Lue keskustelun säännöt.
Lapsiperhe-elämässä ei ole mitään kadehdittavaa
16.06.2013 |
Tiedän, että monet vanhemmat kadehtivat jotakin osaa lapsettomasta elämäntavastani, esimerkiksi henkilökohtaista vapautta ja omaa aikaa. Minun pitäisi kai olla vastavuoroisesti kateellinen joistakin vanhemmuuteen liittyvistä jutuista. Tosiasiassa en ole tähän päivään mennessä keksinyt yhtään asiaa, joka olisi lapsiperhe-elämässä paremmin kuin omassa lapsettomassa elämässäni.
Kaiken kivan ja mielekkään, mitä lapset tuovat mukanaan, voin saada myös muuta kautta. Ne asiat, jotka ovat lapsen saamisessa ainutlaatuisia, ovat minusta joko yhdentekeviä tai vastenmielisiä. En kaipaa voimakkaita tunnekokemuksia, elämän ääniä taloon, lasten kasvun seuraamista tai ajatusta oman suvun jatkumisesta. Tiedän, mitä elämältä haluan, ja siihen eivät kuulu lapset tai tyypillinen lapsiperheen elämä missään muodossa.
En tarkoita tällä mitään pahaa vanhempia kohtaan. Olen varma, että lasten kanssa eläminen on vaikeine hetkineenkin erittäin antoisaa, jos todella haluaa toteuttaa huoltajan, hoivaajan ja kasvattajan roolia.
Kommentit (165)
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 20:45"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 17:03"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:11"]
No eivät kaikki maailman lapsiperheet vietä samanlaista elämää, joten aivan tolkuntonta yleistää.. ei ole mitään yleispätevää "lapsiperhe-elämää", jota kadehtia (tai inhota).
[/quote]
Olen eri mieltä. Jos sataa vanhempaa pyydettäisiin listaamaan asioita, jotka kuvaavat heidän arkeaan ja erottavat sen ajasta, kun he olivat lapsettomia, listoista tulisi pääpiirteissään aika samanlaiset, kaikesta ainutlaatuisuudesta huolimatta.
[/quote]
Eli puhut tilastollisesta korrelaatiosta? Edelleenkään se ei tarkoita, että jokaikisessä lapsiperheessä elettäisiin samanlaista elämää.
Oma elämämme ei ole kovinkaan paljoa muuttunut ajasta ennen lapsia. Tiedän kyllä, että joillakin muilla on paljonkin.
[/quote]
Ehkä teidän elämä on samankaltaista kuin muiden yksilapsisten perheiden?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 20:56"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 20:45"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 17:03"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:11"]
No eivät kaikki maailman lapsiperheet vietä samanlaista elämää, joten aivan tolkuntonta yleistää.. ei ole mitään yleispätevää "lapsiperhe-elämää", jota kadehtia (tai inhota).
[/quote]
Olen eri mieltä. Jos sataa vanhempaa pyydettäisiin listaamaan asioita, jotka kuvaavat heidän arkeaan ja erottavat sen ajasta, kun he olivat lapsettomia, listoista tulisi pääpiirteissään aika samanlaiset, kaikesta ainutlaatuisuudesta huolimatta.
[/quote]
Eli puhut tilastollisesta korrelaatiosta? Edelleenkään se ei tarkoita, että jokaikisessä lapsiperheessä elettäisiin samanlaista elämää.
Oma elämämme ei ole kovinkaan paljoa muuttunut ajasta ennen lapsia. Tiedän kyllä, että joillakin muilla on paljonkin.
[/quote]
Ehkä teidän elämä on samankaltaista kuin muiden yksilapsisten perheiden?
[/quote]
Miten niin yksilapsisten? Meillä on kaksi lasta.
Osa tuttavaperheistä elää samantyyppistä elämää, osa hyvinkin erilaista. En näkisi, että se, onko lapsia yksi vai kaksi olisi tässä mitenkään määräävä tekijä. Suurperheet ovat sitten asia erikseen.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 14:20"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 13:53"]
Lapsiperheen vanhemmat voivat verrata ihan omasta kokemuksesta elämää lapsien kanssa elämään ilman lapsia, sillä jokainen lapsellinen pariskunta on ollut myös lapseton pariskunta. He tietävät, mikä on muutttunut, mitä on menetetty ja mitä on saatu. Lapseton sinkku tai pari ei voi tehdä vastaavaa vertailua, koska oma kokemus toisesta vaihtoehdosta puuttuu.
On vaikea muodostaa edes suhteellisen tarkkoja mielikuvia sellaisesta, mistä ei ole omaa kokemusta. Toisten kertomukset eivät kunnolla auta kuvittelussa, eivätkä edes omat kokemukset jostain samantapaisesta.
[/quote]
Edelleen: Jokainen vanhempi on kyennyt tekemään päätöksen lasten hankkimisesta ilman omakohtaisia kokemuksia aiheesta. Osaamme ihmisinä tiedostaa omat arvomme ja päätellä, vievätkö erilaiset elämänvalinnat meitä lähemmäs vai kauemmas niistä. Miksi vapaaehtoisesti lapsettomat eivät kykenisi tässä samaan kuin vanhemmat?
Reiluuden vuoksi on myös todettava, ettei lapsia hankkinut voi vuorostaan tietää, millaisena elämä olisi jatkunut lapsettomana. Olisiko ihmisenä kehittyminen, arvojen kirkastuminen ja lisääntynyt tyytyväisyys tullut muuta tietä elämänkokemuksen karttuessa? Ainakin tutkimusten mukaan onnellisuus lisääntyy ikääntyessä riippumatta siitä, onko tullut hankkineeksi lapsia vai ei. Vanhempi voi turvautua tässä ainoastaan mielikuvitukseensa, ja luonnollisesti me kaikki haluamme vakuuttua siitä, että olemme tehneet oikeita päätöksiä elämässämme. -ap
[/quote]
Et taida kuitenkaan ymmärtää. Emme esimerkiksi me hankkineet lapsia siksi, että olisimme haaveilleet lapsista ja perhe-elämästä, vaan siksi, että katsoimme, että meidän perheeseemme lapset sopisivat.Meillä ei ollut mitään sisäistä pakkoa saada lapsia. Olisimme voineet jatkaa elämää ilman lapsia ja keskittyä uran luomiseen ja matkusteluun, kuten monet opiskelukaverit.
Emme siis alkaneet mitenkään määrätietoisesti "tekemään" lapsia, vaan yksinkertaisesti päätimme, että lapsia saa tulla, jos on tullakseen. Ensin tuli kaksi lasta parin vuoden välein. Se riitti siinä vaiheessa. Kymmenisen vuotta myöhemmin tiesimme, että talous ja muu elämä kestäisi lisälapset. Ehkäisymenetelmä vaihdettiin epävarmempaan ja käytännössä sekin unohdettiin varsin usein, joten meille tuli "puolivahingossa" kaksi lasta lisää. Tiesimme jo, että lapset muuttavat aina elämää, vaikka meillä oli jo ennestään isompia lapsia, mutta tiesimme myös, mitä odottaa. Jokainen neljästä lapsesta on ollut toivottu, mutta ei tekemällä tehty.
Tietysti meillä oli lapsettomaan aikaan käsitys siitä, millaista elämä olisi lasten kanssa, mutta ei se vastannut alkuunkaan todellisuutta. Useimmat ymmärtävät viimeistään odotusaikana, että lapsi muuttaa elämän jokseenkin perusteellisesti, mutta silti se muutos on yllätys, sillä elämä muuttuu usein eri tavalla kuin on kuvitellut.
Entä sitten se, että emme lapsellisina voisi tietää, miten elämä olisi jatkunut lapsettomana. On paljon helpompaa kuvitella jotain sellaista, josta on kokemusta kuin jotain sellaista, josta ei ole kokemusta. Tuttavapiirissämme on riittävästi pareja, jotka hankkivat lapsensa vasta 5-10 vuotta meidän jälkeemme ja jotka toimivat vastaavissa ammateissa samalla alalla, jotta tiedämme, millaisia uria heidän elämänsä on mennyt, joten vaikka emme voikaan tietää varmasti, mitä olisi tapahtunut, jos olisimme valinneet toisin, me pystymme tekemään siitä perustellun arvauksen. Lapsellisilla on paljon parempi mahdollisuus arvioida, miten elämä olisi voinut sujua, jos olisi valinnut toisin kuin lapsettomilla.
Minulla on 5 lasta enkä kadehdi lapsetonta ihmistä, olen lapsia toivonut ja saanut. Ihanaa meidän elämä on
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 17:03"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 16:11"]
No eivät kaikki maailman lapsiperheet vietä samanlaista elämää, joten aivan tolkuntonta yleistää.. ei ole mitään yleispätevää "lapsiperhe-elämää", jota kadehtia (tai inhota).
[/quote]
Olen eri mieltä. Jos sataa vanhempaa pyydettäisiin listaamaan asioita, jotka kuvaavat heidän arkeaan ja erottavat sen ajasta, kun he olivat lapsettomia, listoista tulisi pääpiirteissään aika samanlaiset, kaikesta ainutlaatuisuudesta huolimatta.
[/quote]
Eli puhut tilastollisesta korrelaatiosta? Edelleenkään se ei tarkoita, että jokaikisessä lapsiperheessä elettäisiin samanlaista elämää.
Oma elämämme ei ole kovinkaan paljoa muuttunut ajasta ennen lapsia. Tiedän kyllä, että joillakin muilla on paljonkin.