Lue keskustelun säännöt.
Mille alalle kouluttautuisit jos olisit nyt valinnan edessä?
Kommentit (605)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
It-alalle koodariksi. Helppo lyödä oma firma pystyyn, ei paikkasitova työ ja palkat erittäin hyvät. Rekisteröisin firman pystyyn jonnekin Maltalle ja siellä istuisin rantatuolissa läppärisylissä ja naputtaisin koodia ja laskuttaisin suomalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Kouluttautuisin samoin kuin nyt, mutta tein sen virheen että lähdin muiden muka realististen neuvojen takia toiselle alalle valmistuttuani. Siinä meni 10 vuotta hukkaan, jonka olisin voinut käyttää oman alan uran kehitykseen. Nyt sitten ihmeen kautta olen päässyt omalle alalleni, mutta vanhempana on vaikeampi luoda uraa.
Olen huomannut, että pitää enemmän uskoa itseensä ja omaan osaamiseensa, kuin muiden ihmisten sanomisiin. Ihmiset yleensä heijastavat omia pelkojaan ja ennakkoluuloja toisten elämänvalintoihin, tai heillä on muita omia syitä agendallaan. Mun tielle osui monta tälläistä ihmistä, ja he osittain tuottivat mulle epävarmuutta, jonka takia tein virhearviointeja. Onneksi tielleni sattui myös yksi ihminen, joka uskoi osaamiseeni ja tuki minua sekä potki eteenpäin. Tämä yksi ihminen muutti elämäni täysin.
Ainoa asia nyt mikä vaivaa on tuo hukkaan kulunut aika, joka hidastaa urakehitystä. Menetettyä aikaa ei saa takaisin.
Mitä ihmettä sitä enää suret? Jos olet tarpeeksi hyvä, pääset kyllä etenemään. Itsekin päädyin mutkan kautta omalle alalleni enkä koe sitä loppujen lopuksi huonoksi jutuksi ollenkaan. Ei ainakaan ehdi leipääntyä työhönsä, toisin kuin jotkut kollegat, jotka ovat olleet alusta asti samalla alalla.
Vierailija kirjoitti:
Yrittäisin johonkin tekniikan alalle insinöörikoulutukseen. En pääsisi sinne ikinä, koska olen todella surkea matematiikassa, mutta se on ainoa mistä voisi tienatakin jotain.
Hahahaa! Konetekniikka, raksa, lvi, sähkö, niin et ainakaan suunnitteluhommissa tienaa. 6v kokemusta jostain noista, niin palkka on jotain 3000-3300€/kk ja jos luulee, että se on paljon, niin koodarit ottaa 4500-6000€/kk. Sit se tradenomikaverikin aloittaa suoraan koulusta isommalla palkalla. True story.
Opintolainaa pelkäävälle: maksan 8 000 lainaani takaisin 94 euroa kuussa joten jos ottaa kohtuullisen määrän, tuosta pääsee eroon pian eikä ole korkoa juurikaan ja maksella hidasta tai nopeaa tahtia halunsa mukaan. T. FM
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Farmaseutiksi tai hammashoitajaksi.
Nyt projektiassarina :(
Hammashoitajan hommia on todella paljon haettavana. Koulutuksen voi suorittaa myös oppisopimuksella. Onneksi olkoon!
Vierailija kirjoitti:
Viestintä kiinnostaisi.
En suosittelisi välttämättä. Ei niin hulppeat palkat ja sairaan paljon töitä, muut valittavat silti kroonisesti koska ns. tukipalvelu. Vaihdoin pois viestintäasiantuntijan tehtävästä koska sain burn outin
Mutta jollakulla toisella voi olla hyvä kokemuskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Patologia kiinnostaa. Olen kyllä nyt jo pätevä avustajaksi. Mutta se miten patologilla on ihmisen elämä käsissään koepalan muodossa, olisi tosi haastavaa.
Avustajahan ei tarvi koulutusta, itse olen lähäri.
Vierailija kirjoitti:
It-alalle koodariksi. Helppo lyödä oma firma pystyyn, ei paikkasitova työ ja palkat erittäin hyvät. Rekisteröisin firman pystyyn jonnekin Maltalle ja siellä istuisin rantatuolissa läppärisylissä ja naputtaisin koodia ja laskuttaisin suomalaisia.
Onko kolmikymppisen perusterävän humanistin mahdollista oppia vielä Pythonia tms ja ryhtyä devaamaan?
Onko palkan määrä suhteessa stressiin sen arvoista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelisin mustalaiseksi. Tekemättä mitään rahaa tulee tilille säännöllisesti.
Käsityöopettaja käsi tai pintakäsittelijäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maatalouskosmetologin homma voisi olla passeli.
En tiedä mitä se tekee, mutta ei varmaan tiedä kukaan muukaan. Näin ollen jos jonnekin pääsisin keploteltua ns.töihin, vaikka SOTE uudistuksen varjolla ei tarvitseisi tehdä mitään muuta kuin vaatia palkankorotusta pari kertaa vuodessa työn paljouteen ja vastuuseen vedoten. Koska kyseessä olisi näin ainutkertainen ammatti niin palkka olisi varmasti ihan ministeritasoa, voisi olla parempikin, kun maataouskosmetologi ei aiheuttaisi veronmaksajille niin paljon vahinkoa kuin ministeristö.
Palaisin takaisin lukion penkille, skarppaisin hieman sitä koulukäyntiä ja kouluttautuisin lääkäriksi. Mutta kun sitä silloin ei oikein ajatellut nenäänsä pidemmälle. Kakarana.
Nyt joutuu kärvistelemään insinöörihommissa, vaikkei tämäkään nyt huono homma ole. Lääkärin homma on kuitenkin sellaista tietyllä tavalla merkityksellisempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttautuisin samoin kuin nyt, mutta tein sen virheen että lähdin muiden muka realististen neuvojen takia toiselle alalle valmistuttuani. Siinä meni 10 vuotta hukkaan, jonka olisin voinut käyttää oman alan uran kehitykseen. Nyt sitten ihmeen kautta olen päässyt omalle alalleni, mutta vanhempana on vaikeampi luoda uraa.
Olen huomannut, että pitää enemmän uskoa itseensä ja omaan osaamiseensa, kuin muiden ihmisten sanomisiin. Ihmiset yleensä heijastavat omia pelkojaan ja ennakkoluuloja toisten elämänvalintoihin, tai heillä on muita omia syitä agendallaan. Mun tielle osui monta tälläistä ihmistä, ja he osittain tuottivat mulle epävarmuutta, jonka takia tein virhearviointeja. Onneksi tielleni sattui myös yksi ihminen, joka uskoi osaamiseeni ja tuki minua sekä potki eteenpäin. Tämä yksi ihminen muutti elämäni täysin.
Ainoa asia nyt mikä vaivaa on tuo hukkaan kulunut aika, joka hidastaa urakehitystä. Menetettyä aikaa ei saa takaisin.
Mitä ihmettä sitä enää suret? Jos olet tarpeeksi hyvä, pääset kyllä etenemään. Itsekin päädyin mutkan kautta omalle alalleni enkä koe sitä loppujen lopuksi huonoksi jutuksi ollenkaan. Ei ainakaan ehdi leipääntyä työhönsä, toisin kuin jotkut kollegat, jotka ovat olleet alusta asti samalla alalla.
Voi kuinka ihanan idealistista! Mutta totuus on erilainen.
Mun alalla nimenomaan tuetaan niitä nuoria, ei meitä vanhempia, jotka olemme uran alkupuolella. Systeemi on vaan sellainen vaikkei ikäsyrjintää saisi olla.
Lisäksi olen kokenut jonkun verran ennakkoluuloja, kun kollegat ja esimiehetkin ovat useimmat minua nuorempia. Harva arvioi sitä osaamista puhtaasti osaamisena vaan varsinkin Suomessa ihmisillä on todella jyrkät "ikälasit" silmillä. Ero useisiin amerikkalaisiin ja muunmaalaisiin kollegoihin on aika suuri.
Lisäksi tulee muut elämän realiteetit, kuten terveys yms.
Lääkäriksi. Saisi käyttäytyä miten huvittaa, eikä kukaan puuttuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
It-alalle koodariksi. Helppo lyödä oma firma pystyyn, ei paikkasitova työ ja palkat erittäin hyvät. Rekisteröisin firman pystyyn jonnekin Maltalle ja siellä istuisin rantatuolissa läppärisylissä ja naputtaisin koodia ja laskuttaisin suomalaisia.
Onko kolmikymppisen perusterävän humanistin mahdollista oppia vielä Pythonia tms ja ryhtyä devaamaan?
Onko palkan määrä suhteessa stressiin sen arvoista?
Javascript/Typescript haltuun niin ei ole duuneista pulaa ja pitää masteroida vain yksi kieli.
Ei se kovin stressaavaa ole jos vaan on homma hallussa. Pian 20v alalla enkä enää jaksa stressata =D
Vierailija kirjoitti:
Tästä maasta puuttuu yrittäjiä, koulutettuja on jo aivan tarpeeksi.
No mitä sinä haluat ostaa? Jos et mitään, niin naurettavaa kannustaa muita yrittäjiksi.
Jäisin työttömäksi ja nostaisin sossusta rahaa ilman stressiä
Hännänlämmittäjäksi, niitä ei ole paljoa.
Kouluttautuisin samoin kuin nyt, mutta tein sen virheen että lähdin muiden muka realististen neuvojen takia toiselle alalle valmistuttuani. Siinä meni 10 vuotta hukkaan, jonka olisin voinut käyttää oman alan uran kehitykseen. Nyt sitten ihmeen kautta olen päässyt omalle alalleni, mutta vanhempana on vaikeampi luoda uraa.
Olen huomannut, että pitää enemmän uskoa itseensä ja omaan osaamiseensa, kuin muiden ihmisten sanomisiin. Ihmiset yleensä heijastavat omia pelkojaan ja ennakkoluuloja toisten elämänvalintoihin, tai heillä on muita omia syitä agendallaan. Mun tielle osui monta tälläistä ihmistä, ja he osittain tuottivat mulle epävarmuutta, jonka takia tein virhearviointeja. Onneksi tielleni sattui myös yksi ihminen, joka uskoi osaamiseeni ja tuki minua sekä potki eteenpäin. Tämä yksi ihminen muutti elämäni täysin.
Ainoa asia nyt mikä vaivaa on tuo hukkaan kulunut aika, joka hidastaa urakehitystä. Menetettyä aikaa ei saa takaisin.