Minkä takia kaverini ei koskaan päästä kylään?

Ei pidä sinusta.

Jätä ihmiset rauhaan, hyvänen aika!

Voi olla että hän on masentut. Voi myös olla, että hän ei siksi ole jaksanut pitää asuntoaan kunnossa. Koita ehdottaa sellaista tapaamista, jossa ei kuluisi rahaa, sullä hänellä saattaa olla myös taloudellisia huolia.

Oletko koittanut kutsua häntä omaan kotiisi kyläilemään?

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä sinusta.

Miksi hän sitten eivoi sanoa tuota suoraan?

Vierailija kirjoitti:

Jätä ihmiset rauhaan, hyvänen aika!

Minun käsittääkseni ystävyyteen kuuluu se, että päästetään kylään jos toinen haluaa tulla. Ja muutenkin ollaan yhteyksissä usein.

Minulla on kaveri joka kyläilee kyllä meillä mielellään, joskus monena iltana viikosta, mutta heille ei koskaan tule kutsua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä sinusta.

Miksi hän sitten eivoi sanoa tuota suoraan?

Ehkä hän häpeää työttömyyttään. Itse ainakin häpesin, mutta onneksi sain vuoden kuluttua vakinaisen työpaikan.

Vierailija kirjoitti:

Voi olla että hän on masentut. Voi myös olla, että hän ei siksi ole jaksanut pitää asuntoaan kunnossa. Koita ehdottaa sellaista tapaamista, jossa ei kuluisi rahaa, sullä hänellä saattaa olla myös taloudellisia huolia.

Oletko koittanut kutsua häntä omaan kotiisi kyläilemään?

Ei hän kyllä miltään masentuneelta vaikuta, mitä olen hänen puheitaan tulkinnut

Matkusteletko paljon? Itse en suostu ottamaan kavereita vastaan korona-aikaan, jos eivät ulkomailta tullessaan ole kahta viikkoa karanteenissa. Olen viikoittain tekemisissä riskiryhmäläisten kanssa.

Minulla on yksi tuttava, joka haluaisi nähdä varmaan pari kertaa viikossa. En minä jaksa nähdä niin usein, stressaa ne jatkuvat kyselyt että koska nähdään. Eikö tuollaisilla ihmisillä ole omaa elämää?

Miksi ihmeessä kaverien luona pitää kyläillä? Minäkään en halua kotiini vieraita ja tapaan kavereitani yhteisen tekemisen merkeissä.Käydään lenkillä, lounailla ja näin kesällä lähdetään vaikka rannalle ottamaan aurinkoa.Matkustelen myös mielellään ystävieni kanssa.Kotona vietän aikaa perheeni kanssa ja muiden perheenjäsenien kaveritkaan eivät kyläile meillä.Joskus harvoin joku sukulainen käy.Hyvä näin.

Minun mielestäni toisten luokse ei pidä ängetä. Sitten menet jos hän kutsuu sinut.

Lapseton, yksinasuva sinkku. Eli päivät yksin, ehkä ainoa kontakti ruokakaupan kassalla. Silloin sen tajuaa, miten tärkeitä päivittäiset kontaktit työkavereiden kanssa on, vaikka heitä ei rakastaisikaan. Eikä tarvitsekaan, asialliset välit riittää.Ne tulee niin äkkiä pieneksi ne omat ympyrät, kun ei taloudellista syistä voi liikkua ja harrastaa samalla tavalla kun työssäkäyvänä. Kuinka kauan ystäväsi on ollut työtön?

Ei päästä koska arvelee sinun olevan utelias nuuskija.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä kaverien luona pitää kyläillä? Minäkään en halua kotiini vieraita ja tapaan kavereitani yhteisen tekemisen merkeissä.Käydään lenkillä, lounailla ja näin kesällä lähdetään vaikka rannalle ottamaan aurinkoa.Matkustelen myös mielellään ystävieni kanssa.Kotona vietän aikaa perheeni kanssa ja muiden perheenjäsenien kaveritkaan eivät kyläile meillä.Joskus harvoin joku sukulainen käy.Hyvä näin.

Kummallisia käsityksiä kaveruudesta teillä, jos ei näe kavereita ei kyseessä ole kyllä mikään hyvä kaveruus ainaskaan

Vierailija kirjoitti:

Lapseton, yksinasuva sinkku. Eli päivät yksin, ehkä ainoa kontakti ruokakaupan kassalla. Silloin sen tajuaa, miten tärkeitä päivittäiset kontaktit työkavereiden kanssa on, vaikka heitä ei rakastaisikaan. Eikä tarvitsekaan, asialliset välit riittää.Ne tulee niin äkkiä pieneksi ne omat ympyrät, kun ei taloudellista syistä voi liikkua ja harrastaa samalla tavalla kun työssäkäyvänä. Kuinka kauan ystäväsi on ollut työtön?

Hän on ollut työttömänä keväästä asti menetettyään työpaikkansa koronan takia.

Mutta eihän sen pitäisi käsittääkseni olla mikään este näkemiselle ja kylään päästämiselle. Sitäpaitsi eihän luukkuminen ja harrastaminen välttämättä edes maksa mitään, kävelylle tai vaikka puistoon meneminen on ihan ilmaista,.

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni toisten luokse ei pidä ängetä. Sitten menet jos hän kutsuu sinut.

Mitäs vikaa itsensä kylään kutsumisessa muka on? Varsinkin kun en itse voi ottaa omaan kotiini häntä kylään.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on yksi tuttava, joka haluaisi nähdä varmaan pari kertaa viikossa. En minä jaksa nähdä niin usein, stressaa ne jatkuvat kyselyt että koska nähdään. Eikö tuollaisilla ihmisillä ole omaa elämää?

Tuolla mentaliteetilla sinä tulet kyllä jäämään lopulta aivan yksin. Se onkin sitten mielenterveyden kannalta aika tuhoisaa, saat kusipään maineen mikäli et koskaan halua nähdä kavereitasi ja aina kieltäydyt, kun kaveri hyvää hyvyyttään kysyy että tavattaisiinko

Parhaat kaverit ja ystävät ovat minun kokemukseni mukaan sellaisia, että heidän kanssaan on aina helppo olla ja keskustella, vaikka näkisi vain harvoin. Esim. parasta ystävääni näen noin kerran vuodessa.

Sellaisen kaverisuhteen, joka pysyy kasassa vain jos tapaa viikoittain, voi antaa suosiolla päättyä.

Ehkä kaverillasi on erittäin ahdas ja/tai sotkuinen koti huonolla ilmanvaihdolla ja äänekkäillä naapureilla, ja häntä vain nolottaa päästää ketään kotiinsa? Minäkään en aina halua kutsua ketään, jos en ole siivonnut pitkään aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla että hän on masentut. Voi myös olla, että hän ei siksi ole jaksanut pitää asuntoaan kunnossa. Koita ehdottaa sellaista tapaamista, jossa ei kuluisi rahaa, sullä hänellä saattaa olla myös taloudellisia huolia.

Oletko koittanut kutsua häntä omaan kotiisi kyläilemään?

Ei hän kyllä miltään masentuneelta vaikuta, mitä olen hänen puheitaan tulkinnut

Jaa a. Sen pystyy hämäämään. Ei se välttämättä näy eikä kuuluu.

Ja kuten kirjoitat on etäinen eikä päästä kotiinsa. Siinä voi olla se reviirin veto.