Milloin huomasit tulleesi "vanhaksi"`?
Milloin tai oikeastaan minkä ikäisenä tunsit, ettei kroppasi toimi enää "niinkuin ennen"?
Nivelet kolottaa, noustessa tai kyykkyyn mennessä ähkäiset, jne.. Kertokaa ihmeessä, koska itse koen kärsiväni näistä oireista ja olen vielä "nuori" (27v).
Kommentit (325)
Kun ymmärsin, että myös hampaat kuluvat. Ja hiuksia lähtee enemmän kuin ennen, ikänäkö huononee vääjäämättä. Ylhäällä käsivarsiin tulee ryppyä ja selluliittia. Tässä on enemmän kuin tarpeeksi. Ja tämä on sietämätöntä. N57
Pistää tietokoneen päälle, tuijottaa tyhjää google ruutua ja miettii että mitä minun piti etsiä googlesta. Tapahtui juuri ja tuli tämä keskustelu mieleen:)
Sama täällä; jäykät ja kivuliaat nivelet riesana jo varmaan kymmenkunta vuotta.
Mutta riesa se on sekin, näin +60-vuotiaana, että seksihaluja kyllä olisi, vaan ei ketään, jonka kanssa sitä seksiä harrastaisi.
Vierailija kirjoitti:
Pistää tietokoneen päälle, tuijottaa tyhjää google ruutua ja miettii että mitä minun piti etsiä googlesta. Tapahtui juuri ja tuli tämä keskustelu mieleen:)
Sama. Tai kävelee keittiöön ja hmmm... mitäs minun pitikään... muistan niin elävästi, kun oma äitini teki samaa. Olin silloin, et mitä ihmettä? Miten Niin Ei Muista...
Kun lapset tulivat teini-ikään. Meillä on aina ollut tosi tiivis perhe (on tavallaan vieläkin, mutta ikäkauden mukainen meno), ja on tehty ja nähty paljon yhdessä. Oli ihan pysäyttävä hetki, kun ensimmäistä kertaa teini sanoi, että ei halua paikkaan x äitiä mukaan. Olen asian kanssa ihan ok, en minäkään halunnut teininä ja nuorena aikuisena vanhempieni kanssa kulkea.
Joskus 46-48 kun vaihdevuodet alkoi. Siitä alkoi alamäki; lohominen, tylsistyminen kyynistyminen entistä enemmän, mikään ei kiinnosta eikä oikein mitään jaksa työpäivän jälkeen, vk loput meni täysin huilaamiseen (tai viikolla telemättömien töisen tekemiseen).
Biletys nyt ei ole (olisi) kiinnostanut minua enää sitten 30 ikävuoden, joskus kuitenkin baarissa tuli käytyä kumppania etsimässä.
Pidin vielä joskus 40-45 v peilikuvastani, lihominen, kasvojen veltostumin ja suupielten alaspäin kääntyminen (joka tekee meidät entistä väsyneemmän ja tympääntyneemmän näköisiksi) on ihan kauheaa omalle minäkuvalle. En tunnista oikein itseäni enää peilistä. Onneksi kesä on tuonut vähän väriä kasvoille ja häivyttää väsymyksen merkkejä.
Kun vastasyntynyt kummityttöni pääsi ylioppilaaksi🤔
38v kun ensimmäiset harmaat hiukset tuli. Samaan aikaan ei enää treeneistä palautuminen käynyt yhtä nopeasti, mitä ennen. Yksikin huonosti nukuttu yö tuo aivan hirveän väsymyksen. Kun tajuaa, että vuodet vierii ja lapsi kasvaa. Hupsis, kun tajuaa, että jostakin "hetki" sitten tapahtuneesta muistosta onkin 5 v tai 10 v.
N39
Kerran herätessä ei ollutkaan aamujöpötystä. Huh huh, onneksi ei ole tullut vielä toista samanlaista aamua vastaan.
En oo huomannut juuri mitään ikääntymisen merkkejä joita yleisesti liitetään omaan ikääni. Fyysisesti olen ihan yhtä hyvässä kunnossa ellen paremmassa mitä 10 v sitten. Krapulatkin kestän paremmin. Varmasti osin syytä että elämäntavat on nykyisin paremmat mitä ennen. Liikun säännöllisesti joka päivä, syön terveellisesti kasvipainotteisesti, ja alkoholin kulutus ei ole ihan yhtä humalahakuista mitä ennen. Ikää 37v
Naamasta toki näkee ettei enää ole parikymppinen, vaikka tänäkin vuonna vielä pariin kertaan kysytty papereita kaljaa ostaessa.
Hiusten oheneminen on minulle kaikkein rankin juttua. Minulla oli todella paksut hiukset vielä 5-kymppisenä. Nyt 60+ päänahka kuultaa hiusten läpi.
Kun tajusin että Robin Packalen on 24 v.
46v ..alkoi isosti muuttumaan ajatusmaailma. Lapset täysi-ikäisiä ja ensin jätin kaiken ylimääräisen pois, nautin vaan kotoilusta ja nyt iski mökkikuume, tänä kesänä tajusin että haluan viettää kesäni (joku ulkomaanreissu kerran kaks vuodessa) mökillä meren tai järven rannalla. En olisi ikinä uskonut itsestäni. Ostin nyt mökin :D
Vielä ei paikkoja kolota, suurin muutos on tosiaan tapahtunut korvien välissä.
55-v rupesin kompuroimaan portaissa joka toinen viikko,nykyään kerran viikossa.
M60
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 35, enkä meinaa jaksaa enää nuorison elämöintiä tai mekkalaa.
Nuorison elämöinti, erityisesti tyttöjen kimakat äänet, sattuu ihan fyysisesti. Ja uuvuttaa.
Mua noi kiukutti jo öpaut kymmenvuotiaana!
Vanhaks tuntee itsensä, kun enää ei löydy mistään ns. aikuisia ihmisiä. Tai ainakin tuntee itsensä yksinäiseksi.
Oon tässä vuoden sisällä huomannu tulleeni vanhaksi, kun usein valitsen kavereiden kanssa yökerhoon menon sijasta rauhalliset koti-illat muutama olut nauttien. Hämmentää kun mopoikäiset näyttävät 10-vuotiailta. 18-vuotiaiden naisten seura ei enää kiinnosta koska ovat liian lapsellisia. Täytän pian 26
Vierailija kirjoitti:
Kun pääministerillä menee lujempaa kuin minulla, silloin on vaaaaaanha
Olen 30-vuotias enkä olisi ymmärtänyt Marinin törröhuulikuvia kuin 20-vuotiaana.
Hämmentää kun näkee pikkulapsia K-18-20 baarien edessä ölisemässä kännissä.
Jep! 30 jälkeen ei tee mieli hankkia krapulaa. Marin on kyllä joku ihmenainen kun ei oo krapulaa kuten väitti vaikka kahtena päivänä putkeen juhli ja on 36 vai 37.... :D