Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Asioita, mitä et tee, mutta lapsuudenkodissa oli "pakko" tehdä?
- Ruoka-aikojen täsmällisyys arkena ja lomalla. Päivällinen oli aina viideltä ja ruokana todennäköisesti perunaa jossain muodossa.
- Oli pakko saunoa keskiviikkoisin ja lauantaisin, illalla. Nykyään saunon, kun siltä tuntuu, vaikka sunnuntaiaamuna ja kolmen viikon välein.
- Oli pakko pestä ikkunat 2 kertaa vuodessa, jolloin vaihdettiin toiset verhot. Minä pesen ikkunat 1-2 v välein ja verhot vaihdan muutaman vuoden välein, jos haluan muutosta sisustukseen.
Ylipäätään siivoukseen liittyi kaikenlaisia pakkoja. Suursiivous kerran vuodessa, jolloin pestiin myös sauna, sisäkatot, seinät ja kaapitkin. Lattioiden pesu joka toinen viikko, viikkosiivous lauantaisin. En sano, etteikö näin olisi järkevää toimia, mutta se pakonmaisuus ahdisti ja ahdistaa vieläkin. Omassa elämässäni haluaisin säilyttää joustavuuden ja inspiroituneen toiminnan ja välttää ehdottomia pakkoja.
Kommentit (1175)
Keitettyjen perunoiden syöminen. Joo, ymmärrän että ne oli helppo ja halpa perusruoka isossa lapsiperheessä, mutta silti. En ole sitten kotoa muutettuani viimeiseen 15 vuoteen itse laittanut ruuaksi keitettyjä perunoita (uudet perunat poislukien).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä siivotaan kyllä edelleenkin lauantaisin. Mikä trauma teille kaikille on tullut siivouksesta?
Lauantaisin kaikki ovat kotona ja jokaisella on aikaa auttaa siivoamisessa. Viikolla on harrastuksia, koulua ja muita menoja, joten lauantaina on se paras päivä tehdä kodin askareet yhdessä. Vai kuvittelettetko, että äiti/vaimo tekee vain kaiken yksin viikolla ja viikonloppuna kaikki saavat vain chillata?
Meillä aloitetaan kello 8 aamulla, lapset vievät petivaatteensa ulos joka toinen viikko ja imuroivat omat huoneensa joka lauantai. Nukkua voi sitten sunnuntaina. Isä siivoaa osan taloa ja minä toisen osan. Siivoaminen ei ole myöskään mikään uroteko vaan arkinen asia, jota jokainen nyt vain joutuu tekemään elämässään, jos ei halua elää paskassa. No joskus voidaan paistaa lettuja siivoamisen jälkeen, mutta lähtökohtaisesti jokainen talossa asuva on velvoitettu siivoamaan omat jälkensä.
Miksi siihen täytyy käyttää lauantain vapaa-aikaa? Miksei käy, että tekee oman osuutensa silloin kun itselle sopii? Omia jälkiä siivotaan joka tapauksessa pitkin viikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä raivoava siivoushullu oli isäni. Perjantaina pyyhittiin pölyt, imuroitiin ja pestiin lattiat. Lakanat ja pyyhkeet pestiin. Samaan aikaan karjuttiin tietenkin kuinka p@skaista kaikkialla on. Matot tampattiin. Huonekalujen pohjatkin pyyhittiin usein, isäni nimittäin tykkäsi muuttaa huonekalujen järjestystä usein.
Olen luonnostani aamuvirkku, siskot eivät. Heitä kävi sääliksi kun väkisin kiskottiin hereille aikaisin aamulla kaikki lomat ja viikonloput.Siivoan ihan mielelläni kerran viikossa, en kuitenkaan raivon vallassa. Mattoja olen tampannut 3 kertaa viimeisen 10 vuoden aikana. Huonekalujen pohjia en pese, enkä raahaile niitä viikottain ympäri asuntoa...
"Huonekalujen pohjia en pese, enkä raahaile niitä viikottain ympäri asuntoa..."
Hyvä luoja, tätäkö kaikki mun yläkerran naapurit tekee :D Selittäisi sen metelin.
Vertailu muihin ikätovereihin asioissa, joihin se ei sopinut. Esimerkiksi itselle jokin asia olisi ollut leventelyä ja suorastaan vaarallista (esim. bootsit), mutta ei vertailun kohteena olleelle naapurin lapselle kumpaakaan, koska hän oli hyvä koulussa tai hyvä urheilija.
Paljolti kyse on siivoamiseen liittyvistä asenteista. Lapsuudenkodissa vain äiti ja äidin komentamat lapset siivosivat. Isä auttoi mattojen kantamisessa, mutta ei osallistunut muuten kuin pysymällä pois tieltä. Siivota piti usein ja perusteellisesti, kettuuntuneena ja tiuskien, orjallisesti joka lauantai, vaikka esimerkiksi lomalla olisi ollut kiva vähän höllätä. Äiti myös kulki paljon perässä rätin kanssa, eli piti huolen, että koko ajan oli siistiä. Silti piti tehdä lisäksi perusteellinen viikkosiivous.
Olen vasta yli kolmikymppisenä oivaltanut monta juttua siivoamiseen liittyen:
- Siivoaminen on mukavaa, kun siivoaa inspiraation iskiessä, eikä kalenterin tai kellon sanelemana
- Siivoaminen on koko perheen vastuulla, sukupuoleen ja ikään katsomatta. Jos perhettä ei sotku ja lika haittaa, ei todellakaan ole äidin velvollisuus marttyyrina ja tippa linssissä kontata lattioilla rätin kanssa.
-Ei ole häpeällistä, enkä ole epäonnistunut ihmisenä, äitinä ja puolisona, jos talo ei ole joka sekunti tiptop
- Ei ole yhtä oikeaa tapaa siivota. Saan imuroida tai pestä ikkunat niin kuin haluan. Siivouspoliisi ei tule pidättämään, vaikka jälki ei olisi täydellistä.
Varsinkin tämä viimeinen kohta oli meillä kotona usein esillä. Ei riittänyt, että siivosi äidin aikataulun mukaan, siivoamisen piti myös tapahtua äidin sanelemalla tavalla ja jäljen oli oltava äidin mielen mukainen. Hän esimerkiksi arvosti moitteettomia ikkunoita ja rypyttömäksi pedattua sänkyä, kun taas itseäni nämä asiat eivät haittaa. Mikään ei tapa siivousintoa tehokkaammin kuin jatkuva arvostelu ja tyytymätyömyys, vaikka itse on yrittänyt tehdä parhaansa. Omassa kodissa saan siivota niin huolellisesti tai huolettomasti kuin itse haluan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä siivotaan kyllä edelleenkin lauantaisin. Mikä trauma teille kaikille on tullut siivouksesta?
Lauantaisin kaikki ovat kotona ja jokaisella on aikaa auttaa siivoamisessa. Viikolla on harrastuksia, koulua ja muita menoja, joten lauantaina on se paras päivä tehdä kodin askareet yhdessä.
Odota se 15 vuotta ja voit palata vauva.fi -foorumille lukemaan, miten syvältä se oli, kun äiti pakotti kaikki möllöttämään mu*kun näköisenä kotona lauantaisin ja ainoa asia, mitä sai tehdä, oli siivota. Kivasti tuossa sitäpaitsi oikein päätit muidenkin puolesta, että "kaikilla on aikaa auttaa siivoamisessa" ,,, mistä sinä sen tiedät, olisiko aikaa, mutta kun olet päättänyt toisten puolesta. Loppuviimein aika tökeröä käytöstä.
Mulle ei muutenkaan aukea se, miksi ihmeessä siitä vähästä vapaa-ajasta, mitä normaali työssäkäyvällä ihmisellä on, niin siitäkin pitää väkisin uhrata se melkeinpä paras mahdollinen kokonainen vapaapäivä siivoamiseen? Asian voi hoitaa kyllä fiksumminkin, mutta jätän sen sun pohdittavaksi ,,, vastine tähän tullee olemaan se perinteinen "ai paskassako pitäisi elää" ja "niin että äiti vaan siivoo ja muut löhöää", joten näitä odotellessa :D
OT mutta mietin tässä, olisiko syy suomalaisten hoikkuuteen aiemmin ollut nimenomaan tuo jatkuva perunan puputtaminen; kaikki saivat siitä tarpeekseen hyvin nopeasti, joten eipä tehnyt mieli ottaa lisää, ainakaan usein. :D Joku näkkäri/ruisleipä voilla kaveriksi vielä, tuskin sitäkään kukaan syö liikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä siivotaan kyllä edelleenkin lauantaisin. Mikä trauma teille kaikille on tullut siivouksesta?
Lauantaisin kaikki ovat kotona ja jokaisella on aikaa auttaa siivoamisessa. Viikolla on harrastuksia, koulua ja muita menoja, joten lauantaina on se paras päivä tehdä kodin askareet yhdessä. Vai kuvittelettetko, että äiti/vaimo tekee vain kaiken yksin viikolla ja viikonloppuna kaikki saavat vain chillata?
Meillä aloitetaan kello 8 aamulla, lapset vievät petivaatteensa ulos joka toinen viikko ja imuroivat omat huoneensa joka lauantai. Nukkua voi sitten sunnuntaina. Isä siivoaa osan taloa ja minä toisen osan. Siivoaminen ei ole myöskään mikään uroteko vaan arkinen asia, jota jokainen nyt vain joutuu tekemään elämässään, jos ei halua elää paskassa. No joskus voidaan paistaa lettuja siivoamisen jälkeen, mutta lähtökohtaisesti jokainen talossa asuva on velvoitettu siivoamaan omat jälkensä.
Ei se trauma siivoamisesta itsestään tule, vaan siitä kodissa vallinneesta asenteesta ja ilmapiiristä. Varmaan huomasit, että monien perheissä siivoaminen on aloitettu silloin kun on vielä ollut nälkä tai väsy, siihen on mennyt tuhottomasti aikaa ja se on hoidettu raivoten, syytellen, huutaen, haukkuen, itkuraivoten jne.
Mitä hektisempää arki on, sitä tärkeämpää on, että viikonloppuna levätään, palaudutaan ja valmistaudutaan taas uuteen viikkoon.
Vierailija kirjoitti:
OT mutta mietin tässä, olisiko syy suomalaisten hoikkuuteen aiemmin ollut nimenomaan tuo jatkuva perunan puputtaminen; kaikki saivat siitä tarpeekseen hyvin nopeasti, joten eipä tehnyt mieli ottaa lisää, ainakaan usein. :D Joku näkkäri/ruisleipä voilla kaveriksi vielä, tuskin sitäkään kukaan syö liikoja.
Entisaikaan syötiin paljon kalaa, meilläkin kesällä lähes joka päivä. Paistettiin pannulla, savustettiin, suolattiin, kuivattiin ilmassa ahavakalaa. Kala on terveellistä ja auttaa painonhallinnassa ja kalastus esti aiemmin järvien rehevöitymistä. Nythän suomalaiset syö vain murto-osan siitä määrästä, mitä esim. 70-80-luvuilla. Veneillä enimmäkseen huvitellaan, kun ennen ne veneet hankittiin juuri siksi, että voi kalastaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä silmiä avaava ketju, monellakin tapaa.
Täytän nyt syksyllä 28 vuotta, eikä minulla ole koskaan ikinä milloinkaan käynyt mielessäkään, että naapureita kiinnostaisi verhoistani päätellä yhtään mitään tai että kukaan toimisi sen mukaan, miten olettaa jonkun ulkopuolisen ajattelevan.
Tästä syystä olen teinivuosista asti ihmetellyt äitini ja etenkin isoäitini sanoja, kun he ovat painottaneet, ettei minun tulisi kuunnella kenenkään mielipiteitä tai puheita, vaan tehdä kuten itse haluan. En nimittäin koskaan ollut mitenkään liian kiltti tai taipuvainen, vaan ihan tavallinen teini; opiskelin mitä halusin, harrastin mitä halusin, seurustelin kenen kanssa halusin, kaverit oli ihania eikä kukaan minua yrittänyt survoa mihinkään muottiin. Noh, nyt heidän neuvonsa kuulostavat järkeviltä, kun tiedän millaisista lähtökohdista he ovat minua opastaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viikkosiivouksen yhteydessä kaikki puiset huonekalut (pöydät, viherkasvipöydät, piano jne) puhdistettiin ja käsiteltiin jollain kalusteöljyllä. Siis joka viikko. Lattiat varattiin kahdesti vuodessa. Matot vietiin ulos joka viikko ja tampattiin ja harjattiin.
Meillä oli todella siistiä ja puhdasta aina mutta en itse koe tarvitsevani tuollaista siisteystasoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin se perustui, että suihkussa ei saanut käydä kuin joinain päivinä? Miten suuri rahallinen intressi siinä ollut kyseessä? Eikö ollut kiinteää vesilaskua vai laskutettiinko veden käyttömäärän mukaan?
https://keskustelu.kaksplus.fi/threads/oli-muuten-aika-pysaeyttaevae-ju…
Varmaan lämminvesivaraajat oli pieniä ja harvassa?
Meillä oli puulämmitys eikä varsinaista varaajaa. Lämmintä vettä oli siis vain silloin, kun lämmityskattilan vesi oli lämmintä eli kun pesässä oli tai oli vasta ollut tuli. Kesällä, kun ei tarvinnut huoneita lämmittää, lämmintä vettä oli siis vain saunapäivinä (ke ja la). Jostain syystä vanhemmat ei tykänneet siitäkään, että itse olisi tarvittaessa lämmittänyt suihkuvettä, vaikka puusta ei ollut puutetta. Kaiken muun ihanuuden lisäksi suihku oli läpikulkutilassa eikä ovia saanut lukkoon. Kotoa muuttaessa oli parasta, kun suihkussa sai käydä milloin huvittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei Lahdessa ollut tapana kenelläkään siivota perusteellisesti joka viikko. Hulluksi olisi katsottu, jos joku olisi matkojaan kuskannut tampattavaksi kerran viikossa. Asuttiin kerrostalossa keskustan vieressä v. 1977-1989. Ihmiset kävi työssä kodin ulkopuolella. Meilläkin oli ns. viikkosiivous, mikä tarkoitti imurointia. Lakanat vaihdettiin noin 2-3 viikon välein ja siinä yhteydessä pyyhittiin pölyt, imuroitiin ja tuuletettiin petivaatteet parvekkeella. Kun lakanat oli viety pesuun pesutupaan, pyyhittiin pölyt. Aika monen kaverin perheessä oli sotkuisempaa kuin meillä.
Vaikka asuttiin Lahessa kerrostalossa, meillä oli työmaa nimeltä kesämökki. Siellä oli aina pakko tehdä töitä, jos oli hyvä sää. Polttopuiden kantamista ja pinoamista, veden kantamista saunaan, rikkaruohojen nyppimistä, laiturin, terassin, rappujen, mökin maalaamista, polun reunakivien pesua ja ruohon leikkaamista kivien viereltä saksilla, koko suvun mattojen pesua, viinimarjojen poimintaa. Nämä oli lasten töitä. Aikuiset hoiti puun kaadot ja halon hakkuut, rakennustyöt, huusin tyhjennykset, verkkojen laskun ja noston ja kalojen paistamisen sekä kaikkien tulien sytyttämiset.
Nyt aikuisena en ole mökistä edes haaveillut.
- Lapsuudenkodissa siivous oli tuota samaa lauantaiaamuisin tapahtuvaa kilarointia. Isä lähti aina kuudeksi tunniksi "kauppaan" ja jätti äidin pää punaisena meille lapsille kiukuttelemaan. Nyt omassa taloudessa siivoillaan arkisin n. 15min päivässä omia arjen välttämättömiä sotkuja, perjantaisin imuroidaan, pyyhitään pölyt ja vaihdetaan lakanat, että viikonloppuna voi olla levollisin mielin.
- Meillä ei marjahulluutta esiintynyt lainkaan, nyt omassa huushollissa senkin edestä. Rakastan sienestystä, marjastusta ja mies tykkää kalastaa. Pakastan ja kuivaan sieniä ja marjoja ja niitä syödäänkin lähes päivittäin jossain muodossa aina kevääseen saakka.
Lapset pyörivät jaloissa sen verran mitä haluavat, yleensä menevät isänsä kanssa kalaan ja napsivat tuoreita marjoja suuhun.
- Pakkosyöttämisen perinnettä en ole jatkanut. Jos ruoka ei maistu, sitä ei tarvitse syödä, mutta muutakaan syötävää ei ole ennen seuraavaa ateriaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä siivotaan kyllä edelleenkin lauantaisin. Mikä trauma teille kaikille on tullut siivouksesta?
Lauantaisin kaikki ovat kotona ja jokaisella on aikaa auttaa siivoamisessa. Viikolla on harrastuksia, koulua ja muita menoja, joten lauantaina on se paras päivä tehdä kodin askareet yhdessä. Vai kuvittelettetko, että äiti/vaimo tekee vain kaiken yksin viikolla ja viikonloppuna kaikki saavat vain chillata?
Meillä aloitetaan kello 8 aamulla, lapset vievät petivaatteensa ulos joka toinen viikko ja imuroivat omat huoneensa joka lauantai. Nukkua voi sitten sunnuntaina. Isä siivoaa osan taloa ja minä toisen osan. Siivoaminen ei ole myöskään mikään uroteko vaan arkinen asia, jota jokainen nyt vain joutuu tekemään elämässään, jos ei halua elää paskassa. No joskus voidaan paistaa lettuja siivoamisen jälkeen, mutta lähtökohtaisesti jokainen talossa asuva on velvoitettu siivoamaan omat jälkensä.
5/5
Tai sitten lapsesi kirjoittavat 20 vuoden päästä keskustelupalstoilla siivoustraumoista.
Vierailija kirjoitti:
Meillä siivotaan kyllä edelleenkin lauantaisin. Mikä trauma teille kaikille on tullut siivouksesta?
Lauantaisin kaikki ovat kotona ja jokaisella on aikaa auttaa siivoamisessa. Viikolla on harrastuksia, koulua ja muita menoja, joten lauantaina on se paras päivä tehdä kodin askareet yhdessä. Vai kuvittelettetko, että äiti/vaimo tekee vain kaiken yksin viikolla ja viikonloppuna kaikki saavat vain chillata?
Meillä aloitetaan kello 8 aamulla, lapset vievät petivaatteensa ulos joka toinen viikko ja imuroivat omat huoneensa joka lauantai. Nukkua voi sitten sunnuntaina. Isä siivoaa osan taloa ja minä toisen osan. Siivoaminen ei ole myöskään mikään uroteko vaan arkinen asia, jota jokainen nyt vain joutuu tekemään elämässään, jos ei halua elää paskassa. No joskus voidaan paistaa lettuja siivoamisen jälkeen, mutta lähtökohtaisesti jokainen talossa asuva on velvoitettu siivoamaan omat jälkensä.
Anna nyt niiden lasten nauttia rauhallisesta lauantai- aamusta ja nukkua kouluviikon univelat pois.
Ei teidän koti mene piloille vaikka aloittaisitte siivouksen lauantaina klo 15.
Pakko oli tehdä aivan kaikki. Nykyisin en tee mitään.
Alue: Aihe vapaa
Meillä siivotaan kyllä edelleenkin lauantaisin. Mikä trauma teille kaikille on tullut siivouksesta?
Lauantaisin kaikki ovat kotona ja jokaisella on aikaa auttaa siivoamisessa. Viikolla on harrastuksia, koulua ja muita menoja, joten lauantaina on se paras päivä tehdä kodin askareet yhdessä. Vai kuvittelettetko, että äiti/vaimo tekee vain kaiken yksin viikolla ja viikonloppuna kaikki saavat vain chillata?
Meillä aloitetaan kello 8 aamulla, lapset vievät petivaatteensa ulos joka toinen viikko ja imuroivat omat huoneensa joka lauantai. Nukkua voi sitten sunnuntaina. Isä siivoaa osan taloa ja minä toisen osan. Siivoaminen ei ole myöskään mikään uroteko vaan arkinen asia, jota jokainen nyt vain joutuu tekemään elämässään, jos ei halua elää paskassa. No joskus voidaan paistaa lettuja siivoamisen jälkeen, mutta lähtökohtaisesti jokainen talossa asuva on velvoitettu siivoamaan omat jälkensä.