Lapsiperhe-elämässä ei ole mitään kadehdittavaa
Tiedän, että monet vanhemmat kadehtivat jotakin osaa lapsettomasta elämäntavastani, esimerkiksi henkilökohtaista vapautta ja omaa aikaa. Minun pitäisi kai olla vastavuoroisesti kateellinen joistakin vanhemmuuteen liittyvistä jutuista. Tosiasiassa en ole tähän päivään mennessä keksinyt yhtään asiaa, joka olisi lapsiperhe-elämässä paremmin kuin omassa lapsettomassa elämässäni.
Kaiken kivan ja mielekkään, mitä lapset tuovat mukanaan, voin saada myös muuta kautta. Ne asiat, jotka ovat lapsen saamisessa ainutlaatuisia, ovat minusta joko yhdentekeviä tai vastenmielisiä. En kaipaa voimakkaita tunnekokemuksia, elämän ääniä taloon, lasten kasvun seuraamista tai ajatusta oman suvun jatkumisesta. Tiedän, mitä elämältä haluan, ja siihen eivät kuulu lapset tai tyypillinen lapsiperheen elämä missään muodossa.
En tarkoita tällä mitään pahaa vanhempia kohtaan. Olen varma, että lasten kanssa eläminen on vaikeine hetkineenkin erittäin antoisaa, jos todella haluaa toteuttaa huoltajan, hoivaajan ja kasvattajan roolia.
Kommentit (165)
Ok. En mä varsinaisesti ajatellutkaan, että jonkun pitäisi kadehtia mun elämänvalintoja. En myöskään kadehdi lapsettoman elämää. Elin sitä, kunnes halusin muuta.
Jaa. No miksi ajattelit tulla juuri tälle palstalle asian kertomaan? Pitäisikö meillä äideillä olla sinulle jotain sanottavaa? Kukin taaplaa tyylillään. Ei missään nimessä kaikkien tarvi lapsia hommata, eikä kenenkään arkea kadehtia. En tiedä kenen ihmisen arki olisi niin hohdokasta että olisin kateellinen. Maapallolla on liikaa ihmisiä, ja jos sinä ap et tee koskaan lapsia, se on palvelus ihmiskunnalle.
Todella hienoa, että elät sellaista elämää kuin haluat ja tykkäät siitä. Miksi sinun pitäisi vastavuoroisesti kadehtia lapsiperheitä? Tietenkään ei tarvitse. En minäkään löydä mitään kadehdittavaa lapsettomasta elämästä. :) Rakastan perhe-elämääni kahden lapsen kanssa.
Nelonen sanoi juuri sen mitä minäkin olin ajatellut.
En tarkoittanut, että juuri kukaan vanhempi kadehtisi minun elämääni kokonaisuudessaan, ilman lapsia. Tiedän kuitenkin monen kadehtivan tiettyjä lapsettoman elämän hyviä puolia kuten henkilökohtaistai vapautta, omaa aikaa, helpommin siistinä pidettävää kotia ja mahdollisuutta matkustalle useammin kahden kesken kumppanin kanssa. Näitä asioita kaivataan tälläkin palstalla monessa ketjussa. Pointtini on, että tämä ei toimi molempiin suuntiin, sillä vapaaehtoisesti lapsettomat eivät oman kokemukseni perusteella kadehdi lapsiperhe-elämästä mitään.
Ei tällä sen suurempaa merkitystä tarvitse olla, kunhan tein huomion. -ap
Kumpa ajattelisin noin. Auttaisikohan hypnoosi? Voiko omaa päätään "kääntää toiseen asentoon"? tv. lapseton lapsettomuudesta kärsivä lapsia haluava
Et kadehdi etkä kaipaa koska et tiedä mistä jäät paitsi. Oma lapsi on monille elämän ehdottomasti tärkein asia. Sinä et tietenkään pysty sitä käsittämään/kuvittelemaan kun ei ole kokemusta. On ihan ok, että haluat elää lapsettomana.
Mulla on vaan yks kysymys: miks ihmeessä surffailet vauva-lehden keskustelupalstalla? Sillin kun en vielä halunnut lapsia ja olin aidosti täysin tyytyväinen lapsettomaan elämääni ei mulle olisi kertaakaan tullut edes mieleen pistäytyä tälläisella palstalla.
Ei tässä todellakaan ole mitään kadehdittavaa. Miksi pitäisikään olla? Ei kai kukaan lapsia sen takia tee, että kuvittelee jonkun kadehtivan. T. Kahden lapsen äiti
[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 17:50"]
Mulla on vaan yks kysymys: miks ihmeessä surffailet vauva-lehden keskustelupalstalla? Sillin kun en vielä halunnut lapsia ja olin aidosti täysin tyytyväinen lapsettomaan elämääni ei mulle olisi kertaakaan tullut edes mieleen pistäytyä tälläisella palstalla.
[/quote]
En ole ap, mutta lapseton minäkin ja koska tämä kysymys niin usein täällä meille lapsettomille esitetään, niin vastaan meidän kaikkien puolesta.
Tämä palsta on yksi maamme vilkkaimmista keskustelupalstoista ja mikäli et ole huomannut, täällä keskustellaan hyvin paljon muustakin kuin vain lapsista. Tänään olen mm. lukenut viestejä blogeista, pettämisestä, laihduttamisesta ja virtsatulehduksista. Ovatko nämä sellaisia aiheita, jotka lapsettomien ei pitäisi mielestäsi sivuuttaa, koska heillä ei ole lapsia?
Mä en usko tuohon argumenttiin, että jotain asiaa ei kadehdi vain, koska ei tiedä mistä jää paitsi. Maailmahan on siinä tapauksessa täynnä asioita, joita pitäisi kadehtia, ja joita ei kuitenkaan kadehdi. Sitäpaitsi esim. minä ymmärrän kyllä kadehtia lottomiljonäärejä, mutta en sen sijaan huippu-urheilijan elämää- miksi vain toista näistä? Kyllä ihminen varmasti jollain tasolla tietää, mitä se haluaa, vaikka ei kokemusta olisikaan. Lapseton ei välttämättä todellakaan halua koskaan lapsia, koska ei ole niin tyhmä, etteikö pystyisi hieman käyttämään mielikuvitusta siihen, mitä lapset voivat tuoda mukanaan. Muussa tapauksessa kukaan ei koskaan haaveilisi mistään vaan asiat vain tapahtuisivat sattumalta. Ja jos lapset olisivat välttämättä ja poikkeuksetta kaikille ihmisille niin merkityksellisiä, niin tuskinpa lastensuojelulla olisi töitä, monet hankkii lapsia "koska se kuuluu asiaan" ja niitä sitten hoidetaan juuri ja juuri sen mitä omasta mielestä riittää, sen kummempia tunnemyrskyjä kokematta, valitettavasti. Mutta eihän kukaan tosiaan hanki lapsia jotta muut kadehtisi, että sinänsä lienee aivan sama.
[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 17:43"]
Et kadehdi etkä kaipaa koska et tiedä mistä jäät paitsi.
[/quote]
En tosiaankaan tiedä, miltä vanhemmuus tuntuu kokemuksena. Uskon kyllä tietäväni lapsiperhe-elämästä tarpeeksi paljon arvioidakseni, toivonko tuollaista elämää itselleni vai en. Kaikki vanhemmat ovat kyenneet ratkaisemaan lapsiasian ilman kokemuksellista tietoa, ja niin kykenevät vapaaehtoisesti lapsettomatkin. Tuskin sinullakaan on kokemusta muukalaislegioonassa palvelemisesta tai hartaan muslimin elämästä, mutta silti varmaan tiedät, ovatko ne sinulle tavoittelemisen arvoisia kokemuksia vai eivät. -ap
Hmm. Pakko sanoa, että kyllä, mielikuvitusta voi käyttää apuna, kun tekee valintoja elämässään. Mutta sillä, että perheelliset löytävät enemmän kadehdittavaa lapsettomien elämästä kuin päinvastoin, voi olla myös jotain tekemistä sen kanssa että perheelliset tietävät tasan tarkkaan mistä jäävät paitsi. Lapseton ei voi tasan tarkkaan tietää, mitä onnea ja harmeja perhe mukanaan tuo, mutta kaikki perheelliset ovat jossain vaiheessa olleet ns. vapaita ja eläneet sitä lapsettoman elämää. On paljon helpompaa kadehtia jotakin, jonka on menettänyt, kuin jotakin jollaista ounastelee asioiden olevan.
Itse kuvittelen haluavani perheen ja odotankin nyt viimeisilläni esikoistamme. Pian nähdään, kuinka paljon kadehdittavaa (ja harmiteltavaa) se mukanaan tuo :) Sinä saat olla lapseton, jos sen omaksi poluksesi tunnet.
Et varmaan ole ajatellut parinkymmenen vuoden päähän, kuinka kivaa on kun on aikuiset lapset joiden kanssa voi jakaa kaikkea, ja valloittavia pieniä lastenlapsia, joiden kasvua on mielenkiintoista seurata, ja joista saa iloa ja valoa elämäänsä.
En ole aloittaja, mutta onko oletus siis, että mitä vanhemmaksi tulee, niin sitä enemmän täytyy alkaa elää toisten (lasten ja lastenlasten) kautta? Voihan se näin todella ollakin, en kiellä sitä ollenkaan, mutta siinä tapauksessa vanheneminen ei ole mitään herkkua kenellekään. Jostain luin tutkimuksen, että keski- iässä onnellisuuteen vaikuttaa enemmän sopiva ja hyvä puoliso kuin lapset, mutta sehän ei poissulje sitä, että jos on molemmat, niin on ihan yhtä onnellinen
[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 17:50"]
Mulla on vaan yks kysymys: miks ihmeessä surffailet vauva-lehden keskustelupalstalla? Sillin kun en vielä halunnut lapsia ja olin aidosti täysin tyytyväinen lapsettomaan elämääni ei mulle olisi kertaakaan tullut edes mieleen pistäytyä tälläisella palstalla.
Mietin ihan samaa...
Minkä ikäinen olet? Jos alle 35v, tulet kyllä elämään lapsiperhearkea kyllästymiseen asti, vaikka nyt sanoisit mitä.
[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 17:56"]
[quote author="Vierailija" time="16.06.2013 klo 17:50"]
Mulla on vaan yks kysymys: miks ihmeessä surffailet vauva-lehden keskustelupalstalla? Sillin kun en vielä halunnut lapsia ja olin aidosti täysin tyytyväinen lapsettomaan elämääni ei mulle olisi kertaakaan tullut edes mieleen pistäytyä tälläisella palstalla.
[/quote]
En ole ap, mutta lapseton minäkin ja koska tämä kysymys niin usein täällä meille lapsettomille esitetään, niin vastaan meidän kaikkien puolesta.
Tämä palsta on yksi maamme vilkkaimmista keskustelupalstoista ja mikäli et ole huomannut, täällä keskustellaan hyvin paljon muustakin kuin vain lapsista. Tänään olen mm. lukenut viestejä blogeista, pettämisestä, laihduttamisesta ja virtsatulehduksista. Ovatko nämä sellaisia aiheita, jotka lapsettomien ei pitäisi mielestäsi sivuuttaa, koska heillä ei ole lapsia?
Mutta nythän sä et oo puhumassa pettämisestä, laihduttamisesta tai virtsatulehduksista,, joten mikä sun pointtis on?
No minulla on yksi tytär. En suostuisi luopumaan hänestä mihinkään. Hän antaa elämälleni merkityksen. Rakastan lapsia.