Lastensuojelun sosiaalityöntekijät

Mä sanoisin, että sossujen kirjauksissa voi olla älyttömyyksiä ihan siitä syystä, että he näkevät jossain perhettä vartin tai tunnin ja tekevät sen perusteella havaintojaan ja vetävät johtopäätöksiään. Ymmärrän, että heillä on yhden tai kahden tai kolmenkaan tapaamisen jälkeen hyvin puutteellinen käsitys ja ymmärrys perheestä, mutta sitä en ymmärrä jos/kun he kuvittelevat sen perusteella tietävänsä kovin hyvin, mitä perhe tarvitsee. Olen joutunut asioimaan lastensuojelun kanssa pari kertaa, ensimmäisellä kerralla ei tullut asiakkuutta mutta oli ihan älyttömän stressaavaa siihen asti kunnes ehtivät selvittää asian. Silloin lastensuojelun sossu oli hyvin asiallinen, kunhan hänet lopulta sai tavata. Toisella kertaa kun oli tehty lastensuojeluilmoitus varsin kyseenalaisin perustein, ei käynyt yhtä hyvä tuuri vaan sossut avasivat heti asiakkuuden ja jos jaksamisessa oli ollut erinäisten syiden takia ongelmia niin sossujen kanssa asioiminen veikin sitten viimeisetkin voimat. Onneksi siitäkin selvittiin muutamalla tapaamisella ja sossujen vaihduttua asiakkuus voitiin lopettaa ja pääsimme toipumaan niin lastensuojelun kanssa asioimisesta kuin niistä muista vointia rasittaneista syistä.  

Vierailija kirjoitti:

Mitä teette jos joku perhe joutuu jatkuvasti todistetusti perättömien ilmiantojen kohteeksi?

Sossut eivät tee mitään, perättömiä ilmoja ei poisteta ( ovat hyvää materiaalia seuraaviin perättömiin ilmoituksiin) lisätään vain tekstiä asiakirjoihin entistä enemmän. Jos voit todistaa ilmot perättömiksi, välittömästi lakimies/ rikosilmoitus kunnianloukkauksesta ja perättömästä ilmiannosta. Perättömiä ilmoituksia /panettelevia ilmiantoja tehtailevat usein paitsi terveydenhuollon/koulutoimen/ muun kasvatusalan henkilöstö, myös sosiaalityöntekijät, joten lokitiedot kannattaa myös pyytää( vaikkakin ovat yleensä väärennettyjä, mikä sinun taas puolestasi on sitten kyettävä osoittamaan,miksi uskot tietoja väärennetyn kantelua/rikosilmoitusta tehdessäsi. Uuvuttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalityöntekijöiden koulutukseen kuuluu nykyään pakollisena sosiaalioikeuden opintoja, joihin sisältyy oikeustieteen perusopinnot ja muutama kurssi sosiaalioikeutta. Eli on heillä koulutusta juridiikkaan.

15 opintopistettä eli en nyt kerskuisi.

Itselläni on aivan hirveitä kokemuksia lastensuojelun sosiaalityöstä, samoin kuin lapsellani. Noh, onneks lapsi on ihan pian (todella fiksu) aikuinen ja voidaan molemmat parantua tätä kokemuksesta, ja olla pelkäämättä sitä enää. Kymmenen vuoden helvetti takana, mistä jo 3 vuotta ilman "huolta". Ikuiset arvet jää, varsinkin lapselle. Sosiaalityöhön kouluttautumiseen pääsyyn tulisi olla mm. sosiopaatti -testit ja erittäin tarkat psykologiset testit muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

No voi nyyh nyyh, täällä marttyyriäidit valittaa. Yrittäkääpä laittaa se korkki kiinni ja huolehtikaa niistä lapsistanne. Ei tarvi sitten lastensuojelua. 

Valitettavasti ei enää mene läpi tuo, että järjestelmää kohtaan esitetty painava ja asiallinen kritiikki voitaisi kuitata noin. Vaikka sitähän te sossut usein yritätte.

Hyi helvetti. Varokaa viranomaisia. Väsymystä ei kannata myöntää missään. Mielummin uupunut/väsynyt kuin tantat kintereillä

Vierailija kirjoitti:

No voi nyyh nyyh, täällä marttyyriäidit valittaa. Yrittäkääpä laittaa se korkki kiinni ja huolehtikaa niistä lapsistanne. Ei tarvi sitten lastensuojelua. 

Siis ihan Itsekkö Sosiaalityön Ammattilainen tälläisen hienouden keksit? Että korkki kiinni. Laitappas kuule ihan itse, sinä ja kollegasi, joiden suurinta huvia vapaa-ajallanne näyttäisi olevan m4 tu jen kanssa ajanvietto, trans-bi-gay-jne yhteiskunnan ajaminen Suomeen ja muu poliittinen kiihkoilu-.

Lapseni erään sosiaalityöntekijän kanssa tavattiin ihan muissa merkeissä, satuttiin olemaan kouluttautumassa toiselle alalle, samalla kurssilla. Hän kertoi, että halusi omalta alalta pois, koska ammattietiikka ja moraali ei pystynyt siihen, mitä esimies ohjeisti.

Olipa kerran lastensuojelu, joka toiminnallaan tuhosi erään ihmisen terveyden täysin. Ja tää ihminen kärsii sen lastensuojelun tekemästä asiasta yhä, vaikka siitä on yli kymmenen pitkää vuotta. Että sellanen lasten"suojelu". Ei ne sitä ihmistä todellakaan miltään suojellut. Jos tää ihminen ei halunnut mennä väkivaltaisen vanhempansa luokse käymään, niin sossut pakotti menemään, kun taas hyvän vanhemman luokse ei päässyt, vaikka laillisia perusteita sen estämiselle ei ollut. Lopulta se tärähtänyt sossukolmikko ei kuitenkaan koskaan, tavoitteistaan huolimatta, saanut huostaanottoa läpi, vaan nöyrästi itse ilmoittivat asiakkaalle vetävänsä hakemuksen pois hallinto-oikeudesta. Sen jälkeen tämä "pääsossu" saikin siirron toisenlaisiin tehtäviin ja on siellä toisenlaisissa työtehtävissä yhä nykyäänkin. 

Vierailija kirjoitti:

Lapseni erään sosiaalityöntekijän kanssa tavattiin ihan muissa merkeissä, satuttiin olemaan kouluttautumassa toiselle alalle, samalla kurssilla. Hän kertoi, että halusi omalta alalta pois, koska ammattietiikka ja moraali ei pystynyt siihen, mitä esimies ohjeisti.

Nii elikkä on ohjattu ottamaan enemmän asiakkaita, kuin oli mahdollista kunnolla perehtyä ja auttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Lapseni erään sosiaalityöntekijän kanssa tavattiin ihan muissa merkeissä, satuttiin olemaan kouluttautumassa toiselle alalle, samalla kurssilla. Hän kertoi, että halusi omalta alalta pois, koska ammattietiikka ja moraali ei pystynyt siihen, mitä esimies ohjeisti.

Lainaan omaa kirjoitustani. Perhetyöntekijät olivat yleensä ihan mukavia, ja ne satunnaiset muut sossut. Yksi asia, mikä oli sosiaalityötä heikentävä asia, oli että nämä pestit oli heillekin vain määräaikaisia, 2-6 kk kerrallaan. Eli just kun oli kunnolla tutustumassa perheeseen ja olisi voinut ehkä auttaa, loppui työsopimus. Jos on alalle kouluttautunut ja hyväntahtoinen ihminen, niin mitä tämä tekee motivaatiolle tehdä ihmisläheistä ja auttavaa työtä?

Kertokaahan, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden viranomaistahojen työntekijät, että miksi te olette töissä juuri sillä alalla? Onko opinnoista iulunut jo aikaa, onko työ leipäännyttänyt,onko tullut urkittua paljonkin sellaisia tietoja,jotka eivät teidän toimivaltuutenne tai työnkuvaanne kuulu? Miksi te kiusaatte ihmisiä, joilla on kaikki halu pitää lapsestaan huolta, mutta joka ei esim.terveydellisistä syistä siihen väliaikaisesti kykene? Miksi haluatte huostaanottaa lapset tällaisilta,aivan tavallisilta ihmistä, miksi ette halua auttaa näitä vanhempia jaloilleen tai antaa heille riittävästi lepoa heidän toipuakseen mahdollisista koettelemuksistaan? Eikö riitä mielenkiintoa hoitaa niiden lasten hätää, joita itsekkin olen nähnyt todella paljon: vanhemmat kävelevät lastensa kanssa kaljapullot kädessä ja ovat huumausaineiden vaikutuksen alaisina ties missä ryyppyremmeissä, hakkaavat lapsiaan ja laiminlyövät heitä jatkuvasti? Tällaisilta ei lapsia viedä, mutta tavallisilta, parhaansa yrittäviltä ja lapsensa voimavarojensa puitteissa etusijalle asettavilta kylläkin!? Miksi te ette puutu ammattikuntienne sisällä tapahtuviin perättömiin ilmoituksiin ja ihmisten mustamaalaamiseen? Olen yrittänyt käsittää, mitä liikkuu sellaisten ihmisten ajatusmaailmoissa kuin te, mutta ilmeisesti siellä ei liiku mitään sen kummempaa, kuin ' vi..u saa..na, per...le' lapseni vastuutyöntekijän sanoja kaupan kassalla lainatakseni. Kyllä viisaus asuu jossain aivan muualla, kuin teidän keskuudessanne.

Minäkin toivoisin esimerkkejä konkreettisesta tuesta. Jos vanhemmalla tai lapsella on neurologisia ongelmia, pitäisi saada sellaisiin perehtynyttä apua. Kirjoitin tuossa pari viestiä sitten omista stressaavista kokemuksista lastensuojelun kanssa. Meille tyrkytettiin perhetyöntekijää avuksi, vaikka tarve olisi ollut nepsyvalmennukselle. Tarjottiin sitä, mitä oli helppo tarjota. Silleen, että voihan sitä kokeilla, olisiko siitä apua. No ei ollut, turhaa lässytystä vain. Kun totesin, että ei kiitos, tehtiin lastensuojeluilmoitus, kun ei pystytty perhetyön voimin auttamaan. Sanoin neuvottelussa lastensuojelun kanssa ainakin kaksi kertaa, että kyllä meille kotiin tuleva nepsyvalmennus kelpaisi jos sitä saataisiin (kun kyseltiin mitä apua toivottaisiin). Ei ollut edes kirjoitettu kirjauksiin sitä. Kirjauksesta saa sitten kuvan, että ei haluta apua ja pidetään riittävänä muualla saatavaa kuntoutusta. Joo ei haluta perhetyöntekijää, jolta saa huonompia neuvoja kuin tältä palstalta ja joka ei ymmärrä meidän ongelmista mitään. Onneksi sitten päästiin siitä lastensuojelusta eroon, kun ei sieltä ollut mitään tukea saatavissa ja se vain lisäsi kuormitusta tilanteessa, joka oli ihan tarpeeksi raskas muutenkin. Tuntui vain olevan joillekin lastensuojelussa vaikea ymmärtää, että jos heillä ei ole tarjota jotain meille hyödyllistä apua niin paras mitä voivat tehdä on olla puuttumata meidän elämään. 

Vierailija kirjoitti:

Eivät sossut varmasti edes virkansa puolesta saa antaa työstään tietoja kenellekään.

Tuo aloitus on juuri sellainen vanhanaikainen käsitys, minkä takia ihmiset eivät edes pyydä apua, vaan mielummin päästään itse iltalehteen kun on pahoinpidelty oma lapsi tai muuta kamalaa kun omat keinot ja voimat ovat loppuneet.

Tottakai jokaisesta tapaamisesta pitää tehdä kirjaaminen, ihan samoin tekee esim. lääkäri kun olet hänellä käynyt, ei sen kummempaa.

Jos ne kirjaukset olisi tehty asiallisesti, eikö niitä varten voitaisi perustaa Oma Kantaa vastaava palvelu, missä asiakkaatkin voisivat välittömästi käydä tutustumasssa kirjauksiin? Nyt ne kirjaukset salataan, ja aika vaikea on edes asianosaisen päästä niitä näkemään.

Lisäksi sossut raivostuvat ja pillastuvat tyystin, jos asiakas äänittää tapaamiset, vaikka se on ihan sallittua lain mukaan.

Jotain mätäähän tässä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Meteliä pitävät juuri he, joilla on luurankoja komerossa koska tievät, ettei lastensuojelu voi millään tavalla puhua asiasta, vaikka asia olisi kuinka julkinen.

Ainahan lastensuojelussa vanhemma kokevat etteivät he ole mitään pahaa tehneet.

Kyllä meillä on paljon myös fiksuja asiakkaita, jotka myöntävät, että heillä on sen laatuisia ongelmia, että tarvitsevat apua lastensa kanssa. 

Ja sellainenko ei ole fiksu asiakas, joka joutuu lasun asiakkaaksi esim. eksän kostaessa eron jälkeen aiheettomalla lasulla?

Ne kirjaukset on ratkaisevat koska asioita hoidetaan niiden pohjalta. Helsingissä esim meillä kaksi sossua kävi tapaamassa meitä, mutta he oli epäpäteviä ja ”virallisesti” me olimme päteväm työntekijän kirjoissa. Emme koskaan nähneet häntä, emmekä puhuneet edes puhelimessa.

Hän teki täysin erilaisem päätöksen kuin mitä ne kaksi sossua meillä, eikä meille koskaan auennut miksi hän oli niin syvästi meitä vastaan.

Minusta oli todella kamalaa että ihminen joka ei koskaan edes tapaa meitä on se, joka päättää asioistamme.

Ja asiakirjoista saa sen kuvan kuin hän olisi jotenkin aitten muka ollut meidän työntekijämme. Pelkkä nimi meille.

ls.sos.tt. kirjoitti:

Aloittaja todennäköisesti tietää, sikäli kun perhe on asiakkuudessa, että he saavat lastensuojelun kirjaukset kyllä itselleen, se on heidän oikeutensa. Ja lisäksi, jos kirjauksissa on asiavirheitä, niihin voi asiakasperhe pyytää korjauksia. Samoin on kirjattava, kenen mielipide on, mikä kirjauksessa lukee. ym, ym. Kullostaa ehkä hieman että aloittajalla on tunnelatausta asiasta. Ei siinä mitään, mutta asiakkaan oikeudet ovat lakiin kirjatut. Asiakas voi myös valittaa viranomaistoiminnasta. Toisinaan on tosin niinkin, että ongelmat, jotka sanotetaan, luovat tunnekuohuja.

Mukavaa kesää kaikille!

Miksi asiakkaan pitää anoa niitä kirjauksia ja odottaa kauan, että ne saa? Eikö ne voisi saada nähdä automaattisesti esim. tapaamisen loputtua ja heti korjattaisiin ne, kun kukin vielä muistaa, mistä on puhuttu ja mikä on vain jonkun omaa olettamaa?

Miksi Avi vain huomauttaa sossuja jopa selkeistä laittomuuksista? Muissa hommissa saisi kenkää.

Vierailija kirjoitti:

Rikokset tutkii Suomessa poliisi. Jos ei ole epäilyä rikoksesta, mitä silloin tutkitaan?

Ovat muuten tosi huonoja tutkimaan sossujen rikoksia. Kahden kesken jopa varoittavat tietyistä sossuista, mutta sossujen työssä tekemien töppäysten tutkiminen on todella vaikeaa. Kuten nähtiin esim. Vilja-Erikan tapauksessa. Sossujen omiin esimiehiin ei voi luottaa pätkääkään, ovat usein toimiston pahimmat nilkit. Joten täytyyhän sossujen toimintaa saada joku taho tutkimaan muullakin tavalla kuin vain että Avi pyytää heiltä itseltään lausunnon, jossa valehdellaan joka rivillä enemmän kuin ammattirikollisten oikeudenkäynnissä ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ja näin. On totta että lastensuojelussa on töissä erilaisia persoonia, suurin osa ihan tavallisia hyvää tarkottavia ihmisiä joilla raskas ja kiireinen työ, mukana varmasti muutama joka uupunut tai muuten vääristä syistä alalla ja ihmisiä kun ovat niin virheitäkin tapahtuu. Valvonta myös puutteellista, mikä heikentää asiakkaiden oikeusturvaa. Kuitenkin suurin osa asiakkaista on syystä asiakkaita, tunnustivat sen itse tai eivät, osa tunnustaa ja osa ei. Sekin loogista että useammin niiden lapset päätyvät huostaanotetuiksi jotka eivät ongelmiaan tunnusta koska eivät sitten voi vastaanottaa muuta tukea ja apua. Virheistä ja epäkohdista huolimatta lastensuojelu pyrkii kuitenkin suojelemaan lapsia ja muutosta parempaan ei saada aikaan demonisoimalla vaan järkevämpää olisi pyrkiä korjaamaan epäkohtia esim lisäämällä koulutusta, taloudellista tukea, valvontaa ja yksityistämisen vähentämistä lastensuojelussa.

Kaksi isoa ongelmaa: Se alkuvaihe. Jolloin ne ”hyvää tarkoittavat” eivät oikeasti osaa nähdä edes hulluimmasta ilmoittelijaata että tämä on hullu. Ja sitten piinaavat täysin viattomia ihmisiä vailla lain suojaa kuukausitolkulla, jopa vuosia.

Se asiakkuusvaihe: Ei ole koulutusta psykologiaan, ei lapsen kasvuun ja kehitykseen, ei lääketieteeseen, eikä juridiikkaan. Sitten ”tarkoitetaan hyvää” täydestä sydämestä täydellä ammattitaidottomuudella ja pahennetaan perheen tilannetta.

En tiedä mitään muuta duunia, missä saa hutkia asiakkaita samanlaisella mutulla niin raskaissa asioissa. Koulutus ja osaaminen puuttuu, vaikka paperit olisikin. Aina ei ole edes niitä. Joku vanha sossu oppii homman kantapään kautta vihdoin, mutta jääkin sitten kohta eläkkeelle.

Vähän kuin itseoppinut ravintolan kokki opettelisi tekemään ruokaa pilaantuneesta lihasta tajuamatta että nyt ei mene ihan kuin Strömsössä. Ne herkkupalat siellä seassa olisivat matoja.

Vierailija kirjoitti:

ls.sos.tt. kirjoitti:

AAloittajakloittaja todennäköisesti tietää, sikäli kun perhe on asiakkuudessa, että he saavat lastensuojelun kirjaukset kyllä itselleen, se on heidän oikeutensa. Ja lisäksi, jos kirjauksissa on asiavirheitä, niihin voi asiakasperhe pyytää korjauksia. Samoin on kirjattava, kenen mielipide on, mikä kirjauksessa lukee. ym, ym. Kullostaa ehkä hieman että aloittajalla on tunnelatausta asiasta. Ei siinä mitään, mutta asiakkaan oikeudet ovat lakiin kirjatut. Asiakas voi myös valittaa viranomaistoiminnasta. Toisinaan on tosin niinkin, että ongelmat, jotka sanotetaan, luovat tunnekuohuja.

Mukavaa kesää kaikille!

Väärin.

Jo siinä tutkintavaiheessa on oikeus kaikkiin papereihin ja myös niihin ilmoituksiin sekä on oiekus tietää ilmoittaja.

Meneepä sulla tunteisiin.

Mitä selität, että väärin, niinhän tuo ls.sostt jo kertoi