Vapaaehtoisesti lapsettomat naiset ja äidit: sananvapaudesta

Se on muuten koomista, miten äidit kyllä voivat hehkuttaa elämänsä ihanuutta lasten kanssa ja miten elämästä tuli täydellistä lasten myötä, mutta kun joku lapseton sanoo nauttivansa elämästään niin sehän on nyt totaalisen kamalasti sanottu.

Itse ihmettelen teitä tällä palstalla siksi, koska ajattelen, ettei teitä lapset kiinnosta tai lapsiperheen asiat, ettei ne tosiaan ole teitä koskettavia asioita. En itsekään käynyt kertaakaan vauvapalstalla, ennen kuin esikoiseni oli syntynyt. Vauvalehtiä aloin lukea raskausaikana. Itse asiassa ennen raskautta yli 30-vuotiaana en edes tiennyt tästä palstasta. Siksi ihmetyttää, miten tänne edes osaa hakeutua tai viitsii. Mutta selvisi. ne asiat kiinnostavat teitäkin.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 14:56"]

[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 15:51"]

[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 15:38"]

[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:24"]

[/quote]

Niin, äidithän aina sanovat että ei voi tietää mistään mitään jos ei itse ole äiti. Mitenköhän ne lapsettomat lastenhoitajat, lasten psykologit ym. sitten, ei ne varmaan mistään mitään tiedä kun eivät ole äitejä;)

Loppuisi aika nopeasti puheenaiheet jos ne jollain lailla rajoitettaisiin vain siihen, että saa puhua vain siitä mistä itsellä on kokemusta. Mielipiteet on mielipiteitä, ei minun tarvitse olla poliitikko voidakseni kritisoida yhteiskunnallisia asioita tai olla äiti että voin kritisoida vaikkapa äitien kasvatustapoja.

[/quote]

Itse asiassa olet väärässä. Yhteiskunnallisten asioiden ja kasvatustapojen kritisointi ovat erityyppisiä asioita. Yhteiskunnalliset päätökset vaikuttavat jokaiseen yhteiskunnan jäseneen (eli myös sinuun joka niitä kritisoit), kasvattajia kritisoivat lapsettomat eivät taas ole mitään muuta kuin puhtaasti naurettavia, koska he pätevät asioilla, jotka eivät kosketa heidän elämäänsä millään tavalla (en nyt tarkoita "koskettamisella" sitä että joutuu kuuntelemaan uhmakiukkua kaupassa). "I used to be a good parent. Then something happened. I had kids."

[/quote]

No on se hyvä että sinä vain toteat "sinä olet väärässä". Niin, eli minä lapsettomana olen naurettava jos vaikkapa sanon mielipiteeni vaikka jonkun äidin tavasta kasvattaa lastaan? Siis esimerkiksi kasvatustapaa joka selkeästi on todella haitallinen lapselle, kuten nyt esimerkiksi toiset kasvattavat vaikkapa läimäisyllä kasvoille? Hassua miten monet isät eivät ole jatkuvasti puolustuskannalla niin kuin äidit, on vähän sellainen "minä olen äiti niin ole sinä hiljaa kun sinulla ei omia lapsia ole" meininki. Ihan sama saako se äiti oikeasti järkevää tietoa/apua, silti ei saa sanoa kukaan mitään jos ei ole äiti. Ilmeisesti sitten lapsipsykologit ja lapsettomat hoitajat ei sitten mitään tiedä, heilläkään ei varmaan saa olla oikeutta sanoa mielipiteitään lasten kasvatuksellisista asioista jos selkeästi on jotain aihetta;)

Ja ei minulle tuota ongelmaa sanoa että mielestäni rikkailta pitäisi poistaa lapsilisät, koska se on tuki jotta rikkaat eivät tarvitse. Kaikkiin muihinkin tukiin on tulorajat, joten en näe mitään järkisyytä miksi ökyrikkaille pitäisi maksaa lapsilisiä, eivät he saa muitakaan tukia rikkautensa vuoksi. Samalla lailla veroja he maksavat, mutta miksi lapsilisä tuki olisi eri asia kuin vaikkapa opintotuki? Mutta ei varmaan saa sanoa kun enhän minä ole äiti;) Turha myöskään vedota mitään yhteiskunta asiaa siihen että tekee lapsia, tuskin kukaan tekee lapsia ihan vain tämän yhteiskunnan vuoksi, ei suomalaiset ole sukupuuttoon vielä kuolemassa;)

Monilla ihmisillä ei näytä olevan ongelmaa puhua eri aiheista vaikka niistä ei omakohtaista kokemusta olekaan, ainoastaan näyttää sille että äidit suuttuvat jos joku joka ei ole äiti puhuu jostain lapsiin liittyvästä asiasta.

Miksi sitten niin monesta lapsesta tulee huonoitsetuntoinen, ei osaa näyttää tunteitaan, pelokas tietyissä tilanteissa johtuen kotioloista, ei oikeuksistaan kiinnipitävä, ei omilla aivoilla ajatteluun kannustettu, aivopesty samaan muottiin kuin vanhemmat eli siirretty vaikka oma rasistisuus ja homofobisuus lapsenkin ajattelumalliksi jnejne. Mutta kyllä "kaikki äidit tietää paremmin", ei kannata tietenkään mitään apua ottaa vastaan koskaan vaikkapa lapsen kehityksestä tietävältä tai miettiä kasvatuksellisia asioita pidemmälle.

[/quote]

"Kasvatukselliset asiat", joista velat kokevat asiakseen äitejä kritisoida ovat useimmiten osastoa "siis eikö se nyt saa sitä kakaraa kaupassa kuriin ja kyllä minä vaan osaisin tuon niin paljon paremmin" eli täysin turhaa pätemistä asioissa joista ette mitään tiedä koska olette kokemattomia. Lapsiin kohdistuvat väkivallanteot ovat eri asia ja niihin pitää kenen tahansa aikuisen puuttua.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 15:22"]

Itse ihmettelen teitä tällä palstalla siksi, koska ajattelen, ettei teitä lapset kiinnosta tai lapsiperheen asiat, ettei ne tosiaan ole teitä koskettavia asioita. En itsekään käynyt kertaakaan vauvapalstalla, ennen kuin esikoiseni oli syntynyt. Vauvalehtiä aloin lukea raskausaikana. Itse asiassa ennen raskautta yli 30-vuotiaana en edes tiennyt tästä palstasta. Siksi ihmetyttää, miten tänne edes osaa hakeutua tai viitsii. Mutta selvisi. ne asiat kiinnostavat teitäkin.

[/quote]

Kyllä kiinnostavat, olemmehan naisia ja jotkut meistä ehkä vielä miettivät haluavatko lapsia vai ei. 

Käyn täällä palstalla pari kertaa viikossa ja oon ihmetellyt, miten kiihkeä vanhemmuus-lapsettomuus-keskustelu täällä aina velloo. On joitakin asiallisia kommentteja ja sitten on taas ääripäitä, joissa lapsettomat haukkuu "lapsellisia" ja toisinpäin. Sinänsä sopiihan tämäntyyppinen aihe tänne Vauva-lehden saitille, mutta ihmetyttää tämä suorastaan aggressiivinen väittely täällä? Kyllä meillä on täällä ilmaisunvapaus, mutta hei joku roti sentään. Epäilisin, että nää aloitukset on parin saman ihmisen aikaansaannoksia. Voimakkaat on mielipiteet. Kyllä normaali, terve ihminen tietää, etteivät kaikki halua lapsia ja sitten on taas heitä, jotka eivät lapsia saa, vaikka tahtoisivat. Onneksi on kuitenkin myös heitä, jotka lapsia haluavat, koska eihän meitä täällä maapallolla kauaa tallustelisi, jos kukaan ei hankkisi lapsia. Mutta hyvä näin, ihminen tietää itse, mitä haluaa ja silloin kun toiveet käy yksiin toteutuksen kanssa, niin asia on ihan ok.

Joku ne teidän lapsettomat takapuoletkin pesee vanhainkodissa aikanaan ;) Syntyvyys Suomessa on nytkin alle väestön uusiutumistason, alle 2 lasta per nainen. Luvun pitäisi olla vähintään 2,1. Jos nyt alettaisiin ihmisoikeuksien vastaisesti jotain yhden lapsen politiikkaa täällä, niin aika pieneksi menisi väkiluku. Ei mamujakaan ehditä saada tänne siinä tahdissa.

Olen itse ammattikasvattaja ja ollut lapseton 34 vuotta. Annoin runsaasti kasvatusneuvoja, näin hyvin selkeästi, millä tavalla ja tyylillä lapset pitää kasvattaa. Tiesin myös paljon asioita ja toin tietämykseni julki, jos tilanne oli otollinen.

Sitten sain omia lapsia, ja toki edelleen monet periaatteeni toimivat, mutta kummallista kyllä, ymmärsin paremmin niitä, jotka toimivat toisin. Olin avoimempi ottamaan vastaan erilaisia tapoja toimia ja jopa kokeilemaan joitakin niistä tavoista, joita olin pitänyt täysin kelpaamattomina ja joita vastaan olin saarnannut. Toki täytyy vielä tunnustaa, että osa periaatteistani lensi todellisen kokemuksen myötä romukoppaan.

Ei ole yhtä oikeaa tapaa kasvattaa eikä kasvatusoppaista koskaan saa sitä täydellistä esimerkkiä, miten toimia, kun lapsetkin ovat temperamentiltaan erilaisia. Paras kasvattaja osaa pysyä jämäkkänä mutta sellaisilla tavoilla, että viesti menee juuri sille lapselle parhaiten perille. Monesti vanhemmat tekevät tätä yrityksen ja erehdyksen kautta.

Siksi lapseton ei voi koskaan olla täydellinen asiantuntija vanhemmuudesta ja kasvatusasioista, ellei tunnusta, että kasvatustakin voi hoitaa hyvin monella tapaa ja onnistua silti. Neuvot ovat nimenomaan vinkkejä, ehdotuksia, kokeiluja, josko se oikea tapa toimia tämän lapsen kanssa löytyisi. Sellaiset ylhäältä alas annetut neuvot ovat aivan turhia ja kertoo vain sen, miten pihalla se ihminen oikeasti on aiheesta. On myös helppo tuomita, kun itse ei elä päivittäin sen hankalan lapsen kanssa. Olen saanut roppakaupalla neuvoja esim. lasteni päiväkodin hoitajilta, ja vaikka varmasti neuvot ovat olleet hyväätarkoittavia (ja usein jopa höystettynä sanoilla "meidän lapsen kanssa tämä toimi", niin yhtään ainoaa kertaa ei yksikään näistä hoitajista (oli sitten vanhempia tai lapsettomia) ole kysynyt, mitä olemme kokeilleet, olemmeko kokeilleet tätä ja ehdottaneet enemmänkin vinkkejä vaan sieltä ylhäältä on julistettu se oikea tapa ja perään piste. Kohteliaasti olen kuunnellut, mutta kotona on täytynyt ihmetellä, miten mustavalkoisesti voi ihmiset ajatella, kun ovat omasta mielestään alan suvereeneja asiantuntijoita. Kun kysymys on jostain muustakin kuin lasta suoraan vahingoittavasta toiminnasta (esim. meillä ilmoitettiin, että meidän pitäisi tehdä palapelejä inhoavan lapsemme kanssa niitä vain lisää, jotta ei inhoaisi niitä), niin monenlaiset tavat ovat usein niitä oikeita eikä yhtä ainoaa julistusta voi antaa.

Eräänlainen suvaitsevaisuus lapsia ja lapsiperheitä kohtaan puuttuu ainakin meidän yhteiskunnastamme. Tuntuu, että monet äidit sortuvat tähän lapsettomia enemmän. Vain meidän perheen tapa on oikea ja muut ovat väärässä. Hyvä kasvattaja on hyvä, oli sitten lapseton tai äiti, mutta kokemus tuo kyllä avarampaa näkemystä asiaan. Toisaalta jotkut poteroituvat sen kokemuksensa myötä eivätkä näe metsää puilta.

Näen ongelmana siis sen ylhäältä alaspäin julistamisen, johon myös moni lapseton sortuu. Joskus hekin vielä vetävät mukaan kokemuksen (olen 5 vuotta ollut tässä päiväkodissa töissä eikä kertaakaan ole tarvinnut tehdä sitä eikä tätä...). Jos sen viiden vuoden aikana ei ole tavannut juuri tätä lasta, ei voi todella tietää, mikä tämän lapsen kanssa toimii ja julistusten sijaan voisi tosiaan antaa niitä vinkkejä. Vinkit otetaan innokkaasti vastaan, kun kysellään ohimennen, oletteko kokeilleet tätä, ehkä tämä auttaisi, minua kerran auttoi tällainen keino, mutta varmaan olettekin jo kokeilleet jne.

Tilannetajua tähänkin asiaan, niin ei tarvitse miettiä, voiko lapseton neuvoa vai ei. Kirjaviisaat eivät tiedä kaikkea, yleensä tarvitaan sitä kokemustakin, ja joskus pelkällä kokemuksella tietää huomattavasti enemmän kuin se kirjoja lukenut.

Maailman väkiluku on ylittänyt jo yli 7 miljardia. Kyllä Suomeenkin ihmisiä riittäisi. Reaaliaikaisia lukuja täällä:

http://www.worldometers.info/fi/

T.vela-nainen, ketjun aloittaja

[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 15:08"]

Se on muuten koomista, miten äidit kyllä voivat hehkuttaa elämänsä ihanuutta lasten kanssa ja miten elämästä tuli täydellistä lasten myötä, mutta kun joku lapseton sanoo nauttivansa elämästään niin sehän on nyt totaalisen kamalasti sanottu.

[/quote]

Varsinainen komiikka astuu kehiin silloin, kun velat perustelevat lapsettomuuttaan; tällaisia selityksiä olen mm. lehdistä lukenut:

-  Ei voi tehdä ruokaa pitkän kaavan mukaan, kun lapsi häiritsee prosessia (äiditkö eivät siis sittenkään tee ruokaa - isistä puhumattakaan?  Kotitontutko sitten?) 

- ,Ei voi käydä viinitastingeillä Bordeauxin ja Moselin viinikylissä, ei voi golffata, ei pääse miehen kanssa vierekkäisiin crosstrainereihin vispaamaan. (Miksei?)

- Lapsi haittaa yhteistä aikaa. Isä ja äiti ei voi työpäivän jälkeen istua viinilasille vaihtamaan päivän tapahtumiaan kiireettömästi ja rauhassa. (Miksei? Lapset nukkuvat yleensä illalla ja yöllä)

- Ei voi extremematkailla (Monet ovat kulkeneet lasten kanssa vaikka missä viidakossa. Vuorikiipeily, Saharanhalkijuoksu ja muut vastaavat ehkä saattaa vähentyä, kunnes lapset kasvavat, mutta aika hoitaa ongelman ennen pitkää)

- Lapsi haittaa kaveriaikaa. Ei voi lähteä ex tempore kaljalle työpäivän jälkeen kamujen kanssa, kun pitää mennä hakemaan lapsi hoidosta. (No, tämä onkin selkeä haitta. Aina ei onnistu soittaa toiselle vanhemmalle, että voisiksä kuitenkin hakea ne lapset tänään)

- On se oma puoliso ja niin paljon ystäviä, että ei tarvitse lapsia. (Entäs kun puoliso päättääkin lähteä ja perustaa perheen toisen kanssa, kuten kävi perusvela, filosofi Heta Häyrylle?  Entä kun aletaan olla 75+ ja ikätoverien keskuudessa alkaa viikatemies niittää satoa kiihtyvällä tahdilla?.)

Kun perustelut ovat tällä tasolla, niin ei tiedä, itkeäkö vai nauraa. Joku siis pitää muutaman burgundinpadan ainesten kääntelyä uunissa niin merkittävänä menetyksenä (jos sitä lapsi edes pystyisi estämään jotenkin) että jättää sen takia perheen perustamatta.

Onneksi voi aina heittää kehään globaalin liikakansoituksen.

Tuo viimeinen "näpäytys" väestönkasvusta oli varmaan tarkoitettu minulle. Itselleni se ei ole se syy miksi en halua lapsia, mutta olen muuten aika ympäristötietoinen ihminen ja mielestäni on hyvä tiedostaa ihan konkreettisella tasolla mitä väestön lisääntyminen tarkoittaa tuleville sukupolville, usko tai älä, huolehdin myös sinun lasten lastesi tai lasten lasten lastesi tulevaisuudesta.

Jotkut selitykset voivat kuulostaa lapsen saaneista hyvinkin triviaaleilta, mutta olet varmasti samaa mieltä siitä, ettei maailmaan kaivata yhtään sellaista vanhempaa, jolle lapsi ei olisi haluttu ja toivottu. 

T. Vela-nainen

[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 17:04"]

[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 15:08"]

Se on muuten koomista, miten äidit kyllä voivat hehkuttaa elämänsä ihanuutta lasten kanssa ja miten elämästä tuli täydellistä lasten myötä, mutta kun joku lapseton sanoo nauttivansa elämästään niin sehän on nyt totaalisen kamalasti sanottu.

[/quote]

Varsinainen komiikka astuu kehiin silloin, kun velat perustelevat lapsettomuuttaan; tällaisia selityksiä olen mm. lehdistä lukenut:

-  Ei voi tehdä ruokaa pitkän kaavan mukaan, kun lapsi häiritsee prosessia (äiditkö eivät siis sittenkään tee ruokaa - isistä puhumattakaan?  Kotitontutko sitten?) 

- ,Ei voi käydä viinitastingeillä Bordeauxin ja Moselin viinikylissä, ei voi golffata, ei pääse miehen kanssa vierekkäisiin crosstrainereihin vispaamaan. (Miksei?)

- Lapsi haittaa yhteistä aikaa. Isä ja äiti ei voi työpäivän jälkeen istua viinilasille vaihtamaan päivän tapahtumiaan kiireettömästi ja rauhassa. (Miksei? Lapset nukkuvat yleensä illalla ja yöllä)

- Ei voi extremematkailla (Monet ovat kulkeneet lasten kanssa vaikka missä viidakossa. Vuorikiipeily, Saharanhalkijuoksu ja muut vastaavat ehkä saattaa vähentyä, kunnes lapset kasvavat, mutta aika hoitaa ongelman ennen pitkää)

- Lapsi haittaa kaveriaikaa. Ei voi lähteä ex tempore kaljalle työpäivän jälkeen kamujen kanssa, kun pitää mennä hakemaan lapsi hoidosta. (No, tämä onkin selkeä haitta. Aina ei onnistu soittaa toiselle vanhemmalle, että voisiksä kuitenkin hakea ne lapset tänään)

- On se oma puoliso ja niin paljon ystäviä, että ei tarvitse lapsia. (Entäs kun puoliso päättääkin lähteä ja perustaa perheen toisen kanssa, kuten kävi perusvela, filosofi Heta Häyrylle?  Entä kun aletaan olla 75+ ja ikätoverien keskuudessa alkaa viikatemies niittää satoa kiihtyvällä tahdilla?.)

Kun perustelut ovat tällä tasolla, niin ei tiedä, itkeäkö vai nauraa. Joku siis pitää muutaman burgundinpadan ainesten kääntelyä uunissa niin merkittävänä menetyksenä (jos sitä lapsi edes pystyisi estämään jotenkin) että jättää sen takia perheen perustamatta.

Onneksi voi aina heittää kehään globaalin liikakansoituksen.

[/quote]

Mitäs naurettavaa noissa ed. mainituissa syissä on? Mitkä ovat mielestäsi hyväksyttäviä syitä siihen ettei tee lapsia? Mielestäni säälittävää on se, että ihmiset tekevät lapsia mutta eivät ole valmiita muuttamaan elämäntyyliään sen mukaan/laittamaan lasta etusijalle. Jos jonkun intohimo on ruuanlaitto ja viinitiloilla matkustelu, eikä tämän vuoksi halua lasta niin mielestäsi henkilö on naurettava. Kannataisko hieman avartaa maailmakuvaa ja koittaa ymmärtää, että ihimiset ovat erilaisia. Väestönkasvu on todellinen ongelma, ei kai sitä nyt kukaan enää kiistä???

Onko sillä väliä, mikä se syy lapsettomuuteen on. Vapaudenhalu tai jokin sairaus, aivan sama. Olen tahattomasti lapseton, kyselyihin yleensä annan ymmärtää olevani vela tai ohitan ne jotenkin, koska aihe on arka enkä siitä halua kaikkien kanssa keskustella. Ymmärrän myös vela-ihmisen loukkaantumisen kyselyistä, mitä se kellekään kuuluu miksi lapsia ei ole. Kertokaa vielä, minne keskustelupalstoille meidän täytyy mennä!

Suoraan sanottuna on turha kommentoida yhtään mitään asiaan, josta ei ole minkäänlaista kokemusta tai käytännön tietoa. Vela ei yksinkertaisesti pysty tietämään mitään lapsiperheiden elämästä. Sivusta seuraaminen ei valitettavasti riitä.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 18:28"]

Suoraan sanottuna on turha kommentoida yhtään mitään asiaan, josta ei ole minkäänlaista kokemusta tai käytännön tietoa. Vela ei yksinkertaisesti pysty tietämään mitään lapsiperheiden elämästä. Sivusta seuraaminen ei valitettavasti riitä.

[/quote]

Yhtälailla lapsen hankkineet eivät tiedä mitään vela-elämästä (ei, se ei ole sama asia kuin aikasi ennen lapsia) ettekä vanhusten elämästä, naisena et voi tietää miehen elämästä. Et tiedä valkoihoisena kaukaasialaisena mitään latinon tai tummaihoisen elämästä. 

Oletko todella sitä mieltä,  että ainoastaan oman kokemuksen kautta voi muodostaa näkemyksen asioista? Oletan tässä tapauksessa, että et ole kovin korkeasti kouluttautunut. Koulutus menisi hukkaan sinussa, koska arvostat vain ja ainoastaan empiiristä tietoa. Et koe tarvitsevasi teoreettista tietoa mihinkään? Et koe oppivasi muiden kautta/avulla? 

[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 17:20"]

Niin. Pääsi voi olla kirjaviisautta täynnä, mutta jos saisit oman lapsen, olisit sen kanssa ihan yhtä kuutamolla kuin kuka tahansa ensikertalainen, sori. Mutta tätähän et usko ennen kuin, noh, saat sen oman lapsen.

 [/quote]

Minulla on paljon tietoa ja vuosien kokemus kasvatustyöstä. Autan viikottain vanhempia sekä arkisten että erittäin vaikeiden kasvatusongelmien ratkaisemisessa, ja tulokseni ovat erinomaisia. En väitä, että onnistuisin vanhemman roolissa sen paremmin kuin keskivertoäiti, mutta ammattilaisena todellakin tiedän kasvattamisesta enemmän kuin useimmat ja osaan myös soveltaa tietoani käytäntöön.

Kyllä meitä asiantuntijoita kannattaa välillä kuunnella.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 16:31"]

Siksi lapseton ei voi koskaan olla täydellinen asiantuntija vanhemmuudesta ja kasvatusasioista, ellei tunnusta, että kasvatustakin voi hoitaa hyvin monella tapaa ja onnistua silti. 

[/quote]

Minun on mahdoton kuvitella, että kasvatusalan asiantuntija ei ymmärtäisi tällaista täysin itsestäänselvää asiaa. Ei todellakaan tarvitse hankkia omia lapsia tietääkseen, ettei ole yhtä oikeaa tapaa kasvattaa. Missä olet oikein saanut koulutuksesi?

[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 17:15"]

Tuo viimeinen "näpäytys" väestönkasvusta oli varmaan tarkoitettu minulle. Itselleni se ei ole se syy miksi en halua lapsia, mutta olen muuten aika ympäristötietoinen ihminen ja mielestäni on hyvä tiedostaa ihan konkreettisella tasolla mitä väestön lisääntyminen tarkoittaa tuleville sukupolville, usko tai älä, huolehdin myös sinun lasten lastesi tai lasten lasten lastesi tulevaisuudesta.

Jotkut selitykset voivat kuulostaa lapsen saaneista hyvinkin triviaaleilta, mutta olet varmasti samaa mieltä siitä, ettei maailmaan kaivata yhtään sellaista vanhempaa, jolle lapsi ei olisi haluttu ja toivottu. 

T. Vela-nainen

[/quote]

Ilman muuta olen samaa mieltä siitä. Adoptio on hyvä vaihtoehto. Väestöräjähdysvertaus ei ollut kohdistettu tietoisesti mihinkään, en ollut lukenut tuota nro 52 vastausta, sattuipahan vain osumaan sattumalta, jos näin voi sanoa.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 17:04"]

- On se oma puoliso ja niin paljon ystäviä, että ei tarvitse lapsia. (Entäs kun puoliso päättääkin lähteä ja perustaa perheen toisen kanssa, kuten kävi perusvela, filosofi Heta Häyrylle?  Entä kun aletaan olla 75+ ja ikätoverien keskuudessa alkaa viikatemies niittää satoa kiihtyvällä tahdilla?.)

[/quote]

Toivottavasti en koskaan muutu niin kyyniseksi, että hankkisin (ei-toivotun) lapsen vain vanhuuden yksinäisyyttä lievittämään. Aika hurjaa ihmislapsen välineellistämistä tuntuvat jotkut vanhemmat kannattavan.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 19:21"]

[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 17:04"]

- On se oma puoliso ja niin paljon ystäviä, että ei tarvitse lapsia. (Entäs kun puoliso päättääkin lähteä ja perustaa perheen toisen kanssa, kuten kävi perusvela, filosofi Heta Häyrylle?  Entä kun aletaan olla 75+ ja ikätoverien keskuudessa alkaa viikatemies niittää satoa kiihtyvällä tahdilla?.)

[/quote]

Toivottavasti en koskaan muutu niin kyyniseksi, että hankkisin (ei-toivotun) lapsen vain vanhuuden yksinäisyyttä lievittämään. Aika hurjaa ihmislapsen välineellistämistä tuntuvat jotkut vanhemmat kannattavan.

[/quote]

Aivan! Mulle ainakin on ihan selvää etten lähde vanhemmistani huolehtimaan. Mulla on omakin elämä. En usko että ajattelen jotenkin poikkeuksellisesti tässä asiassa. Miettikää nyt tälläkin palstalla näitä anoppi-miniä -keskusteluja, riitaa, riitaa, riitaa... Kuinka moni oikeasti sitten ottaisi puolisonsa äidin tai isän omaan kotiinsa huolehdittavaksi. 

[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 18:28"]

Vela ei yksinkertaisesti pysty tietämään mitään lapsiperheiden elämästä. 

[/quote]

Tämä nyt oli taas tällaista äitiysmyytin pönkittämistä. Totta kai ihmiset tietävät paljonkin sellaisista asioista, joista heillä ei ole omakohtaista kokemusta. Lasten hoitaminen ja kasvattaminen on kieltämättä monisyinen ilmiö, mutta ei siinä ole mitään maagista ominaisuutta, jonka vuoksi siitä ei voisi hankkia tietoa aivan normaaliin tapaan.