoo kiukkuisena siivoamiseen, tulee kuulemma nopeammin valmista. Itse taas siivoan mieluummin silloin kun on hyvä fiilis.
En myöskään tee mitään erillisiä joulu- tai muita vuodenaikasiivouksia.
En petaa sänkyä, jos ei tee mieli, eikä kukaan ole tulossa käymään.
Silitän vaatteita vain satunnaisesti.
En osta aina sitä minkä saa halvimmalla, vaan tarvittaessa säästän ja ostan sitten laadukasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joulukinkun osto.
Tulen muistamaan vielä kuolinvuoteellanikin ne isän ostamat joulukinkut 1970- ja 1980-luvuilla. En tiedä, mikä juttu se silloin oli, kun niissä joulukinkuissa täytyi olla aina se ällöttävä ja jumalattoman paksu läskikerros päällä. Isäukko olikin perheessämme se ainut, joka sitä hiton läskiä söi. Me muut emme siitä paljoa perustaneet. Sitten myöhemmin, 1980-luvun lopulla isäukko oli ihan ärrinpurrin, kun kaupasta ei enää löytynytkään sitä hänen kriteerit täyttävää läskikerroskinkkua. Oli se jotain käsittämätöntä.
Onneksi sellaisia joulukinkkuja ei tuolla kaupoissa enää näy, mutta siltikään en kinkkua osta. En siitä niin välitä. Ennemmin kinkkusiivuja kilon paketti, niin ei tule jouluna vedettyä itteä sillä kinkulla sellaiseen hiton ähkyyn. Ei sitä tarvi olla kilotolkulla. Kilon paketti kinkkusiivuja riittää. Leivän päällä hyvä. Ei tarvi erikseen paistella tuntikaudet jotain kinkkua uunissa. Muutenkaan viitsi hirveästi joulun kanssa hössöttää, kun yksin elelee. Huvittaa kun monilla on hirveä hössötys sen joulun kanssa. Parin päivän takia se alkaa jo marraskuussa se helvetin hössötys. Menee siinä missä muutkin vuoden päivät.
Se kinkku on varmaan jotain perua menneestä, kun köyhä kansa sai "arvokkaampaa" sapuskaa kerran vuodessa.
Nykyään kaikilla on kinkkua, muodossa tai toisessa lähes aina jääkaapissa, niin se kinkun "erikoisuudenviehätys" on hiukan karissut.
Vierailija kirjoitti:
Heinänseivästykseen en enää suostu ikinä vaikka se olisi kuinka nostalgista ja maalaisromanttista.
Missä nykyisin seivästetään heinää??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki jouluruoat oli valmistettava lipeäkalaa myöten vaikka joukossa oli monia, joista kukaan ei tykännyt. Ei käynyt järkeen silloin eikä käy nytkään.
Ainut, millä tuo voisi käydä järkeen, niin sillä että ne ruoat menisivät myyntiin tai ne tarjoiltaisi niille, jotka niitä tykkää syödä.
Vierailija kirjoitti:
Vielä 2000-luvun puolellakin on pakkosyötetty koulussa, t. 98 syntynyt. Ala-asteella jos oli pahaa ruokaa niin pelotti ja ahdisti jo edellisenä päivänä, että joudun jonkun tiukan opettajan kanssa samaan pöytään. Kyseiset opettajat eivät antaneet viedä ruokaa biojätteeseen, vaan laittoivat istumaan pöydässä niin pitkään että ruoka on syöty. Ruokailuun liittyi muitakin outoja sääntöjä, esimerkiksi jokaisen oli pakko juoda ensin lasi maitoa ennen kuin sai ottaa vettä (poikkeuksena ne joilla maitoallergia), ja erään opettajan oppilaat joutuivat näyttämään lautasta opettajalle ja kysymään, saako nousta pöydästä, ennen kuin saivat viedä astiat pois ja siirtyä välitunnille. Jos opettajan mielestä ei ollut syönyt tarpeeksi niin piti palata pöytään syömään lautasta tyhjemmäksi.
Kotoa tunnistan tuon raivosiivoamisen, koti- ja pihatyöt pitää tehdä reippaasti ja tosissaan. Isovanhemmat taas niitä ihmisiä, joille elämässä tärkeintä on työ, ettei kukaan vaan laiskaksi luule. Nykyään kun asun omillani siivoan silloin kun tuntuu hyvältä, ja koti pysyy sillä siistinä. Miksi aiheuttaisin väkisin itselleni pahaa mieltä ajattelemalla, että pakko siivota nyt kun on viikonpäivä x, vaikka ei yhtään tekisi mieli? Muutenkin otan siivoamisen rennommin, siivotessa voi samalla vaikka kuunnella musiikkia, mikä ei lapsuudenkodissa olisi tullut kuuloonkaan. Samoin lapsilla ei ollut yksityisyyttä ja äiti arvosteli sekä muiden painoa että omaansa. Tällaisia tapoja en halua siirtää omille lapsilleni.
Omaa ja lasten painoa kannattaa seurata, niin paljon näkee lihavia lapsia nykyään, kun vanhemmat eivät välitä tai uskalla kieltää lapselta herkkuja. Painosta voi myös huomauttaa jos näkee että läheinen syö jatkuvasti liian isoja annoksia tai liian usein, niin läheinen voi havahtua että niinpä syönkin ja tajuaa että sen takia paino nousee ja täytyy vähentää syömistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholin juonti lasten seurassa. Sitä tehtiin surutta ja tapeltiin kännissä, me lapset jouduttiin vaan olemaan mukana eikä yleensä saatu edes mehua tms. ja piti pönöttää jossain olohuoneessa kuuntelemassa aikuisten kännijorinoita. Itse olen sitä mieltä että lasten kanssa ei vedetä övereitä, alkoholia vaan kohtuudella ja aina pitää siitäkin huoli että lapsilla jotain ajanvietettä, eikä vaan raahata niitä mukaan kun ei ole lapsenvahtia.
Toisaalta alkoholi ei saisi olla myöskään tabu. Vanhempani olivat raivoraittiita, eikä alkoholista puhuttu. Tästä puhumattomuudesta johtuen sain käsityksen, että alkoholi on jotain hirveän väärää ja syntistä. Eikä edes ollut kyseessä vl-perhe... Teini-iässä näitä rajoja sitten tulikin koeteltua urakalla, vanhemmilta salassa totta kai. Olisin kuollut häpeästä, jos olisin jäänyt kiinni. Onneksi ei tapahtunut mitään, sillä en olisi voinut soittaa vanhempiani apuun. Jälkeen päin olen miettinyt, että ehkä he arvasivatkin, mutta eivät vaan koskaan sanoneet mitään, koska tabu mikä tabu.
Meilläkin alkoholi oli tabu. Vanhemmat ottivat alkumaljan jos juhlissa tarjottiin, mutta muuten ei koskaan mitään. Olin lentää selälleni, kun 19-vuotiaina mentiin poikaystävän vanhempien mökille viikonlopuksi ja poikaystävä antoi vanhemmilleen viinipullon ja juotiin se ruuan kanssa, niin kuin se olisi ihan normaalia.
Jos kaikille lapsille opetettaisiin että alkoholi on kakkaa ja elämä ilman sitä paljon parempaa niin muutamassa sukupolvessa moni asia muuttuisi.
Moni nykynuori on oppinutkin, että alkoholi on kakkaa ja siksi käyttävätkin mieluummin huumeita. Puhutaan, että nuoret ovat valistuneita ja fiksumpia kuin 1990-luvun nuoret, kun eivät käytä alkoholia läheskään niin paljoa eivätkä vedä joka viikonloppu hirveetä känniä päälle. Unohtuu niissä puheissa vaan se pikku juttu, että nuoret ovatkin siirtyneet alkoholista huumeisiin, joka selittää tuon alkoholin käytön laskun. Se ei ole sitten niin yhtään hyvä juttu.
Tämä nyt on mennyt tämmöiseksi, kun huumeisiin on alettu suhtautua aiempaa sallivammin jne. Jopa siinä määrin, että nykyisin on alettu kiivaasti puhumaan kannabiksen laillistamisesta. Nykyään pitäisi laillistaa kannabis ja sen jälkeen sitten varmaan kaikki muutkin huumeet, koska mitä ideaa on siinä, jos vain yksi huume laillistetaan. Voi voi. Kyllä näissä asioissa on menty oikein kunnolla harhaan.
Itse en oikein jaksa uskoa siihen, että huumeen laillistaminen muuttaisi jotenkin sen huumeen luonnetta sen suhteen, että mitä se käyttäjilleen aiheuttaa. Tästä johtuen niitä ei pidä mennä laillistamaan, koska sitten niiden käyttö räjähtää ja tulee paljon huumeriippuvaisia. Alkoholi on ollut laillinen huume jo iät ja ajat. Sen pitäisi ihmiselle yksin riittää päihtymistarkoitukseen. Eihän kannabiksen laillistamisen puolesta puhu muut kuin he, joiden sitä pitäisi saada vapaasti käyttää ja myydä.
Alkoholi on paskaa ja huumeet ovat vielä suurempaa paskaa. Pelkällä alkoholilla voi saada elämänsä aivan solmuun, että ei sen alkoholin kylkeen tarvita yhtään mitään muutakaan huumetta. Pelkkä alkoholi pitäisi ihmiselle riittää, mutta kun se ei nykyisin riitä. Muutamassa sukupolvessa tulee moni asia muuttumaan eikä hyvään suuntaan. Moni asia on muuttunut jo tässä yhdessä sukupolvessa.
Vierailija kirjoitti:
Vielä 2000-luvun puolellakin on pakkosyötetty koulussa, t. 98 syntynyt. Ala-asteella jos oli pahaa ruokaa niin pelotti ja ahdisti jo edellisenä päivänä, että joudun jonkun tiukan opettajan kanssa samaan pöytään. Kyseiset opettajat eivät antaneet viedä ruokaa biojätteeseen, vaan laittoivat istumaan pöydässä niin pitkään että ruoka on syöty. Ruokailuun liittyi muitakin outoja sääntöjä, esimerkiksi jokaisen oli pakko juoda ensin lasi maitoa ennen kuin sai ottaa vettä (poikkeuksena ne joilla maitoallergia), ja erään opettajan oppilaat joutuivat näyttämään lautasta opettajalle ja kysymään, saako nousta pöydästä, ennen kuin saivat viedä astiat pois ja siirtyä välitunnille. Jos opettajan mielestä ei ollut syönyt tarpeeksi niin piti palata pöytään syömään lautasta tyhjemmäksi.
Kotoa tunnistan tuon raivosiivoamisen, koti- ja pihatyöt pitää tehdä reippaasti ja tosissaan. Isovanhemmat taas niitä ihmisiä, joille elämässä tärkeintä on työ, ettei kukaan vaan laiskaksi luule. Nykyään kun asun omillani siivoan silloin kun tuntuu hyvältä, ja koti pysyy sillä siistinä. Miksi aiheuttaisin väkisin itselleni pahaa mieltä ajattelemalla, että pakko siivota nyt kun on viikonpäivä x, vaikka ei yhtään tekisi mieli? Muutenkin otan siivoamisen rennommin, siivotessa voi samalla vaikka kuunnella musiikkia, mikä ei lapsuudenkodissa olisi tullut kuuloonkaan. Samoin lapsilla ei ollut yksityisyyttä ja äiti arvosteli sekä muiden painoa että omaansa. Tällaisia tapoja en halua siirtää omille lapsilleni.
Ohis, mutta yhden ihmisen kämppää ei sotke ja asu kuin se yksi ihminen. Perhe on eri asia, yhteisö jossa muotoutuu järjestelmiä. Jos ja kun tekee työtä koko viikon työpaikan ja perheen hyväksi, on väsynyt ja siivous menee helposti raivoksi. Ilman raivoa ei kaikilla riitä energiaa, mutta työ menee helposti liiallisuuksiin.
Lapsia ei minun lapsuudessani kehuttu, etteivät ylpistyisi. Muistan hyvin sen riipivän tunteen, kun ei koskaan kelvannut. Tätä perinnettä en jatka omassa perheessäni.
Lapsia. Meillä oli pakko tehdä lapsia niin monta kuin niitä siunaantui jumalan armosta. Mulle ei tule, yhtään. Mies on onneksi on samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholin juonti lasten seurassa. Sitä tehtiin surutta ja tapeltiin kännissä, me lapset jouduttiin vaan olemaan mukana eikä yleensä saatu edes mehua tms. ja piti pönöttää jossain olohuoneessa kuuntelemassa aikuisten kännijorinoita. Itse olen sitä mieltä että lasten kanssa ei vedetä övereitä, alkoholia vaan kohtuudella ja aina pitää siitäkin huoli että lapsilla jotain ajanvietettä, eikä vaan raahata niitä mukaan kun ei ole lapsenvahtia.
Toisaalta alkoholi ei saisi olla myöskään tabu. Vanhempani olivat raivoraittiita, eikä alkoholista puhuttu. Tästä puhumattomuudesta johtuen sain käsityksen, että alkoholi on jotain hirveän väärää ja syntistä. Eikä edes ollut kyseessä vl-perhe... Teini-iässä näitä rajoja sitten tulikin koeteltua urakalla, vanhemmilta salassa totta kai. Olisin kuollut häpeästä, jos olisin jäänyt kiinni. Onneksi ei tapahtunut mitään, sillä en olisi voinut soittaa vanhempiani apuun. Jälkeen päin olen miettinyt, että ehkä he arvasivatkin, mutta eivät vaan koskaan sanoneet mitään, koska tabu mikä tabu.
Meilläkin alkoholi oli tabu. Vanhemmat ottivat alkumaljan jos juhlissa tarjottiin, mutta muuten ei koskaan mitään. Olin lentää selälleni, kun 19-vuotiaina mentiin poikaystävän vanhempien mökille viikonlopuksi ja poikaystävä antoi vanhemmilleen viinipullon ja juotiin se ruuan kanssa, niin kuin se olisi ihan normaalia.
Jos kaikille lapsille opetettaisiin että alkoholi on kakkaa ja elämä ilman sitä paljon parempaa niin muutamassa sukupolvessa moni asia muuttuisi.
Moni nykynuori on oppinutkin, että alkoholi on kakkaa ja siksi käyttävätkin mieluummin huumeita. Puhutaan, että nuoret ovat valistuneita ja fiksumpia kuin 1990-luvun nuoret, kun eivät käytä alkoholia läheskään niin paljoa eivätkä vedä joka viikonloppu hirveetä känniä päälle. Unohtuu niissä puheissa vaan se pikku juttu, että nuoret ovatkin siirtyneet alkoholista huumeisiin, joka selittää tuon alkoholin käytön laskun. Se ei ole sitten niin yhtään hyvä juttu.
Tämä nyt on mennyt tämmöiseksi, kun huumeisiin on alettu suhtautua aiempaa sallivammin jne. Jopa siinä määrin, että nykyisin on alettu kiivaasti puhumaan kannabiksen laillistamisesta. Nykyään pitäisi laillistaa kannabis ja sen jälkeen sitten varmaan kaikki muutkin huumeet, koska mitä ideaa on siinä, jos vain yksi huume laillistetaan. Voi voi. Kyllä näissä asioissa on menty oikein kunnolla harhaan.
Itse en oikein jaksa uskoa siihen, että huumeen laillistaminen muuttaisi jotenkin sen huumeen luonnetta sen suhteen, että mitä se käyttäjilleen aiheuttaa. Tästä johtuen niitä ei pidä mennä laillistamaan, koska sitten niiden käyttö räjähtää ja tulee paljon huumeriippuvaisia. Alkoholi on ollut laillinen huume jo iät ja ajat. Sen pitäisi ihmiselle yksin riittää päihtymistarkoitukseen. Eihän kannabiksen laillistamisen puolesta puhu muut kuin he, joiden sitä pitäisi saada vapaasti käyttää ja myydä.
Alkoholi on paskaa ja huumeet ovat vielä suurempaa paskaa. Pelkällä alkoholilla voi saada elämänsä aivan solmuun, että ei sen alkoholin kylkeen tarvita yhtään mitään muutakaan huumetta. Pelkkä alkoholi pitäisi ihmiselle riittää, mutta kun se ei nykyisin riitä. Muutamassa sukupolvessa tulee moni asia muuttumaan eikä hyvään suuntaan. Moni asia on muuttunut jo tässä yhdessä sukupolvessa.
Tiedätkö että myös alkoholi on huume? Verrattavissa heroiiniriippuvuuteen, se nyt vain on laillista.
Harva kannabiksen käyttäjä on yhtä rasittava kuin kännissä örveltäjät.
Huumeiden laillistaminen kohtuudella vähentäisi esim. Siihen liittyvää rikollisuutta, ja käyttöä valittaisiin jollain tavalla. Kaikki tietää että huumesota on hävitty jo ajat sitten.
Alue: Aihe vapaa
Kaikki jouluruoat oli valmistettava lipeäkalaa myöten vaikka joukossa oli monia, joista kukaan ei tykännyt. Ei käynyt järkeen silloin eikä käy nytkään.