Mikä on haluamasi minimäärä yhdessäoloa seurustelussa?

Minimi siis

Me nähtiin miehen kanssa joka tai joka toinen viikonloppu suhteen ensimmäiset 4 vuotta. Muutaman kerran venyi kuukaudeksi.

Asutaan nykyään yhdessä ja mies haluaa edelleen viettää paljon aikaa ihan yksikseen ja omien juttujensa parissa. Pari yhteistä iltaa viikossa maksimissaan.

Itse tykkäsin rytmistä joka oli exän kanssa, silloin tavattiin 2-3 kertaa viikossa, yleensä venyi yökyläilyksi ellei toisella aamulla töitä. M24

Siinä kohtaa, kun toinen osapuoli (suomalainen) asui Jenkeissä ja tapasimme vain noin kuuden viikon välein, se oli vähän liikaa. Kun kävi ilmi, ettei hän palaakaan asumaan Suomeen, suhde päättyi. Mutta noin muuten minulle on seurustelusuhteissa riittänyt viikonloput tai vain joka toinen viikonloppu.

Mulla on tässä vuoden vanha seurustelu/tapailu, nähdään joka viikonloppu, välillä yön yli mutta useimmiten ilta vain yhdessä. Suunnilleen 18-01 tms. Sitten kylässä ollut palaa omaan kotiin.

Tämän lisäksi nähdään harrastusporukassa 2-4krt viikko mutta se on vähän eri kun mukana muitakin.

Tuon enempää ei koskaan nähdä pl. reissut yhdessä, 1-2 viikkoa ollut ja se sujuu hyvin.

Suhteen toinen osapuoli kaipaa paljon omaa tilaa ja mullakin lapset niin tämä on ihan sopiva. Alkuun pidin jotenkin liian harvana mutta on löytänyt hyvä balanssi nyt

Päivittäin ellei muita menoja.

Vähintään kerran viikossa. Joskus seurustelin miehen kanssa, joka halusi nähdä vain parin viikon välein (syynä oma aika, jonka kyhjötti kotonaan). Ei siinä ehtinyt mitään suurempia tunteita syntyä, kun koko suhde tuntui kaverisuhteelta.

Ensimmäinen 4 kuukautta oltiin yhdessä 24/7. Sen jälkeen 8 kk oltiin viikonloput yhdessä ja viikot eri paikkakunnilla. Tämän jälkeen mentiin naimisiin ja ollaan n 10 tuntia erillään vuorokauden 24stä tunnista. Jos ei olla yhdessä muuta kuin silloin kun panettaa niin se ei ole parisuhde tai edes seurustelusuhde vaan panosuhde. Jos molemmille riittää pano silloin tällöin niin toki tällainenkin n suhde on ok. Jos jompikumpi haluaa enemmän yhdessäoloa niin sitten kannattaa etsiä uusi kumppani.

Uusi suhde vasta alkanut, 4 kk takana.

Meillä molemmilla on halu olla paljon yhdessä (ollaan jo 50 v). Elämä on kuitenkin aika lyhyt, joten miksi ei viettäisi paljon aikaa toisen kanssa?

Ollaan siis ainakin viikonloput yhdessä (pe-ma-aamu) ja välillä olen hänen luonaan etätöissä 1-2 viikkoa. 

Tällainen toimii vain jos molemmilla halu samanlaiseen yhdessäoloon.

Kerran viikossa olisi minulle ehkä minimi... Tosin nyt kun mietin, niin me nähdään tällä haavaa miehen kanssa pari kertaa viikossa, ja hänen työmatkojensa aikaan saattaa olla kolmenkin viikon tauko näkemisessä. Eli aika vähillä mennään nyt, ja silti tuntuu tosi hyvältä. Mutta sepä onkin se oikea ihminen... Lomien aikaan tietysti ollaan sitten enemmän yhdessä. Jutellaan ja kirjoitellaan päivittäin myös paljon. Kaksi vuotta oltu yhdessä, molemmilla lapsia aiemmasta suhteesta.

Olen ollut jo useamman vuoden etäsuhteessa. Nähdään usein sen minimin eli noin 3h viikossa. Joka päivä viestitään tosi paljon ja ollaan sitä kautta läsnä toistemme arjessa. Kerrotaan kaikki toisillemme.

Kerta viikkoon olisi ehdoton minimi, ja silloinkin yhteistä aikaa pitäisi olla enemmän kuin muutama tunti. Kuitenkin mieluiten useita kertoja viikossa, eli sen ihmisen pitäisi asua suht lähellä.

Etäsuhteeseen en enää ryhtyisi, sen verran paska kokemus siitä.

Turha kysyä, mikä on normaalia/outoa tai mitä joku toinen haluaa. Ihmiset haluaa parisuhteilta hyvin erilaisia asioita. Se on yksi tekijä siinä, miksi kumppanin löytäminen on vaikeaa, kun pitää löytää joku, jonka tarpeet on samat kuin sinulla.

Mä olen nyt se, jonka lapset on toinen viikonloppu lapset isällä ja mulla on lisäksi vaativa työ, että mulle riittäisi ihan hyvin se tapaaminen joka toinen viikonloppu tai tosiaan joskus sekin jäisi väliin, kun on muutakin, että vaikka joka neljäs viikonloppu. Voihan sitä yhteyttä pitää muutenkin sitten.

Olen jo ennen lapsia ollut sellainen, ettei joka päivä ole tarvinut nähdä suhteessa. Olen ollut itse työharjoittelussa ulkomailla siten, että silloisen poikaystävän kanssa tuli 2 x 2kk välit, ettei nähty (noiden välissä hän vieraili siellä, missä olin) ja vastaavasti poikaystäväni oli muutaman kuukauden vaihdossa, ja suhde jatkui silti. Molemmilla on aina saanut olla omia menoja, esim. lasteni isä teki paljon työmatkoja. En vaan ole sen tyylinen, että parisuhde voisi olla joku symbioosi. Tiedän kyllä paljon pariskuntia, ketkä eivät voisi kuvitellakaan olevansa viikkoa eri paikkakunnilla. Jokainen tyylillään.

Seurustelin miehen kanssa joka oli etäsuhteessa. He näki joka toinen viikonloppu. Selvästikään se ei miehelle riittänyt. Mies kertoi myöhemmin että oli tuossa suhteessa vain, koska naisella oli kivasti omaisuutta. Hyvin vaatimattoman näköinen nainen. Nyt ovat jo eronneet, koska nainen ei vaatinut avioehtoa.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut jo useamman vuoden etäsuhteessa. Nähdään usein sen minimin eli noin 3h viikossa. Joka päivä viestitään tosi paljon ja ollaan sitä kautta läsnä toistemme arjessa. Kerrotaan kaikki toisillemme.

3 h viikossa? Eikö ole älytöntä matkustaa toisen luo vain noin lyhyeksi ajaksi?

Silloin jos roihahtaa, niin mikään ei riitä, haluaisi olla toisen kanssa 24/7/365

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut jo useamman vuoden etäsuhteessa. Nähdään usein sen minimin eli noin 3h viikossa. Joka päivä viestitään tosi paljon ja ollaan sitä kautta läsnä toistemme arjessa. Kerrotaan kaikki toisillemme.

Tai sinä kuvittelet, että kerrotte kaikki toisillenne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut jo useamman vuoden etäsuhteessa. Nähdään usein sen minimin eli noin 3h viikossa. Joka päivä viestitään tosi paljon ja ollaan sitä kautta läsnä toistemme arjessa. Kerrotaan kaikki toisillemme.

3 h viikossa? Eikö ole älytöntä matkustaa toisen luo vain noin lyhyeksi ajaksi?

Selkeästihän tässä on kyseessä sivusuhde ja pikapano jossain.

Onhan noita naimisissakin, jotka näkee kerran kaksi vuodessa (asuvat eri maissa). En ole koskaan rohjennut kysyä, miksi yleensä vielä roikutte toisissanne.

Ihan hyvä, että tiedostat millaisen suhteen haluat. Elä luovu tai tee sen kanssa kompromisseja, koska jokin asia on itsellesi todella tärkeä niin koet jääväsi suhteessa vajaaksi, ellei se asia täyty.

Tosiaan, kuten aiemmin on mainittu niin on olemassa hyvin erilaisia suhteita. Se, mikä on toisen mielestä hyvä niin toisen mielestä se on, että "ei ikinä". Siksi se toisiin ihmisiin tutustuminen on tosiaan aika vaikeaa, kun monen asian pitää tuntua molemmista hyvältä ilman kovin suurta kompromissia omista toiveista ja arvoista.