Koska olen köyhä, en suostu avioehtoon

Vierailija kirjoitti:

Mikä on avioliiton funktio nykyään? Avioehdolla poistetaan huonompiosaisen taloudellinen turva ja leskeneläke lasketaan vain kymmeneksi vuodeksi. Lapsia avioliitto ei koske mitenkään, se on laadittu entisaikaan lesken suojaksi. Nyt kun kaikki taloudellinen turva murennetaan, miksi avioitua lainkaan?

Nykyajan näkökulmasta kirjoituksesi on sairas. Siinä avoimesti todetaan, että no rahojenhan takia ihmiset sitä liittolaista itselleen etsii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi elintasosi romahtaisi jos menet naimisiin?

En ole ap, mutta kuvitellaan, että ap ja mies menevät naimisiin. Mies ostaa talon jostain hyvältä paikalta, kartuttaa omaisuutta hyvässä työpaikassa ja Ap on kotona lasten kanssa. Myöhemmin ap pääsee ehkä töihin, mutta jollekin huonopalkkaiselle alalle, mutta se ei haittaa, koska asuu jo kivassa talossa kivalla paikalla, ajaa kivaa autoa ja nauttii hieman luksuksesta, koska mies tuo talouteen lisää boostia. 20 vuoden päästä eroavat, ja ap joutuukin luopumaan siitä kaikesta, mitä ovat miehen kanssa 20 vuotta rakentaneet - suurin osa siitä ehkä on miehen varoin hankittua, mutta myös ap on osallistunut kuluihin sen minkä huonoilla tuloillaan pystyy. Ap ei saa erossa mitään tuon 20 vuoden ajalta, vaan joutuu luopumaan yhteisestä kodista, joka ei yhtäkkiä tosiaan olekaan yhteinen, samoin kaikesta muusta.

Ymmärrän aloittajaa hyvin, vaikken samassa tilanteessa olekaan.

Ohis itse ymmärrän avioehdon jossa suojataan ennen avioliittoa kertynyt omaisuus. Suvun metsät, kiinteistöt jne. Nehän tulee lapsille perinnöksi jossain vaiheessa kuitenkin.

Tottakai avioliitossa kertyvä omaisuus (okt, mökki, autot, vene) puolitetaan. Molemmat puolisot mahdollistavat sen kerryttämisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin oli Emiliallekaan kivaa, kun Valtteri jätti. Siinä meni koko elämäntapa, rakkaat hevoset ja tavoitteet menestyä ratsastajana.

En usko hetkeäkään, että Emilia jäi tuosta suhteesta puille paljaille. Ja itse ainakin ennemmin olisin köyhä kuin petturimiehen kanssa suhteessa. 

Kannattaa myös muistaa se että Emiliakaan ei ole mikään köyhä tyttö vaan entinen huippu-urheilija joka ansaitsi urallaan yli 100 000 euroa vuodessa. Se ei toki ole juuri mitään verrattuna Valtterin ansioihin mutta kuitenkin suhteellisen suurin rahasumma verrattuna normaaliin palkansaajaan.

Vierailija kirjoitti:

Elintason menetyskö siinä suhteen päättymisessä eniten pelottaa?

Juuri se. Olen ollut ikäni köyhä. Nuoruudessa nuoruuden vuoksi, myöhemmin kääntäjän työn mitättömän tulotason vuoksi.

Olen tottunut siihen. Minulla ei ole koskaan ollut varaa mihinkään ylimääräiseen. Se ei tunnu pahalta, koska elämäni on rakentunut tulotasoni mukaiseksi.

Jos avioliiton myötä mahdollisuuteni nauttia elämästäni lisääntyisivät merkittävästi, niin totta kai avioliittoon samalla tulisi epätasa-arvoinen sävy, koska rupeaisin pelkäämään nautinnollisemman elämän menetystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on avioliiton funktio nykyään? Avioehdolla poistetaan huonompiosaisen taloudellinen turva ja leskeneläke lasketaan vain kymmeneksi vuodeksi. Lapsia avioliitto ei koske mitenkään, se on laadittu entisaikaan lesken suojaksi. Nyt kun kaikki taloudellinen turva murennetaan, miksi avioitua lainkaan?

Nykyajan näkökulmasta kirjoituksesi on sairas. Siinä avoimesti todetaan, että no rahojenhan takia ihmiset sitä liittolaista itselleen etsii.

Tietenkin, näin on aina tehty. Miten kuvittelet entisaikojen köyhien leskien selvinneen lapsikatraan kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehto nimenomaan on osoitus rakkaudesta. Se todistaa puolisolle että suhteessa ei olla vain tämän omaisuuden vuoksi. Avioehto ei näy jokapäiväisessä elämässä mitenkään eikä sitä myöskään tulla tarvitsemaan mikäli avioliitto ei pääty eroon.

Mihin tässä tarvitaan avioliittoa?

1. Ollaan virallisessa suhteessa, se helpottaa monia asioita virallisten tahojen kanssa.

2. Saadaan mahdollisuus yhteiseen sukunimeen.

3. Avioehdon ei tarvitse olla täydellinen kaikkia mahdollisia oikeuksia poissulkeva vaan sillä voidaan suojata esimerkiksi yritysvarallisuutta tai perintöjä.

4. Avio-oikeus itsessään ei koskaan ole syy avioliittoon joten myöskään sen puuttuminen ei ole validi peruste avioliiton väliin jättämiseen.

Kaikki nämä voidaan hoitaa ilman avioliittoa.

Kerro ihmeessä, miten avopuolisot saavat yhteisen sukunimen. Tai miten lapsi saadaan automaattisesti ilman tunnustuksia isänsä lapseksi ilman avioliittoa (viittaus kohtaan yksi)

Ei kai kukaan hullu mene naimisiin ,jos ei luota sillä hetkellä. Mutta avioehto on ihan eri asia, tarttee tehdä ,jos menee köyhän kanssa naimisiin ja itse on rikas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elintason menetyskö siinä suhteen päättymisessä eniten pelottaa?

Juuri se. Olen ollut ikäni köyhä. Nuoruudessa nuoruuden vuoksi, myöhemmin kääntäjän työn mitättömän tulotason vuoksi.

Olen tottunut siihen. Minulla ei ole koskaan ollut varaa mihinkään ylimääräiseen. Se ei tunnu pahalta, koska elämäni on rakentunut tulotasoni mukaiseksi.

Jos avioliiton myötä mahdollisuuteni nauttia elämästäni lisääntyisivät merkittävästi, niin totta kai avioliittoon samalla tulisi epätasa-arvoinen sävy, koska rupeaisin pelkäämään nautinnollisemman elämän menetystä.

Mikä tässä on se epätasa-arvo? Sinulla on se elintaso niin kauan kuin sinulla on se avioliitto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elintason menetyskö siinä suhteen päättymisessä eniten pelottaa?

Juuri se. Olen ollut ikäni köyhä. Nuoruudessa nuoruuden vuoksi, myöhemmin kääntäjän työn mitättömän tulotason vuoksi.

Olen tottunut siihen. Minulla ei ole koskaan ollut varaa mihinkään ylimääräiseen. Se ei tunnu pahalta, koska elämäni on rakentunut tulotasoni mukaiseksi.

Jos avioliiton myötä mahdollisuuteni nauttia elämästäni lisääntyisivät merkittävästi, niin totta kai avioliittoon samalla tulisi epätasa-arvoinen sävy, koska rupeaisin pelkäämään nautinnollisemman elämän menetystä.

Sitten pysyttelet naimattoman ja köyhänä. Ongelma ratkaistu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehto nimenomaan on osoitus rakkaudesta. Se todistaa puolisolle että suhteessa ei olla vain tämän omaisuuden vuoksi. Avioehto ei näy jokapäiväisessä elämässä mitenkään eikä sitä myöskään tulla tarvitsemaan mikäli avioliitto ei pääty eroon.

Mihin tässä tarvitaan avioliittoa?

1. Ollaan virallisessa suhteessa, se helpottaa monia asioita virallisten tahojen kanssa.

2. Saadaan mahdollisuus yhteiseen sukunimeen.

3. Avioehdon ei tarvitse olla täydellinen kaikkia mahdollisia oikeuksia poissulkeva vaan sillä voidaan suojata esimerkiksi yritysvarallisuutta tai perintöjä.

4. Avio-oikeus itsessään ei koskaan ole syy avioliittoon joten myöskään sen puuttuminen ei ole validi peruste avioliiton väliin jättämiseen.

Kaikki nämä voidaan hoitaa ilman avioliittoa.

Kerro ihmeessä, miten avopuolisot saavat yhteisen sukunimen. Tai miten lapsi saadaan automaattisesti ilman tunnustuksia isänsä lapseksi ilman avioliittoa (viittaus kohtaan yksi)

Ihan vaihtamalla nimen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on avioliiton funktio nykyään? Avioehdolla poistetaan huonompiosaisen taloudellinen turva ja leskeneläke lasketaan vain kymmeneksi vuodeksi. Lapsia avioliitto ei koske mitenkään, se on laadittu entisaikaan lesken suojaksi. Nyt kun kaikki taloudellinen turva murennetaan, miksi avioitua lainkaan?

Nykyajan näkökulmasta kirjoituksesi on sairas. Siinä avoimesti todetaan, että no rahojenhan takia ihmiset sitä liittolaista itselleen etsii.

Tietenkin, näin on aina tehty. Miten kuvittelet entisaikojen köyhien leskien selvinneen lapsikatraan kanssa?

Ihan erikseen sanoin, että nykyajan näkökulmasta. Silti sinä kuka oletkin tulet avaamaan pääsi kun et ymmärtänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elintason menetyskö siinä suhteen päättymisessä eniten pelottaa?

Juuri se. Olen ollut ikäni köyhä. Nuoruudessa nuoruuden vuoksi, myöhemmin kääntäjän työn mitättömän tulotason vuoksi.

Olen tottunut siihen. Minulla ei ole koskaan ollut varaa mihinkään ylimääräiseen. Se ei tunnu pahalta, koska elämäni on rakentunut tulotasoni mukaiseksi.

Jos avioliiton myötä mahdollisuuteni nauttia elämästäni lisääntyisivät merkittävästi, niin totta kai avioliittoon samalla tulisi epätasa-arvoinen sävy, koska rupeaisin pelkäämään nautinnollisemman elämän menetystä.

Ei puoliso ole sinun peloistasi ja epävarmuuksistasi vastuussa. Tai elintasostasi suhteen päättymisen jälkeen. Kasva aikuiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan hullu mene naimisiin ,jos ei luota sillä hetkellä. Mutta avioehto on ihan eri asia, tarttee tehdä ,jos menee köyhän kanssa naimisiin ja itse on rikas.

Ei sitä yksin voi tehdä. Jos tulee erimielisyyttä, silloin ei avioiduta. Ja hyvä niin, jos raha on rakkaampaa, miksi edes avioitua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elintason menetyskö siinä suhteen päättymisessä eniten pelottaa?

Juuri se. Olen ollut ikäni köyhä. Nuoruudessa nuoruuden vuoksi, myöhemmin kääntäjän työn mitättömän tulotason vuoksi.

Olen tottunut siihen. Minulla ei ole koskaan ollut varaa mihinkään ylimääräiseen. Se ei tunnu pahalta, koska elämäni on rakentunut tulotasoni mukaiseksi.

Jos avioliiton myötä mahdollisuuteni nauttia elämästäni lisääntyisivät merkittävästi, niin totta kai avioliittoon samalla tulisi epätasa-arvoinen sävy, koska rupeaisin pelkäämään nautinnollisemman elämän menetystä.

Tiedätkö mitä? Ihminen tottuu kaikenlaiseen. Myös siihen, jos varakkaamman elämän jälkeen joutuu syystä tai toisesta palaamaan köyhyyteen. Näinhän käy esim. jos sairastuu vakavasti ja menettää työkykynsä. Myös eläkkeelle jääminen pudottaa suurella osalla tulotasoa merkittävästi. Hengissä on noistakin aika moni selvinnyt. 

Mentiin naimisiin 5-vuoden seurustelun jälkeen, ilman mitään avioehtoja.

Mies ei edes sitä pyytänyt, vaikka selvästi on varakkaampi hänen sukunsa kuin minun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"avioliitto, jossa joutuisin pelkäämään elintasoni romahtamista, ei voi olla tasa-arvoinen, joten en sellaista tahdo solmia."

Otsikossa sanot olevasi köyhä. Mihin se elintaso voi siitä romahtaa?

Kun totun mieheni yllä pitämään elintasoon, en tahdo joutua koko ajan pelkäämään, että joudun luopumaan siitä. Ei sellainen liitto voi olla tasa-arvoinen. Tasa-arvoisessa liitossa ei ole pelkoa.

Voin aivan hyvin mennä yhteen toisen köyhän kanssa, jolloin elämme samaa elämää.

Kumpihan tässä on se eroon varautuja, ap vai mies? :D

Ap:han voi aina vaikka pari vuotta nauttia miehen tarjoamasta elintasosta ja laittaa sitten eropaprut vetämään. Siitä sitten vanhan siipan omaisuudella nauttimaan elämästä toisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elintason menetyskö siinä suhteen päättymisessä eniten pelottaa?

Juuri se. Olen ollut ikäni köyhä. Nuoruudessa nuoruuden vuoksi, myöhemmin kääntäjän työn mitättömän tulotason vuoksi.

Olen tottunut siihen. Minulla ei ole koskaan ollut varaa mihinkään ylimääräiseen. Se ei tunnu pahalta, koska elämäni on rakentunut tulotasoni mukaiseksi.

Jos avioliiton myötä mahdollisuuteni nauttia elämästäni lisääntyisivät merkittävästi, niin totta kai avioliittoon samalla tulisi epätasa-arvoinen sävy, koska rupeaisin pelkäämään nautinnollisemman elämän menetystä.

Mikä tässä on se epätasa-arvo?

Se, että liitossa ollessani joutuisin myötäilemään miestäni, koska pelkäisin eroa. Minun pitäisi koko ajan yrittää miellyttää, ettei mies jättäisi. Minun täytyisi sietää mahdolliset pettämiset ja epäoikeudenmukainen kohtelu, että elintasoni säilyisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehto nimenomaan on osoitus rakkaudesta. Se todistaa puolisolle että suhteessa ei olla vain tämän omaisuuden vuoksi. Avioehto ei näy jokapäiväisessä elämässä mitenkään eikä sitä myöskään tulla tarvitsemaan mikäli avioliitto ei pääty eroon.

Mihin tässä tarvitaan avioliittoa?

1. Ollaan virallisessa suhteessa, se helpottaa monia asioita virallisten tahojen kanssa.

2. Saadaan mahdollisuus yhteiseen sukunimeen.

3. Avioehdon ei tarvitse olla täydellinen kaikkia mahdollisia oikeuksia poissulkeva vaan sillä voidaan suojata esimerkiksi yritysvarallisuutta tai perintöjä.

4. Avio-oikeus itsessään ei koskaan ole syy avioliittoon joten myöskään sen puuttuminen ei ole validi peruste avioliiton väliin jättämiseen.

Kaikki nämä voidaan hoitaa ilman avioliittoa.

Kerro ihmeessä, miten avopuolisot saavat yhteisen sukunimen. Tai miten lapsi saadaan automaattisesti ilman tunnustuksia isänsä lapseksi ilman avioliittoa (viittaus kohtaan yksi)

Ihan vaihtamalla nimen.

Lainsäädäntö ei mahdollista nimen vaihtamista sellaiseen jota ei omasta suvusta löydy. Täten ei ole mitenkään mahdollista että pariskunta saisi yhteisen sukunimen virallistamatta suhdettaan.

Ole sitten suostumatta. Toivottavasti mies on sen verran fiksu, että tekee tästä omat johtopäätöksensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioehto nimenomaan on osoitus rakkaudesta. Se todistaa puolisolle että suhteessa ei olla vain tämän omaisuuden vuoksi. Avioehto ei näy jokapäiväisessä elämässä mitenkään eikä sitä myöskään tulla tarvitsemaan mikäli avioliitto ei pääty eroon.

Mihin tässä tarvitaan avioliittoa?

1. Ollaan virallisessa suhteessa, se helpottaa monia asioita virallisten tahojen kanssa.

2. Saadaan mahdollisuus yhteiseen sukunimeen.

3. Avioehdon ei tarvitse olla täydellinen kaikkia mahdollisia oikeuksia poissulkeva vaan sillä voidaan suojata esimerkiksi yritysvarallisuutta tai perintöjä.

4. Avio-oikeus itsessään ei koskaan ole syy avioliittoon joten myöskään sen puuttuminen ei ole validi peruste avioliiton väliin jättämiseen.

Kaikki nämä voidaan hoitaa ilman avioliittoa.

Kerro ihmeessä, miten avopuolisot saavat yhteisen sukunimen. Tai miten lapsi saadaan automaattisesti ilman tunnustuksia isänsä lapseksi ilman avioliittoa (viittaus kohtaan yksi)

Ihan vaihtamalla nimen.

Ei ole ihan niin yksinkertaista. Jos esim. halutaan molemmat puolison harvinainen sukunimi, jota ei ole mahdollista saada kuin avioliiton kautta. Ja vieläkin jää tuo lapsiasia ratkaisematta, vaikka nimi onnistuisi. Ja muutama muukin asia, joka vain on helpompaa, kun on naimisissa. Esim. toisen kotimaahan muuttaminen.