Lue keskustelun säännöt.
HS Naissurmista
01.08.2020 |
Vuosina 2002-2019 parisuhdesurmien naisuhreja oli 321. Hämmentäviä huomioita jutusta on se, että etenkin iäkkäät naiset päätyivät aviomiestensa murhaamiksi. Toinen hämmentävä juttu on, että miten järkyttävän sekaisin ja väkivaltaisia jotkut miehet ovat kuten päätarinan Pete.
Kommentit (403)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin pohtia syitä ilmiölle, ja olenkin kirjoittanut useita viestejä, joissa olen tätä tehnyt.
Osa surmista lienee seurausta aiemmasta henkisestä tai fyysisestä väkivallasta surman uhrin toimesta surman tekijää kohtaan. Joku näistä toki voi olla surman tekijän mielenterveysongelmasta johtuvaa kuvitelmaa tai väkivaltaa tapahtunut kummankin taholta.
Osa surmista johtunee tekijänsä mielenterveydellisistä sairauksista tai tekijällä toiminta kehittynyt lievästä väkivallasta törkeään ja päättyen uhrin surmaan. Muissa rikoksissa taloudellinen hyöty mukana, mutta parisuhdeväkivallalla ansaintalogiikka tuskin toimii.
Osassa surmista laillisten ja laittomien päihteillä osuutensa tapahtumissa. Rähinäviina ja hallusinaatiot tiedostettuja asioita. Osassa lienee kyse päihtyneiden keskinäisestä välienselvittelystä, jolloin sattumankin kauppaa kuka tarttuu esimerkki teräaseeseen.
Lopulta en myös poissulkisi onnettomuuden mahdollisuutta.
Tilastot asiasta lienee vähintäänkin tulkinnalliset eri maiden kesken. Mitä kussakin maassa lasketaan väkivallaksi ja voiko uhri tuoda kokemuksiaan miten vapaasti eri maissa esiin?
Perusongelma asiassa on vapaa yhteiskuntamme. Emme voi sulkea ihmistä loputtomiin vankilaan tai työleirille. Yhteiskunnalla on hyvin suppeat mahdollisuudet puuttua asiaan, jos nyt ihminen menee poliisilaitokselle ja kertoo pelkäävänsä kumppaniaan. Vaikka poliisi tutkisi asiaa ja toteaisi olevan erittäintodennäköistä, että ilmoittaja joutuu kumppaninsa surmaamaksi.
Vapaassa, suvaitsevassa ja hyvään uskovassa yhteiskunnassa emme voi lukita ihmistä loputtomiin. Diktatuurissa voisimme laittaa työleirille päihdeongelmaisen, väkivaltaisen tai muihin rikoksiin taipuvan ihmisen. Turvaisimme muun yhteiskunnansulkemalla tavallaan ihmisenä epäonnistuneet erilleen.
Sattumankauppaa kumpi tarttuu teräaseeseen? Mutta vuosi toisensa jälkeen suhdeluku on edelleen moninkertaisesti siellä että mies surmaa ja nainen on uhri?
Voi olla moni sydänkohtaus vaimon myrkkykeittojen tulos.
Kotona kuolleille tehdään ruumiinavaus. Sydänkohtaus on yleensä ruokavalion ja vähäisen liikunnan aiheuttama. Luin vuosia sitten surullisesta tutkimuksesta, jonka mukaan työväenluokkaisilla miehillä sydän pettää, koska heidän pienituloiset äitinsä ovat nähneet nälkää odottaessaan lapsiaan. Julmaa, että lapsen tulevaisuus voidaan "ennustaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin pohtia syitä ilmiölle, ja olenkin kirjoittanut useita viestejä, joissa olen tätä tehnyt.
Osa surmista lienee seurausta aiemmasta henkisestä tai fyysisestä väkivallasta surman uhrin toimesta surman tekijää kohtaan. Joku näistä toki voi olla surman tekijän mielenterveysongelmasta johtuvaa kuvitelmaa tai väkivaltaa tapahtunut kummankin taholta.
Osa surmista johtunee tekijänsä mielenterveydellisistä sairauksista tai tekijällä toiminta kehittynyt lievästä väkivallasta törkeään ja päättyen uhrin surmaan. Muissa rikoksissa taloudellinen hyöty mukana, mutta parisuhdeväkivallalla ansaintalogiikka tuskin toimii.
Osassa surmista laillisten ja laittomien päihteillä osuutensa tapahtumissa. Rähinäviina ja hallusinaatiot tiedostettuja asioita. Osassa lienee kyse päihtyneiden keskinäisestä välienselvittelystä, jolloin sattumankin kauppaa kuka tarttuu esimerkki teräaseeseen.
Lopulta en myös poissulkisi onnettomuuden mahdollisuutta.
Tilastot asiasta lienee vähintäänkin tulkinnalliset eri maiden kesken. Mitä kussakin maassa lasketaan väkivallaksi ja voiko uhri tuoda kokemuksiaan miten vapaasti eri maissa esiin?
Perusongelma asiassa on vapaa yhteiskuntamme. Emme voi sulkea ihmistä loputtomiin vankilaan tai työleirille. Yhteiskunnalla on hyvin suppeat mahdollisuudet puuttua asiaan, jos nyt ihminen menee poliisilaitokselle ja kertoo pelkäävänsä kumppaniaan. Vaikka poliisi tutkisi asiaa ja toteaisi olevan erittäintodennäköistä, että ilmoittaja joutuu kumppaninsa surmaamaksi.
Vapaassa, suvaitsevassa ja hyvään uskovassa yhteiskunnassa emme voi lukita ihmistä loputtomiin. Diktatuurissa voisimme laittaa työleirille päihdeongelmaisen, väkivaltaisen tai muihin rikoksiin taipuvan ihmisen. Turvaisimme muun yhteiskunnansulkemalla tavallaan ihmisenä epäonnistuneet erilleen.
Suhtaudut väkivaltaan ikään kuin sen määrä olisi vakio, että keskuudessamme elää tietty joukko väkivaltaisia ihmisiä ja ainoa keino vähentää väkivaltaa on eristää nämä ihmiset. Itse näkisin, että asennekasvatuksella on merkittävä rooli rikosten ehkäisyssä, ja tähän tulisi panostaa rikollisten rankaisuun keskittymisen sijaan. Mitä voimakkaammin tietty käytös tuomitaan, sitä suurempi kynnys on sitä harjoittaa. Naisena koen, että esimerkiksi ahdistelua ja häirintää on nykyään vähemmän, kun ilmiöstä on alettu puhua avoimesti ja teot tuomita. Olen joissain viesteissäni puhunut itsesäätelytaidoista. Niitä on mahdollista tietoisesti vahvistaa. Jos aggressiivisuus tuomittaisiin yhteiskunnassa voimakkaammin ja sitä pidettäisiin häpeällisenä "miehekkään" sijaan, olisi helpompi tunnistaa itsessään haitallisia taipumuksia ja hakea niihin apua.
Viittasin tässä jälleen sukupuolinäkökulmaan, sillä mikään viesteissäsi ei ole vakuuttanut minua siitä, että sukupuoli olisi merkityksetön asia. Kaikki luettelemasi syyt kyllä voivat olla henkirikosten taustalla, mutta mielestäni on edelleen hedelmällistä pohtia, miksi niin paljon useammin mies päätyy surmaamaan puolisonsa kuin nainen. Myös naisilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia mutta silti he harvemmin tappavat ketään. Sukupuolella on siis pakko olla merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Suhtaudut väkivaltaan ikään kuin sen määrä olisi vakio, että keskuudessamme elää tietty joukko väkivaltaisia ihmisiä ja ainoa keino vähentää väkivaltaa on eristää nämä ihmiset. Itse näkisin, että asennekasvatuksella on merkittävä rooli rikosten ehkäisyssä, ja tähän tulisi panostaa rikollisten rankaisuun keskittymisen sijaan. Mitä voimakkaammin tietty käytös tuomitaan, sitä suurempi kynnys on sitä harjoittaa. Naisena koen, että esimerkiksi ahdistelua ja häirintää on nykyään vähemmän, kun ilmiöstä on alettu puhua avoimesti ja teot tuomita. Olen joissain viesteissäni puhunut itsesäätelytaidoista. Niitä on mahdollista tietoisesti vahvistaa. Jos aggressiivisuus tuomittaisiin yhteiskunnassa voimakkaammin ja sitä pidettäisiin häpeällisenä "miehekkään" sijaan, olisi helpompi tunnistaa itsessään haitallisia taipumuksia ja hakea niihin apua.
Viittasin tässä jälleen sukupuolinäkökulmaan, sillä mikään viesteissäsi ei ole vakuuttanut minua siitä, että sukupuoli olisi merkityksetön asia. Kaikki luettelemasi syyt kyllä voivat olla henkirikosten taustalla, mutta mielestäni on edelleen hedelmällistä pohtia, miksi niin paljon useammin mies päätyy surmaamaan puolisonsa kuin nainen. Myös naisilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia mutta silti he harvemmin tappavat ketään. Sukupuolella on siis pakko olla merkitystä.
Miten tämä tuomitseminen tapahtuu kuin kasvattamalla kiinnijäämisen ja siten rangaistuksen riskiä? Väitän harvan miehenkään pitävän puolison hakkaamista mitenkään arvostettuna tai kannustettuna. Tilastojen valossa suomalainen yhteiskunta on turvallisempi kuin koskaan. Rikosmäärät laskevat vaikka väkiluku kasvaa.
Aika harva mieskään tappaa ketään eläessään vakka Suomessa suurin osa on yhteiskunnan toimesta tappamaan
Jos henkilö on pahoinpidellyt kumppaniaan vuosia, niin en jaksa uskoa asennekasvatuksen asiaa jatkossakaan korjaavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka hyvin muuten miesten "sydänkohtaukset" tutkitaan? Naisille tyypillinen tappoase on myrkky ja en usko, että vuosittain ei olisi muutama tälläinen murha. luultavasti useampiakin.
Poliisi paikalle, jos kuolee kotona ja ruumiinavaus. Tietenkin.
Onko sinulla jokin syy siihen, että haluat syyllistää naisia?
Jos on iäkkäämpi ihminen ja tällä pahoja sairauksia niin ei aina tehdä ruumiinavausta. Ei riitä rerurssit siihen. Niin olen kuullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhtaudut väkivaltaan ikään kuin sen määrä olisi vakio, että keskuudessamme elää tietty joukko väkivaltaisia ihmisiä ja ainoa keino vähentää väkivaltaa on eristää nämä ihmiset. Itse näkisin, että asennekasvatuksella on merkittävä rooli rikosten ehkäisyssä, ja tähän tulisi panostaa rikollisten rankaisuun keskittymisen sijaan. Mitä voimakkaammin tietty käytös tuomitaan, sitä suurempi kynnys on sitä harjoittaa. Naisena koen, että esimerkiksi ahdistelua ja häirintää on nykyään vähemmän, kun ilmiöstä on alettu puhua avoimesti ja teot tuomita. Olen joissain viesteissäni puhunut itsesäätelytaidoista. Niitä on mahdollista tietoisesti vahvistaa. Jos aggressiivisuus tuomittaisiin yhteiskunnassa voimakkaammin ja sitä pidettäisiin häpeällisenä "miehekkään" sijaan, olisi helpompi tunnistaa itsessään haitallisia taipumuksia ja hakea niihin apua.
Viittasin tässä jälleen sukupuolinäkökulmaan, sillä mikään viesteissäsi ei ole vakuuttanut minua siitä, että sukupuoli olisi merkityksetön asia. Kaikki luettelemasi syyt kyllä voivat olla henkirikosten taustalla, mutta mielestäni on edelleen hedelmällistä pohtia, miksi niin paljon useammin mies päätyy surmaamaan puolisonsa kuin nainen. Myös naisilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia mutta silti he harvemmin tappavat ketään. Sukupuolella on siis pakko olla merkitystä.
Miten tämä tuomitseminen tapahtuu kuin kasvattamalla kiinnijäämisen ja siten rangaistuksen riskiä? Väitän harvan miehenkään pitävän puolison hakkaamista mitenkään arvostettuna tai kannustettuna. Tilastojen valossa suomalainen yhteiskunta on turvallisempi kuin koskaan. Rikosmäärät laskevat vaikka väkiluku kasvaa.
Aika harva mieskään tappaa ketään eläessään vakka Suomessa suurin osa on yhteiskunnan toimesta tappamaan
Jos henkilö on pahoinpidellyt kumppaniaan vuosia, niin en jaksa uskoa asennekasvatuksen asiaa jatkossakaan korjaavan.
Kirjoitin viestiini, että kun asioista puhutaan avoimemmin, on helpompi tunnistaa itsessään haitallisia taipumuksia ja hakea niihin apua. Tässä on myös kavereilla ja läheisillä iso merkitys. Vaikka väkivalta puolisoa kohtaan teoriassa tuomitaan, käytännössä tekoja hyssytellään. En usko, että näitä asioita otetaan kovinkaan helposti esille miesporukoissa tyyliin "Hei Jarkko, me ollaan huomattu, että sä puhut sun vaimosta tosi ikävään sävyyn ja että sä olet välillä vähän aggressiivisen oloinen, että ootko miettinyt, että hakisit apua?" Näen, että väkivaltarikosten määrän väheneminen on nimenomaan seurausta asenneilmapiirin ja mieskuvan muutoksesta viime vuosikymmeninä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hyvä muistaa, että iso osa näistä ns. naissurmista tapahtuu entä sen parisuhdekumppanin, ei nykyisen toimesta. Ehkä joillekin miehille ero on niin kova paikka, etteivät he osaa käsitellä sitä. Voitaisiinko näitä s urmia vähentää sillä, että autettaisiin naisen jättämäksi tulleita miehiä enemmän? Perustetaan jokin heille suunnattu tukipalvelu, jossa on töissä miespuolisia terapeutteja ja "life coacheja" tai mikä ikinä heitä auttaakaan.
Kummastuttaa, miten ylimalkaisesti poliisi ja HäKe soittoihin reagoivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On hyvä muistaa, että iso osa näistä ns. naissurmista tapahtuu entä sen parisuhdekumppanin, ei nykyisen toimesta. Ehkä joillekin miehille ero on niin kova paikka, etteivät he osaa käsitellä sitä. Voitaisiinko näitä s urmia vähentää sillä, että autettaisiin naisen jättämäksi tulleita miehiä enemmän? Perustetaan jokin heille suunnattu tukipalvelu, jossa on töissä miespuolisia terapeutteja ja "life coacheja" tai mikä ikinä heitä auttaakaan.
Kuvaamasi tilanne on se kaikista tyypillisin. Tässäkin ketjussa on moneen kertaan kysytty, miksi naiset eivät lähde väkivaltaisesta suhteesta, ja yksi syy on pelko siitä, että jotain vielä vakavampaa tapahtuu. Suurin osa kuvatuista surmista tehdään sen seurauksena, että nainen on yrittänyt päättää suhteen.
Yhteiskunta tarjoaa kyllä Lyömättömän linjan kaltaisia tukimuotoja, mutta kynnys näiden käyttämiseen on korkea. Tästä päästään jälleen siihen, millaisia ominaisuuksia mieheyteen tai naiseuteen liitetään, ja yksi miesten tyypillinen piirre on, että avun hakemista pidetään häpeällisenä. Tästä pitäisi ainakin päästä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hyvä muistaa, että iso osa näistä ns. naissurmista tapahtuu entä sen parisuhdekumppanin, ei nykyisen toimesta. Ehkä joillekin miehille ero on niin kova paikka, etteivät he osaa käsitellä sitä. Voitaisiinko näitä s urmia vähentää sillä, että autettaisiin naisen jättämäksi tulleita miehiä enemmän? Perustetaan jokin heille suunnattu tukipalvelu, jossa on töissä miespuolisia terapeutteja ja "life coacheja" tai mikä ikinä heitä auttaakaan.
Kuvaamasi tilanne on se kaikista tyypillisin. Tässäkin ketjussa on moneen kertaan kysytty, miksi naiset eivät lähde väkivaltaisesta suhteesta, ja yksi syy on pelko siitä, että jotain vielä vakavampaa tapahtuu. Suurin osa kuvatuista surmista tehdään sen seurauksena, että nainen on yrittänyt päättää suhteen.
Yhteiskunta tarjoaa kyllä Lyömättömän linjan kaltaisia tukimuotoja, mutta kynnys näiden käyttämiseen on korkea. Tästä päästään jälleen siihen, millaisia ominaisuuksia mieheyteen tai naiseuteen liitetään, ja yksi miesten tyypillinen piirre on, että avun hakemista pidetään häpeällisenä. Tästä pitäisi ainakin päästä eroon.
En tiedä onko tuo se todellinen syy. Onko tarjottu apu edes oikeanlaista? Ihan konkreettista käytännön apuakin pitäisi pystyä tarjoamaan, ei ehkä pelkkää höpöttelyä jonkun feminiinisen humanistimiehen kanssa, jonka kanssa tällä väkivaltaan taipuvalla miehellä ei varmaan ole mitään yhteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedossa ikäviä aikoja naiselle jos alkaa suhteeseen miehen kanssa jolla jo on tiedettyä väkivaltamenneisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne puolison surmaamiseen johtavat, sukupuolesta riippumattomat syyt ovat? Jos jätetään pois testosteronin vaikutus, tunteiden ja impulssien säätelyyn liittyvät puutteet, miehen ja naisen rooleihin ja miehen kunniaan liittyvät käsitykset sekä ihan jo fyysisistä kokoeroista johtuva valta-asetelma sukupuolten välillä, mitä syitä jää jäljelle?
Päihteet esimerkiksi. Otetaan esimerkki pariskunta Matti ja Mervi. Kumpikin aineista sekaisin hakkaavat ja puukottavat toisiaan. Puukon kanssa heiluessa ei osapuolten kokoerolla paljoa ole merkitystä, varainkin jos yllättäen iskee.
Jos kyse olisi pelkästä sukupolesta, niin tapauksia tulisi olla paljon enemmän. Parisuhteessa lienee yli miljoona suomalaista miestä.
Edelleen se suomalainen mies on väkivaltaisempi kuin esim. ruotsalainen mies tai saksalainen mies. Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka hyvin muuten miesten "sydänkohtaukset" tutkitaan? Naisille tyypillinen tappoase on myrkky ja en usko, että vuosittain ei olisi muutama tälläinen murha. luultavasti useampiakin.
Poliisi paikalle, jos kuolee kotona ja ruumiinavaus. Tietenkin.
Onko sinulla jokin syy siihen, että haluat syyllistää naisia?
Jos on iäkkäämpi ihminen ja tällä pahoja sairauksia niin ei aina tehdä ruumiinavausta. Ei riitä rerurssit siihen. Niin olen kuullut.
Ei tehdä, jos tiedossa oli sairaus, joka johtaa kuolemaan. Ei ole tarvetta esim. syöpäsairaan ruumista avata ja todeta, että kah, syöpäänsähän se kuoli. Sen sijaan, jos hoitosuhdetta ei ole eikä tiedossa ole mitään kuolemaan vievää sairautta, ruumiinavaus tehdään, satavuotiaallekin.
Sovitaanko, että jos puhutaan mmuuttajien rikoksista, niin ei tulla huutelemaan "mut kun suomalaisetkin" ja kun puhutaan kantisten rikoksista, ei tulla huutelemaan "mut kun mmuuttajatkin" Totta kai tilastolliset tosiasiat tulee huomioida ja itse en kannata nykyistä mmuuttopolitiikkaa juuri sen takia, koska se heikentää entisestään naisen asemaa ja kun meillä näitä ongelmia on jo omasta takaa. Ei kuitenkaan ole ihan tilannetajun mukaista tuoda esiin tässä aiheessa näitä asioita, koska se on eri keskustelu. Saisko muuten linkin tähän artikkeliin, kun sitä ei ollut aloituksessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tampereen henkirikos:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005744677.html
Myötätunto uhrin pojan puolella. Poika löysi äitinsä surmattuna verilammikosta eteisen lattialta palattuaan isänsä luota viikonlopun vietosta.
Mira-nimiselle naiselle Virkkula (tekijä) lähetti viestin että haluaa viettää pitkän ja tunnelmallisen illan ennen vankilaan joutumistaan. (Ei kertonut että on juuri tappanut naisen ja edessä on siksi vankilareissu vaan valehteli muuta)
"Hän alkaa heti virittelemään keskutelua uuden naisen kanssa tapettuaan juuri edellisen naisystävänsä" summasi syyttäjä.
Tekijällä oli synkkä rikoshistoria entuudestaan.
Hän oli pahoinpidellyt naisystäviään ja rosvonnut heidän omaisuuttaan. Lähestymiskieltoja oli useita mutta niillä ei ollut mitään vaikutusta.
Hän kopioi naistuttujensa asuntojen avaimia ja meni niillä asuntoihin.
Tämä 191senttiä pitkä ja 112 kiloa painava tekijä, lähti tekonsa jälkeen paikalliseen pubiin oluelle.
Palasi uhrin asuntoon ja varasti sieltä uhrin koruja ja pankkikortit. Nosti uhrin korteilla 740e käteistä.
Mira-nimiselle naiselle lähetti viestin että haluaa viettää pitkän ja tunnelmallisen illan ennen vankilaan joutumistaan.
Ei ristus sentään. Naiset olkaa varovaisia kun tutustutte uusiin ihmisiin.
Lumihautasurmaajahan kävi kaivamassa uhrilleen lumihaudan. Kyydissä oli surmattu uhri, sekä uusi 16 -vuotias tyttöystävä.
Siis oliko se tämä sama henkilö.
Lumihautasurmaaja on siis sama Petri, josta Hesarin pääjuttu kertoo.
Petri Kankaanpää kotoisin Kiuruvedeltä jossa myös molemmat surmatyönsä teki. Itse paikkakuntalaisena toivon että miestä ei nähdä katukuvassa, täällä tai missään enää koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Edelleen se suomalainen mies on väkivaltaisempi kuin esim. ruotsalainen mies tai saksalainen mies. Miksi?
Onko maiden tilastointi keskenään vertailukelpoista? Onko maiden rikos&rangaistus-käytännöissä eroja?
Mutuna sanoisin päihteillä olevan selvä roolinsa. Kuinka usein kussakin maassa juodaan kerralla suuri annos, että ihmiseltä lähtee harkinta tekemisistään? Onko humalassa tehdyillä tekojen seuraamuksissa eroja mainittujen maiden kesken?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen se suomalainen mies on väkivaltaisempi kuin esim. ruotsalainen mies tai saksalainen mies. Miksi?
Onko maiden tilastointi keskenään vertailukelpoista? Onko maiden rikos&rangaistus-käytännöissä eroja?
Mutuna sanoisin päihteillä olevan selvä roolinsa. Kuinka usein kussakin maassa juodaan kerralla suuri annos, että ihmiseltä lähtee harkinta tekemisistään? Onko humalassa tehdyillä tekojen seuraamuksissa eroja mainittujen maiden kesken?
Eiköhän länsimaat ole keskenään täysin verrannollisia. Ruotsalaiset ne suomalaisille alunperin opettivat koko väestölaskennan ja tilastoinnin, että eiköhän ne osaa kirjaa pitää.
Vierailija kirjoitti:
Erityisen kamalaa tässä on, että näinkin kehittyneessä ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ei ole mitään toimivia työkaluja estää naissurmia kuten se ensimmäinen tapaus osoitti. Ja naisia pahoinpidellään ja tapetaan ihan joka maassa, mutta tämä juttu oli nyt Suomesta kun olemme Suomessa.
Ketään ei saa tappaa, eikä ihmisen kuoltua ole mitään hyötyä sanoa, että mitäs läksit... mutta toi avattu esimerkkitapaus oli kyllä tosi vaikea käsitellä itse.
Kun ihan ehdoin tahdoin ensin alkaa seurustella noin sairaan ihmisen kanssa, jonka tiesi tappaneen aiemmin tyttöystävänsä, ei usko/kuuntele mitään mitä omat läheiset ja ystävät sanoo, ei laita mitään rajoja silloin kun se on vielä mahdollista...
Ja sitten se muutto pois, itse rikkoo omaa turvakieltoaan jne.
Eihän sitä naista olisi kukaan pystynyt auttamaan, kun itse ihan kaikin mahdollisin tavoin mahdollisti kaiken alusta asti.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän länsimaat ole keskenään täysin verrannollisia. Ruotsalaiset ne suomalaisille alunperin opettivat koko väestölaskennan ja tilastoinnin, että eiköhän ne osaa kirjaa pitää.
Jos verrataan, niin olisi tietysti hyvä tietää verrataanko samaa asiaa eikä olettaa.
https://www.dw.com/en/domestic-violence-in-germany-woman-killed-every-3…
Saksassa tuon mukaan päivittäin koitetaan tappaa naispuolinen puoliso ja onnistutaan 147 kertaa. YLE:n jutun mukaan 17 naista menetti Suomessa henkensä puolison toimesta vuonna 2017. Suomen väkiluku 5.7 miljoonaa ja Saksan 82.7 miljoonaa. Toisaalta pitäis kaivaa vielä parisuhteessa elävien naisten lukumäärä, jotta olisi vertailukelpoinen lukema. Pelkkä maan väkiluku ei kerro todellista kuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän länsimaat ole keskenään täysin verrannollisia. Ruotsalaiset ne suomalaisille alunperin opettivat koko väestölaskennan ja tilastoinnin, että eiköhän ne osaa kirjaa pitää.
Jos verrataan, niin olisi tietysti hyvä tietää verrataanko samaa asiaa eikä olettaa.
https://www.dw.com/en/domestic-violence-in-germany-woman-killed-every-3…
Saksassa tuon mukaan päivittäin koitetaan tappaa naispuolinen puoliso ja onnistutaan 147 kertaa. YLE:n jutun mukaan 17 naista menetti Suomessa henkensä puolison toimesta vuonna 2017. Suomen väkiluku 5.7 miljoonaa ja Saksan 82.7 miljoonaa. Toisaalta pitäis kaivaa vielä parisuhteessa elävien naisten lukumäärä, jotta olisi vertailukelpoinen lukema. Pelkkä maan väkiluku ei kerro todellista kuvaa.
Käytännössä aikuiset ihmiset elävät parisuhteissa lähes kaikki ainakin jossain vaiheessa elämäänsä.
Jos lukisit lainaamaasi viestiä, niin huomaat että puhuttiin miten osassa surmista saattaa olla näin. Ei kaikissa, ei aina. Lainaamassasi viestissä spekuloitiin mahdollisia syitä surmiin. Ei aukottomasti selitetty jokaista surmaa.