Pojat eivät pärjää koulussa huonon kotikasvatuksen vuoksi! T. ope

Vierailija kirjoitti:

Mitä te opet toivotte villin pojan äidin tekevän? Miten minä voin vaikuttaa siihen, ettei juuri minun lapseni juokse käytävällä kaveriporukkansa mukana? Miten minä voin vaikuttaa siihen, ettei opettaja ( nuori nainen) saa minkäänlaista otetta luokkaan? Käytösongelmia on vain koulussa. Kun koko luokka on villi, auttaako se päivän neljäs negatiivinen wilma minun lapselleni yhtään? Yhden oppitunnin olen ollut seuraamassa ja oma lapseni oli suunnilleen ainoa joka malttoi istua paikallaan.

Jos menemme vaikka ravintolaan syömään tai museoon, kauppaan, puistoon.. ongelmia ei ole. Onko lapseni adhd kun ongelmia on vain kouluympäristössä?

Tämä. Olisko aika koulunkin ottaa jotain vastuuta niistä kurinpito ym toimista. Nykyään homma on sitä että yksi tai pari perseilee, muut katsoo, koulu ei tee mitään ja wilma laulaa kaikille. Sit kun soitat opelle että mikä tämä juttu nyt on niin ei ope edes tiedä, kun hän ei ollut välkkävalvonnassa. Koulujen valvonta esim. välituntutilanteissa on edelleen puutteellista ja on aina ollut, ja se jos mikä on mielestäni käsittämätöntä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku ope todisteli täällä, että koulussa on ajateltu poikiakin: "Kirjoissa on eritasoisia tehtäviä, ja matematiikan ja äidinkielen kaltaisissa avainaineissa oppilaat saatetaan jakaa pienempiin ryhmiin." Niin juuri: KIRJOISSA.

On paljon sellaisia toiminnallisia poikia ja tyttöjä, jotka mieluummin kuin lukisivat kirjoja ja tekisivät kirjoista tehtäviä, tekisivät jotain käsillään: opettelisivat jotain käden taitoa esimerkiksi. Minua äidinkielen opettajana säälittävät ne käytännöllisesti lahjakkaat oppilaat, jotka joutuvat suurimman osan koulussa oloajastaan kuluttamaan kannaltaan hyödyttömään toimintaan, sen sijaan että oppisivat jotain,johon heillä on taipumuksia ja motivaatiota.

Yläkoulussa opiskellaan eniten matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, taide- ja taitoaineet putoavat valinnaisiksi seiskan jälkeen.

Käytännöllisesti lahjakkaista oppilaista 75% on myös koulussa hyviä. Parhaat käsitöiden/konkreettisten töiden tekijät ovat niitä kympin oppilaita. Heillä riittää motoriikka, luovuus ja kärsivällisyys.

25% on koulussa heikompia, mutta johonkin käsillä tehtävään vahvasti suuntautuneita. Loppuja ei kiinnosta mikään käytännön homma eikä opiskelukaan.  Osa pojista ei saa edes valinnaisissa käsitöissä tehtyä mitään sellaista, minkä voisi edes viedä kotiin.

Minusta jos neljännes oppilaista on sellaisia, joiden tarpeita koulu ei oikeasti kohtaa, niin tilanne on huono. Se näkyy kouluviihtyvyystutkimuksista.

Vierailija kirjoitti:

Mitä te opet toivotte villin pojan äidin tekevän? Miten minä voin vaikuttaa siihen, ettei juuri minun lapseni juokse käytävällä kaveriporukkansa mukana? Miten minä voin vaikuttaa siihen, ettei opettaja ( nuori nainen) saa minkäänlaista otetta luokkaan? Käytösongelmia on vain koulussa. Kun koko luokka on villi, auttaako se päivän neljäs negatiivinen wilma minun lapselleni yhtään? Yhden oppitunnin olen ollut seuraamassa ja oma lapseni oli suunnilleen ainoa joka malttoi istua paikallaan.

Jos menemme vaikka ravintolaan syömään tai museoon, kauppaan, puistoon.. ongelmia ei ole. Onko lapseni adhd kun ongelmia on vain kouluympäristössä?

Tee lapsellesi riittävän selväksi seuraavat asiat:

- Hän ei tule enää saamaan elämässään mitään etua vain siksi että hänellä on munat. Ennen oli toisin. Nyt esim. johtajiksi päätyy naisia miehiä enemmän, kun kyvykkäitä miehiä ei ole tarpeeksi. Pelkät munat eivät tee hänestä mitenkään erityistä tyyppiä.

-  Toisten oppimista ei saa sabotoida tai häiritä mitenkään. Hänellä ei ole siihen minkäänlaista oikeutta.

- Jokainen on vastuussa omasta tekemistestään. Toisten mukana voi päätyä hölmöilemään, mutta kaikki vastuu on silti itsellä.

- Kun tekee parhaansa, se riittää.

- Jos ei tee mitään itsensä eteen, ei myöskään saa  olettaa saavansa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Miksi naiset ovat niin paljon pelaamista vastaan? Miehet ei saisi pelata, ja lasten pelaaminen on per keleestä seuraava asia. Pelaamisessa on kuitenkin todella paljon positiivisia asioita. Mikä siinä on niin kauheaa? Voisiko joku nyt kertoa?

N38, jonka lapset saavat pelata. Tämän ansiosta osaavat käyttää todella hyvin koneita, englannin kielen taso on huima ja pelaaminen selvästi harjoituttanut loogista päättelykykyä. En aio rajata pelaamista niin kauan, kun muuten elämänhallinta kunnossa eli lasten koulu sujuu ja sosiaaliset taidot ok. Ostimme lapsille jopa kunnon peliläppärit.

Eihän kyse ole siitä, että ollaan pelaamista kokonaan vastaan. Meilläkin on kaikki mahdolliset härpäkkeet tähän. Mutta eihän vanhempana voi olla niin vastuuton, että antaa lapsen kadota pelien maailmaan. Kouluasiat hoidetaan huolimattomasti ja kiireellä, mikään muu ei juuri huvita kuin pelaaminen. Koulumenestys vaikuttaa usein hyvinkin suoraan siihen, millainen tulevaisuus on edessä. Lasten on myös tärkeä liikkua paljon ja tehdä monipuolisesti asioita. Pelaaminen menisi meillä ainakin täysin överiksi, jos emme laittaisi rajoja. Ja meillä Mies on vielä tiukempi pelaamisen kanssa kuin minä. Mutta hän ei olekaan mikään puolison kiukutteleva pikkupoika, ei pelaa itse juuri koskaan ja tuo leveän leivän pöytään sekä kantaa vastuuta. Tosimiehet ovat harvassa nykyään. Itse yritämme sellaista kasvattaa. Helppoa se ei ole kuitenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa, ei kannata lähteä noin naurettavalle yleistyksen tielle ja mukamas opettaja, miksi kirjoittelet täällä Vauva palstalla, et taida itse olla kovinkaan älykäs opettajaksi. Tämä ei ole oikea kanava miettiä poikien ja tyttöjen eroja koulussa. Itse olen nainen ja minua kiinnosti tyttönä enemmän toiminta kuin joku käsityötunnilla nyhrääminen. Ei kaikkien tarvitse keskittyä nenä kirjassa pyöreät silmälasit päässä lukemaan ja keskittymään. Voi menestyä vaikka ei olisikaan mikään rauhallisuuden perikuva. Aloituksesi on todella naurettava.

Samaa mieltä.

Vika on uudessa opetussuunnitelmassa, jossa edetään hitaimpien tahdissa ja opetussuunnitelmaa eivät osa opettajista itsekään ymmärrä mitä sillä haetaan. Lisäksi kasvatuskeskustelu ei ole toimiva rangaistusmuoto pojille. Opettajilta puuttuvat kaikki keinot puuttua ei toivottuun käytökseen. Alakoululaisilta odotetaan opiskelumotivaatiota tulevaisuutta varten, mutta kukaan lapsista ei näe koulupäivää pidemmälle eivät tiedä mitä motivaatio tarkoittaa. Silloin pitää pakottaa (sana, jota koulumaailmassa ei ole olemassa) ja vaatia lapsia tekemään sovitut tehtävät vai voiko työelämässä tehdä vain ne tehtävät jotka on kivoja? Kyllä työelämässäkin, myös unelma-ammatissa on tehtäviä jotka ovat vastenmielisiä, mutta pakko tehdä. Työelämässä onkin jo hyvin valikoivia työntekijöitä, joiden kanssa työnteko on suurta draamaa. Oppivelvollisuus on muuttunut "koulussa olo"-velvollisuudeksi. 

Lahjakkaasta pojastani saatiin 6 vuodessa tehtyä häirikkö ja ongelmalapsi. Lisäksi muutamaan kertaan koulun puolesta yritettiin saada ADHD luokitus. Vika oli, että ei annettu tarpeeksi tehtäviä, ei koulussa eikä läksyinä. Eikä ollut myöskään kokeita. Tytöillä oli eri säännöt, koska tytöt ovat perinteisesti kilttejä. Eriarvoisuus tiettyjen opettajien toimesta vaan korostui ja ongelmat vaan pahenivat. Samassa koulussa on myös erinomaisia opettajia, jotka osaavat pitää kuria tasapuolisesti. Vanhemmalla pojallani oli tällainen. Vanhin poika on ollut kaikista pojista vilkkain ja impulsiivisin, mutta koulu on mennyt hyvin, kun on ollut selkeät säännöt, ja tekemistä on ollut riittävästi. Kerrottakoon, vielä että kolmannelle pojalleni haettiin jo eskarissa ADHD luokitusta. Poika on näistä kolmesta kaikkein rauhallisin. Mielestäni opettajilta puuttuu rankaisukeinot (sana, jota koulumaailmassa ei ole olemassa). Hyvästä työstä palkitaan ja kehutaan, huonosta työstä pitää rankaista ja oppilaan pitää ottaa siitä vastuu. Nyt koulussa oppilailla ei ole mitään vastuuta. Koulu menee juuri niin hyvin, kuinka paljon jaksan ja ehdin itse auttaa lapsiani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku ope todisteli täällä, että koulussa on ajateltu poikiakin: "Kirjoissa on eritasoisia tehtäviä, ja matematiikan ja äidinkielen kaltaisissa avainaineissa oppilaat saatetaan jakaa pienempiin ryhmiin." Niin juuri: KIRJOISSA.

On paljon sellaisia toiminnallisia poikia ja tyttöjä, jotka mieluummin kuin lukisivat kirjoja ja tekisivät kirjoista tehtäviä, tekisivät jotain käsillään: opettelisivat jotain käden taitoa esimerkiksi. Minua äidinkielen opettajana säälittävät ne käytännöllisesti lahjakkaat oppilaat, jotka joutuvat suurimman osan koulussa oloajastaan kuluttamaan kannaltaan hyödyttömään toimintaan, sen sijaan että oppisivat jotain,johon heillä on taipumuksia ja motivaatiota.

Yläkoulussa opiskellaan eniten matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, taide- ja taitoaineet putoavat valinnaisiksi seiskan jälkeen.

Käytännöllisesti lahjakkaista oppilaista 75% on myös koulussa hyviä. Parhaat käsitöiden/konkreettisten töiden tekijät ovat niitä kympin oppilaita. Heillä riittää motoriikka, luovuus ja kärsivällisyys.

25% on koulussa heikompia, mutta johonkin käsillä tehtävään vahvasti suuntautuneita. Loppuja ei kiinnosta mikään käytännön homma eikä opiskelukaan.  Osa pojista ei saa edes valinnaisissa käsitöissä tehtyä mitään sellaista, minkä voisi edes viedä kotiin.

Minusta jos neljännes oppilaista on sellaisia, joiden tarpeita koulu ei oikeasti kohtaa, niin tilanne on huono. Se näkyy kouluviihtyvyystutkimuksista.

Näillä neljänneksellä on nyt helposti 7h viikossa käsitöitä ja siihen muut konkreettiset jutut päälle.  Tämä neljännes on siis vain käsitöihin orjentoituneista. Huomaa, että käsitöistä ja konkreettisesta tekemisestä oikeasti kiinnostuneita on vain ehkä 20-30% kaikista oppilaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulumateriaalikin on suunnattu tytöille.

Omat poikani ovat oppineet lukemaan historia lehdistä.

Ei oikein kiinnostanut Perhonen lentää. Liisa kampaa Omarin hiuksia.

Kva kieli ja ilmaisu oppikirjoissa tosi feminiiniksi suunnattu. Faktat ei ole tärkeitä.

Esim 4. luokan ympän kokeessa virhepiste kun kirjoitti, että kasvit tarvitsevat hiilidioksiidia.

Opetussuuunnitelman mukaan EI.

Eli kuuliaiset tytöt pärjäävät jos uskovat koulun faktat

Varmastikaan ei tule kokeessa miinuspistettä, jos kirjoittaa kasvun tarvitsevan hiilidioksidia. Mutta jos kysytään, että mitä SINUN pitää antaa kasville, ei ensimmäinen vastaus ole hiilidioksidi, koska ihan ilma riittää.

Minä näkisin, että yksi poikien ja miesten ongelma on lähteä mukaan kaikenlaiseen mediavellontaan ja salaliittoteorioihin, niin kuin tämä hiilidioksidijuttukin.

Kiitos, että kerrot miten minun todellisuus onkin virhe ja että numeron alemmus olikin vain kupru matriisissa.

Koulu on voimakkaasti kirjoittamiseen nojaava instisuutti. Suuri osa opettajista ovat niin sanottuja hyviä tyttöjä. Varsin monella on oikein kirjoittaminen todella tärkeää. Se sitten näkyy muiden aineiden vastauksissa myös. Samoin wilma takaa sen ettei oppilaat saa uutta alkua kovin helpolla. Eli ensimmäisellä luokalla heitetty lumipallo voi aiheuttaa kovasti ongelmia viellä 9. luokalla.

Omalla vanhimmalla pojallani musiikin opettajan kiusaaminen laski matematiikan numeroita 2 pykälää.

Todella harvoin tytöt joutuvat samanlaisen kiusaamisen kohteeksi. Pojat helpommin kun uskaltavat ilmaista voimakkaammin jos eivät tule toimeen jonkun opettajan kanssa.

Oma kokomukseni. Lukio; opetteja luokan edessä "Olisin ehkä antanut kympin jos kyseessä olisi joku toinen oppilas." Sain 8+ ja todistukseen 7 kursista. Käytös ei aina ollut parasta vaikka tiedot ja äly pelasivat. Sama uskonnossa, biologiassa, maantiedossa. 

Poikien pärjäämistä lisäisi mies opettajat ala-asteella. Siis minusta

"Pojat helpommin kun uskaltavat ilmaista voimakkaammin jos eivät tule toimeen jonkun opettajan kanssa."? Eli poikasi häiriköi tunnilla ja uhmasi opettajaa ja sinä pidät siitä koituneita seurauksia poikasi kiusaamisena? Tässä juuri näkyy taas poikien vanhempien asenne, opettajat vain suosivat niitä "vässykkätyttöjä" ja "reippaille pojille" ihan ilman syytä jakavat sanktioita. Ja ihan tiedoksesi sukupuoli ei takaa mitään jämäkän vanhan koulukunnan kansankynttilän otteita, kyllä niitä tossun alla olevia, ujoja miesopettajiakin on ja vieläpä todella paljon. "Käytös ei aina ollut parasta"-perustelu kuulostaa siltä että on hölisty tunnilla opettajan päälle, lintsattu, häiritty muita oppilaita ja jätetty läksyjä tekemättä. Sen kuuluukin näkyä numerossa, ihan turha väittää että "äly ja tiedot pelasivat". Ekaluokkalainenkin tietää että tuntisuoriutuminen vaikuttaa numeroon niin negatiivisesti kuin positiivisestikin. Kyllä, myös tytöilläkin.

Kovasti loit minulle sisältöä jota ei ollut omassa tekstissäni.

Väännän rautalankaa. (ja osan kappele jaon)

Poika viittasi tiukan musiikin opettajan tunnilla käsi 45 asteen kulmassa.

Opehan sai raivarin, kirkui naama punaisena.

Matematiikan opettaja. Täysin toinen. Laski pisteet väärin ja korjasi myös väärin.

Kaksi kertaa olen koen johdosta ottanut yhteyttä opettajaan. Tämä oli toinen kerroista.

Opettaja vilkaisi kokea ja repi ja heitti roskiin. Sanoi, että oikein korjattu.

Poikani ei sitten tehnytkään juuri mitään yläkoulussa tämän jälkeen.

Nyt amis on pelkkää vitosta kun lukio ei oiekin ollut edes vaihtoehto.

Opettajina siis on herkkiä ihmisiä joilla ei riitä teini agnstiin ymmärrystä ja voikuttaat todella voimakkaasti omalla jäykkyydellään suuren joukon ihmisten tulevaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku ope todisteli täällä, että koulussa on ajateltu poikiakin: "Kirjoissa on eritasoisia tehtäviä, ja matematiikan ja äidinkielen kaltaisissa avainaineissa oppilaat saatetaan jakaa pienempiin ryhmiin." Niin juuri: KIRJOISSA.

On paljon sellaisia toiminnallisia poikia ja tyttöjä, jotka mieluummin kuin lukisivat kirjoja ja tekisivät kirjoista tehtäviä, tekisivät jotain käsillään: opettelisivat jotain käden taitoa esimerkiksi. Minua äidinkielen opettajana säälittävät ne käytännöllisesti lahjakkaat oppilaat, jotka joutuvat suurimman osan koulussa oloajastaan kuluttamaan kannaltaan hyödyttömään toimintaan, sen sijaan että oppisivat jotain,johon heillä on taipumuksia ja motivaatiota.

Yläkoulussa opiskellaan eniten matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, taide- ja taitoaineet putoavat valinnaisiksi seiskan jälkeen.

Käytännöllisesti lahjakkaista oppilaista 75% on myös koulussa hyviä. Parhaat käsitöiden/konkreettisten töiden tekijät ovat niitä kympin oppilaita. Heillä riittää motoriikka, luovuus ja kärsivällisyys.

25% on koulussa heikompia, mutta johonkin käsillä tehtävään vahvasti suuntautuneita. Loppuja ei kiinnosta mikään käytännön homma eikä opiskelukaan.  Osa pojista ei saa edes valinnaisissa käsitöissä tehtyä mitään sellaista, minkä voisi edes viedä kotiin.

Minusta jos neljännes oppilaista on sellaisia, joiden tarpeita koulu ei oikeasti kohtaa, niin tilanne on huono. Se näkyy kouluviihtyvyystutkimuksista.

Neljännes niistä, jotka ovat käsitöissä tai konkreettisessa tekemisessä hyviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulumateriaalikin on suunnattu tytöille.

Omat poikani ovat oppineet lukemaan historia lehdistä.

Ei oikein kiinnostanut Perhonen lentää. Liisa kampaa Omarin hiuksia.

Kva kieli ja ilmaisu oppikirjoissa tosi feminiiniksi suunnattu. Faktat ei ole tärkeitä.

Esim 4. luokan ympän kokeessa virhepiste kun kirjoitti, että kasvit tarvitsevat hiilidioksiidia.

Opetussuuunnitelman mukaan EI.

Eli kuuliaiset tytöt pärjäävät jos uskovat koulun faktat

Varmastikaan ei tule kokeessa miinuspistettä, jos kirjoittaa kasvun tarvitsevan hiilidioksidia. Mutta jos kysytään, että mitä SINUN pitää antaa kasville, ei ensimmäinen vastaus ole hiilidioksidi, koska ihan ilma riittää.

Minä näkisin, että yksi poikien ja miesten ongelma on lähteä mukaan kaikenlaiseen mediavellontaan ja salaliittoteorioihin, niin kuin tämä hiilidioksidijuttukin.

Kiitos, että kerrot miten minun todellisuus onkin virhe ja että numeron alemmus olikin vain kupru matriisissa.

Koulu on voimakkaasti kirjoittamiseen nojaava instisuutti. Suuri osa opettajista ovat niin sanottuja hyviä tyttöjä. Varsin monella on oikein kirjoittaminen todella tärkeää. Se sitten näkyy muiden aineiden vastauksissa myös. Samoin wilma takaa sen ettei oppilaat saa uutta alkua kovin helpolla. Eli ensimmäisellä luokalla heitetty lumipallo voi aiheuttaa kovasti ongelmia viellä 9. luokalla.

Omalla vanhimmalla pojallani musiikin opettajan kiusaaminen laski matematiikan numeroita 2 pykälää.

Todella harvoin tytöt joutuvat samanlaisen kiusaamisen kohteeksi. Pojat helpommin kun uskaltavat ilmaista voimakkaammin jos eivät tule toimeen jonkun opettajan kanssa.

Oma kokomukseni. Lukio; opetteja luokan edessä "Olisin ehkä antanut kympin jos kyseessä olisi joku toinen oppilas." Sain 8+ ja todistukseen 7 kursista. Käytös ei aina ollut parasta vaikka tiedot ja äly pelasivat. Sama uskonnossa, biologiassa, maantiedossa. 

Poikien pärjäämistä lisäisi mies opettajat ala-asteella. Siis minusta

"Pojat helpommin kun uskaltavat ilmaista voimakkaammin jos eivät tule toimeen jonkun opettajan kanssa."? Eli poikasi häiriköi tunnilla ja uhmasi opettajaa ja sinä pidät siitä koituneita seurauksia poikasi kiusaamisena? Tässä juuri näkyy taas poikien vanhempien asenne, opettajat vain suosivat niitä "vässykkätyttöjä" ja "reippaille pojille" ihan ilman syytä jakavat sanktioita. Ja ihan tiedoksesi sukupuoli ei takaa mitään jämäkän vanhan koulukunnan kansankynttilän otteita, kyllä niitä tossun alla olevia, ujoja miesopettajiakin on ja vieläpä todella paljon. "Käytös ei aina ollut parasta"-perustelu kuulostaa siltä että on hölisty tunnilla opettajan päälle, lintsattu, häiritty muita oppilaita ja jätetty läksyjä tekemättä. Sen kuuluukin näkyä numerossa, ihan turha väittää että "äly ja tiedot pelasivat". Ekaluokkalainenkin tietää että tuntisuoriutuminen vaikuttaa numeroon niin negatiivisesti kuin positiivisestikin. Kyllä, myös tytöilläkin.

Kovasti loit minulle sisältöä jota ei ollut omassa tekstissäni.

Väännän rautalankaa. (ja osan kappele jaon)

Poika viittasi tiukan musiikin opettajan tunnilla käsi 45 asteen kulmassa.

Opehan sai raivarin, kirkui naama punaisena.

Saksassa oppilaasi olisi saanut koulusta potkut. Jos hän olisi tehnyt noin jalkapalloilijana, olisi ura loppunut siihen.

Itse olen kiitellyt oppilaan kiinnostusta roomalaista hisrtoriaa kohtaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te opet toivotte villin pojan äidin tekevän? Miten minä voin vaikuttaa siihen, ettei juuri minun lapseni juokse käytävällä kaveriporukkansa mukana? Miten minä voin vaikuttaa siihen, ettei opettaja ( nuori nainen) saa minkäänlaista otetta luokkaan? Käytösongelmia on vain koulussa. Kun koko luokka on villi, auttaako se päivän neljäs negatiivinen wilma minun lapselleni yhtään? Yhden oppitunnin olen ollut seuraamassa ja oma lapseni oli suunnilleen ainoa joka malttoi istua paikallaan.

Jos menemme vaikka ravintolaan syömään tai museoon, kauppaan, puistoon.. ongelmia ei ole. Onko lapseni adhd kun ongelmia on vain kouluympäristössä?

Tämä. Olisko aika koulunkin ottaa jotain vastuuta niistä kurinpito ym toimista. Nykyään homma on sitä että yksi tai pari perseilee, muut katsoo, koulu ei tee mitään ja wilma laulaa kaikille. Sit kun soitat opelle että mikä tämä juttu nyt on niin ei ope edes tiedä, kun hän ei ollut välkkävalvonnassa. Koulujen valvonta esim. välituntutilanteissa on edelleen puutteellista ja on aina ollut, ja se jos mikä on mielestäni käsittämätöntä. 

Tämä Wilma. Voi prk. Opettajat siirtävät vastuutaan vanhemmille wilmamerkinnöin. Koulussa ei puututaan muuten mitenkään. Kotona joutuu selvittämään mitä oikeasti on tapahtunut ja rangaista, jos siihen on aihetta.

Opetin 7kk vilkasta poikaani, kun koulussa jättivät heitteille. Todistus parani 7->8. Osa numeroista jäi vielä huonoiksi, koska tuntikäytös vaikuttaa arvosteluihin. Englannista ei tullut kymppiä, koska pari kertaa tehtävät tekemättä ja noin 10 kertaa häiriköinyt tunnilla. Yleensä niin että joku aloittaa ja hän jatkaa.. Englannin kokeiden keskiarvo oli 10-. Kun tyttö puhuu tunnilla niin hän saa kympin todistukseen, poikien puhe on häiriköintiä.

Poika osaa esimerkiksi indonesiaa, jota on oppinut Growtopiassa. hän käy kauppaa indonesialaisten kanssa. Koulu näkee hänet tyhmänä. Suomen koulumaailma hukkaa hänenlaisensa kyvykkäät ihmiset.

Minusta vuorovaikutustaitojen opiskelu on koulussa puutteellista. Edes äikän opet eivät kiinnitä siihen huomiota riittävästi. Vuorovaikutustaidot kasvavat luonnostaan yhteistyötä vaativissa projekteissa, joissa on  kaikenlaisille lahjoille käyttöä. Tällaiseen uusi opetussuunnitelmakin koulua sysii, ja tekemällä oppimiseen.

Mutta opettajana haluaisin sanoa "kurittomista" pojista: sellaisessa tapauksessa kuri ei auta,  jos hermosto on ihan pihalla. Monella sekasortoisen lapsuuden eläneellä pojalla itsehillinnän ja itsehallinnan taidot ovat kehittymättömät, ja kun poika yrittää rentouttaa omaa jännittyneisyyttään  alkoholilla ja huumeilla, se ei tilannetta yleensä paranna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet ja et ole oikeassa. Ongelma on myös suomalaisessa peruskoulussa. Ala-astella mm. luonnontieteiden, jotka nyt yleensä kiinnostavat poikia enemmän kuin esim äidinkieli, opetus on suoraan sanottuna ala-arvoista. Joku 24v tyttönen, jonka erikoistumisala on ollut vaikka tanssi tai musiikkipedagokiikka, yrittää keksiä lisätekemistä matemaattisesti lahjakkaalle pojalle, kun alueen perus- ja lisätehtävät on jo tehty? Joo ei onnistu. Ja kun on tylsää, alkaa häiriköinti ja pyöriminen luokassa ja muiden häirintä. Ja kun sitä onnistumisen tunnetta ei saa mistään, ei sitä työnteon kulttuuria niiden vaikeampien asioiden eteen opi. Edes siellä koulussa. Eli katso, että oppilailla on oman tasonsa ylärajalta ne hommat JOKA aineessa, niin homma toimii. Onnistuneita esimerkkejä tästä on omien lasten kohdalla tullut nähtyä.

Tässä on niin paljon asiavirheitä ja ennakkoluuloja, että ei tiedä, mistä pitäisi aloittaa. Luokanopettaja ei voi olla lähtökohtaisesti erikoistunut tanssiin tai musiikkipedagogiikkaan. Jotta olisi pätevä toimimaan luokanopettajana, on suoritettava vaaditut opinnot kaikissa niissä aineissa, joita opettaa. Tämän päälle voi ottaa toki sivuaineita ja hankkia lisäpätevyyksiä.

Toisekseen tyttöjen ja poikien matemaattisessa osaamisessa ei ole merkittävää eroa. Nykyään tytöt ovat jopa ohittaneet pojat mm. PISA-testeissä. Pojat eivät osoita koulussa tyttöjä suurempaa kiinnostusta matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin alaluokilla. Tyttöjen parempi menestys johtuu siitä, että näissä aineissa vaaditaan keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä, ja juuri näissä taidoissa pojilla on nykyään puutteita.

Ajatus siitä, että koulu ei tarjoa tarpeeksi haastetta lahjakkaille pojille, ei sekään perustu todellisuuteen. Sellaisia erityislahjakkuuksia, joille oikeasti ei koulussa riitä haasteita, on hyvin vähän kaikista oppilaista, eikä tässäkään ole eroa tyttöjen ja poikien välillä. On huomattavasti yleisempää, että kamppaillaan ihan perusasioiden kanssa kuin että koulutehtävät olisivat liian helppoja. Nykyään pedagogiikassa sitäpaitsi pyritään huomioimaan eritasoiset oppijat. Kirjoissa on eritasoisia tehtäviä, ja matematiikan ja äidinkielen kaltaisissa avainaineissa oppilaat saatetaan jakaa pienempiin eri tahdissa eteneviin ryhmiin.

Lahjakkuus tai motivaatio jossain tietyssä oppiaineessa eivät myöskään ole välttämättä mitenkään pysyviä ominaisuuksia. Lapset kehittyvät eri tahtiin, ja välillä lapsi voi edetä nopeasti ja välillä taas hitaammin. Tästä syystä esimerkiksi luokkien yli hyppäämistä vältetään nykyään.

Lopuksi haluaisin vielä kiinnittää huomion viestin naisia vähättelevään asenteeseen. Miksi 24-vuotias naisopettaja on huonompi kuin samanikäinen miesopettaja? Naiset ovat vielä yli 20-vuotiaanakin niin paljon miehiä henkisesti kyvyttömämpiä, että he eivät voi opettaa alakouluikäisiä poikia? Vai miksi tämä näkökulma piti ottaa esille? Ylipäänsä pätevän alan ammattilaisen kutsuminen "tyttöseksi" on todella alentavaa.

Olen itse työssäni opettajana huomannut, että vanhemmilla on liioiteltuja kuvitelmia useammin nimenomaan poikien osaamisesta. Jos tähän yhdistyy vanhemman, yleensä isän, vähättelevä asenne naisopettajia kohtaan, oppii lapsi kyllä, mistä narusta vetää kotona. Se, että koulu ei suju, ei tietenkään johdu omasta laiskuudesta vaan tyhmästä naisopettajasta.

Mainitset kirjat ja kirjalliset tehtävät. Todellisuus ja työelämä on kaukana tuosta.

Pojat ovat kineettisempiä. Muu oppimismetodi kuin kirja sopii heille paremmin. Opettajana varmasti tiedätkin tämän.

Aika pelottava opettaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsään mennään. Pojat eivät pärjää koulussa, koska koulussa pärjääminen tahtoo kääntyä pikemminkin negatiiviseksi kuin positiiviseksi asiaksi. Pitää olla vahva luonto ja itsetunto, että uskaltaa erottautua. Pelaaminen tai nykykasvatus ei ole tätä muuttanut mihinkään vaan poikien välinen nokkimisjärjestys muodostuu edelleen aivan toisilla säännöillä kuin vanhemmat tai opettajat toivoisivat.

Pojat ovat laumasieluisia pelkureita, siitä siis johtuu poikien huono koulumenestys. Tytöt ovat vahvaluontoisia, itsenäisempiä ja ajattelevat omilla aivoillaan. Pojat vain menevät lauman mukana.

Miksiköhän kasvatustieen oppikirjoissa ja opettajankoulutuksessa ei tällaista viisautta levitetä?

Vierailija kirjoitti:

Etäkoulun aikana paljastui, että muutamat oppilaat käyttivät pelaamiseen yli 12h päivässä. Poikia tietysti.

Kouluhommat jäivät kokonaan rästiin vaikka älykkyys olisi hyvin riittänyt niiden tekemiseen.

Valitettavasti pelaaminen ei ole kovin kehittävää, eikä pelaamalla kehity mm. pelejä koodaavaksi nörtiksi.

Yo. moniin totta joka sana. Juuri sama kokemus itsellä. Nyt kesälläkin osa lasten kavereista pelaa koko ajan.

Miksi poikien paapominen aina kiinnostaa? Ei kiinnosta pätkääkään poikien ongelmat. Aina naisten kohdalla sanotaan miten oma vastuu ja oma tekeminen on kaiken ydin, vaikka naisia on sorrettu ja sabotoitu aina yhteiskunnassa. Miksi poikien pitäisi pärjätä? Naisiakin kehotetaan valitsemaan oma heikko asema. Eikö poikia tulisi kannustaa samaan? Miksi puututte yksityiseen? On yksityisasia ja poikien VALINNANVAPAUS tehdä kouluun liittyviä valintoja.

Miehet ei ole KOSKAAN tekemässä naisille mitään. Miesten takia on pornoa, ihmiskauppaa, naisvihaa. Ei miehet silti ole lässyttämässä että mitä naisille voisi tehdä. Siellä ne miehet meitä huorittelee netissä. Oikeasti noloa palvoa sukupuolta jonka takia tyttöjä poistetaan väestöstä.

Niin kauan kun tyttöjen syrjintää perustellaan vapaudella, sitä tulee tehdä myös pojille. Ei asiaan saa puuttua.

Olen itse perheestä jossa äiti oli vahva ja monipuolinen, isä kiltti ja lapset tyttöjä. Olen kasvanut vahvasti tasa-arvon, enkä edelleenkään tajua taistelua poikien ja tyttöjen välillä tms. Mutta moni ystäväni, joka kokee miehet ja pojat ikävällä tavalla, on kasvanut perheessä jossa poika on ollut arvostettu jostain syystä. Joko vanhin lapsi tai tilan perijä tai muuten haluttu. Olen tätä asiaa jo tarkkaillut pitkään. Se epätasa-arvontunne tulee paljon omasta sisimmässä ja lapsuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet ja et ole oikeassa. Ongelma on myös suomalaisessa peruskoulussa. Ala-astella mm. luonnontieteiden, jotka nyt yleensä kiinnostavat poikia enemmän kuin esim äidinkieli, opetus on suoraan sanottuna ala-arvoista. Joku 24v tyttönen, jonka erikoistumisala on ollut vaikka tanssi tai musiikkipedagokiikka, yrittää keksiä lisätekemistä matemaattisesti lahjakkaalle pojalle, kun alueen perus- ja lisätehtävät on jo tehty? Joo ei onnistu. Ja kun on tylsää, alkaa häiriköinti ja pyöriminen luokassa ja muiden häirintä. Ja kun sitä onnistumisen tunnetta ei saa mistään, ei sitä työnteon kulttuuria niiden vaikeampien asioiden eteen opi. Edes siellä koulussa. Eli katso, että oppilailla on oman tasonsa ylärajalta ne hommat JOKA aineessa, niin homma toimii. Onnistuneita esimerkkejä tästä on omien lasten kohdalla tullut nähtyä.

Tässä on niin paljon asiavirheitä ja ennakkoluuloja, että ei tiedä, mistä pitäisi aloittaa. Luokanopettaja ei voi olla lähtökohtaisesti erikoistunut tanssiin tai musiikkipedagogiikkaan. Jotta olisi pätevä toimimaan luokanopettajana, on suoritettava vaaditut opinnot kaikissa niissä aineissa, joita opettaa. Tämän päälle voi ottaa toki sivuaineita ja hankkia lisäpätevyyksiä.

Toisekseen tyttöjen ja poikien matemaattisessa osaamisessa ei ole merkittävää eroa. Nykyään tytöt ovat jopa ohittaneet pojat mm. PISA-testeissä. Pojat eivät osoita koulussa tyttöjä suurempaa kiinnostusta matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin alaluokilla. Tyttöjen parempi menestys johtuu siitä, että näissä aineissa vaaditaan keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä, ja juuri näissä taidoissa pojilla on nykyään puutteita.

Ajatus siitä, että koulu ei tarjoa tarpeeksi haastetta lahjakkaille pojille, ei sekään perustu todellisuuteen. Sellaisia erityislahjakkuuksia, joille oikeasti ei koulussa riitä haasteita, on hyvin vähän kaikista oppilaista, eikä tässäkään ole eroa tyttöjen ja poikien välillä. On huomattavasti yleisempää, että kamppaillaan ihan perusasioiden kanssa kuin että koulutehtävät olisivat liian helppoja. Nykyään pedagogiikassa sitäpaitsi pyritään huomioimaan eritasoiset oppijat. Kirjoissa on eritasoisia tehtäviä, ja matematiikan ja äidinkielen kaltaisissa avainaineissa oppilaat saatetaan jakaa pienempiin eri tahdissa eteneviin ryhmiin.

Lahjakkuus tai motivaatio jossain tietyssä oppiaineessa eivät myöskään ole välttämättä mitenkään pysyviä ominaisuuksia. Lapset kehittyvät eri tahtiin, ja välillä lapsi voi edetä nopeasti ja välillä taas hitaammin. Tästä syystä esimerkiksi luokkien yli hyppäämistä vältetään nykyään.

Lopuksi haluaisin vielä kiinnittää huomion viestin naisia vähättelevään asenteeseen. Miksi 24-vuotias naisopettaja on huonompi kuin samanikäinen miesopettaja? Naiset ovat vielä yli 20-vuotiaanakin niin paljon miehiä henkisesti kyvyttömämpiä, että he eivät voi opettaa alakouluikäisiä poikia? Vai miksi tämä näkökulma piti ottaa esille? Ylipäänsä pätevän alan ammattilaisen kutsuminen "tyttöseksi" on todella alentavaa.

Olen itse työssäni opettajana huomannut, että vanhemmilla on liioiteltuja kuvitelmia useammin nimenomaan poikien osaamisesta. Jos tähän yhdistyy vanhemman, yleensä isän, vähättelevä asenne naisopettajia kohtaan, oppii lapsi kyllä, mistä narusta vetää kotona. Se, että koulu ei suju, ei tietenkään johdu omasta laiskuudesta vaan tyhmästä naisopettajasta.

Mainitset kirjat ja kirjalliset tehtävät. Todellisuus ja työelämä on kaukana tuosta.

Pojat ovat kineettisempiä. Muu oppimismetodi kuin kirja sopii heille paremmin. Opettajana varmasti tiedätkin tämän.

Mainitsin kirjat siksi, että viestissä, johon vastasin, puhutaan matemaattisesti lahjakkaista pojista. Alkuopetuksessa matematiikkaa opiskellaan toki toiminnallisesti vaikkapa palikoiden ja oppimispelien avulla, mutta kun edetään yhtään vaativampaan matematiikkaan, on opiskelu väistämättä aika teoreettista ja vaatii keskittymistä. Viestissä, jota kommentoin, nimenomaisesti paheksuttiin tanssia ja musiikkipedagogiaa, vaikka nämä juuri ovat niitä ketjussa kaivattuja toiminnallisia menetelmiä. Itse en ottanut tähän mitään kantaa, vaan kommentoin ainoastaan matematiikan oppimista ja opetusta.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja on oikeassa.

Erilaiset neuropsykiatriset haasteet, kuten ylivilkkauden, tarkkaavaisuuden ja aktiivisuuden häiriöt, ovat pojilla paljon yleisempiä. Näitä on perinteisesti nuijittu nyrkillä sellaisiksi, että lapset ovat koulussa häiritsemättä. Oppiminen ei ole välttämättä kuitenkaan ollut kummoista ja ongelmat ovat näkyneet sitten aikuisena rikollisuutena, mt-ongelmina, masennuksena, lähisuhdeväkivaltana, avioeroina jne. Näitä poikia on nyt aikuisina paljon.

Nykyään nyrkkiä ei saa käyttää, joten pojat ovat koulussa hankalia.

Tytöillä on todennäköisesti yhtä paljon häiriöitä, mutta heillä se painottuu tarkkaavaisuuteen jne. Osa tytöistä voi olla ahdistuneita, masentuneita ja alisuoriutujia. He eivät kuitenkaan häiriköi koulussa, joten heihin ei kiinnitetä huomiota. Aikuisena kuitenkin oireilu voi ryöpsähtää, ja tämä näkyykin masennuksena, syrjäytymisenä työelämästä, ammattiopintojen epäonnistumisena, uupumisena perhe-elämään.

Koulussa tärkeintä on olla häiriköimättä. Koulua ei kiinnosta tukea lasten kehitystä tai pyytää tutkimuksia. Valitettavasti kaikki vanhemmat eivät osaa tunnistaa ongelmia itse, jolloin koulun kasvatustieteilijät ja oppilashuolto on avainasemassa tunnistamisessa.

Jos nyrkki sallitaan taas kasvatuskeinona, niin kouluihin saadaan rauha ja ongelma räjähtävät vasta kouluvaiheen jälkeen. Halutaanko tätä edelleen?

Itse asiassa, tytöt ovat erittäin alidiagnosoituja mitä neurokirjon ongelmiin tulee. Tutkimusten mukaan neurokirjon tyttö tulee herkemmin myös kaikin tavoin kaltoinkohdelluksi ihmissuhteissaan, on alttiimpi kiusaamiselle ja jopa s e k s u a a l i s e l l e hyväksikäytölle. Monen ahdistuneen ja masentuneen tytön taustalla on oikeasti ADHD ja monen syömishäiriöisen tai pakko-oireisen oikea diagnoosi olisi autisminkirjo. Joidenkin arvioiden mukaan anorektikkotytöistä yli 20% on autisminkirjolla. 

Monet vanhemmat itse estävät lapsensa laittamisen tutkimuksiin. "Ei meidän suvussa kellään ole lukupäätä" tai "pojat on poikia". Ääritapauksessa koulu sitten joutuu tekemään lasun jolloin tutkimukset aloitetaan lastensuojelun kautta. 

T: Ope jolla ADHD

Vierailija kirjoitti:

Elämässä miehet kuitenkin onnistuvat, joten ehkä vika on koulussa? Tai opettajissa? En osaa sanoa.

Miehet EIVÄT onnistu elämässä. Miehet syrjäytyvät.