Lue keskustelun säännöt.
HS Naissurmista
01.08.2020 |
Vuosina 2002-2019 parisuhdesurmien naisuhreja oli 321. Hämmentäviä huomioita jutusta on se, että etenkin iäkkäät naiset päätyivät aviomiestensa murhaamiksi. Toinen hämmentävä juttu on, että miten järkyttävän sekaisin ja väkivaltaisia jotkut miehet ovat kuten päätarinan Pete.
Kommentit (403)
Vierailija kirjoitti:
Olen eri mutta vastaan kuitenkin. Sukupuoli on merkityksellinen tarkastelunäkäkulma silloin, kun sukupuolten välillä on eroa jossain asiassa..
Jos vuonna 2017 17 naista joutua luultavasti 17 miehen surmaamaksi parisuhteessa, niin selittyykö tapahtuma sukupuolella vai miksi arviolta miljoona miestä ei surmannut kumppaniaan parisuhteessa? Voimme toki eristää sukupuolen mukaan kaikki miehet, piikittää kaikkiin miehiin hormonitasoa alentavaa lääkettä tai kieltää päihteet miehiltä. Toisaalta voimme tarkastella asiaa sukupolesta riippumatta ja miettiä miksi jotkut ihmiset päätyvät surmaamaan parisuhteessa kumppaninsaja miettiä tapoja miten tätä voisi estää.
Varmasti saisimme eroja tarkastelemalla tekijöitä kätisyyden kautta, mutta liittyisikö kätisyys asiaan? Minusta pelkkä ero sukupuolten välillä ei itsessään kerro mitään, koska tässäkin tapauksessa tekoja on niin vähän suhteessa sukupuolen edustajiin. Taustalla lienee siis jokin muu selittävä tekijä kuin sukupuoli,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttuun on valittu yhden vuoden kaikki parisuhdeväkivaltaan kuolleet naiset. Ketään ei ole siis otettu esimerkiksi, vaan ihan jokainen tapaus esitellään.
En ymmärrä miksi asiasta pitää tehdä sukupuolikysymys. ---
Koska kyse on nimenomaan sukupuolittuneesta henkirikollisuudesta. ---
Ja samalla jätetään kätevästi ulkopuolelle kaikki lähisuhdeväkivaltaa kokeneet miehet. Heidät häivytetään näkyvistä kokonaan, mikä ei ainakaan auta asioita.
"Otatko sä muka naiselta pataan?"
Ei se ole mitään häivyttämistä, että tässä yhdessä jutussa ja jutun pohjalta avatussa keskusteluketjussa keskitytään sukupuolinäkökulmaan. Väkivaltaa voidaan tarkastella myös vaikkapa ikänäkökulmasta tai siitä, miten sosioekonominen tausta vaikuttaa asiaan. Miehet lähisuhdeväkivallan uhreina on tärkeä aihe, mutta se ei ole tämän keskustelun aihe. Voit avata toisen ketjun tästä aiheesta.
Keskusteluketju on jo toistakymmentä sivua pitkä, mutta itse aiheesta on syntynyt keskustelua hyvin vähän. Osa (oletettavasti miehistä) haluaa jostain syystä koko ajan vaihtaa aiheen toiseksi.
Selvästikin keskustelunaihe ei miehiä miellytä. Mielenkiintoista miksi. Olen itse nainen enkä pitäisi ongelmallisena keskustella jonkun väkivaltaisen naisen tekemisistä. En lainkaan ajattele, että esim Virpi Butt olisi ihmisenä samanlainen kuin minä keski-ikäinen akateeminen nainen, en koe syyllisyyttä hänen tekemisistään. Mutta miehille ei sovi käydä toisten miesten ikäviä tekemisiä läpi. Miksi ihmeessä? Keskustelua pyritään sotkea vaihtamalla aihetta, pyrkimällä häivyttää sukupuolittuneisuutta, kyseenalaistamalla tilastoja jne.
Yleensä miehistä se pieni omituinen osa kyseenlalaistaa kaiken keskustelun väkivallasta naisia kohtaan.
Syy on yleensä suoraan sanoen se, että he itse kuuluvat siihen ryhmään missä naisen hakkaaminen on ok.
Normaalimiehet eivät tunne tarveta kyseenalaistaa tai sotkea keskustelun kulkua.
Eli naiset eivät koskaan mieti syitä väkivaltaan vaan väkivalta on luonnonvoima joka aina tulee yllättäen ilman mitään syytä. Aina on syy vain väkivaltaisessa miehessä vaikka nainen löisi ensin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttuun on valittu yhden vuoden kaikki parisuhdeväkivaltaan kuolleet naiset. Ketään ei ole siis otettu esimerkiksi, vaan ihan jokainen tapaus esitellään.
En ymmärrä miksi asiasta pitää tehdä sukupuolikysymys. ---
Koska kyse on nimenomaan sukupuolittuneesta henkirikollisuudesta. ---
Ja samalla jätetään kätevästi ulkopuolelle kaikki lähisuhdeväkivaltaa kokeneet miehet. Heidät häivytetään näkyvistä kokonaan, mikä ei ainakaan auta asioita.
"Otatko sä muka naiselta pataan?"
Ei se ole mitään häivyttämistä, että tässä yhdessä jutussa ja jutun pohjalta avatussa keskusteluketjussa keskitytään sukupuolinäkökulmaan. Väkivaltaa voidaan tarkastella myös vaikkapa ikänäkökulmasta tai siitä, miten sosioekonominen tausta vaikuttaa asiaan. Miehet lähisuhdeväkivallan uhreina on tärkeä aihe, mutta se ei ole tämän keskustelun aihe. Voit avata toisen ketjun tästä aiheesta.
Keskusteluketju on jo toistakymmentä sivua pitkä, mutta itse aiheesta on syntynyt keskustelua hyvin vähän. Osa (oletettavasti miehistä) haluaa jostain syystä koko ajan vaihtaa aiheen toiseksi.
Selvästikin keskustelunaihe ei miehiä miellytä. Mielenkiintoista miksi. Olen itse nainen enkä pitäisi ongelmallisena keskustella jonkun väkivaltaisen naisen tekemisistä. En lainkaan ajattele, että esim Virpi Butt olisi ihmisenä samanlainen kuin minä keski-ikäinen akateeminen nainen, en koe syyllisyyttä hänen tekemisistään. Mutta miehille ei sovi käydä toisten miesten ikäviä tekemisiä läpi. Miksi ihmeessä? Keskustelua pyritään sotkea vaihtamalla aihetta, pyrkimällä häivyttää sukupuolittuneisuutta, kyseenalaistamalla tilastoja jne.
Yleensä miehistä se pieni omituinen osa kyseenlalaistaa kaiken keskustelun väkivallasta naisia kohtaan.
Syy on yleensä suoraan sanoen se, että he itse kuuluvat siihen ryhmään missä naisen hakkaaminen on ok.
Normaalimiehet eivät tunne tarveta kyseenalaistaa tai sotkea keskustelun kulkua.
Eli naiset eivät koskaan mieti syitä väkivaltaan vaan väkivalta on luonnonvoima joka aina tulee yllättäen ilman mitään syytä. Aina on syy vain väkivaltaisessa miehessä vaikka nainen löisi ensin?
Murhaaja vastaa aina yksin tekemisistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on Euroopan johtavia maita mitä tulee naisiin kohdistuvassa parisuhdeväkivallassa.
Miten hyvin niissä muissa euroopan maissa näitä tilastoja tehdään?
En luota tuohon tilastoon.
https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra-2014-vaw-survey-factsheet…
Tuolla voit perehtyä asiaan. Mihin tässä et luota? Onko ongelma se, että mielestäsi joissakin maissa asiaa piilotellaan, tai että naisiin kohdistuva väkivalta kuuluu kulttuuriin? Vai tilastoidaanko Suomessa väärin? Onko mielestäsi suomalaisessa kulttuurissa jotain, jonka takia naisiin kohdistuva väkivalta näyttäytyy tilastoissa väärin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on taas tarkoitushakuista uutisointia ja siksi niin noloa etenkin suomalaisille naisille. On henkistä ja kulttuurista alamittaisuutta väittää, että Suomi olisi edes Euroopassa kärkijoukossa naisiin kohdistuvassa väkivallassa. Puhumattakaan muusta maailmasta. Todellisuus on ihan toista. Suomessa on kehittynyt järjestelmä, joka raportoi nämä tapaukset mutta muissa maissa ei ole. Siinä syy. Patriarkaalisissa yhteiskunnissa ei tätä ilmiötä edes tunneta. Koitetaan nyt edes lauantaina saada kiksit jostain muusta kuin suomalaisen miehen demonisoinnista.
Vaikka haluaisit väittää, että suomalaisten miesten väkivaltaisuus puolisojaan kohtaan olisi ihan samassa määrässä kuin muualla Euroopassa, että ero johtuu vain siitä, että Suomessa ne merkataan paremmin. Niin kuinka ihmeessä selität sen, että Suomessa aviomiesten tekemät vaimontapot ovat huomattavasti korkeammalla keskiarvolla kuin Euroopassa ylipäänsä. Ihanko tosissasi väität, että vaikka Saksassa ei tutkita naisten murhia ja siten Suomi vain näyttää huonolta? Älä nyt viitsi.
Ei tässä suomalaista miestä demonisoida, kunhan muistutellaan ettei suomimies ole suinkaan mikään viaton pikku koulupoika ja ulkkikset kaiken pahan alku ja juuri.Siis ettekö te saa tanan idiootit lue tätä ketjua?
https://www.balcanicaucaso.org/eng/Areas/Europe/Femicide-the-numbers-in…
Useammassa maassa Euroopassa ei edes tilastoida ollenkaan näitä henkirikoksia sukupuolen ja suhdestatuksen perusteella kuten Suomessa.
Se, että on joitain maita, joista puuttuvat tilastot, ei mitenkään tee tyhjäksi Suomen lukuja. On maita, joista on saatavilla aivan samanlaista tilastotietoa kuin Suomestakin, ja näiden kesken on mahdollista tehdä vertailua. Myös muita henkirikosten muotoja sekä itsemurhia on Suomessa verrattain paljon.
En ymmärrä edellisen kommentin argumentaation pointtia. Sama kuin väittäisi, että Suomessa ei ole päihteidenkäyttöön liittyviä ongelmia suhteessa muihin Euroopan maihin paljon siksi, että alkoholin kulutusta tilastoidaan eri maissa eri tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttuun on valittu yhden vuoden kaikki parisuhdeväkivaltaan kuolleet naiset. Ketään ei ole siis otettu esimerkiksi, vaan ihan jokainen tapaus esitellään.
En ymmärrä miksi asiasta pitää tehdä sukupuolikysymys. ---
Koska kyse on nimenomaan sukupuolittuneesta henkirikollisuudesta. ---
Ja samalla jätetään kätevästi ulkopuolelle kaikki lähisuhdeväkivaltaa kokeneet miehet. Heidät häivytetään näkyvistä kokonaan, mikä ei ainakaan auta asioita.
"Otatko sä muka naiselta pataan?"
Ei se ole mitään häivyttämistä, että tässä yhdessä jutussa ja jutun pohjalta avatussa keskusteluketjussa keskitytään sukupuolinäkökulmaan. Väkivaltaa voidaan tarkastella myös vaikkapa ikänäkökulmasta tai siitä, miten sosioekonominen tausta vaikuttaa asiaan. Miehet lähisuhdeväkivallan uhreina on tärkeä aihe, mutta se ei ole tämän keskustelun aihe. Voit avata toisen ketjun tästä aiheesta.
Keskusteluketju on jo toistakymmentä sivua pitkä, mutta itse aiheesta on syntynyt keskustelua hyvin vähän. Osa (oletettavasti miehistä) haluaa jostain syystä koko ajan vaihtaa aiheen toiseksi.
Selvästikin keskustelunaihe ei miehiä miellytä. Mielenkiintoista miksi. Olen itse nainen enkä pitäisi ongelmallisena keskustella jonkun väkivaltaisen naisen tekemisistä. En lainkaan ajattele, että esim Virpi Butt olisi ihmisenä samanlainen kuin minä keski-ikäinen akateeminen nainen, en koe syyllisyyttä hänen tekemisistään. Mutta miehille ei sovi käydä toisten miesten ikäviä tekemisiä läpi. Miksi ihmeessä? Keskustelua pyritään sotkea vaihtamalla aihetta, pyrkimällä häivyttää sukupuolittuneisuutta, kyseenalaistamalla tilastoja jne.
Yleensä miehistä se pieni omituinen osa kyseenlalaistaa kaiken keskustelun väkivallasta naisia kohtaan.
Syy on yleensä suoraan sanoen se, että he itse kuuluvat siihen ryhmään missä naisen hakkaaminen on ok.
Normaalimiehet eivät tunne tarveta kyseenalaistaa tai sotkea keskustelun kulkua.
Eli naiset eivät koskaan mieti syitä väkivaltaan vaan väkivalta on luonnonvoima joka aina tulee yllättäen ilman mitään syytä. Aina on syy vain väkivaltaisessa miehessä vaikka nainen löisi ensin?
Murhaaja vastaa aina yksin tekemisistään.
Toki, mutta kuinka moni väittää naista murhaajaksi jos tappaa pahoinpitelevän puolisonsa? Sitten jos vaikka nainen puukottaa miestä useita kertoja, mutta mies saa puukon käsiinsä ja tappaa naisen ja selviää hengissä niin armoa ei anneta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on taas tarkoitushakuista uutisointia ja siksi niin noloa etenkin suomalaisille naisille. On henkistä ja kulttuurista alamittaisuutta väittää, että Suomi olisi edes Euroopassa kärkijoukossa naisiin kohdistuvassa väkivallassa. Puhumattakaan muusta maailmasta. Todellisuus on ihan toista. Suomessa on kehittynyt järjestelmä, joka raportoi nämä tapaukset mutta muissa maissa ei ole. Siinä syy. Patriarkaalisissa yhteiskunnissa ei tätä ilmiötä edes tunneta. Koitetaan nyt edes lauantaina saada kiksit jostain muusta kuin suomalaisen miehen demonisoinnista.
Vaikka haluaisit väittää, että suomalaisten miesten väkivaltaisuus puolisojaan kohtaan olisi ihan samassa määrässä kuin muualla Euroopassa, että ero johtuu vain siitä, että Suomessa ne merkataan paremmin. Niin kuinka ihmeessä selität sen, että Suomessa aviomiesten tekemät vaimontapot ovat huomattavasti korkeammalla keskiarvolla kuin Euroopassa ylipäänsä. Ihanko tosissasi väität, että vaikka Saksassa ei tutkita naisten murhia ja siten Suomi vain näyttää huonolta? Älä nyt viitsi.
Ei tässä suomalaista miestä demonisoida, kunhan muistutellaan ettei suomimies ole suinkaan mikään viaton pikku koulupoika ja ulkkikset kaiken pahan alku ja juuri.Siis ettekö te saa tanan idiootit lue tätä ketjua?
https://www.balcanicaucaso.org/eng/Areas/Europe/Femicide-the-numbers-in…
Useammassa maassa Euroopassa ei edes tilastoida ollenkaan näitä henkirikoksia sukupuolen ja suhdestatuksen perusteella kuten Suomessa.
Se, että on joitain maita, joista puuttuvat tilastot, ei mitenkään tee tyhjäksi Suomen lukuja. On maita, joista on saatavilla aivan samanlaista tilastotietoa kuin Suomestakin, ja näiden kesken on mahdollista tehdä vertailua. Myös muita henkirikosten muotoja sekä itsemurhia on Suomessa verrattain paljon.
En ymmärrä edellisen kommentin argumentaation pointtia. Sama kuin väittäisi, että Suomessa ei ole päihteidenkäyttöön liittyviä ongelmia suhteessa muihin Euroopan maihin paljon siksi, että alkoholin kulutusta tilastoidaan eri maissa eri tavoin.
Vastasin henkilölle joka puhui jostain Euroopan keskiarvosta, mutta kun mitään Euroopan keskiarvoa ei ole edes olemassa.
Vertaa sitten niihin maihin joissa näistä on jotain tilastoa, sekään ei kyllä ole usein järkevää koska eri maat ovat erilaisia monellakin tapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HS tekee törkeällä tavalla politiikkaa karmealla asialla.
Me tiedämme kuinka naisten asiat ovat mus limi maissa.
Tässä Hesari ikään kuin sanoo, että kyllä ne suomalaismiehetkin.
Tiedämme myös kuinka paljon siirt olaiset tekevät rikoksia, niin täytyy kyllä ihmetellä Hesarin meininkiä.
Nyt valot päälle!
Jokainen tietää, että tämä ongelma on ollut Suomessa aina. Ennen vaan oli "normaalia" että hakkasi ja jopa tappoi vaimonsa. Siksi siitä ei ole tarpeeksi puhuttu. Nyt pitää puhua.
Ja kyllä, olen itse kasvanut kodissa, jossa isä hakkasi äitiä ja yritti lyödä minuakin.
Muistetaan nyt kuitenkin, että miesten tekemät henkitikokset ovat nykyään paljon matalammalla tasolla kuin aiempina vuosikymmeninä. Vaikka tästä nykyään puhutaan enemmän, niin todellisuudessa ongelma on pienempi kuin koskaan ennen.
Miesten tekemät henkirikokset ovat tosiaan pienemmällä tasolla kuin koskaan ennen - paitsi puolisoiden tappamisen suhteen. Sen kanssa ollaan ihan entisellä tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on Euroopan johtavia maita mitä tulee naisiin kohdistuvassa parisuhdeväkivallassa.
Miten hyvin niissä muissa euroopan maissa näitä tilastoja tehdään?
En luota tuohon tilastoon.https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra-2014-vaw-survey-factsheet…
Tuolla voit perehtyä asiaan. Mihin tässä et luota? Onko ongelma se, että mielestäsi joissakin maissa asiaa piilotellaan, tai että naisiin kohdistuva väkivalta kuuluu kulttuuriin? Vai tilastoidaanko Suomessa väärin? Onko mielestäsi suomalaisessa kulttuurissa jotain, jonka takia naisiin kohdistuva väkivalta näyttäytyy tilastoissa väärin?
Minua kiinnostaa myös mihin tilastossa ei luoteta. On siis eri asia todeta, että yhtenäinen tilastointi on vaikeaa syystä x kuin ilmoittaa selittämättä, että ei luota tilastoon. Onko luottamus kuitenkin Suomen lukujen suhteen kunnossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään ei oikeuta väkivaltaan parisuhteessa.
Koskaan.
Hämmästyttävä, että asia tuntuu olevan joillekin epäselvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HS tekee törkeällä tavalla politiikkaa karmealla asialla.
Me tiedämme kuinka naisten asiat ovat mus limi maissa.
Tässä Hesari ikään kuin sanoo, että kyllä ne suomalaismiehetkin.
Tiedämme myös kuinka paljon siirt olaiset tekevät rikoksia, niin täytyy kyllä ihmetellä Hesarin meininkiä.
Nyt valot päälle!
Jokainen tietää, että tämä ongelma on ollut Suomessa aina. Ennen vaan oli "normaalia" että hakkasi ja jopa tappoi vaimonsa. Siksi siitä ei ole tarpeeksi puhuttu. Nyt pitää puhua.
Ja kyllä, olen itse kasvanut kodissa, jossa isä hakkasi äitiä ja yritti lyödä minuakin.
Muistetaan nyt kuitenkin, että miesten tekemät henkitikokset ovat nykyään paljon matalammalla tasolla kuin aiempina vuosikymmeninä. Vaikka tästä nykyään puhutaan enemmän, niin todellisuudessa ongelma on pienempi kuin koskaan ennen.
Miesten tekemät henkirikokset ovat tosiaan pienemmällä tasolla kuin koskaan ennen - paitsi puolisoiden tappamisen suhteen. Sen kanssa ollaan ihan entisellä tasolla.
Ei itse asiassa olla. Näiden määrä on pudonnut puoleen 20 vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttuun on valittu yhden vuoden kaikki parisuhdeväkivaltaan kuolleet naiset. Ketään ei ole siis otettu esimerkiksi, vaan ihan jokainen tapaus esitellään.
En ymmärrä miksi asiasta pitää tehdä sukupuolikysymys. ---
Koska kyse on nimenomaan sukupuolittuneesta henkirikollisuudesta. ---
Ja samalla jätetään kätevästi ulkopuolelle kaikki lähisuhdeväkivaltaa kokeneet miehet. Heidät häivytetään näkyvistä kokonaan, mikä ei ainakaan auta asioita.
"Otatko sä muka naiselta pataan?"
Ei se ole mitään häivyttämistä, että tässä yhdessä jutussa ja jutun pohjalta avatussa keskusteluketjussa keskitytään sukupuolinäkökulmaan. Väkivaltaa voidaan tarkastella myös vaikkapa ikänäkökulmasta tai siitä, miten sosioekonominen tausta vaikuttaa asiaan. Miehet lähisuhdeväkivallan uhreina on tärkeä aihe, mutta se ei ole tämän keskustelun aihe. Voit avata toisen ketjun tästä aiheesta.
Keskusteluketju on jo toistakymmentä sivua pitkä, mutta itse aiheesta on syntynyt keskustelua hyvin vähän. Osa (oletettavasti miehistä) haluaa jostain syystä koko ajan vaihtaa aiheen toiseksi.
Selvästikin keskustelunaihe ei miehiä miellytä. Mielenkiintoista miksi. Olen itse nainen enkä pitäisi ongelmallisena keskustella jonkun väkivaltaisen naisen tekemisistä. En lainkaan ajattele, että esim Virpi Butt olisi ihmisenä samanlainen kuin minä keski-ikäinen akateeminen nainen, en koe syyllisyyttä hänen tekemisistään. Mutta miehille ei sovi käydä toisten miesten ikäviä tekemisiä läpi. Miksi ihmeessä? Keskustelua pyritään sotkea vaihtamalla aihetta, pyrkimällä häivyttää sukupuolittuneisuutta, kyseenalaistamalla tilastoja jne.
Yleensä miehistä se pieni omituinen osa kyseenlalaistaa kaiken keskustelun väkivallasta naisia kohtaan.
Syy on yleensä suoraan sanoen se, että he itse kuuluvat siihen ryhmään missä naisen hakkaaminen on ok.
Normaalimiehet eivät tunne tarveta kyseenalaistaa tai sotkea keskustelun kulkua.
Eli naiset eivät koskaan mieti syitä väkivaltaan vaan väkivalta on luonnonvoima joka aina tulee yllättäen ilman mitään syytä. Aina on syy vain väkivaltaisessa miehessä vaikka nainen löisi ensin?
Murhaaja vastaa aina yksin tekemisistään.
Toki, mutta kuinka moni väittää naista murhaajaksi jos tappaa pahoinpitelevän puolisonsa? Sitten jos vaikka nainen puukottaa miestä useita kertoja, mutta mies saa puukon käsiinsä ja tappaa naisen ja selviää hengissä niin armoa ei anneta.
Auttaa, jos lukisit sen jutun. Ne naiset eivät tehneet mitään minä oikeuttaisi väkivaltaan.
Eli jos puhutaan väkivallasta ja murhista niin täytyy puhua vain vuodesta 2017 eikä saa laajentaa näkökulmaa jne.??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eri mutta vastaan kuitenkin. Sukupuoli on merkityksellinen tarkastelunäkäkulma silloin, kun sukupuolten välillä on eroa jossain asiassa..
Jos vuonna 2017 17 naista joutua luultavasti 17 miehen surmaamaksi parisuhteessa, niin selittyykö tapahtuma sukupuolella vai miksi arviolta miljoona miestä ei surmannut kumppaniaan parisuhteessa? Voimme toki eristää sukupuolen mukaan kaikki miehet, piikittää kaikkiin miehiin hormonitasoa alentavaa lääkettä tai kieltää päihteet miehiltä. Toisaalta voimme tarkastella asiaa sukupolesta riippumatta ja miettiä miksi jotkut ihmiset päätyvät surmaamaan parisuhteessa kumppaninsaja miettiä tapoja miten tätä voisi estää.
Varmasti saisimme eroja tarkastelemalla tekijöitä kätisyyden kautta, mutta liittyisikö kätisyys asiaan? Minusta pelkkä ero sukupuolten välillä ei itsessään kerro mitään, koska tässäkin tapauksessa tekoja on niin vähän suhteessa sukupuolen edustajiin. Taustalla lienee siis jokin muu selittävä tekijä kuin sukupuoli,
Mitä ne puolison surmaamiseen johtavat, sukupuolesta riippumattomat syyt ovat? Jos jätetään pois testosteronin vaikutus, tunteiden ja impulssien säätelyyn liittyvät puutteet, miehen ja naisen rooleihin ja miehen kunniaan liittyvät käsitykset sekä ihan jo fyysisistä kokoeroista johtuva valta-asetelma sukupuolten välillä, mitä syitä jää jäljelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on Euroopan johtavia maita mitä tulee naisiin kohdistuvassa parisuhdeväkivallassa.
Miten hyvin niissä muissa euroopan maissa näitä tilastoja tehdään?
En luota tuohon tilastoon.https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra-2014-vaw-survey-factsheet…
Tuolla voit perehtyä asiaan. Mihin tässä et luota? Onko ongelma se, että mielestäsi joissakin maissa asiaa piilotellaan, tai että naisiin kohdistuva väkivalta kuuluu kulttuuriin? Vai tilastoidaanko Suomessa väärin? Onko mielestäsi suomalaisessa kulttuurissa jotain, jonka takia naisiin kohdistuva väkivalta näyttäytyy tilastoissa väärin?
Minua kiinnostaa myös mihin tilastossa ei luoteta. On siis eri asia todeta, että yhtenäinen tilastointi on vaikeaa syystä x kuin ilmoittaa selittämättä, että ei luota tilastoon. Onko luottamus kuitenkin Suomen lukujen suhteen kunnossa?
On vastattu useampaan kertaan tässä ketjussa ja sinä vastasit itsekin omaan kysymykseesi.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttuun on valittu yhden vuoden kaikki parisuhdeväkivaltaan kuolleet naiset. Ketään ei ole siis otettu esimerkiksi, vaan ihan jokainen tapaus esitellään.
En ymmärrä miksi asiasta pitää tehdä sukupuolikysymys. ---
Koska kyse on nimenomaan sukupuolittuneesta henkirikollisuudesta. ---
Ja samalla jätetään kätevästi ulkopuolelle kaikki lähisuhdeväkivaltaa kokeneet miehet. Heidät häivytetään näkyvistä kokonaan, mikä ei ainakaan auta asioita.
"Otatko sä muka naiselta pataan?"
Ei se ole mitään häivyttämistä, että tässä yhdessä jutussa ja jutun pohjalta avatussa keskusteluketjussa keskitytään sukupuolinäkökulmaan. Väkivaltaa voidaan tarkastella myös vaikkapa ikänäkökulmasta tai siitä, miten sosioekonominen tausta vaikuttaa asiaan. Miehet lähisuhdeväkivallan uhreina on tärkeä aihe, mutta se ei ole tämän keskustelun aihe. Voit avata toisen ketjun tästä aiheesta.
Keskusteluketju on jo toistakymmentä sivua pitkä, mutta itse aiheesta on syntynyt keskustelua hyvin vähän. Osa (oletettavasti miehistä) haluaa jostain syystä koko ajan vaihtaa aiheen toiseksi.
Selvästikin keskustelunaihe ei miehiä miellytä. Mielenkiintoista miksi. Olen itse nainen enkä pitäisi ongelmallisena keskustella jonkun väkivaltaisen naisen tekemisistä. En lainkaan ajattele, että esim Virpi Butt olisi ihmisenä samanlainen kuin minä keski-ikäinen akateeminen nainen, en koe syyllisyyttä hänen tekemisistään. Mutta miehille ei sovi käydä toisten miesten ikäviä tekemisiä läpi. Miksi ihmeessä? Keskustelua pyritään sotkea vaihtamalla aihetta, pyrkimällä häivyttää sukupuolittuneisuutta, kyseenalaistamalla tilastoja jne.
Yleensä miehistä se pieni omituinen osa kyseenlalaistaa kaiken keskustelun väkivallasta naisia kohtaan.
Syy on yleensä suoraan sanoen se, että he itse kuuluvat siihen ryhmään missä naisen hakkaaminen on ok.
Normaalimiehet eivät tunne tarveta kyseenalaistaa tai sotkea keskustelun kulkua.
Eli naiset eivät koskaan mieti syitä väkivaltaan vaan väkivalta on luonnonvoima joka aina tulee yllättäen ilman mitään syytä. Aina on syy vain väkivaltaisessa miehessä vaikka nainen löisi ensin?
Murhaaja vastaa aina yksin tekemisistään.
Toki, mutta kuinka moni väittää naista murhaajaksi jos tappaa pahoinpitelevän puolisonsa? Sitten jos vaikka nainen puukottaa miestä useita kertoja, mutta mies saa puukon käsiinsä ja tappaa naisen ja selviää hengissä niin armoa ei anneta.
Auttaa, jos lukisit sen jutun. Ne naiset eivät tehneet mitään minä oikeuttaisi väkivaltaan.
Eli jos puhutaan väkivallasta ja murhista niin täytyy puhua vain vuodesta 2017 eikä saa laajentaa näkökulmaa jne.??
No ainakin kannattaa puhua niistä asioista, jotka on varmasti selvillä. Tämän jutun perusteella vuonna 2017 yksikään nainen ei tehnyt mitään sellaista, minkä takia puoliso olisi hätävarjeluna joutunut tap pamaan hänet. Osa tapauksista oli täysin selittämättömiä, osassa oli pitkä väkivallan historia. Ehkä jonakin toisena vuonna on tosiaan ollut kuvaamiasi tilanteita, mutta tuskin silloinkaan miestä murhaajaksi kutsutaan. Näistä vuoden 2017 tekijöistäkään suurinta osaa ei ole todellakaan tuomittu murh asta vaan tap osta, vaikka väkivalta olisi ollut aivan järkyttävää. Mutta kannattaa kyllä tosiaan lukea juttu ja perehtyä noihin tapauksiin. Niistä löytyy joitakin yhtäläisyyksiä, joten ei ole välttämätöntä keksiä omia ehdotuksia joukkoon. Jos siis oikeasti haluaa pohtia syitä ja mahdollisia keinoja ehkäistä vastaavia juttuja tulevaisuudessa, eikä ainoastaan huudella, että kyllä on naisetkin ihan varmasti lyöneet ensin niitä miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin pohtia syitä ilmiölle, ja olenkin kirjoittanut useita viestejä, joissa olen tätä tehnyt.
Osa surmista lienee seurausta aiemmasta henkisestä tai fyysisestä väkivallasta surman uhrin toimesta surman tekijää kohtaan. Joku näistä toki voi olla surman tekijän mielenterveysongelmasta johtuvaa kuvitelmaa tai väkivaltaa tapahtunut kummankin taholta.
Osa surmista johtunee tekijänsä mielenterveydellisistä sairauksista tai tekijällä toiminta kehittynyt lievästä väkivallasta törkeään ja päättyen uhrin surmaan. Muissa rikoksissa taloudellinen hyöty mukana, mutta parisuhdeväkivallalla ansaintalogiikka tuskin toimii.
Osassa surmista laillisten ja laittomien päihteillä osuutensa tapahtumissa. Rähinäviina ja hallusinaatiot tiedostettuja asioita. Osassa lienee kyse päihtyneiden keskinäisestä välienselvittelystä, jolloin sattumankin kauppaa kuka tarttuu esimerkki teräaseeseen.
Lopulta en myös poissulkisi onnettomuuden mahdollisuutta.
Tilastot asiasta lienee vähintäänkin tulkinnalliset eri maiden kesken. Mitä kussakin maassa lasketaan väkivallaksi ja voiko uhri tuoda kokemuksiaan miten vapaasti eri maissa esiin?
Perusongelma asiassa on vapaa yhteiskuntamme. Emme voi sulkea ihmistä loputtomiin vankilaan tai työleirille. Yhteiskunnalla on hyvin suppeat mahdollisuudet puuttua asiaan, jos nyt ihminen menee poliisilaitokselle ja kertoo pelkäävänsä kumppaniaan. Vaikka poliisi tutkisi asiaa ja toteaisi olevan erittäintodennäköistä, että ilmoittaja joutuu kumppaninsa surmaamaksi.
Vapaassa, suvaitsevassa ja hyvään uskovassa yhteiskunnassa emme voi lukita ihmistä loputtomiin. Diktatuurissa voisimme laittaa työleirille päihdeongelmaisen, väkivaltaisen tai muihin rikoksiin taipuvan ihmisen. Turvaisimme muun yhteiskunnansulkemalla tavallaan ihmisenä epäonnistuneet erilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin pohtia syitä ilmiölle, ja olenkin kirjoittanut useita viestejä, joissa olen tätä tehnyt.
Osa surmista lienee seurausta aiemmasta henkisestä tai fyysisestä väkivallasta surman uhrin toimesta surman tekijää kohtaan. Joku näistä toki voi olla surman tekijän mielenterveysongelmasta johtuvaa kuvitelmaa tai väkivaltaa tapahtunut kummankin taholta.
Osa surmista johtunee tekijänsä mielenterveydellisistä sairauksista tai tekijällä toiminta kehittynyt lievästä väkivallasta törkeään ja päättyen uhrin surmaan. Muissa rikoksissa taloudellinen hyöty mukana, mutta parisuhdeväkivallalla ansaintalogiikka tuskin toimii.
Osassa surmista laillisten ja laittomien päihteillä osuutensa tapahtumissa. Rähinäviina ja hallusinaatiot tiedostettuja asioita. Osassa lienee kyse päihtyneiden keskinäisestä välienselvittelystä, jolloin sattumankin kauppaa kuka tarttuu esimerkki teräaseeseen.
Lopulta en myös poissulkisi onnettomuuden mahdollisuutta.
Tilastot asiasta lienee vähintäänkin tulkinnalliset eri maiden kesken. Mitä kussakin maassa lasketaan väkivallaksi ja voiko uhri tuoda kokemuksiaan miten vapaasti eri maissa esiin?
Perusongelma asiassa on vapaa yhteiskuntamme. Emme voi sulkea ihmistä loputtomiin vankilaan tai työleirille. Yhteiskunnalla on hyvin suppeat mahdollisuudet puuttua asiaan, jos nyt ihminen menee poliisilaitokselle ja kertoo pelkäävänsä kumppaniaan. Vaikka poliisi tutkisi asiaa ja toteaisi olevan erittäintodennäköistä, että ilmoittaja joutuu kumppaninsa surmaamaksi.
Vapaassa, suvaitsevassa ja hyvään uskovassa yhteiskunnassa emme voi lukita ihmistä loputtomiin. Diktatuurissa voisimme laittaa työleirille päihdeongelmaisen, väkivaltaisen tai muihin rikoksiin taipuvan ihmisen. Turvaisimme muun yhteiskunnansulkemalla tavallaan ihmisenä epäonnistuneet erilleen.
Sattumankauppaa kumpi tarttuu teräaseeseen? Mutta vuosi toisensa jälkeen suhdeluku on edelleen moninkertaisesti siellä että mies surmaa ja nainen on uhri?
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne puolison surmaamiseen johtavat, sukupuolesta riippumattomat syyt ovat? Jos jätetään pois testosteronin vaikutus, tunteiden ja impulssien säätelyyn liittyvät puutteet, miehen ja naisen rooleihin ja miehen kunniaan liittyvät käsitykset sekä ihan jo fyysisistä kokoeroista johtuva valta-asetelma sukupuolten välillä, mitä syitä jää jäljelle?
Päihteet esimerkiksi. Otetaan esimerkki pariskunta Matti ja Mervi. Kumpikin aineista sekaisin hakkaavat ja puukottavat toisiaan. Puukon kanssa heiluessa ei osapuolten kokoerolla paljoa ole merkitystä, varainkin jos yllättäen iskee.
Jos kyse olisi pelkästä sukupolesta, niin tapauksia tulisi olla paljon enemmän. Parisuhteessa lienee yli miljoona suomalaista miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin pohtia syitä ilmiölle, ja olenkin kirjoittanut useita viestejä, joissa olen tätä tehnyt.
Osa surmista lienee seurausta aiemmasta henkisestä tai fyysisestä väkivallasta surman uhrin toimesta surman tekijää kohtaan. Joku näistä toki voi olla surman tekijän mielenterveysongelmasta johtuvaa kuvitelmaa tai väkivaltaa tapahtunut kummankin taholta.
Osa surmista johtunee tekijänsä mielenterveydellisistä sairauksista tai tekijällä toiminta kehittynyt lievästä väkivallasta törkeään ja päättyen uhrin surmaan. Muissa rikoksissa taloudellinen hyöty mukana, mutta parisuhdeväkivallalla ansaintalogiikka tuskin toimii.
Osassa surmista laillisten ja laittomien päihteillä osuutensa tapahtumissa. Rähinäviina ja hallusinaatiot tiedostettuja asioita. Osassa lienee kyse päihtyneiden keskinäisestä välienselvittelystä, jolloin sattumankin kauppaa kuka tarttuu esimerkki teräaseeseen.
Lopulta en myös poissulkisi onnettomuuden mahdollisuutta.
Tilastot asiasta lienee vähintäänkin tulkinnalliset eri maiden kesken. Mitä kussakin maassa lasketaan väkivallaksi ja voiko uhri tuoda kokemuksiaan miten vapaasti eri maissa esiin?
Perusongelma asiassa on vapaa yhteiskuntamme. Emme voi sulkea ihmistä loputtomiin vankilaan tai työleirille. Yhteiskunnalla on hyvin suppeat mahdollisuudet puuttua asiaan, jos nyt ihminen menee poliisilaitokselle ja kertoo pelkäävänsä kumppaniaan. Vaikka poliisi tutkisi asiaa ja toteaisi olevan erittäintodennäköistä, että ilmoittaja joutuu kumppaninsa surmaamaksi.
Vapaassa, suvaitsevassa ja hyvään uskovassa yhteiskunnassa emme voi lukita ihmistä loputtomiin. Diktatuurissa voisimme laittaa työleirille päihdeongelmaisen, väkivaltaisen tai muihin rikoksiin taipuvan ihmisen. Turvaisimme muun yhteiskunnansulkemalla tavallaan ihmisenä epäonnistuneet erilleen.
Sattumankauppaa kumpi tarttuu teräaseeseen? Mutta vuosi toisensa jälkeen suhdeluku on edelleen moninkertaisesti siellä että mies surmaa ja nainen on uhri?
Voi olla moni sydänkohtaus vaimon myrkkykeittojen tulos.
Riippuu varmasti keskustelijasta. Minä haluaisin pohtia syitä ilmiölle, ja olenkin kirjoittanut useita viestejä, joissa olen tätä tehnyt. Olisi kiinnostavaa kuulla miesnäkökulma asiaan, siis mitä keskusteluun osallistuvat miehet itse ajattelevat syyksi sille, että Suomen luvut ovat eurooppalaisittain korkeat. Uskon, että ilmiö näyttää mies- ja naisnäkökulmasta erilaiselta.