Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Noita yliopistojen pisterajoja kun katsoo niin..
18.07.2020 |
Epätoivo meinaa iskeä. Älyttömän korkeita pisterajoja mm todistusvalintaprosessissa, käytännössä suureen osaan pitäisi kirjoittaa yo-todistus joka täynnä L:iä ja E:tä, ehkä Max 1 M saisi joukossa olla.
Perseestä tuollaisen tason vaatiminen, ikäänkuin yo-todistus missä ei yhtään L vaan vaikkapa E ja M olisi jotenkin huono, ei tosiaankaan ole.
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku voisi tehdä tästä keskustelusta pdf:n ja lähettää opetusministerillemme. Liekkö häneltä kuitenkaan löytyisi ymmärrystä, kun kirjoitti itse pelkkiä laudatureja ja välttyi eximian papereiden käyttämisestä sytykkeinä.
Tästä uudistuksesta vastuussa oleva Sanni Grahn-Laasonen kirjoitti seuraavanlaiset paperit:
Äidinkieli L
Ruotsi E
Englanti M
Ranska M
Reaali L
Matematiikka (lyhyt) ENykyään noilla olisi aikalailla löysässä hirressa.
Ei varmaa pääsyä lääkikseen, oikikseen taio psykkaan mutta muualla jo pääsisikin.
Älä syytä SLG:a mallista, jonka koko hallitus ja seuraavakin siunasi. Miksi et osoita kritiikkiä nykyiselle op.ministerille ja hallitukselle?
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
Pisteitä voi saada viidestä aineesta:
äidinkieli - 33,0 (L)
hakijalle parhaat pisteet tuottava aine: filosofia, historia, psykologia tai yhteiskuntaoppi - 0 (ei kirjoittanut)
kolme hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta:
yksi ainereaali - 34,0 (reaali)
yksi kieli - 20,9 (Ruotsi E)
matematiikka (pitkä tai lyhyt) - 23,6 (lyhyt E)
Entinen opetusministerimme olisi saanut vain 111,5 pistettä hakiessaan opiskelemaan valtiotieteiden kandidaatiksi ja maisteriksi.
https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.57368874186
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskoni ei päässyt Ouluun opiskelemaan englantia, vaikka kirjoitti LLEEM.
Sannilla on yleisreaali. Siitä ei saa yhtään pistettä.
Vanhoilla papereilla pystyi tänä vuonna pääsemään esim. kauppikseen ja oikikseen, koska niissä katsotaan vain eniten pisteitä antavat aineet.
Kaikki ne alat, joissa katsotaan parhaiten pisteitä antava reaali, ovat vanhoilla papereilla ulottumattomissa, vaikka olisivat ällän paperit. Esim. taloustieteeseen voi ylioppilaat hakea vain papereilla. Niinpä nyt jos alanvaihtaja haluaa mennä sinne, täytyy käydä kirjoittamassa esim. uskonto tai historia vain, jotta voi edes pyrkiä yliopistoon.
Tähän malliin jäi ihan valtava määrä valuvirheitä, vaikka sinällään reilua onkin antaa enemmän panostusta vaatineista aineista enemmän pisteitä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen vähän arvosteltu Sanni Gran-Laasosta tuosta täysin epäonnistuneesta uudistuksesta! Tosin minulla on tunne, että Sipilä tuon uudistuksen takana mm. tuo matikan yliarvostus.
Hyvä arvosana pitkässä matematiikassa ja äidinkielessä korreloi hyvin opintomenestyksen kanssa jatko-opinnoissa.
Ole vapaasti eri mieltä mutta noin pedagogiset selvitykset osoittavat.
Minusta vanha systeemi oli parempi mm. seuraavista syistä:
- Lukiossa teineillä oli aikaa vielä etsiä itseään. Nyt 15-vuotiaan pitää osata valita oikeat aineet jotta voi saada parhaat pisteet. Paras aineyhdistelmä vaihtelee aloittain, joten 15-vuotiaan pitäisi jo tietää mihin aikoo hakea.
- Stressiä otettiin pääsykokeista, lukioaika oli rennompaa. Nyt stressi on siirtynyt lukioon. Mitä kehittyville aivoille käy kun niitä marinoidaan stressihormoneilla 3-4 vuoden ajan ikävuosina 15-19?
- Aiemmin maksettiin yhdestä preppauskurssista pääsykokeeseen. Nyt kaupataan preppausta koko lukion ajaksi ja erikseen jokaiseen kirjoitettavaan aineeseen.
- Aiemmin jos ei heti tärpännyt, käytettiin välivuosi opiskelemalla sitä aihepiiriä, mitä halusi opiskella yliopistossa. Nyt kerrataan lukion oppimäärää, mistä ei juurikaan ole hyötyä jatkoa ajatellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku voisi tehdä tästä keskustelusta pdf:n ja lähettää opetusministerillemme. Liekkö häneltä kuitenkaan löytyisi ymmärrystä, kun kirjoitti itse pelkkiä laudatureja ja välttyi eximian papereiden käyttämisestä sytykkeinä.
Tästä uudistuksesta vastuussa oleva Sanni Grahn-Laasonen kirjoitti seuraavanlaiset paperit:
Äidinkieli L
Ruotsi E
Englanti M
Ranska M
Reaali L
Matematiikka (lyhyt) ENykyään noilla olisi aikalailla löysässä hirressa.
Ei varmaa pääsyä lääkikseen, oikikseen taio psykkaan mutta muualla jo pääsisikin.
Älä syytä SLG:a mallista, jonka koko hallitus ja seuraavakin siunasi. Miksi et osoita kritiikkiä nykyiselle op.ministerille ja hallitukselle?
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
Pisteitä voi saada viidestä aineesta:
äidinkieli - 33,0 (L)
hakijalle parhaat pisteet tuottava aine: filosofia, historia, psykologia tai yhteiskuntaoppi - 0 (ei kirjoittanut)
kolme hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta:
yksi ainereaali - 34,0 (reaali)
yksi kieli - 20,9 (Ruotsi E)
matematiikka (pitkä tai lyhyt) - 23,6 (lyhyt E)
Entinen opetusministerimme olisi saanut vain 111,5 pistettä hakiessaan opiskelemaan valtiotieteiden kandidaatiksi ja maisteriksi.
https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.57368874186
77,5 pistettä, koska hänellä ei ole yhtään ainereaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen mielipide näyttää olevan pääsykokeiden kannalla. Ei sekään niin auvoista aikaa kyllä ollut. Ensinnäkin, vaikka yo-kirjoitukset olisi menneet miten superhyvin, niin tosi harvaan paikkaan oli ylipäätään mahdollista päästä todistuksella. Monilla aloilla kaikki valinnat tehtiin pääsykokeen perusteella. Yo-menestys meni siis osittain hukkaan tai siitä sai korkeintaan lisäpisteitä, kun joutui kuitenkin käyttämään paljon aikaa siihen, että pänttää pääsykokeeseen. Pääsykokeet saattoivat myös olla hyvinkin nippelitietopitoisia, verrattuna siihen miten yo-koe mittaa soveltamista. Toinen ongelma oli se, että kun ensikertalaisuusrajoituksia ei ollut, niin tiettyjä aloja käytettiin yleisesti ilmaisina valmennuskursseina. Erityisesti luonnontieteiden opiskelijoista, joista moni muuten pääsi papereilla sisään, hämmentävän suuri osa katosi lääkikseen tai hammaslääkikseen vuoden-parin sisällä, osa myöhemminkin. Ei ihan ole yhteiskunnan varojen järkevää käyttöä sekään.
Oikeaa asiaa.
Pääsykokeiden rinnalle tulivat lisäksi tuhansien eurojen preppauskokeet, jolloin hakijat olivat vähemmän tasavertaisessa (taloudellisessa) asemassa. Missattu pääsykoe preppauskursseiseen suli sen sileän tien. Yo-arvosanan korottaminen painaa seuraavinakin vuosina. HY:n kemian opiskeljoista jopa kolmannes livisti ensimmäisen vuoden jälkeen ja haki lääkikseen seuraavana vuonna eli matlu toimi preppauskurssina lääkikseen - kallis kustannus yhteiskunnalle.
On hakumalli mikä tahansa kaikki eivät voi päästä haluamilleen aloille - sula mahdottomuus, on vain pakko hyväksyä ajatus ja hakeutua vähämmän hakupaineisille aloille.
Siis edelleenhän niitä preppauskursseja on, nyt niissä vain harjoitellaan yo-kokeita varten jo lukioaikana.
Osin samaa mieltä pääsykokeiden valumisesta lukioon mutta mikä olisi sinun parempi malli?
Vanha systeemi, eli kiintiöt pelkällä pääsykokeella ja pääsykokeella + todistuspisteillä valituille. Alakohtaisesti myös pelkät yo-tulokset kertonevat tarpeeksi osaamistasosta, kuten matemaattisilla aloilla on ollut tapana. Toisaalta juuri pääsykokeiden järjestäminen näilläkin aloilla toimisi, mikäli ne järjestettäisi samoina päivinä esim. lääkiksen kokeiden kanssa. Näin saisi matluaineita ponnahduslautana käyttävien määrän kuriin. Preppauskursseista ei valitettavasti pääse eroon kuin kieltämällä sellaiset, jos silloinkaan.
Pääsykokeisiin lukiessa omaksuu alalla käytössä olevaa kirjallisuutta, menetelmiä ja tietoa, joita on fiksumpaa tankata kuin uusia jotain täysin epärelevantteja yo-kokeita. Lisäksi pääsykoemateriaalien lukeminen on loistava tapa testata motivaatiotaan ja motiivejaan hakea tietylle alalle. Esimerkiksi itse ymmärsin vasta pääsykoekirjaa lukiessa, että ala on täysin väärä minulle, ja niinpä päädyin unelma-alalleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku voisi tehdä tästä keskustelusta pdf:n ja lähettää opetusministerillemme. Liekkö häneltä kuitenkaan löytyisi ymmärrystä, kun kirjoitti itse pelkkiä laudatureja ja välttyi eximian papereiden käyttämisestä sytykkeinä.
Ruotsi (äidinkieli): L, Pitkä Suomi: E, Pitkä englanti: L, Historia: L, Lyhyt ranska: L, Lyhyt venäjä: L, Yhteiskuntaoppi: L, Lyhyt matematiikka: M
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen vähän arvosteltu Sanni Gran-Laasosta tuosta täysin epäonnistuneesta uudistuksesta! Tosin minulla on tunne, että Sipilä tuon uudistuksen takana mm. tuo matikan yliarvostus.
Hyvä arvosana pitkässä matematiikassa ja äidinkielessä korreloi hyvin opintomenestyksen kanssa jatko-opinnoissa.
Ole vapaasti eri mieltä mutta noin pedagogiset selvitykset osoittavat.
Korreloi tai ei niin silti jörjetöntä, että jos olet esim. kielellesisti lahjakas ja haluat opislelemaan kieliä sinun pitää kirjoittaa matikka ja saada siitä hyvä arvosana päästäksesi opiskelemaan. Valtavasti lahjalkuutta menee hukkaan tuolla matikan ylikorostuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän Li Andersson ollut uudistusta vastaan ja tietää hyvin sen epätasa-arvoistavan vaikutuksen. Vaikka itsellään onkin L-rivi, ne ovat suurimmaksi osaksi turhakeaineista, joista ei ole mitään iloa yliopistoon hakiessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen mielipide näyttää olevan pääsykokeiden kannalla. Ei sekään niin auvoista aikaa kyllä ollut. Ensinnäkin, vaikka yo-kirjoitukset olisi menneet miten superhyvin, niin tosi harvaan paikkaan oli ylipäätään mahdollista päästä todistuksella. Monilla aloilla kaikki valinnat tehtiin pääsykokeen perusteella. Yo-menestys meni siis osittain hukkaan tai siitä sai korkeintaan lisäpisteitä, kun joutui kuitenkin käyttämään paljon aikaa siihen, että pänttää pääsykokeeseen. Pääsykokeet saattoivat myös olla hyvinkin nippelitietopitoisia, verrattuna siihen miten yo-koe mittaa soveltamista. Toinen ongelma oli se, että kun ensikertalaisuusrajoituksia ei ollut, niin tiettyjä aloja käytettiin yleisesti ilmaisina valmennuskursseina. Erityisesti luonnontieteiden opiskelijoista, joista moni muuten pääsi papereilla sisään, hämmentävän suuri osa katosi lääkikseen tai hammaslääkikseen vuoden-parin sisällä, osa myöhemminkin. Ei ihan ole yhteiskunnan varojen järkevää käyttöä sekään.
Oikeaa asiaa.
Pääsykokeiden rinnalle tulivat lisäksi tuhansien eurojen preppauskokeet, jolloin hakijat olivat vähemmän tasavertaisessa (taloudellisessa) asemassa. Missattu pääsykoe preppauskursseiseen suli sen sileän tien. Yo-arvosanan korottaminen painaa seuraavinakin vuosina. HY:n kemian opiskeljoista jopa kolmannes livisti ensimmäisen vuoden jälkeen ja haki lääkikseen seuraavana vuonna eli matlu toimi preppauskurssina lääkikseen - kallis kustannus yhteiskunnalle.
On hakumalli mikä tahansa kaikki eivät voi päästä haluamilleen aloille - sula mahdottomuus, on vain pakko hyväksyä ajatus ja hakeutua vähämmän hakupaineisille aloille.
Siis edelleenhän niitä preppauskursseja on, nyt niissä vain harjoitellaan yo-kokeita varten jo lukioaikana.
Osin samaa mieltä pääsykokeiden valumisesta lukioon mutta mikä olisi sinun parempi malli?
Vanha systeemi, eli kiintiöt pelkällä pääsykokeella ja pääsykokeella + todistuspisteillä valituille. Alakohtaisesti myös pelkät yo-tulokset kertonevat tarpeeksi osaamistasosta, kuten matemaattisilla aloilla on ollut tapana. Toisaalta juuri pääsykokeiden järjestäminen näilläkin aloilla toimisi, mikäli ne järjestettäisi samoina päivinä esim. lääkiksen kokeiden kanssa. Näin saisi matluaineita ponnahduslautana käyttävien määrän kuriin.
> Miksi ihmeessä jos niide arvosana korreloi hyvin jatko-opintomenestyksen ka> nssa
Preppauskursseista ei valitettavasti pääse eroon kuin kieltämällä sellaiset, jos silloinkaan.
> Ei anna lainsäädäntö myöten kieltää
Pääsykokeisiin lukiessa omaksuu alalla käytössä olevaa kirjallisuutta, menetelmiä ja tietoa, joita on fiksumpaa tankata kuin uusia jotain täysin epärelevantteja yo-kokeita.
> Siis että pitäisi opiskella alaa ennen kuin opiskelee alaa?
Lisäksi pääsykoemateriaalien lukeminen on loistava tapa testata motivaatiotaan ja motiivejaan hakea tietylle alalle.
> kerro miten nykyisen lääkiksen pääsykokeen kemia taikka fysiikka kun lääkärin alaa
Esimerkiksi itse ymmärsin vasta pääsykoekirjaa lukiessa, että ala on täysin väärä minulle, ja niinpä päädyin unelma-alalleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen vähän arvosteltu Sanni Gran-Laasosta tuosta täysin epäonnistuneesta uudistuksesta! Tosin minulla on tunne, että Sipilä tuon uudistuksen takana mm. tuo matikan yliarvostus.
Hyvä arvosana pitkässä matematiikassa ja äidinkielessä korreloi hyvin opintomenestyksen kanssa jatko-opinnoissa.
Ole vapaasti eri mieltä mutta noin pedagogiset selvitykset osoittavat.
Korreloi tai ei niin silti jörjetöntä, että jos olet esim. kielellesisti lahjakas ja haluat opislelemaan kieliä sinun pitää kirjoittaa matikka ja saada siitä hyvä arvosana päästäksesi opiskelemaan. Valtavasti lahjalkuutta menee hukkaan tuolla matikan ylikorostuksella.
Sinulla on siis parempaa pedagogista dataa aiheesta? Anna niistä linkkejä tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen vähän arvosteltu Sanni Gran-Laasosta tuosta täysin epäonnistuneesta uudistuksesta! Tosin minulla on tunne, että Sipilä tuon uudistuksen takana mm. tuo matikan yliarvostus.
Hyvä arvosana pitkässä matematiikassa ja äidinkielessä korreloi hyvin opintomenestyksen kanssa jatko-opinnoissa.
Ole vapaasti eri mieltä mutta noin pedagogiset selvitykset osoittavat.
Totta, mutta eivät ihmiset muutu yhtään sen älykkäämmiksi tai osaavammiksi tämän uudistuksen johdosta. Jokainen ikäluokka täyttää ne samat tarjolla olevat korkeakoulupaikat joka tapauksessa. Voi olla että Pekka menee uudistuksen takia opiskelemaan sosiologiaa eikä historiaa ja Minna historiaa sosiologian sijaan. Kuka voittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen vähän arvosteltu Sanni Gran-Laasosta tuosta täysin epäonnistuneesta uudistuksesta! Tosin minulla on tunne, että Sipilä tuon uudistuksen takana mm. tuo matikan yliarvostus.
Hyvä arvosana pitkässä matematiikassa ja äidinkielessä korreloi hyvin opintomenestyksen kanssa jatko-opinnoissa.
Ole vapaasti eri mieltä mutta noin pedagogiset selvitykset osoittavat.
Korreloi tai ei niin silti jörjetöntä, että jos olet esim. kielellesisti lahjakas ja haluat opislelemaan kieliä sinun pitää kirjoittaa matikka ja saada siitä hyvä arvosana päästäksesi opiskelemaan. Valtavasti lahjalkuutta menee hukkaan tuolla matikan ylikorostuksella.
Sinulla on siis parempaa pedagogista dataa aiheesta? Anna niistä linkkejä tänne.
Anns itse linkkejä. Anyway pointti oli se, että onko muka järkeä että matikasta ei kiinnostuneet (voisi olla jopa hyväkin siinä ei vain motivaatiota siihen) eivät pääse opiskelemaan? Syrjäytyvät jne... Mikä järki siinä olisi?
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän Li Andersson ollut uudistusta vastaan ja tietää hyvin sen epätasa-arvoistavan vaikutuksen. Vaikka itsellään onkin L-rivi, ne ovat suurimmaksi osaksi turhakeaineista, joista ei ole mitään iloa yliopistoon hakiessa.
Siis onko ollut vastaan, missä ja koska vai onko tuo sinun mutua?
Kysymys kuuluu: korreloiko menestys äidinkielessä ja matikassa opintomenestyksen kanssa VAI korreloiko menestys äidinkielessä ja matikassa opintomenestyksen kanssa opintojen ollessa mielekkäitä?
Tämä havainto on tehty ennen uudistusta (jolloin pääsykoe karsi väärälle alalle joutujia pois) ja jos samassa yhteydessä ei ole tutkittu opintojen mielekkyyttä, on vaikea sanoa mitään. Tuskin menestyisin tympeällä alalla, vaikka yo-kokeissa menestyinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen vähän arvosteltu Sanni Gran-Laasosta tuosta täysin epäonnistuneesta uudistuksesta! Tosin minulla on tunne, että Sipilä tuon uudistuksen takana mm. tuo matikan yliarvostus.
Hyvä arvosana pitkässä matematiikassa ja äidinkielessä korreloi hyvin opintomenestyksen kanssa jatko-opinnoissa.
Ole vapaasti eri mieltä mutta noin pedagogiset selvitykset osoittavat.
Korreloi tai ei niin silti jörjetöntä, että jos olet esim. kielellesisti lahjakas ja haluat opislelemaan kieliä sinun pitää kirjoittaa matikka ja saada siitä hyvä arvosana päästäksesi opiskelemaan. Valtavasti lahjalkuutta menee hukkaan tuolla matikan ylikorostuksella.
Sinulla on siis parempaa pedagogista dataa aiheesta? Anna niistä linkkejä tänne.
Anns itse linkkejä. Anyway pointti oli se, että onko muka järkeä että matikasta ei kiinnostuneet (voisi olla jopa hyväkin siinä ei vain motivaatiota siihen) eivät pääse opiskelemaan? Syrjäytyvät jne... Mikä järki siinä olisi?
Sinulla ei siis ollut mitään dataa väitteesi tueksi?
Aloita vaikka tästä:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen vähän arvosteltu Sanni Gran-Laasosta tuosta täysin epäonnistuneesta uudistuksesta! Tosin minulla on tunne, että Sipilä tuon uudistuksen takana mm. tuo matikan yliarvostus.
Hyvä arvosana pitkässä matematiikassa ja äidinkielessä korreloi hyvin opintomenestyksen kanssa jatko-opinnoissa.
Ole vapaasti eri mieltä mutta noin pedagogiset selvitykset osoittavat.
Korreloi tai ei niin silti jörjetöntä, että jos olet esim. kielellesisti lahjakas ja haluat opislelemaan kieliä sinun pitää kirjoittaa matikka ja saada siitä hyvä arvosana päästäksesi opiskelemaan. Valtavasti lahjalkuutta menee hukkaan tuolla matikan ylikorostuksella.
Sinulla on siis parempaa pedagogista dataa aiheesta? Anna niistä linkkejä tänne.
Anns itse linkkejä. Anyway pointti oli se, että onko muka järkeä että matikasta ei kiinnostuneet (voisi olla jopa hyväkin siinä ei vain motivaatiota siihen) eivät pääse opiskelemaan? Syrjäytyvät jne... Mikä järki siinä olisi?
Sinulla ei siis ollut mitään dataa väitteesi tueksi?
Aloita vaikka tästä:
Minkä väitteen tueksi? Väitin vain, että systeemi jossa korostetaan matikan pisteitä aloilla joissa ei tarvita matikkaa on epäreilu ja epätarkoituksenmukainen
Alue: Aihe vapaa
Nilliti nilliti - tee asioiden eteen jotakin - otat siis yhteyttä nykyiseen ministeriin koska hän voi halutessaan jotakin tehdä. "Kunniamaininnan", ironia on vaikea taiteen laji, älä käytä jos et osaa.