Noita yliopistojen pisterajoja kun katsoo niin..

Yleinen mielipide näyttää olevan pääsykokeiden kannalla. Ei sekään niin auvoista aikaa kyllä ollut. Ensinnäkin, vaikka yo-kirjoitukset olisi menneet miten superhyvin, niin tosi harvaan paikkaan oli ylipäätään mahdollista päästä todistuksella. Monilla aloilla kaikki valinnat tehtiin pääsykokeen perusteella. Yo-menestys meni siis osittain hukkaan tai siitä sai korkeintaan lisäpisteitä, kun joutui kuitenkin käyttämään paljon aikaa siihen, että pänttää pääsykokeeseen. Pääsykokeet saattoivat myös olla hyvinkin nippelitietopitoisia, verrattuna siihen miten yo-koe mittaa soveltamista. Toinen ongelma oli se, että kun ensikertalaisuusrajoituksia ei ollut, niin tiettyjä aloja käytettiin yleisesti ilmaisina valmennuskursseina. Erityisesti luonnontieteiden opiskelijoista, joista moni muuten pääsi papereilla sisään, hämmentävän suuri osa katosi lääkikseen tai hammaslääkikseen vuoden-parin sisällä, osa myöhemminkin. Ei ihan ole yhteiskunnan varojen järkevää käyttöä sekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras malli olisi kaikki halukkaat sisään, mutta jos ei pärjää ensimmäisenä vuonna niin evätään opinto-oikeus (ellei olisi todella hyvää syytä huonoihin tuloksiin). Muut vuodet sitten ihan samaan tapaan kuin nykyisin. Urahaaveilijat saisivat kokea, ettei se olekkaan se oma ala ja ne, jotka eivät olisi päässeet muuten sisään saavat näyttää motivaationsa. Vähentäisi välivuosia, kun ei tarvitsisi hakea samaan paikkaan kuutta kertaa. Tosin vaatisi lisärahoitusta, ja aina jos johonkin pistetään lisää rahaa niin se on pois jostain muualta.

Ranskassahan on ymmärtääkseni näin. Kaikki halukkaat pääsee opiskelemaan, mutta ensimmäisen/toisen vuoden aikana valitaan ne jotka saa jatkaa.

Italiassa myös. Joku sukulaisen kaveri oli kuulemma aloittanut englannin opiskelut useaan kertaan yliopistossa, mutta aina pudonnut pois ensimmäisen vuoden jälkeen. Ei tämäkään systeemi ole kovin hyvä, koska ensimmäisen vuoden luennot ovat suosituimmilla aloilla ihan tupaten täynnä ja opetuksen taso väistämättä laskee.

Vierailija kirjoitti:

Yleinen mielipide näyttää olevan pääsykokeiden kannalla. Ei sekään niin auvoista aikaa kyllä ollut. Ensinnäkin, vaikka yo-kirjoitukset olisi menneet miten superhyvin, niin tosi harvaan paikkaan oli ylipäätään mahdollista päästä todistuksella. Monilla aloilla kaikki valinnat tehtiin pääsykokeen perusteella. Yo-menestys meni siis osittain hukkaan tai siitä sai korkeintaan lisäpisteitä, kun joutui kuitenkin käyttämään paljon aikaa siihen, että pänttää pääsykokeeseen. Pääsykokeet saattoivat myös olla hyvinkin nippelitietopitoisia, verrattuna siihen miten yo-koe mittaa soveltamista. Toinen ongelma oli se, että kun ensikertalaisuusrajoituksia ei ollut, niin tiettyjä aloja käytettiin yleisesti ilmaisina valmennuskursseina. Erityisesti luonnontieteiden opiskelijoista, joista moni muuten pääsi papereilla sisään, hämmentävän suuri osa katosi lääkikseen tai hammaslääkikseen vuoden-parin sisällä, osa myöhemminkin. Ei ihan ole yhteiskunnan varojen järkevää käyttöä sekään.

Mun mies pääsi kymmenisen vuotta sitten opiskelemaan kemiaa Helsinkiin. Ekojen viikkojen orientaatiossa tutustuttiin kymmenen hengen ryhmissä uusiin opiskelutovereihin. Mieheni ryhmässä kaksi halusi kemisteiksi ja loput lääkikseen. Toinen näistä kemisteiksi haluavista oli mieheni.

Tarina kertoo, että joku ehti valmistua kemian maisteriksi hakiessaan lääkikseen.

Tuo uudistus oli susi ja ei todellakaan lyhennä töihin pääsyä vaam päon vastoin pidentää. Suuri osa köy lukion nyt 3 ja puolessa tai 4 vuodessa, jotta saisi mahdollisimman hyvät paperit. Ja päälle tyhjäkäynti välivuosina.

Aivan p--aska systeemi. Jo yläkoulussa pitää taistella, että saa riittävän hyvät arvosanat -> että pääsee hyvään lukioon -> että kirjoittaa riittävän hyvät paperit -> että pääsee haluamaansa opiskelupaikkaan. Paine alkaa lapsilla todella aikaisin ja missään vaiheessa ei olisi varaa epäonnistua. 

Itse pääsin aikoinaan oikikseen yhteispistekiintiössä, eli lukioarvosanat eivät menneet hukkaan. Sain mokata valintakokeessa muistaakseni jonkun pisteen tai kaksi enemmän kuin ne, jotka pääsivät pelkässä valintakoekiintiössä.

Ehkä tulevaisuudessa voitaisiin harkita mallia, jossa puolet pääsisivät pääsykokeilla ja puolet jollakin uudella yhteispistekiintiöllä, jossa voitaisiin antaa hyvälle lukiotodistukselle vielä parempi painoarvo kuin vanhassa yhteispistekiintiöjärjestelmässä.

Pikkusisko kirjoitti LLEEE eikä päässyt kolmanteen vuoteen mihinkään kouluun, on nyt aikuiskoulutuskeskuksessa lukemassa pitkää fysiikkaa. Ei käy kateeksi.

Vierailija kirjoitti:

Yleinen mielipide näyttää olevan pääsykokeiden kannalla. Ei sekään niin auvoista aikaa kyllä ollut. Ensinnäkin, vaikka yo-kirjoitukset olisi menneet miten superhyvin, niin tosi harvaan paikkaan oli ylipäätään mahdollista päästä todistuksella. Monilla aloilla kaikki valinnat tehtiin pääsykokeen perusteella. Yo-menestys meni siis osittain hukkaan tai siitä sai korkeintaan lisäpisteitä, kun joutui kuitenkin käyttämään paljon aikaa siihen, että pänttää pääsykokeeseen. Pääsykokeet saattoivat myös olla hyvinkin nippelitietopitoisia, verrattuna siihen miten yo-koe mittaa soveltamista. Toinen ongelma oli se, että kun ensikertalaisuusrajoituksia ei ollut, niin tiettyjä aloja käytettiin yleisesti ilmaisina valmennuskursseina. Erityisesti luonnontieteiden opiskelijoista, joista moni muuten pääsi papereilla sisään, hämmentävän suuri osa katosi lääkikseen tai hammaslääkikseen vuoden-parin sisällä, osa myöhemminkin. Ei ihan ole yhteiskunnan varojen järkevää käyttöä sekään.

Toisaalta ylioppilaskirjoituksiin voi osallistua sekä keväällä että syksyllä, kun taas moniin yliopistoihin haku on vain kerran vuodessa. Toisaalta taas esimerkiksi Helsingin lääkikseen vaadittiin 5L+E ja sellaisella todistuksella ei päässyt, jos noista yksi oli lyhyt matematiikka. Esimerkiksi Helsingin ensikertalaisjono oli toukokuussa 192,6/200 (199+ 1. ensisijaisuuspiste) ja kaikkien jono 189,3. Ouluun oli helpointa päästä 173,9p. Ensi  vuonna todistusvalinnassa on kaiketi vain ensikertalaiset ja ihan valtavasti niitä, jotka jäivät ulos ja menevät nyt korottamaan. Kevään kirjoituksiin kohdistuu paine, sillä syksyn kokeisiin piti ilmoittautua kesäkuun alussa. 

Lääkiksen todistusvalinnassa on myös sellainen, mutta kohta, että jos sisäänpääsijät ovat tasapisteissä, niin kumpaakaan ei valita ja paikat siirrytään pääsykokeeseen. Helsingissä voi olla jo ensi (todennäköisesti vasta 2022) se tilanne, että ketään ei valita todistuksilla tai ihan kourallinen (tasapisteet) ja paikat siirretään kokeeseen. Kaikki siis valmistautuvat molempiin. 

Todistusvalinnat on useilta yliopistoaloilta poissa laskuista ei-ensikertalaisilta. 

Toisaalta nyt ollaan siinä tilanteessa, että mitään b-vaihtoehtoja ei pidä ottaa vastaan, koska myös AMK:ssa ei-ensikertalaisten paikat on tiukassa ja piste-ero voi olla valtava. Nyt jätetään ottamatta vastaan ne ihan kivat paikat ja koitetaan sinne ehkä vähän kiinnostavampaan paikkaan. Lisäksi yks ongelma on tuo yo-korotus, sillä korottajat ei vaikuta siihen pisterajaan, joka on tietysti abien kannalta reilua - se vaikeuttaisi heidän valmistumistaan. Ja toisaalta taas älliä jaetaan enemmän kuin se 5%, joka on niille gaussin käyrän muodostaville. 

Joku voisi tehdä tästä keskustelusta pdf:n ja lähettää opetusministerillemme. Liekkö häneltä kuitenkaan löytyisi ymmärrystä, kun kirjoitti itse pelkkiä laudatureja ja välttyi eximian papereiden käyttämisestä sytykkeinä.

Kirjoitin aikanani 6L ja pääsin oikikseen. Nyt en olisi päässyt Helsingin oikikseen papereilla, koska arvosanat on ns. vääristä aineista.

Minusta on ihan selvää, että tämä uusi systeemi ei merkittävästi nopeuta opintoihin pääsyä, ellei sisäänottoa samalla kasvateta. Se ei myöskään vähennä maksullisten valmennuskurssien merkitystä, vaan ainoastaan aikaistaa niitä lukioon ja jopa peruskouluun. Tästä on jo merkkejä näkyvissä. Hakupainealojen pisterajat tulevat nousemaan, koska jengi käy korottelemassa E:t L:iksi. Lukio-opinnot pitenevät ja välivuosia tulee ihan entiseen malliin. Aiemmin välivuosi käytettiin opiskelemalla sen haavealan asioita pääsykoetta varten. Jatkossa kertaillaan lukion oppimäärää.

Vierailija kirjoitti:

Joku voisi tehdä tästä keskustelusta pdf:n ja lähettää opetusministerillemme. Liekkö häneltä kuitenkaan löytyisi ymmärrystä, kun kirjoitti itse pelkkiä laudatureja ja välttyi eximian papereiden käyttämisestä sytykkeinä.

Tästä uudistuksesta vastuussa oleva Sanni Grahn-Laasonen kirjoitti seuraavanlaiset paperit:

Äidinkieli L

Ruotsi E

Englanti M

Ranska M

Reaali L

Matematiikka (lyhyt) E

Nykyään noilla olisi aikalailla löysässä hirressa.

Vierailija kirjoitti:

Yleinen mielipide näyttää olevan pääsykokeiden kannalla. Ei sekään niin auvoista aikaa kyllä ollut. Ensinnäkin, vaikka yo-kirjoitukset olisi menneet miten superhyvin, niin tosi harvaan paikkaan oli ylipäätään mahdollista päästä todistuksella. Monilla aloilla kaikki valinnat tehtiin pääsykokeen perusteella. Yo-menestys meni siis osittain hukkaan tai siitä sai korkeintaan lisäpisteitä, kun joutui kuitenkin käyttämään paljon aikaa siihen, että pänttää pääsykokeeseen. Pääsykokeet saattoivat myös olla hyvinkin nippelitietopitoisia, verrattuna siihen miten yo-koe mittaa soveltamista. Toinen ongelma oli se, että kun ensikertalaisuusrajoituksia ei ollut, niin tiettyjä aloja käytettiin yleisesti ilmaisina valmennuskursseina. Erityisesti luonnontieteiden opiskelijoista, joista moni muuten pääsi papereilla sisään, hämmentävän suuri osa katosi lääkikseen tai hammaslääkikseen vuoden-parin sisällä, osa myöhemminkin. Ei ihan ole yhteiskunnan varojen järkevää käyttöä sekään.

Oikeaa asiaa.

Pääsykokeiden rinnalle tulivat lisäksi tuhansien eurojen preppauskokeet, jolloin hakijat olivat vähemmän tasavertaisessa (taloudellisessa) asemassa. Missattu pääsykoe preppauskursseiseen suli sen sileän tien. Yo-arvosanan korottaminen painaa seuraavinakin vuosina. HY:n kemian opiskeljoista jopa kolmannes livisti ensimmäisen vuoden jälkeen ja haki lääkikseen seuraavana vuonna eli matlu toimi preppauskurssina lääkikseen - kallis kustannus  yhteiskunnalle.

On hakumalli mikä tahansa kaikki eivät voi päästä haluamilleen aloille - sula mahdottomuus, on vain pakko hyväksyä ajatus ja hakeutua vähämmän hakupaineisille aloille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku voisi tehdä tästä keskustelusta pdf:n ja lähettää opetusministerillemme. Liekkö häneltä kuitenkaan löytyisi ymmärrystä, kun kirjoitti itse pelkkiä laudatureja ja välttyi eximian papereiden käyttämisestä sytykkeinä.

Tästä uudistuksesta vastuussa oleva Sanni Grahn-Laasonen kirjoitti seuraavanlaiset paperit:

Äidinkieli L

Ruotsi E

Englanti M

Ranska M

Reaali L

Matematiikka (lyhyt) E

Nykyään noilla olisi aikalailla löysässä hirressa.

Ei pääsisi edes Ouluun :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku voisi tehdä tästä keskustelusta pdf:n ja lähettää opetusministerillemme. Liekkö häneltä kuitenkaan löytyisi ymmärrystä, kun kirjoitti itse pelkkiä laudatureja ja välttyi eximian papereiden käyttämisestä sytykkeinä.

Tästä uudistuksesta vastuussa oleva Sanni Grahn-Laasonen kirjoitti seuraavanlaiset paperit:

Äidinkieli L

Ruotsi E

Englanti M

Ranska M

Reaali L

Matematiikka (lyhyt) E

Nykyään noilla olisi aikalailla löysässä hirressa.

Ei varmaa pääsyä lääkikseen, oikikseen taio psykkaan mutta muualla jo pääsisikin.

Älä syytä SLG:a mallista, jonka koko hallitus ja seuraavakin siunasi. Miksi et osoita kritiikkiä nykyiselle op.ministerille ja hallitukselle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku voisi tehdä tästä keskustelusta pdf:n ja lähettää opetusministerillemme. Liekkö häneltä kuitenkaan löytyisi ymmärrystä, kun kirjoitti itse pelkkiä laudatureja ja välttyi eximian papereiden käyttämisestä sytykkeinä.

Tästä uudistuksesta vastuussa oleva Sanni Grahn-Laasonen kirjoitti seuraavanlaiset paperit:

Äidinkieli L

Ruotsi E

Englanti M

Ranska M

Reaali L

Matematiikka (lyhyt) E

Nykyään noilla olisi aikalailla löysässä hirressa.

Ei varmaa pääsyä lääkikseen, oikikseen taio psykkaan mutta muualla jo pääsisikin.

Älä syytä SLG:a mallista, jonka koko hallitus ja seuraavakin siunasi. Miksi et osoita kritiikkiä nykyiselle op.ministerille ja hallitukselle?

Ei kyllä ilman uskontoa, pitkää matikkaa ja pitkää fysiikkaa pääse noilla papereilla välttämättä edes ammattikorkeaan. Ei-suosituillakin aloilla on yleensä hyvin vähän aloituspaikkoja, joillakin vain 20-30 per koulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleinen mielipide näyttää olevan pääsykokeiden kannalla. Ei sekään niin auvoista aikaa kyllä ollut. Ensinnäkin, vaikka yo-kirjoitukset olisi menneet miten superhyvin, niin tosi harvaan paikkaan oli ylipäätään mahdollista päästä todistuksella. Monilla aloilla kaikki valinnat tehtiin pääsykokeen perusteella. Yo-menestys meni siis osittain hukkaan tai siitä sai korkeintaan lisäpisteitä, kun joutui kuitenkin käyttämään paljon aikaa siihen, että pänttää pääsykokeeseen. Pääsykokeet saattoivat myös olla hyvinkin nippelitietopitoisia, verrattuna siihen miten yo-koe mittaa soveltamista. Toinen ongelma oli se, että kun ensikertalaisuusrajoituksia ei ollut, niin tiettyjä aloja käytettiin yleisesti ilmaisina valmennuskursseina. Erityisesti luonnontieteiden opiskelijoista, joista moni muuten pääsi papereilla sisään, hämmentävän suuri osa katosi lääkikseen tai hammaslääkikseen vuoden-parin sisällä, osa myöhemminkin. Ei ihan ole yhteiskunnan varojen järkevää käyttöä sekään.

Oikeaa asiaa.

Pääsykokeiden rinnalle tulivat lisäksi tuhansien eurojen preppauskokeet, jolloin hakijat olivat vähemmän tasavertaisessa (taloudellisessa) asemassa. Missattu pääsykoe preppauskursseiseen suli sen sileän tien. Yo-arvosanan korottaminen painaa seuraavinakin vuosina. HY:n kemian opiskeljoista jopa kolmannes livisti ensimmäisen vuoden jälkeen ja haki lääkikseen seuraavana vuonna eli matlu toimi preppauskurssina lääkikseen - kallis kustannus  yhteiskunnalle.

On hakumalli mikä tahansa kaikki eivät voi päästä haluamilleen aloille - sula mahdottomuus, on vain pakko hyväksyä ajatus ja hakeutua vähämmän hakupaineisille aloille.

Siis edelleenhän niitä preppauskursseja on, nyt niissä vain harjoitellaan yo-kokeita varten jo lukioaikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku voisi tehdä tästä keskustelusta pdf:n ja lähettää opetusministerillemme. Liekkö häneltä kuitenkaan löytyisi ymmärrystä, kun kirjoitti itse pelkkiä laudatureja ja välttyi eximian papereiden käyttämisestä sytykkeinä.

Tästä uudistuksesta vastuussa oleva Sanni Grahn-Laasonen kirjoitti seuraavanlaiset paperit:

Äidinkieli L

Ruotsi E

Englanti M

Ranska M

Reaali L

Matematiikka (lyhyt) E

Nykyään noilla olisi aikalailla löysässä hirressa.

Ei varmaa pääsyä lääkikseen, oikikseen taio psykkaan mutta muualla jo pääsisikin.

Älä syytä SLG:a mallista, jonka koko hallitus ja seuraavakin siunasi. Miksi et osoita kritiikkiä nykyiselle op.ministerille ja hallitukselle?

Miksi sitten itse osoitit kritiikkisi yhdelle henkilölle eli nykyiselle opetusministerille? Jos sanon että sysyteemi on paska, niin ottakoot kaikki kynnelle kykenevät onkeensa. SLG vain ansaitsee kunniamaininnan uudistuksen äitinä.

Ihmeen vähän arvosteltu Sanni Gran-Laasosta tuosta täysin epäonnistuneesta uudistuksesta! Tosin minulla on tunne, että Sipilä tuon uudistuksen takana mm. tuo matikan yliarvostus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleinen mielipide näyttää olevan pääsykokeiden kannalla. Ei sekään niin auvoista aikaa kyllä ollut. Ensinnäkin, vaikka yo-kirjoitukset olisi menneet miten superhyvin, niin tosi harvaan paikkaan oli ylipäätään mahdollista päästä todistuksella. Monilla aloilla kaikki valinnat tehtiin pääsykokeen perusteella. Yo-menestys meni siis osittain hukkaan tai siitä sai korkeintaan lisäpisteitä, kun joutui kuitenkin käyttämään paljon aikaa siihen, että pänttää pääsykokeeseen. Pääsykokeet saattoivat myös olla hyvinkin nippelitietopitoisia, verrattuna siihen miten yo-koe mittaa soveltamista. Toinen ongelma oli se, että kun ensikertalaisuusrajoituksia ei ollut, niin tiettyjä aloja käytettiin yleisesti ilmaisina valmennuskursseina. Erityisesti luonnontieteiden opiskelijoista, joista moni muuten pääsi papereilla sisään, hämmentävän suuri osa katosi lääkikseen tai hammaslääkikseen vuoden-parin sisällä, osa myöhemminkin. Ei ihan ole yhteiskunnan varojen järkevää käyttöä sekään.

Oikeaa asiaa.

Pääsykokeiden rinnalle tulivat lisäksi tuhansien eurojen preppauskokeet, jolloin hakijat olivat vähemmän tasavertaisessa (taloudellisessa) asemassa. Missattu pääsykoe preppauskursseiseen suli sen sileän tien. Yo-arvosanan korottaminen painaa seuraavinakin vuosina. HY:n kemian opiskeljoista jopa kolmannes livisti ensimmäisen vuoden jälkeen ja haki lääkikseen seuraavana vuonna eli matlu toimi preppauskurssina lääkikseen - kallis kustannus  yhteiskunnalle.

On hakumalli mikä tahansa kaikki eivät voi päästä haluamilleen aloille - sula mahdottomuus, on vain pakko hyväksyä ajatus ja hakeutua vähämmän hakupaineisille aloille.

Siis edelleenhän niitä preppauskursseja on, nyt niissä vain harjoitellaan yo-kokeita varten jo lukioaikana.

Osin samaa mieltä pääsykokeiden valumisesta lukioon mutta mikä olisi sinun parempi malli?

Nuotet saa kiittää Sannia tuosta uudistuksesta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku voisi tehdä tästä keskustelusta pdf:n ja lähettää opetusministerillemme. Liekkö häneltä kuitenkaan löytyisi ymmärrystä, kun kirjoitti itse pelkkiä laudatureja ja välttyi eximian papereiden käyttämisestä sytykkeinä.

Tästä uudistuksesta vastuussa oleva Sanni Grahn-Laasonen kirjoitti seuraavanlaiset paperit:

Äidinkieli L

Ruotsi E

Englanti M

Ranska M

Reaali L

Matematiikka (lyhyt) E

Nykyään noilla olisi aikalailla löysässä hirressa.

Ei varmaa pääsyä lääkikseen, oikikseen taio psykkaan mutta muualla jo pääsisikin.

Älä syytä SLG:a mallista, jonka koko hallitus ja seuraavakin siunasi. Miksi et osoita kritiikkiä nykyiselle op.ministerille ja hallitukselle?

Noilla papereilla pääsisi nipinnapin kasvatustiedettä lukemaan, jos reaalin L ei olisi terveystiedosta.

ohis