Milloin huomasit tulleesi "vanhaksi"`?

Vierailija kirjoitti:

Olen 50v enkä koe oloani vanhaksi.

Elämän suorittaminen loppui kun viimeisinkin lapsi lähti inttiin viitisen vuotta sitten. Saan nauttia lasteni aikuisuudesta ja olla mukana. He ihan oikeasti haluavat tulla seuraani ja pyytävät mukaan. Koen onnistumista äitinä, huoltajana ja turvan tuojana.

Käyn lenkillä koska siitä tulee hyvä olo. Koti pysyy siistinä. Työssä en voi tehdä enempää mitä yksi pää ja kaksi kättä pystyy tuottamaan. Hätäilyn aika on ohi.

Olen perusterve.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 50v enkä koe oloani vanhaksi.

Elämän suorittaminen loppui kun viimeisinkin lapsi lähti inttiin viitisen vuotta sitten. Saan nauttia lasteni aikuisuudesta ja olla mukana. He ihan oikeasti haluavat tulla seuraani ja pyytävät mukaan. Koen onnistumista äitinä, huoltajana ja turvan tuojana.

Käyn lenkillä koska siitä tulee hyvä olo. Koti pysyy siistinä. Työssä en voi tehdä enempää mitä yksi pää ja kaksi kättä pystyy tuottamaan. Hätäilyn aika on ohi.

Olen perusterve.

Tämä oli niin ihanasti kirjoitettu! Näin asioiden pitäisi olla, kiitos tästä viestistä, tuli hyvä mieli 😍

Noin nelikymppisenä sain samalla viikolla Plussa-kortin ja moniteholasit. Jep, tervetuloa "vanhuus". Äitivainaa muisti myös aina sanoa, että "nelikymppisestä et tervettä päivää näe". Tämä huvitti, mutta kun kuukausi ennen 40-vuotissynttäreitä selkäni hätäleikattiin ja mokattiin leikkaus; siitä lähtien hermovaurio ja jatkuva kipu "kaverina". Olen nyt 58v. Muut haaveilee Lottovoitosta, minä päivästä ilman kipuja..

Mulla ei ole mitään fyysisiä vaivoja, mutta olen nyt 38-vuotiaana huomannut, että minä ja kaverini näytetään yhtäkkiä vanhoilta. Lisäksi olen alkanut yhtäkkiä himoita coleslaw'ta ja punajuurta eikä enää tee mieli karkkia karkkiosastolla samalla tavalla (olen normaalisti herkkuhiiri). Niin kyllä tuollainen kuulostaa mielestäni siltä, että makuaistini on muuttumassa vanhan ihmisen mauksi, kun himottaa etikkaiset ruuat makean sijaan. 😅

42-vuotiaana ilmestyi selkääni pari isohkoa tummaa laikkua, vaikka olen melko vaalea. Luulin, että nyt sain melanooman, kun selkäni oli usein palanut auringossa lapsena ja nuorena. Huolestuneena menin  poistattamaan läiskät lääkäriin, ja tämä totesi niiden olevankin ns. vanhuuden syyliä. Tietysti uutinen oli helpotus, mutta järkytti tuo viittaus vanhuuteen, kun nuorin lapsistakin oli vasta muutaman vuoden. Sen jälkeen alkoi sitten tulla muitakin vaivoja ja tietysti niitä laikkuja lisää vuosien mittaan, eli vanhuus alkoi.

Olen 43v eikä ainakaan vielä ryppyjä tai mitään vanhuuden merkkejä. Toisaalta tosi nuori olo kun 37v pidetään tyttönä niin minä olen vasta nuori nainen.

Huomasin tulleeni vanhaksi, kun toimiessani opettajan viransijaisena pieni koululainen niiasi syvään minulle. Siihen asti pidin itseäni hyvin nuorena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin, kun Marinin vedettyä kännit/nokat ja sekoiltuaan bileissä/yökerhossa, huomasin, etten oikeastaan millään tasolla pysty samaistumaan häntä asiassa puolustaviin ihmisiin.

T. N46

Mulla tää sama...

En vaan pysty ymmärtämään pienen lapsen äitiä, joka hilluu tuolla lailla omasta mielestäni tosi lapsellisen näköisesti, kun itse omasta tahdostani jätin kaiken tuollaisen lapsia saatuani, vaikken ole edes maamme johtajia.

N40

Hei nyt ihan oikeasti. Tämä nainen on tanssinut. TANSSINUT. Eivätkö äidit enää saa tanssiakaan? Ihan tajutonta sheimaamista, kuulostat todella todella ahdasmieliseltä ja ennen kaikkea tylsältä ihmiseltä.

 

Sheimaajat kaiken lisäksi ovat ITSE tehneet samaa (ja pahempaa), mutta paheksuvat, koska ovat itse lopettaneet ja muidenkin täytyy, koska HEKIN ovat tehneet näin. On todella ahdasmielistä, että vain se oma tapa elää (juuri sillä hetkellä, myöhemmin voi taas vaihtaa ja YMMÄRTÄÄ olleensa väärässä, jolloin muut ovat toki elävät taas jotenkin väärin) oikea. En ymmärrä naisia vihaavia naisia. Aivan järjetöntä omien oikeuksien polkemista. Samanlaisia moraalipoliiseja löytyy muistakin kansoista mm. vaatimaan nuorempien hunnuttamista. Pistetään paha kiertämään ja nöyristellään pickme-girleinä miehille.

Kun Peyton Place ei kilauttanut mitään kelloa keskustelukumppanissa🙃

N61

Muistan, kun nuorena olin "uraohjus" verrattuna nykyiseen.

Vanhuus alkoi nelikymppisenä. Unelmatyöni alkoi tympiä. Alaiseni näyttävät lapsilta. He tulevat luokseni uusine innovaatioineen. He pitävät minua kaavoihini kangistuneena kalkkiksena, kun en jaksa innostua.

Olin samanlainen, innokas ja kunnianhimoinen, halukas näyttämään kynteni.

Miten kertoa heille, että nuorena minäkin halusin muuttaa asioita, ihan vain muutoksen vuoksi. Seisova, samea vesi tukahdutti minut. Halusin "hyökyaaltoja" jotka toisivat raikasta vettä ja uusia tuulia.

Miten kertoa, että sokkona uuteen hyppääminen ei alallamme ole hyvä idea. Uudet asiat pitää arvioida huolella.

Muistan, miten nuorena tuskastuin "vanhoihin jääriin" jotka olivat jarruna kaikessa. Nyt tajuan, että niillä vanhoilla jäärillä, joihin nyt itsekin kuulun, oli paljon enemmän harkintaa, käytännönkokemusta ja tietoa, mitä minulla oli.

Silloin kun olin huonossa parisuhteessa.

Kun huomasin deittikumppanin kasvoilta, että hänessä näkyi ikääntymisen piirteitä niin se oli muistutus minulle, että niin, mä oon saman ikäinen. Lisäksi harmaantuva parta ja ensimmäiset harmaantuvat hiukset ovat myös piirre, että ei tässä enää nuoria olla.

33-veenä ensimmäinen harmaa hius. Kolotukset alko tulla jos makoili tai istuskeli liian kauan. Naamaki aavistuksen verran alkanu tippumaan alas päin. Nyt oon 35. Yritän lisätä liikuntaa enemmän että ei ihan kangistuisi. Ryppyjä ei nyt oikeastaan vielä oo, ja ihokin ihan ookoo. Ruokavalio vaikuttaa.

Kun pallit roikku 30-senttiä alempan kuin heppi ja tissejä voi käyttää tyynyinä itselleen.

Sitä puhutaan, että eliniänodote nousisi, mutta mikähän lienee totuus tänä päivänä, kun nykymaailma on jatkuvaa tietokoneen ääressä olemista. Täälläkin osa porukasta todella huonossa kunnossa, kun kärsii jo melko nuorena vaivoista, joiden piti olla peruskuntoisilla vasta mummo- tai vaari-iän ongelmia. Itsekin olen omaa terveyttäni tuhonnut kun mukavuudenhalun vuoksi vähensin liikkumista ja työkin on pelkkää istumista. Nuorempana ei liikkumattomuudesta vielä kärsinyt, mutta nyt kyllä näkee sen merkit.

Jos jo kolme- tai nelikymppisellä on polvivaivoja niin kai siinä on suuri riski, että käveleminen 60 ikävuoteen mennessä tapahtuu keppien avulla. Kuka sitten 30v kuluttua kustantaa kaikkien näiden terveysongelmien hoitamisen? Pahimmassa tapauksessa saadaan kyllä Suomeen melkoiset lisäverot tulevaisuudessa kansalaisten terveysongelmista. Itsekin olen vaarallisen ylipainoinen, niin mm. polvethan siinä kärsii ja selkä ihan märkänä jo pienestäkin tekemisestä (laatikoiden nostelu ja siivoaminen). Nämä on meikäläisellekin merkkejä siitä, että on pakko alkaa liikkumaan ennen kuin syntyy pysyvää vahinkoa. Ei tarkoita mitään yliurheilua ja rehkimistä, vaan että pysyisi edes peruskunnossa ilman mitään kremppaa.

Huomasin tulleeni vanhaksi, kun lääkärit olivat yhtäkkiä huomattavasti minua nuorempia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin, kun Marinin vedettyä kännit/nokat ja sekoiltuaan bileissä/yökerhossa, huomasin, etten oikeastaan millään tasolla pysty samaistumaan häntä asiassa puolustaviin ihmisiin.

T. N46

Mulla tää sama...

En vaan pysty ymmärtämään pienen lapsen äitiä, joka hilluu tuolla lailla omasta mielestäni tosi lapsellisen näköisesti, kun itse omasta tahdostani jätin kaiken tuollaisen lapsia saatuani, vaikken ole edes maamme johtajia.

N40

Hei nyt ihan oikeasti. Tämä nainen on tanssinut. TANSSINUT. Eivätkö äidit enää saa tanssiakaan? Ihan tajutonta sheimaamista, kuulostat todella todella ahdasmieliseltä ja ennen kaikkea tylsältä ihmiseltä.

 

Sheimaajat kaiken lisäksi ovat ITSE tehneet samaa (ja pahempaa), mutta paheksuvat, koska ovat itse lopettaneet ja muidenkin täytyy, koska HEKIN ovat tehneet näin. On todella ahdasmielistä, että vain se oma tapa elää (juuri sillä hetkellä, myöhemmin voi taas vaihtaa ja YMMÄRTÄÄ olleensa väärässä, jolloin muut ovat toki elävät taas jotenkin väärin) oikea. En ymmärrä naisia vihaavia naisia. Aivan järjetöntä omien oikeuksien polkemista. Samanlaisia moraalipoliiseja löytyy muistakin kansoista mm. vaatimaan nuorempien hunnuttamista. Pistetään paha kiertämään ja nöyristellään pickme-girleinä miehille.

Fanaattisuus on vaarallista myös feminismissä, koska fanaattisuus vääristää ajattelun ja tekee sokeaksi. Tämän huomaa Sanna Marinin fanikerhosta.

Meillä on Suomen historian tyhmin pääministeri aikana, jolloin tarvittais kriisienhallintakykyä enemmän kuin koskaan!

Marin on keski-ikäinen nainen. Jos hän ei tuohon ikään ole viisastunut, niin ei koskaan.

Hän kielsi kokeneen, vanhan ja viisaan presidentin yhteistyötarjouksen koronanyrkin perustamisesta. koska hän nuorena modernina naisena halusi "päteä" ilman "patriarkaalista vahvistusta". Hänen ylpeytensä ja inho patriarkkaa kohtaan näkyi myös siinä, että hän kieltäytyi kuuntelemasta armeijasta oppinsa saaneiden, kriisien hallintaan erikoistuneita vanhoja setämiehiä, jotka vaativat lentokenttien ja rajanylityspaikkojen välitöntä sulkemista.

Hän ei luottanut paljon itseään kokeneempiin asiantuntijoihin, koska he sattuivat olemaan "patriarkan edustajia" tympeitä, vanhempia setä-miehiä", sen sijaan hän luottaa typerän naivisti johonkin juuri tapaamaansa epämääräiseen jauho-jengiin, koska he on coolisti hipstereitä ja "siistejä", eivätkä edusta "ummehtunutta patriarkaa".

kun tähän naiviin typeryyteen ja luottamukseen vääriin ihmisiin, ja itseään viisaampien ja paljon urallaan kokeneempien setämiesten patologiseen halveksuntaan lisää hänen humalanhakuisen juomisensa, niin mitä voi mennä vikaan?

Ihminen on erehtyväinen. Pääministeri Marin on ihminen. Sanna Marin on erehtyväinen. Ihan siinä missä me muutkin. Lopettakaa jo se kivien heitteleminen, ette te itsekään niin puhtoisia ja erinomaisia ole.

Kun on syntynyt kehäraakkina, niin ei huomaa mitään erityistä fyysistä eroa vanhetessaan kun niitä vaivoja on ollut koko elämän ajan.

Sen sijaan on yhä vähemmän kiinnostunut siitä, mitä muut ajattelevat, varsinkin mitä he ajattelevat minusta. Nykyään se ei kiinnosta oikeastaan lainkaan, olen 60+.

Olen 35, enkä meinaa jaksaa enää nuorison elämöintiä tai mekkalaa.

Kun omat lapset alkavat olla jo aikuisia.

Iho ja kasvot alkaa näyttää ryppyiseltä.

Vanhat vaivat alkavat ilmoitella olemassaolostaan.