Tunkkaisia vaatevärejä joita et käytä?

Mitä tuo otsikko oikein tarkoittaa.

Tunkkaiset värit.

Sama väri, mikä toiselle on tunkkainen, on toiselle parasta mitä voi käyttää.

Siis miten joku voi sanoa, että tunkkaiset värit?

Limenvihreä ja turkoosi. Molemmat värejä joista pitäisin mutta näyttävät kauheilta päällä. Kylmät sävyt yleisesti. Parhaiten sopisivat viininpunainen, luumu ja persikka mutten oikein pidä mistään noista sävyistä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tuo otsikko oikein tarkoittaa.

Tunkkaiset värit.

Sama väri, mikä toiselle on tunkkainen, on toiselle parasta mitä voi käyttää.

Siis miten joku voi sanoa, että tunkkaiset värit?

Yleensähän tuo tunkkainen tarkoittaa jotain sellaista, joka oli muutama vuosi sitten muotia ja kaikilla piti olla. 

Kaikki värit käy.

M40

Olen värianalyysin mukaan ”vastakohtainen dynaaminen talvi”, joten mulle ei sovi yhtään kyllä mitkään ns. tunkkaiset värit, ainoastaan kylmät ja kirkkaat värit.

Juuri tuo aiemmin mainittu hailakka harmaa ja myös beige. Näytän sairaalta aaveelta, jos noita erehdyn päälleni laittamaan.

Beige ja sen eri versiot kuten kameli yms. Laadukkaissa materiaaleissa tai hyvin stailattuna saattaa vahingossa näyttää hyvältä, mutta muutoin superarkinen, vanhentava, mielikuvitukseton ja ankeuttava väri. Tässä meni itsellä aikaa oppia.

Vaikka tykkäänkin sinisestä, ovat jotkut, varsinkin turkoosin sävyt tunkkaisia ja "halvan" (en oikein nyt äkkiä löydä parempaakaan kuvaavaa sanaa) oloisia.

Oma väritys ja persoona vaikuttaa tietenkin siihen, mitkä värit sopivat ylle, itselle sopivat parhaiten murretut värit. Niissä voin käyttää syvempiä ja tummempiakin sävyjä. Mutta jos pukeudun mustaan, näytän ihan vakavahenkiseltä teologian tai filosofian opiskelijalta.

Harmaan beige ei käy, eikä kitti, helmenharmaa, lumenvalkoinen tai vanha roosa. Lämmin beige, kameli, tummanharmaa ja luonnonvalkoinen ovat ok, ne minulle sopivat

Murretut värit ei sovi. Siis sellaiset ruosteet, khakit ja sinapinkeltaiset, mitä tänä kesänä on ollut paljon ruotsalaisilla vaatemerkeillä.

Kirkkaat värit ei sovi, paitsi sellainen vähän oranssiin taittuva kirkas punainen. Mutta sellaiset ns. jalokivivärit saa kaiken värin katoamaan mun kasvoilta kuin olisin oksennustaudissa.

Vierailija kirjoitti:

Murretut värit ei sovi. Siis sellaiset ruosteet, khakit ja sinapinkeltaiset, mitä tänä kesänä on ollut paljon ruotsalaisilla vaatemerkeillä.

Kirkkaat värit ei sovi, paitsi sellainen vähän oranssiin taittuva kirkas punainen. Mutta sellaiset ns. jalokivivärit saa kaiken värin katoamaan mun kasvoilta kuin olisin oksennustaudissa.

Mutta täällä parjattu beige käy oikein hyvin, kunhan ei taita liikaa keltaiseen tai vihreään.

Vierailija kirjoitti:

Sellainen meleerattu harmaa jota collegehousuissa tms näkee, ehkä maailmankaikkeuden tylsin ja rumin väri.

Sopii mun suomalaiseen väritykseen oikein hyvin. Ja oikeesti ihan hemmetin hyvä väri, kun on niin neutraali, ettei mene koskaan muodista pois. Vähän kuin sininen farkku.

Olen värianalyysin mukaan syksy ja olen huomannut itsekin, että sinapinkeltainen sopii minulle. Inhoan kuitenkin sitä väriä, joten en käytä, vaikka olisi kuinka muotia.

Vaalea collagehousujen harmaa menettelee, mutta tummanharmaata en voi sietää. Muita inhokkivärejä ovat kirkas ns. sähkönsininen ja voimakas fuksianpunainen.

oranssi ja violetti kammottavia.

Musta on kamala. Ainakin jos sitä on liikaa.

Se p@skankeltainen jota on nyt joka rättikaupassa, yök! Sopii todella harvalle suomalaiselle. Muita inhokkeja ovat tumma violetti ja kaikki " likaiset" vihreät ja ruskeat. Lemppareita turkoosi, keltainen ja vaaleanpunainen.

Lohenpunainen ja mintunvihreä oikein hönkivät 80-lukua. Neonvärejä inhosin jo 80-luvulla, eivät ehkä tunkkaisia, mutta luonnottomia. Pidän luonnollisista väreistä, myös voimakkaista väreistä, lempivärini on petroolinsininen, kirkas punainen sopii myös, sellainen vähän oranssiin taittava. Tummasta harmaasta, ruskeasta (ei beigestä), viininpunaisesta ja kuusen/sammaleen vihreästä pidän myös. Vaalean harmaa on minusta tylsä ja mitätön väri.

Beige sopii jonkun räväkän värin kanssa hyvin

Beigeäkin on monta sävyä. Esim. minulle sopii harmaanbeige (taupe), kun taas keltaisella taitettu beige ei alkuunkaan.

Sama pätee usimpiin muihinkin väreihin. Eli ei voi yksioikoisesti sanoa, että ”minulle ei sovi keltainen (tai punainen tai vihreä tai mikä tahansa pääväri)” koska kaikkia värejä on monia eri sävyjä.

Murretut värit ovat parhaita

Olen luonnostani melko vähävärinen ja talvella kellankalpea, enkä meikkaa. Näin ollen minulle sopivat juuri ne haljut beiget, oliivit ja vanhat roosat.

Kesällä ruskettuneena menee melkein mikä vain, jopa musta ja valkoinen.