Abortti rv14?
Onko mahdollinen? Entä jos valitsee lapsesta luopumisen? Meneekö lapsi adoptioon vai mihin?
Kommentit (174)
Ap, oletko jutellut tilanteesta neuvolassa? Saat aivan varmasti kotiapua ja muutakin apua. Mieti vielä :(
Vierailija kirjoitti:
Ap, oletko jutellut tilanteesta neuvolassa? Saat aivan varmasti kotiapua ja muutakin apua. Mieti vielä :(
En ole neuvolassa jutellut. Ei ole oikein mahdollista saada sellaista apua kuin tarvitsisin. Lapsilla on kaikilla ollut koliikki, joten varmaan tälläkin olisi. Päivät pärjää ihan hyvin, mutta yöllä en selviä yksin niistä monen tunnin huutoputkista. Ja sitten pitäisi aikaisin aamulla nousta hoitamaan muut lapset. Ei se vaan yksin onnistu, ja kuka tänne voisi yöksi tulla auttamaan ensimmäiset kuukaudet. Sen jälkeen sitä pärjäisikin.
-Ap
Adoptio on parempi ratkaisu. 9 kuukautta on lyhyt aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se eri asia mennä tekemään keskeytys vaikka viikoilla 6-10, kun sieltä tulee vaan hyytymiä. Mutta isomman sikiön poistuleminen on ihan eri asia. Olen saanut myöhäisen keskenmenon ja kyllä se ihan vauvalta näytti.
Kyllä rv6 keskenmenneestä oli tunnistettavissa istukka ja sikiö. Tuli ulos rv10. Pienihän se oli... onneksi tunsin kun tuli ulos. Sain nähdä konkreettisesti minkä kokoinen sikiö on tuolloin.
Ap:lle tsemppiä. Mieti tarkoin.
Rv 6 sikiö on hyvä jos puoli senttiä ei sitä erota verivuodosta mitenkään. Lääkärikin näkee ultrassa hädin tuskin sykkeen ja ruskuaispussin. Ei sillä mitään käsiä ole jne. Ihan turha valehdella nähneensä 6 vkosen sikiön.
rv 6 ei ole edes sikiö vaan alkio.
Jos istutat kuusen taimen ja annat sen kasvaa, siitä tulee kuusi. Jos annat sen alkion kasvaa siitä tulee lapsi.
Toinen asia, mitä sen tulevan vauvan isä sanoo? Vaikka teille tulisi ero, voisiko hän (vanhemmat, sisko, aupair jne) huolehtia vauvasta/ lapsista edes puolet ensimmäisestä vuodesta?
Vierailija kirjoitti:
Ihan sosiaalisin perustein sain abortin Valviralta noilla viikoilla. Olin 19 v. Itse raskaus todettiin rv 13-14, mutta itse luvan saamisessa kesti about 2 viikkoa(?).
Eli sairaalassa kirjoitin omin sanoin kirjeen Valviralle että miksi haluan abortin jne. Sieltä lähettivät sen eteenpäin (ja ainakin vuonna 2011 käsittelivät keskeytyspyyntöjä muistaakseni vain kahtena päivänä viikossa.)
Sitten odottamaan vastausta joka tuli kirjeellä kotiin.
Sain luvan, mutta edelleen näin useamman vuoden jälkeen kyseistä asiaa kadun, enemmän kuin mitään muuta.
Ehdin näkemään sikiön ennen kuin se vietiin pois. Oli jo ihan vauvan näköinen. Ja iso. :( En unohda sitä koskaan ja etenkin viime aikoina tuo on alkanut kummittelemaan päässä.
Sairaalapastori kävi kanssani asiasta keskustelemassa, mutta eipä se huono omatunto mihinkään hävinnyt. Jos nyt saisin valita niin tekisin toisin.
Mä en ymmärrä miten kukaan suostuu aborttiin? Ainakin minusta kannattaa ottaa selvää sikiön kasvuvaiheista ennen kuin siihen suostuu. Ja ainakin itse olen sitä mieltä, että vaikkei se olekaan vielä kehittynyt ihmisen muotoiseksi, se on silti ihminen ja sillä on sielu.
Sori, en halua pahentaa oloasi, mutta mun mielestä on parempi vaikka antaa lapsi pois kuin abortoida se. Olen nykyään uskossa, mutta olin jo ennen uskoontuloa aborttivastainen. Toki silloin vielä ajattelin, että joissakin tilainteissa (esim.raiskaus) se on ok, mutta nykyään olen sitä mieltä ettei se ole missään mielessä ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sosiaalisin perustein sain abortin Valviralta noilla viikoilla. Olin 19 v. Itse raskaus todettiin rv 13-14, mutta itse luvan saamisessa kesti about 2 viikkoa(?).
Eli sairaalassa kirjoitin omin sanoin kirjeen Valviralle että miksi haluan abortin jne. Sieltä lähettivät sen eteenpäin (ja ainakin vuonna 2011 käsittelivät keskeytyspyyntöjä muistaakseni vain kahtena päivänä viikossa.)
Sitten odottamaan vastausta joka tuli kirjeellä kotiin.
Sain luvan, mutta edelleen näin useamman vuoden jälkeen kyseistä asiaa kadun, enemmän kuin mitään muuta.
Ehdin näkemään sikiön ennen kuin se vietiin pois. Oli jo ihan vauvan näköinen. Ja iso. :( En unohda sitä koskaan ja etenkin viime aikoina tuo on alkanut kummittelemaan päässä.
Sairaalapastori kävi kanssani asiasta keskustelemassa, mutta eipä se huono omatunto mihinkään hävinnyt. Jos nyt saisin valita niin tekisin toisin.Mä en ymmärrä miten kukaan suostuu aborttiin? Ainakin minusta kannattaa ottaa selvää sikiön kasvuvaiheista ennen kuin siihen suostuu. Ja ainakin itse olen sitä mieltä, että vaikkei se olekaan vielä kehittynyt ihmisen muotoiseksi, se on silti ihminen ja sillä on sielu.
Sori, en halua pahentaa oloasi, mutta mun mielestä on parempi vaikka antaa lapsi pois kuin abortoida se. Olen nykyään uskossa, mutta olin jo ennen uskoontuloa aborttivastainen. Toki silloin vielä ajattelin, että joissakin tilainteissa (esim.raiskaus) se on ok, mutta nykyään olen sitä mieltä ettei se ole missään mielessä ok.
Ei mulla ole väliä mitä muut ajattelee. En itsekään ole kauheasti aborttien puolella, mutta joskus elämässä on pattitilanteita. En nää, että mitenkään voisin jatkaa tätä raskautta. Korkeintaan luovuttaa vauvan pois. Hyvässä tilanteessa ehdottamasti pitäisin vauvan, mutta nyt on sellainen kriisi etten pysty.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos istutat kuusen taimen ja annat sen kasvaa, siitä tulee kuusi. Jos annat sen alkion kasvaa siitä tulee lapsi.
Toinen asia, mitä sen tulevan vauvan isä sanoo? Vaikka teille tulisi ero, voisiko hän (vanhemmat, sisko, aupair jne) huolehtia vauvasta/ lapsista edes puolet ensimmäisestä vuodesta?
Isä sanoo suostuvansa aborttiin. Tiedä sitten suostuuko oikeasti kun tilanne tulee, vai yrittääkö hankaloittaa asiaa. Olisi hyvä jos hän hoitaisi lapsia sillä aikaa.
Hän haluaisi varmaan ottaa vauvan jos siitä luovun, mutta ei hän kykene sitä hoitamaan yksin. Eikä lähipiirissä ole ketään, joka vauvaa voisi hoitaa.
-Ap
Älkää tappako omia lapsianne, pliis... Sairasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sosiaalisin perustein sain abortin Valviralta noilla viikoilla. Olin 19 v. Itse raskaus todettiin rv 13-14, mutta itse luvan saamisessa kesti about 2 viikkoa(?).
Eli sairaalassa kirjoitin omin sanoin kirjeen Valviralle että miksi haluan abortin jne. Sieltä lähettivät sen eteenpäin (ja ainakin vuonna 2011 käsittelivät keskeytyspyyntöjä muistaakseni vain kahtena päivänä viikossa.)
Sitten odottamaan vastausta joka tuli kirjeellä kotiin.
Sain luvan, mutta edelleen näin useamman vuoden jälkeen kyseistä asiaa kadun, enemmän kuin mitään muuta.
Ehdin näkemään sikiön ennen kuin se vietiin pois. Oli jo ihan vauvan näköinen. Ja iso. :( En unohda sitä koskaan ja etenkin viime aikoina tuo on alkanut kummittelemaan päässä.
Sairaalapastori kävi kanssani asiasta keskustelemassa, mutta eipä se huono omatunto mihinkään hävinnyt. Jos nyt saisin valita niin tekisin toisin.Mä en ymmärrä miten kukaan suostuu aborttiin? Ainakin minusta kannattaa ottaa selvää sikiön kasvuvaiheista ennen kuin siihen suostuu. Ja ainakin itse olen sitä mieltä, että vaikkei se olekaan vielä kehittynyt ihmisen muotoiseksi, se on silti ihminen ja sillä on sielu.
Sori, en halua pahentaa oloasi, mutta mun mielestä on parempi vaikka antaa lapsi pois kuin abortoida se. Olen nykyään uskossa, mutta olin jo ennen uskoontuloa aborttivastainen. Toki silloin vielä ajattelin, että joissakin tilainteissa (esim.raiskaus) se on ok, mutta nykyään olen sitä mieltä ettei se ole missään mielessä ok.
Ei mulla ole väliä mitä muut ajattelee. En itsekään ole kauheasti aborttien puolella, mutta joskus elämässä on pattitilanteita. En nää, että mitenkään voisin jatkaa tätä raskautta. Korkeintaan luovuttaa vauvan pois. Hyvässä tilanteessa ehdottamasti pitäisin vauvan, mutta nyt on sellainen kriisi etten pysty.
-Ap
Anna sitten vauva pois. Joku onnellinen saa toivomansa lapsen ja lapsi saa vanhemmat ja oman elämänsä.
Käytännössä luvan saa Valviranta oikeastaan aina jos viikkoja noin vähän tai muutaman enemmänkin.
Anna pienesi adoptioon. Suomessa on paljon lapsettomia pariskuntia jotka odottavat suomalaista lasta perheeseensä. Lapsellasi on rakastava perhe odottamassa kyllä! Tee ratkaisu, jota sinun ei tarvitse ikinä katua. Anna lapsesi pitää elämänsä, se ainokainen. Raskausaika ja synnytys on nopeasti ohitse, vain pieni matka sinun elämääsi. Mutta biologiselle lapsellesi se on koko hänen tähänastinen elämänsä. Hän on yhtä arvokas kuin sinäkin. Hän on jo olemassa, kasvaa sydämesi alla ja sinä hänen äitinään voit tehdä rakkaudellisen teon ja antaa hänet adoptioon jos et itse häntä halua kasvattaa.
Miksi abortointiin pääsee niin hitaasti? Alkio vaan kehittyy ja naiselle raskaampaa joka päivä?!? Muutenkin Suomessa ei välitetä naisista pätkääkään kun synnytyssalista poistutaan. Kerroin jälkitarkastuksessa että ompeleet on ehkä auennut ja että en pysty istumaan kun kipu on niin viiltävää, niin ei edes katsottu, vaan hymyiltiin vaan että kyllä se siitä. Saksassa kätilö saapui monta kertaa kotikäynnille, seurasi paranemista ja myös mielialaa. Ja tämä on vain yksi esimerkki. En tiedä muusta, mutta terveydenhuolto (ja synnytyksen jälkeinen hoito) on Saksassa paljon parempaa kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi abortointiin pääsee niin hitaasti? Alkio vaan kehittyy ja naiselle raskaampaa joka päivä?!? Muutenkin Suomessa ei välitetä naisista pätkääkään kun synnytyssalista poistutaan. Kerroin jälkitarkastuksessa että ompeleet on ehkä auennut ja että en pysty istumaan kun kipu on niin viiltävää, niin ei edes katsottu, vaan hymyiltiin vaan että kyllä se siitä. Saksassa kätilö saapui monta kertaa kotikäynnille, seurasi paranemista ja myös mielialaa. Ja tämä on vain yksi esimerkki. En tiedä muusta, mutta terveydenhuolto (ja synnytyksen jälkeinen hoito) on Saksassa paljon parempaa kuin Suomessa.
Suomessa aborttiin pääsee hitaasti, koska naiselle halutaan aikaa miettiä valintaa. Näin minulle kertoi naistentautiklinikan hoitaja viime viikolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi abortointiin pääsee niin hitaasti? Alkio vaan kehittyy ja naiselle raskaampaa joka päivä?!? Muutenkin Suomessa ei välitetä naisista pätkääkään kun synnytyssalista poistutaan. Kerroin jälkitarkastuksessa että ompeleet on ehkä auennut ja että en pysty istumaan kun kipu on niin viiltävää, niin ei edes katsottu, vaan hymyiltiin vaan että kyllä se siitä. Saksassa kätilö saapui monta kertaa kotikäynnille, seurasi paranemista ja myös mielialaa. Ja tämä on vain yksi esimerkki. En tiedä muusta, mutta terveydenhuolto (ja synnytyksen jälkeinen hoito) on Saksassa paljon parempaa kuin Suomessa.
Suomessa aborttiin pääsee hitaasti, koska naiselle halutaan aikaa miettiä valintaa. Näin minulle kertoi naistentautiklinikan hoitaja viime viikolla.
Mutta jos on varma päätöksestään, niin pitäisi olla oikeus päästä nopeamminkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sosiaalisin perustein sain abortin Valviralta noilla viikoilla. Olin 19 v. Itse raskaus todettiin rv 13-14, mutta itse luvan saamisessa kesti about 2 viikkoa(?).
Eli sairaalassa kirjoitin omin sanoin kirjeen Valviralle että miksi haluan abortin jne. Sieltä lähettivät sen eteenpäin (ja ainakin vuonna 2011 käsittelivät keskeytyspyyntöjä muistaakseni vain kahtena päivänä viikossa.)
Sitten odottamaan vastausta joka tuli kirjeellä kotiin.
Sain luvan, mutta edelleen näin useamman vuoden jälkeen kyseistä asiaa kadun, enemmän kuin mitään muuta.
Ehdin näkemään sikiön ennen kuin se vietiin pois. Oli jo ihan vauvan näköinen. Ja iso. :( En unohda sitä koskaan ja etenkin viime aikoina tuo on alkanut kummittelemaan päässä.
Sairaalapastori kävi kanssani asiasta keskustelemassa, mutta eipä se huono omatunto mihinkään hävinnyt. Jos nyt saisin valita niin tekisin toisin.Mä en ymmärrä miten kukaan suostuu aborttiin? Ainakin minusta kannattaa ottaa selvää sikiön kasvuvaiheista ennen kuin siihen suostuu. Ja ainakin itse olen sitä mieltä, että vaikkei se olekaan vielä kehittynyt ihmisen muotoiseksi, se on silti ihminen ja sillä on sielu.
Sori, en halua pahentaa oloasi, mutta mun mielestä on parempi vaikka antaa lapsi pois kuin abortoida se. Olen nykyään uskossa, mutta olin jo ennen uskoontuloa aborttivastainen. Toki silloin vielä ajattelin, että joissakin tilainteissa (esim.raiskaus) se on ok, mutta nykyään olen sitä mieltä ettei se ole missään mielessä ok.
Ei mulla ole väliä mitä muut ajattelee. En itsekään ole kauheasti aborttien puolella, mutta joskus elämässä on pattitilanteita. En nää, että mitenkään voisin jatkaa tätä raskautta. Korkeintaan luovuttaa vauvan pois. Hyvässä tilanteessa ehdottamasti pitäisin vauvan, mutta nyt on sellainen kriisi etten pysty.
-Ap
No anna lapsi pois. Satuttaa sekin, mutta kai se nyt vähemmän satuttaa pitkällä juoksulla kuin oman lapsen tappaminen?
Tää juuri on se iso syy miksi en ole feministi. Minusta on ihan sairasta, että naisille annetaan mahdollisuus tarkoituksella tappaa syntymätön lapsensa. Se vaikuttaa kyllä psyykeeseen pitkällä juoksulla, ellei ole jo täysin tunnoton ihminen. Lisäksi se voi myös vaikuttaa niin, ettei enää myöhemmin tulekaan raskaaksi vaikka haluaisikin. Ei lapset ole mitään tilaustyötä. Ei niitä aina saa silloin ja siinä elämäntilanteessa ja sellaisia kuin haluaa. Jokainen sikiö on luojan lahja. Moni ei saa sikiötä vaikka haluaisikin.
Ja toiset tappaa niitä!
Voit antaa lapsen pois jo synnärillä, ja 2kk päästä voit luovuttaa hänet adoptioon.
Sen 2kk harkinta-ajan aikana lapsi on sijoituksessa (vauvat pyritään sijoittamaan perheisiin) ja saat käydä katsomassa häntä. Saat myös halutessasi muuttaa mielesi ja olla antamatta häntä adoptioon.
Adoptiojono on pitkä ja hakijat tarkkaan seulottu, joten jos sille tielle lähdet niin varmasti lapsi pääsee hyvään perheeseen.
Rv14 sikiö on jo todella kehittynyt, tekee ihan pahaa ajatellakin että sellaisia abortoidaan.
Ne ovat jo "minivauvoja" joilla on kasvonpiirteitä, sormet ja varpaat, eivät mitään soluklimppejä.
Vähän sama tapaus kuin yhdessä kommentissa. Eli ero ja 3 pientä lasta. Tiedän, että yksinään olisi liian vaikea pärjätä vauvan kanssa. En halua olla miehen kanssa samassa asunnossa hetkeäkään. Joten ei tässä oikein muita vaihtoehtoja ole. Paitsi tietysti se vauvasta luopuminen.
-Ap