Asioita, mitä et tee, mutta lapsuudenkodissa oli "pakko" tehdä?
- Ruoka-aikojen täsmällisyys arkena ja lomalla. Päivällinen oli aina viideltä ja ruokana todennäköisesti perunaa jossain muodossa.
- Oli pakko saunoa keskiviikkoisin ja lauantaisin, illalla. Nykyään saunon, kun siltä tuntuu, vaikka sunnuntaiaamuna ja kolmen viikon välein.
- Oli pakko pestä ikkunat 2 kertaa vuodessa, jolloin vaihdettiin toiset verhot. Minä pesen ikkunat 1-2 v välein ja verhot vaihdan muutaman vuoden välein, jos haluan muutosta sisustukseen.
Ylipäätään siivoukseen liittyi kaikenlaisia pakkoja. Suursiivous kerran vuodessa, jolloin pestiin myös sauna, sisäkatot, seinät ja kaapitkin. Lattioiden pesu joka toinen viikko, viikkosiivous lauantaisin. En sano, etteikö näin olisi järkevää toimia, mutta se pakonmaisuus ahdisti ja ahdistaa vieläkin. Omassa elämässäni haluaisin säilyttää joustavuuden ja inspiroituneen toiminnan ja välttää ehdottomia pakkoja.
Kommentit (1175)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko tämä nyt mitään ”tekemistä”, mutta en muutakaan keksi, kun meillä ei siivottu joka lauantai eikä käyty kirkossa kuin rippijuhlissa, häissä ja hautajaisissa. Meillä kuitenkin haisi usein kaivosmiehen p*ska vessassa. Asuttiin kaivoksen vieressä, minkä takia tuttuja kaivosmiehiä kävi meidän vessassa ruokatauoilla ja työpäivien jälkeen. Vaikea selittää sellaiselle, joka ei ole kokenut, mutta sieltä kiisukaivoksesta tarttui oma arominsa näiden kaivostyöläisten ulosteisiin. Ne haisivat ”kiisulle”, enkä oikein osaa paremmin kuvata. Mutta se ällöttävää löyhkä jäi joka tapauksessa aina meidän vessaan. Aikuisiällä en ole päästänyt työmiestä minkäänlaista tarpeilleen omaan vessaani, vaikken asu kaivosten lähelläkään. Muistan sen hajun koko ikäni, miltä haisi kaivosmiesten p*ska.
Jysähtikös ripulipaskat vauhikkaasti pyttyyn,vai viipurinrinkeleitäkös pusersivat revastaan pöntön pohjalle??
Piti haravoida keväällä isoa pihaa niin, ettei lehteäkään jäänyt. Jos syksyllä jäi aikaa marjashow'n, perunoiden ja kasvimaan lisäksi, myös silloin haravoitiin. Kesällä nurmikonleikkuu oli minun vastuulla ja siihenkin meni työnnettävällä leikkurilla melkoisesti aikaa. Kun muutin pois kotoa, vanhempani ostivat päältäajettavan leikkurin, kun minä en ollut enää leikkaamassa!
Minullakin on iso piha, mutta enimmät lehdet kerätään ajettavan ruohonleikkurin perässä kulkevalla lehtien kerääjällä. Miehellä on haravoinnista samat traumat kuin minulla, joten meillä ei juurikaan haravoida. Minua ei myöskään kauhistuta ylipitkäksi venähtänyt ruoho tai pihalla kasvava sammal ja rikkaruohot, vaan saavat kasvaa ihan rauhassa.
Täällä oli puhetta vastaajien iästä. Olen syntynyt 80-luvun alussa ja vanhempani 40- luvun alkupuolella.
Äiti saattaa vieläkin keskiviikkoisin tai lauantaisin kysyä ollaanko saunottu. Yhtä usein sanon ettei saunominen ole viikonpäivästä kiinni. Meillä saunotaan silloin kun siltä tuntuu, vaikka 7 pvänä viikossa tai kerran kuussa.
Lapsuudessa oli torstaisin siivouspäivä, viikonlopun sai olla rauhassa. Kun muutin omilleni, jatkoin aluksi samaa, mutta totesin ettei mun pieni yksiö tarvinnut välttämättä jatkuvaa puunaamista, pysyi siistinä ilman aikataulutettua siivoamista. Nyt siivotaan sinä päivänä kun on aikaa, useimmiten ke tai to, että saa viikonlopun huilata.
Olen syntynyt 1990 ja ollessani lapsi äiti harrasti vielä myös tuota lauantain raivosiivoamista. Silloin imuroitiin, luututtiin lattiat, vaihdettiin petivaatteet jne. Ja jaloista piti lähteä pois sillä äiti ei todellakaan ollut hyvällä tuulella. Onneksi äiti rentoutui myöhemmin ja taannoin itsekkin mietti mitä järkeä moisessa touhussa oli. :D
Haravoin jos siltä tuntuu, meillä ei tarvi rapsuttaa pihaa putipuhtaaksi joka kevät ja syksy.
Muutenkin siivoaminen, ruohonleikkuu, mattojen pesu jne ovat tulleet äidilleni yhä enemmän pakkomieliseksi. Asuu yksin ja aika kuluu toki touhutessa, mutta joku raja sentään. Mitään kivaa ei voi tehdä kun pitää siivota sitä ja tehdä tuota. Eikä kuulemma välitä mitä muut sanoo, jos ruoho olis leikkaamatta. Kuitenkin se pitää leikata kun miltä se sitten muille näyttää jos laiskottelee.
Hänen iässään jo olisi lupa nauttiakin elämästä ja asioista. Minua ei ymmärrä välillä ollenkaan,kun olen mennyt ottamaan miehenkin joka laittaa ruokaa ja siivoaa, niin ettei mun tartte niitä yksin aina tehdä. Vävy onkin maailman paras ja hieno ihminen, minä vaan laiska ja saamaton kun naisena "teetän" miehellä minulle kuuluvia kotitöitä. On niin vaikea ymmärtää että meillä tekee se jonka aikatauluun ne sopivat paremmin.
Kyllä joka iässä on lupa nauttia elämästä.
Kun lukee joitakin kommentteja eka sivulta, niin ei ihmettele, jos porukka on nykyään löysää ja ylipainoista. Terveelliset tavat kuten kaurapuuro aamupalalla ja ulkoilu eivät näköjään kiinnosta, ei myöskään siivoaminen, jne.
Hieman käänteisesti:
Minun lapsuudenkodissa ei saanut käydä suihkussa kuin kerran viikossa nopeasti. Nyt aikuisena käyn suihkussa silloin kun pitää, ihan hygieniasyistä.
Lisäksi meidän perheessä ei saanut ikinä nukkua päikkäreitä. Nykyään nukun jos nukuttaa.
Asuitko lapsena mummolassa??? Jos lapsi on ollut alle kouluikäisenä ja kouluikäisenä usein mummolassa hoidossa tai jopa asunut siellä, hänellä on aikuisena lähes poikkeuksetta huono ja etäinen äitisuhde ja huono ja etäinen isäsuhde. Lapsen perusturvallisuus järkkyy, jos isoäiti ottaa äidin paikan ja isoisä ottaa isän paikan. Lapselle ei kehity turvallista suhdetta äitiin ja isään, jos isovanhemmat puuttuvat lastenhoitoon ja lastenkasvatukseen.
Äitinä en todellakaan halua, että omille lapsille mummo olisi tärkeämpi aikuinen kuin oma äiti! Lastenhoito ja lastenkasvatus kuuluu lapsen äidille ja isälle, EI suinkaan isovanhemmille! Nykyään lapset otettaisiin huostaan, jos äiti ja isä eivät pysty huolehtimaan omista lapsistaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei juuri ollut mitään sääntöjä (mt-ongelmainen yh-äiti), mutta mummolassa oli paljonkin. Säännölliset ruoka-ajat, herätys viimeistään puoliltapäivin, sängyn petaus, aina hyvin katettu pöytä, harvoin roskaruokaa, päivittäinen siistiminen, hyvin järjestellyt vaatekaapit...
Teininä jatkoin äidin kanssa opittua hälläväliä-linjaa ja menin vielä pidemmällekin. Söin lähinnä karkkia, en koskaan kattanut pöytää tai pedannut sänkyä enkä juuri välittänyt siitä, miten hoidan asiat, jos ne tulee hoidettua. Esim. vaatteet voivat hyvin olla pyykkitelineellä ja siitä ottaa suoraan käyttöön, turha viikata kaappiin. Ja yliopistossa tehtävät voi jättää vikaan päivään, jos ne kumminkin tulee tehtyä. Siivouksenkin voi jättää, kun lopulta läävän keskellä kumminkin siivoaa.
No, nyt ikää 24v ja ensimmäinen lapsi tuloillaan. Arvatkaa, kuka on alkanut käyttämään aikaa päivittäiseen järjestelyyn, tekemään samanlaisia listoja kuin mummo, järjestelemään vaatekaapit ja harjoittelemaan säännöllisiä ruoka-aikoja katettuine pöytineen? En tiedä, onko se sitä että tiedostan mummini tapojen olevan parempia kuin esimerkiksi äidin tavat elää kuin pellossa, vai siirränkö vain näitä pakollisia huonoja kokemuksia seuraavalle sukupolvelle. Muistan, kuinka vihasin sängyn petaamista ja pöydän kattamista mummolassa, kun takaisin sinne sänkyyn mennään kumminkin ja ruoka tulee kumminkin syötyä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä syötiin keittoja- jauhelihakeittoa, kesäkeittoa ja varsinkin makkarakeittoa- vaihteluna nakkikeittoa, joka on ihan eri ruoka kuin makkarakeitto. Pikaruokana hernekeittoa. Sunnuntaisin jos oli tarjouksessa kanankoipia ja riisiä, ei toki mitään kastiketta. Pahinta oli, että mausteina käytettiin vain pippuria ja suolaakin hyvin vähän, koska se nostaa verenpainetta. Riisiin sai laittaa currya. Keitot oli pannassa pitkään meillä... Olin aikuinen, kun söin ensimmäistä kertaa esim. lasagnea.
Niin ja klimppistä kiisseliä oli hyvin usein välipalaksi tai iltapalaksi.
Meillä syötiin ihan hirveän paljon keittoja, kun omat lapset oli pieniä. Varmaan saivat traumat siitä, kun minullekaan ei ole sen jälkeen maistunut jauheliha- tai makkarakeitto. Raha ja aika oli tiukilla, mutta päivisin piti olla kaksi lämmintä ruokaa. Keitot oli halpoja ja nopeita tehdä, lisäksi niiden lämmittäminen on helppoa. Kiisseleitä tein myös. Jos et olisi maininnut mitään mausteista ja lasagnesta, niin olisin ollut varma, että oma lapsi siellä kirjoittelee.
Vierailija kirjoitti:
Perunoiden kuoriminen. Perunaa ei saanut syödä ennen kuin oli kuorinut sen. Kotoa muutettuani olen syönyt kaikki perunat aina kuorineen.
kuorissahan on vitamiinit
Mihin se perustui, että suihkussa ei saanut käydä kuin joinain päivinä? Miten suuri rahallinen intressi siinä ollut kyseessä? Eikö ollut kiinteää vesilaskua vai laskutettiinko veden käyttömäärän mukaan?
Oli pakko olla työteliäs. Joutenolo ei ollut hyväksi ja lapsen tai nuoren omat vapaa-ajan touhut oli yleensä turhanpäiväisiä. Lapsena oppi myös nopeasti, ettei tylsyyttä saa valittaa, koska se johti töiden keksimiseen.
Minulla oli hyvin usein hommana pyykkien vieminen narulle ja sieltä poishakeminen. Kotona meillä on kuivausrumpu, eikä narulla kuivateta juuri mitään. Tiskata piti myös lähes joka päivä, vaikka meillä oli tiskikone. Jostain syystä siellä ei pesty mitään isompia astioita, kattiloita, paistinpannuja tai leivonnassa syntynyttä tiskiä. Juhlissa joku piti aina sälyttää Myrna-astioiden tiskaamisrumbaan, koska niitähän ei kärsi koneessa pestä. Minä pesen tiskikoneessa lähes kaiken, enkä todellakaan osta astioita, jotka eivät pesua kestä.
Isä suihkutti iltaisin huoneisiin Raidia ja sanoi et "ihanaa, kun ei inise".
Itse en ole koskenut niihin koskaan, mutta varmasti se pieniin lapsiinkin on vaikuttanut siitä lähtein.
https://www.ecowatch.com/democratic-bill-pesticides-ban-2646898437.html
Vierailija kirjoitti:
Mihin se perustui, että suihkussa ei saanut käydä kuin joinain päivinä? Miten suuri rahallinen intressi siinä ollut kyseessä? Eikö ollut kiinteää vesilaskua vai laskutettiinko veden käyttömäärän mukaan?
https://keskustelu.kaksplus.fi/threads/oli-muuten-aika-pysaeyttaevae-ju…
Varmaan lämminvesivaraajat oli pieniä ja harvassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perunoiden kuoriminen. Perunaa ei saanut syödä ennen kuin oli kuorinut sen. Kotoa muutettuani olen syönyt kaikki perunat aina kuorineen.
kuorissahan on vitamiinit
..ja torjunta- aineet ym. myrkyt..
Vierailija kirjoitti:
"Mieti nyt vähän - mitä naapuritkin ajattelee!"
Ja tämä lause kuului äitini suusta melkein joka päivä. Ja syy kommenttiin saattoi olla vaikka kuinka mitätön.
Ei mua kiinnosta mitä naapurit ajattelee.
Just tää - mitä naapurit ajattelee!!!
Meillä piti kaiken olla mahdollisimman vaatimatonta, ettei naapurit vain ajattele, että "nehän nyt on alkaneet leveästi elää, mitä ne oikein luulevat olevansa". Ja "leveästi elämistä" saattoi sitten olla ihan mikä tahansa...
Olen syntynyt 1980 ja vanhempieni sukupolvelle tuntui olevan yleistä tuo pitkään nukkumisen halveksunta, raivosiivoaminen, raivoleipominen, perunan puputus ja mitä naapuritkin ajattelee-asenne. Tunnistin lapsuuteni monista tämän ketjun vastauksista!
- Viikonloppuisin ja lomilla piti nousta viimeistään klo 9 tai ainakin silloin avattiin verhot
- Siivoaminen oli itkuista ja raivopäistä konttaamista lattialla rätin kanssa
- Aamupalaksi oli kaurapuuroa ja päivälliseksi perunaa ruskean kastikkeen kanssa
- Aina piti mietti sitä että "naapurit näkee".
- Vaatimattomuus kaunisti ja kärsimällä sai kirkkaimman kruunun
Vierailija kirjoitti:
Mihin se perustui, että suihkussa ei saanut käydä kuin joinain päivinä? Miten suuri rahallinen intressi siinä ollut kyseessä? Eikö ollut kiinteää vesilaskua vai laskutettiinko veden käyttömäärän mukaan?
Meillä ei koskaan ajateltu rahaa, kun asuttiin maalla, siis ennenkuin muutettiin keskustaan kerrostaloon. Siellä vanhassa talossa kuuma vesi loppui aika helposti ja siksi oli sovittu, että samana päivänä kun on siivouspäivä tai muuta tarvetta lämpimälle vedelle, ei lotrata pitkään suihkussa. Saunapäivinä lämmin vesi tosiaan yleensä loppui. Isä oli pahin suihkussa lotraaja, minkä takia ainakaan hänen jälkeensä en ollut innokas menemään saunaan.
Taidan tietää tuon hajun, koska isä oli töissä kaivoksessa v. 80-jotain. En muista enää, milloin se kaivos suljettiin. Muutettiin kaupunkiin kun työt loppui. Nyt kun muistelen, isä haisi aina sille oudolle, vähän maalle, tai jopa haudalle, pistävällä tavalla, ja se haju oli myös meidän vessassa usein. Malmia kaivoi maan alla vuorotyössä.