Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pahimmat ANOPPI/APPIUKKO kokemukset
Tuli tuosta mieleen, kun jonkun anoppi oli laittanyt uuteen uskoon nuo keittiönkaapit :D
Mulla oli ihan kauhee ex anoppi ( HUOM! EX), kun ekan kerran tapasimme, hän teki harvinaisen selväksi, että hänen poikansa tarvitsee jonkun laihemman naisen. Ja en ollut edes lihava, vain vähän löllerö, itseasiassa hoikempi kuin anoppi itse.
Kommentit (1705)
Anoppi meni omilla avaimilla meidän ekaan asuntoon ja siivosi. Tokalla kerralla vaihtoi myös meidän verhot. Tämän jälkeen otettiin avain pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi tokaisi sanoa, kun oltiin vaimon kanssa päivällä sängyn päällä lepäämässä, että pitäisiköhän minun hieroa tuota miehesi haaroväliä. Ei osattu kumpikaan siinä tilanteessa sanoa yhtään mitään .
Appeni teki alusta asti selväksi että amk-tason koulutus ei ole mitään ja en ole riittävän hyvä hänen yliopiston käyneelle pojalle. Jos anoppi kysyy kuulumisia niin hän puhuu varmasti päälle. Hän on julistanut koko suvulle että mieheni muuttaa vielä lapsuuden kaupunkiinsa lasten kanssa, ilman minua. Mies joutui jäämään kotiin hetkeksi lasten kanssa kun sairastuin vakavasti synnytyksen jälkeen, hänen mukaansa pilasin mieheni maineen työpaikalla. Jouluisin anoppi laittaa erikseen meidän koko perheelle lahjan ja appi laittaa erikseen lahjakortin johon kirjoittaa mieheni ja lasten nimet. Lahja ei kiinnosta, mutta tuo tapa on niin typerä. Jopa lapseni 1 - vuotis syntymäpäivillä hän otti lapsen pois sylistäni ja yritti hoitaa kakun puhalluksen, mutta otin lapsen takaisin.
Hän ei myöskään tule pöytään kun olen kattanut ruoan vaan tulee kun minä olen syönyt. Olemme lopettaneet kutsumasta häntä enää kylään.
Hänelle oli myös suuri pettymys kun saimme tytön, vielä syntymän jälkeen laittoi poikien vaatteita mitä oli ennakkoon ostanut koska kieltäytyi uskomasta että sukuun voisi syntyä yhtään tyttöä.
Nykyään en edes enää yritä tulla hänen kanssaan toimeen. Sovinisti ukko joka saa pysyä aivan yksinään norsunluutornissaan. Homehtukoot.
Anoppini haukkui ennen mun miehen surkeaksi mm. lapsenkasvatustaitoja ja muutenkin piti häntä surkeana miehenä. Mieheni on oikeasti ihan laatumies. Tekee tällä hetkellä remonttia aina kun kerkeää kodin hommistakin 90% koska olen pitkäaikaissairas ja hoitaa lasten asiat ja käy vielä tietty töissä.
Muutaman vuoden yritin sietää sitä ja yritimme pitää välit viileän etäisinä, kunnes yksi kerta anoppi tuli käymään yksin, kun minä olin yksin migreenissä kotona.
Haukkui siinä taas meidän kasvatusmetodeja. Mulla flippas päässä ja sanoin vähän matalammalla ja jämerämmällä äänellä mitä mieltä olin hänestä, hänen sanomisistaan, miehestäni yms.
Anoppi hiljeni, oli pari viikkoa poissa. Pikkuhiljaa välit alkoi lämmetä ja nyt on asiat paremmin kuin koskaan meidän välillä. 🙂
Vierailija kirjoitti:
mun anoppi on aina ollut kotirouva, sillä ei ole omaa elämää, neuvoo kokajan muita ja arvostelee, on katkera kaikesta ja hyvin negatiivinen, imee virrat hetkessä. onneksi en ole nähnyt häntä 5:n vuoteen. on valitettavaa että emme voi nauttia yhteisistä perhe hetkistä kuten joulusta, onko tuo sitten jonkin asteista mielenvikaisuutta.
Eipä se taida kotirouvuus asiaan vaikuttaa, kun samanlaisia anoppeja löytyy eri ammattikunnista uraäideistäkin. Heillä käytöksen tulkitsee katkeruudeksi siitä, etteivät ole olleet lastensa, jos niitä ees montaa tuli, kanssa, kuten poikansa ja miniänsä. Mutta ei siitä urastakaan sitten täyttymystä tullut, mutta vaikea on katsso lapsilleen omistautuneita äitejä ja isiä. Ennen vauva saatettiin viedä hoitoon jo kahden kuukauden iässä. Jos lapsilukumäärä on yhdenkään isompi miniällä, sekin tuntuu olevan ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä nuokin jutut on että annetaan anopille/äidille omat avaimet lapsensa perheen kotiin. Sitten rynnitään niillä avaimilla ovesta sisään milloin sattuu. Eihän sitä uskaltais ees sekstailemaan ruveta kun aina olisi pelko p**seessä että milloin se anoppi ilmestyy tupaan. Ja muutenkin, ahdistaa jo ajatuskin että joku ulkopuolinen voisi kulkea kotonani niin kuin itseään huvittaa.
Meillä on avaimet kaikkien lasten kotiin. Milloinkaan emme käytä niitä muuten kuin pyydettäessä, kun esim.ovat lomilla. Kun kylään mennään, sovitaan siitä etukäteen ja soitetaan ovikelloa.
Ja sanomattakin on selvää, etten kaiva kenenkään kaappeja tai tutki paikkoja käydessäni. Kummallinen ajatuskin!
Vierailija kirjoitti:
Meillä appivanhemmat tulevat aina omien ruokiensa kanssa. Ei kelpaa mitkään meidän perheen valmiiksi tehdyt sapuskat vaan tuovat mukanaan leivistä, leikkeleistä ja kahvimaidoista lähtien kaiken mitä syövät. Yrittävät sitten saada meidänkin lapset syömään omia kotona valmiiksi tekemiään täysin mauttomia perunamössöjä. He hoitavat ruokailunsa omaan aikaan ja eri kattauksella. Vuosien saatossa olen luopunut yrityksestä tarjota heille ruokaa, koska he siitä aina kieltäytyvät. Vierailujen jälkeen jättävät omat pöperönsä meille, vaikka kukaan muu ei niitä syö. Järjestämissämme perhejuhlissa saattavat maistaa hienoista salaateista ja herkkuja notkuvista pöydistä vain pari kurkunpalaa ja yhden keksin. Pakollisen osuuden jälkeen poistuvat nälkäisenä syömään lähimmälle abc:lle.
Huoh.
Meille appivanhemmat tuovat pullaa, kakkuja ja muuta makeaa jota emme syö normaalisti. Ne jäävät sitten viikoksi meidän jääkaappiina. Mökille tullessaan tuovat maitoa! , ja lenkkimakkaraa kanssa. Ihan kuin meillä ei sitä olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli remontti kesken ja lähdimme lomalle, että raksamies sai tehdä töitään rauhassa. Hyvä idea, mutta appiukko kävi antamassa uudet ohjeet remontin toteuttamiseen, meidän valitsemat pintamateriaalit (tapetit ja maalin väri) oli väärät. Onneksi raksamies soitti ja kysyi, että mitä tekee noille väärille tuotteille... Myöhemmin selvisi, että appiukko haluaa päättää kaiken ja ei tajua, että aikuisten lasten asioita hän ei päätä.
Anoppi taas on kiinni ainoassa pojassaan ja mä olen vääränlainen. Mun olisi pitänyt vaihtaa alaa millä työskentelen ja tehdä kaikki kotityöt, koska ne on naisten töitä. Teen kaiken väärin, jos on anoppiin uskomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmiset oikein repii näitä anoppeja ja appia, tai ylipäätään tällaisia ihmisiä?? Miksi kaikki ihmiset, ketkä minä tapaan, ovat ihan normaaleja ainakin noin suunnilleen?
Ikävänä yllätyksenä tuli ihanan miehen kylkiäisenä. Mies ja sisaruksensa ovat ihan normaaleja ihmisiä, anoppi taas narsistinen joka ikiseen asiaan pottunokkansa tunkeva ilkeä noita-akka. Ainoa tapa tulla toimeen on ottaa etäisyyttä. Runsaasti etäisyyttä.
Onneksi pottunokkainen ja ilkeä narsistinen noita- akka- anoppi on kasvattanut kaikista lapsistaan ihan normaaleja .
Periytyikö edes pottunokka kenelläkään heistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmiset oikein repii näitä anoppeja ja appia, tai ylipäätään tällaisia ihmisiä?? Miksi kaikki ihmiset, ketkä minä tapaan, ovat ihan normaaleja ainakin noin suunnilleen?
Olisiko "niin metsä vastaa kun sinne huudetaan" ainakin osassa tapauksissa totta.Tietysti ihan mahdottomia ihmisiäkin on olemassa.
Narsistisen ihmisen kanssa syy voi oikein hyvin olla vain toisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä appivanhemmat tulevat aina omien ruokiensa kanssa. Ei kelpaa mitkään meidän perheen valmiiksi tehdyt sapuskat vaan tuovat mukanaan leivistä, leikkeleistä ja kahvimaidoista lähtien kaiken mitä syövät. Yrittävät sitten saada meidänkin lapset syömään omia kotona valmiiksi tekemiään täysin mauttomia perunamössöjä. He hoitavat ruokailunsa omaan aikaan ja eri kattauksella. Vuosien saatossa olen luopunut yrityksestä tarjota heille ruokaa, koska he siitä aina kieltäytyvät. Vierailujen jälkeen jättävät omat pöperönsä meille, vaikka kukaan muu ei niitä syö. Järjestämissämme perhejuhlissa saattavat maistaa hienoista salaateista ja herkkuja notkuvista pöydistä vain pari kurkunpalaa ja yhden keksin. Pakollisen osuuden jälkeen poistuvat nälkäisenä syömään lähimmälle abc:lle.
Huoh.Rasittavaahan tuo on, mutta tässä käytöksessä voi olla mukana myös sellainen vanhakantainen "ei haluta olla vaivaksi" -ajattelu. Eivät halua vaivata, että joutuisitte tekemään heille ruokaa tai että te joudutte maksamaan heidän tarjottavansa.
Tuossa on varmasti perää.
Kun me menemme lastemme luo käymään , tekee mieli viedä kaikkea siksi etteivät joudu maksamaan meidän syömisiämme vaikka ovat ihan työssä käyvää väkeä.
Tarjoamansa ruoka kelpaa hyvin, ei ole siitä kiinni.
Se on kyllä niin lujassa se tunne vaikka eivät mitenkään vihjaa että odottavat meiltä jotain.
Hyvää tekee lukea välillä näitä anoppiketjuja , jospa jotain huonoja tapoja saisi karsittua pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mun anoppi on aina ollut kotirouva, sillä ei ole omaa elämää, neuvoo kokajan muita ja arvostelee, on katkera kaikesta ja hyvin negatiivinen, imee virrat hetkessä. onneksi en ole nähnyt häntä 5:n vuoteen. on valitettavaa että emme voi nauttia yhteisistä perhe hetkistä kuten joulusta, onko tuo sitten jonkin asteista mielenvikaisuutta.
Eipä se taida kotirouvuus asiaan vaikuttaa, kun samanlaisia anoppeja löytyy eri ammattikunnista uraäideistäkin. Heillä käytöksen tulkitsee katkeruudeksi siitä, etteivät ole olleet lastensa, jos niitä ees montaa tuli, kanssa, kuten poikansa ja miniänsä. Mutta ei siitä urastakaan sitten täyttymystä tullut, mutta vaikea on katsso lapsilleen omistautuneita äitejä ja isiä. Ennen vauva saatettiin viedä hoitoon jo kahden kuukauden iässä. Jos lapsilukumäärä on yhdenkään isompi miniällä, sekin tuntuu olevan ongelma.
Olet niin oikeassa, menettivät sen mikä on parasta ja luonnollista mutta ’helpommalla pääsi töissä’ oli yleinen slogan menneinä vuosikymmeninä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmiset oikein repii näitä anoppeja ja appia, tai ylipäätään tällaisia ihmisiä?? Miksi kaikki ihmiset, ketkä minä tapaan, ovat ihan normaaleja ainakin noin suunnilleen?
Ikävänä yllätyksenä tuli ihanan miehen kylkiäisenä. Mies ja sisaruksensa ovat ihan normaaleja ihmisiä, anoppi taas narsistinen joka ikiseen asiaan pottunokkansa tunkeva ilkeä noita-akka. Ainoa tapa tulla toimeen on ottaa etäisyyttä. Runsaasti etäisyyttä.
Onneksi pottunokkainen ja ilkeä narsistinen noita- akka- anoppi on kasvattanut kaikista lapsistaan ihan normaaleja .
Periytyikö edes pottunokka kenelläkään heistä?
Normaaleja, mutta kyllä se heidän äitinsä narsismi näkyy heissä kaikissa. Ovat muuten enimmäkseen isoäitinsä ja isänsä kasvattamia. Pottunokkaa ei kellään ole, ja ovat kaikki sisarukset hyvin tarkkoja yksityisyydestään. Esim meidän lapsista mieheni on kertonut äidilleen vasta raskauden puolivälissä, kun anoppi tykkää kovasti juoruilusta. Mies taas ei halua asioistaan juoruttavan. Kiellot eivät auta. Onneksi tuo painajainen on suuttunut mun miehelle, joten ei ole hetkeen näkynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nuokin jutut on että annetaan anopille/äidille omat avaimet lapsensa perheen kotiin. Sitten rynnitään niillä avaimilla ovesta sisään milloin sattuu. Eihän sitä uskaltais ees sekstailemaan ruveta kun aina olisi pelko p**seessä että milloin se anoppi ilmestyy tupaan. Ja muutenkin, ahdistaa jo ajatuskin että joku ulkopuolinen voisi kulkea kotonani niin kuin itseään huvittaa.
Meillä on avaimet kaikkien lasten kotiin. Milloinkaan emme käytä niitä muuten kuin pyydettäessä, kun esim.ovat lomilla. Kun kylään mennään, sovitaan siitä etukäteen ja soitetaan ovikelloa.
Ja sanomattakin on selvää, etten kaiva kenenkään kaappeja tai tutki paikkoja käydessäni. Kummallinen ajatuskin!
Täällä sama. Tai siis mun vanhemmilla on meille avain, kuten myös mun veljelleni.
Plus minulla on avain mun vanhemmilleni ja veljelleni.
Ikinä en ole mennyt heidän koteihinsa ilman, että on pyydetty.
Yhden kerran veljeni sanoi ota mukaan pullapussi. Ainoa kerta, kun ns kaivoin heidän pakastinta. Ekassa pakastimessa ei ollut pullaa, laitoin viestiä. Veli vastasi kellarin pakastimessa on . Menin kellariin, avasin pakastimen ja otin pullapussin ja lähdin.
Olen esim voinut ottaa kaapista vesilasin, ottanut vettä, laittanut lasin tiskikoneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nuokin jutut on että annetaan anopille/äidille omat avaimet lapsensa perheen kotiin. Sitten rynnitään niillä avaimilla ovesta sisään milloin sattuu. Eihän sitä uskaltais ees sekstailemaan ruveta kun aina olisi pelko p**seessä että milloin se anoppi ilmestyy tupaan. Ja muutenkin, ahdistaa jo ajatuskin että joku ulkopuolinen voisi kulkea kotonani niin kuin itseään huvittaa.
Meillä on avaimet kaikkien lasten kotiin. Milloinkaan emme käytä niitä muuten kuin pyydettäessä, kun esim.ovat lomilla. Kun kylään mennään, sovitaan siitä etukäteen ja soitetaan ovikelloa.
Ja sanomattakin on selvää, etten kaiva kenenkään kaappeja tai tutki paikkoja käydessäni. Kummallinen ajatuskin!Täällä sama. Tai siis mun vanhemmilla on meille avain, kuten myös mun veljelleni.
Plus minulla on avain mun vanhemmilleni ja veljelleni.Ikinä en ole mennyt heidän koteihinsa ilman, että on pyydetty.
Yhden kerran veljeni sanoi ota mukaan pullapussi. Ainoa kerta, kun ns kaivoin heidän pakastinta. Ekassa pakastimessa ei ollut pullaa, laitoin viestiä. Veli vastasi kellarin pakastimessa on . Menin kellariin, avasin pakastimen ja otin pullapussin ja lähdin.
Olen esim voinut ottaa kaapista vesilasin, ottanut vettä, laittanut lasin tiskikoneeseen.
Anopilla oli avain, kävi meidän poissa ollessa huolella läpi meidän kaapit, järjesteli keittiön uudelleen, kun mä olin laittanut asiat vääriin paikkoihin. Erityisesti oli kiinnostanut pankkipaperit ja lääkärikäynneistä tulleet lippulappuset. Ei ole enää avainta hänellä, eikä tietoa vara-avaimen sijainnista. Itki ja yritti vääntää syytä minulle siitä, ettei itse ole luottamuksen arvoinen, kun avain otettiin pois.
Mun vanhemmilla ei myöskään ole avainta, mutta heillä on tieto, missä vara-avain sijaitsee. Silloin harvoin kun ovat pihassa kun me ollaan poissa, soittavat mulle ensin, jos heillä on tarve käydä sisällä, ellei asiasta ole etukäteen sovittu.
On muuten tosi inhottavaa, kun anoppi rohkeasti juoruaa meidän henk koht asioista, jotka on käynyt nuuskimassa meidän kotoa.
Anoppi näkee meidän kodin omansa jatkeena, ja luulee että voi olla täällä kuin kotonaan. Onneksi on marttyyri herännyt hänessä, eikä enää roudaa meille sisustuskrääsää "kun Emmalle ei kelpaa".
Juu ei, olen niin mahdoton, että haluan itse sisustaa kotini. Hän on hyvin hälläväliä esim tavaroiden kunnon kanssa, mä taas tykkään, että jos laitan esille vaikka vanhan Arabian maitokannun, niin siitä ei puutu isoja paloja. Saatiin "lahjoituksena" anopin itse virkkaamat, jo muutaman vuoden käytössä olleet verhot, paksun pölykerroksen kera. Sellaiset ryhdittömät, roikkuvat ja mun silmään rumat. Ihan oikeasti pisti itkuksi, kun en luvannut niitä ikkunaan pistää.
Jostain syystä anoppi olettaa, että meidän koti on hänen kotinsa jatkumo. Oma talo on ääriään myöten täynnä, kun mitään ei voi heittää pois, ja uutta haalii tauotta lisää. Mikä järkytys onkin ollut, että poikansa on valinnut puolison, joka ei anna lupaa muuttaa omaa kotiaan jonkun seurakunnan lahjoituskirppiksen näköiseksi.
Anoppini mielestä en osaa mitään. Lisäbonuksena asuu melkein naapurissa. Kun muutin mieheni luo, ostin uuden pesutornin uuteen kotiini. Tämän nähdessään anoppi kiiruhti ilmoittamaan, että hänelle voi tuoda sitten pyykit, hän pesee ne ihan mielellään. Kävi meillä varmaan kolme viikkoa kitisemässä niistä pyykeistä ihan joka ikinen päivä.
Tästä on vuosia, eikä anoppi ole toistaiseksi pessyt yhtäkään koneellista mun perheen pyykkejä. Eikä pese jatkossakaan. Luulen tässä olleen taka-ajatuksena, että anoppi saisi hyvällä omallatunnolla kitistä tuttaville kuinka laiska miniä on, kun pesettää pyykitkin hänellä. Kaikesta muusta hän onkin jo kertoillut, kun ei se "Villen emäntä" osaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Anoppini mielestä en osaa mitään. Lisäbonuksena asuu melkein naapurissa. Kun muutin mieheni luo, ostin uuden pesutornin uuteen kotiini. Tämän nähdessään anoppi kiiruhti ilmoittamaan, että hänelle voi tuoda sitten pyykit, hän pesee ne ihan mielellään. Kävi meillä varmaan kolme viikkoa kitisemässä niistä pyykeistä ihan joka ikinen päivä.
Tästä on vuosia, eikä anoppi ole toistaiseksi pessyt yhtäkään koneellista mun perheen pyykkejä. Eikä pese jatkossakaan. Luulen tässä olleen taka-ajatuksena, että anoppi saisi hyvällä omallatunnolla kitistä tuttaville kuinka laiska miniä on, kun pesettää pyykitkin hänellä. Kaikesta muusta hän onkin jo kertoillut, kun ei se "Villen emäntä" osaa mitään.
Kuulostaa että sulla on ongelmia😂
Anoppisi vaikuttaa avuliaalta.
Luen näitä juttuja hämmästyneenä. Miksi te siedätte vuodesta toiseen jonkun törkyturpaisen ihmisen seuraa? Yleensä nämä ihmiset ovat törkeitä tasan niin kauan, kuin heidän annetaan olla, koska ovat tottuneet saamaan aina viimeisen sanan ja tahtonsa läpi. Jos se sietävä osapuoli saa mittansa täyteen ja antaa tulla täyslaidallisen takaisin, niin useimmat perääntyvät. Ne, jotka eivät tajua, voi poistaa elämästään huoletta, vaikka olisivat lähisukua.
Olen parinkin ihmisen kanssa joutunut tuohon turvautumaan, ja sen jälkeen rajat olivat selvät.
Alue: Aihe vapaa
Hyvä vitsi. Ei ole naurattanut aikoihin näin. Tottako? No ei.