Noita yliopistojen pisterajoja kun katsoo niin..

Vierailija kirjoitti:

Tänä syksynä uusijoita on paljon myös sen vuoksi,että kevään 2020 abit saavat uusia maksutta ne aineet , jotka siirtyivät covid-19 vuoksi aikaisemmaksi.

Itse ajattelisin, että pitäisi olla joku systeemi,missä huomioitaisiin yo-arvosanat eli ei pelkästään pääsykokeet.

Nykyisin myös matematiikka, fysiikka yms. arvosanat aivan liian ylikorostuneita todistushaussa.

Tämän vuoden yhteishaku oli myös aivan surkea, koska yliopistot muuttivat kiintiöitä kesken hakuajan. Nyt esim. kauppatieteitä Opiskelemaan otettiin todistuksella jopa 70-90%. Ja esim. oikikseen ja valtiotieteelliseen vain 40%. Ja opiskelijat eivät tienneet tätä etukäteen.

Matemaattisilla aloilla pääsee todistusvalinnalla myös todella helposti...

Tänä syksynä on tosiaan näitä kevään uusijoita, koska YTL tarjoaa viime kevään maksaneille ilmaisen uusinnan. Lisäksi yo-kirjoituksiin piti ilmoittautua jo 5.6., jolloin vasta todistusvalinnat oli julki ja toki sinne on niitä mm. lääkiksestä, psykasta jne. rannalle jääneitä mennyt samantien ilmoittautumaan. Todellinen paine nähdään kuitenki vasta keväällä. Nythän moni ei vielä tiennyt pääseekö vai eikö pääse. Kävin itsekin ilmoittautumassa syksyn kirjoituksiin korottajana ja lähilukiolla sanoivat, etteivät tiedä miten syksystä selvitään, koska ilmoittautumisia on tullut huomattavasti enemmän ja reaalit on pilkottu useille päiville.

Todistusvalintojen tulokset tulee usein samalla viikolla kuin alojen pääsykokeet on, joten suurin osa valmistautuu silti pääsykokeisiin.

Kurssit on tietääkseni pisteytetty kurssimäärän mukaan ja fysiikassa on 8 kurssia. Toki pidän erikoisena, että esim. oikikseen saa paremmat pisteet uskonnosta kuin yhteiskuntaopista. Toki alat on saaneet itse poimia koreista ne vaihtoehdot, joita käyttävät. Luonnontieteissä kirjoittajamäärät romahti 2010-luvun alkupuolella, kun pidettiin itsepäisesti kiinni 5% L ja nyt sen L:n ja korkeita arvosanoja voi saada useampi. Tiedossa on, että luonnontieteissä on jonkin verran niitä neroja, jotka vievät kaikki "hyvät" arvosanat ja muiden ei niitä kannata kirjoittaa, kun "helpommat" aineet kirjoittamalla saa helpommin ja enemmän pisteitä. Vielä muutama vuosi sittenhän lääkiksessä sai yhtä paljon pisteitä ainereaalista oli se sitten fysiikka tai terveystieto. Ammattikorkeakouluissahan on nyt näin.

Toisaalta tää vuosi oli poikkeus ja vaihtoehdot oli: vilppikoe tai todistusvalinnan laajentaminen. Silti todistuksien arvosanat eivät pudonneet merkittävästi. Psykologiassa tilanne oli pahin, mutta heillä näytti silti riittävän L-papereita, vaikka se laajennettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalqisuuuskinntiönpitää poistaa ja tosistjsvalinnala pitäisi valita korkeintaan 30 % opiskelijoista.

Miksi ensikertalaiskiintiö pitäisi mielestäsi poistaa? Nytkin oli uutisia että ensikertalaisjonossa oli korkeammat pisterajat hyväksytyksi tulemiseen . Mielestäni ensikertalaisille pitäisi päinvastoin pääsyä helpottaa ja toista paikkaa hakevat ohjata siirtohakuun tai avoimen väylään. Todistusvalintakin on ok mikäli nyt ei ihan 80% sitä kautta valita. Toisaalta kun pääsykokeissa mitataan just lukioaineiden osaamista niin miksei pääsykokeeseen panostajat sitten vaan yritä kirjoittaa parempia arvosanoja. Miksi he yhtäkkiä pärjäisi pääsykokeessa paremmin kuin yo-kokeessa?

Suurin osa ei-ensikertalaista ei ollut valmistautunut todistusvalintaan, ts. ei ollut käynyt kirjoittamassa/korottamassa oikeita aineita. Niinpä kaikkien kiintiöt ovat olleet pullollaan ensikertalaisia ja siksi pisteraja on ollut matalampi. Kaikkien kiintiössä menivät ne ensikertalaiset, jotka eivät mahtuneet ensikertalaisten kiintiöön.

Harvalle alalle pystyy hakemaan "millä vaan paperilla", täytyy olla täsmälleen oikeat aineet kirjoitettuna. Pitkä matikka ja fysiikka antavat joka alalle tosi paljon pisteitä ja se on vähän hassua. Todistusvalinta on liian nopeasti ja liian kaavamaisesti (=annetaan pisteitä lukion ops:n kurssimäärän mukaan) laadittu, eikä tuollaisenaan toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalqisuuuskinntiönpitää poistaa ja tosistjsvalinnala pitäisi valita korkeintaan 30 % opiskelijoista.

Miksi ensikertalaiskiintiö pitäisi mielestäsi poistaa? Nytkin oli uutisia että ensikertalaisjonossa oli korkeammat pisterajat hyväksytyksi tulemiseen . Mielestäni ensikertalaisille pitäisi päinvastoin pääsyä helpottaa ja toista paikkaa hakevat ohjata siirtohakuun tai avoimen väylään. Todistusvalintakin on ok mikäli nyt ei ihan 80% sitä kautta valita. Toisaalta kun pääsykokeissa mitataan just lukioaineiden osaamista niin miksei pääsykokeeseen panostajat sitten vaan yritä kirjoittaa parempia arvosanoja. Miksi he yhtäkkiä pärjäisi pääsykokeessa paremmin kuin yo-kokeessa?

Taloustiede: 90 vs 105   (ensikertalaiset vs ei-ensikertalaiset)

Tietojenkäsittely 90 vs 100

Kulttuurien tutkimus 111 vs 126

Kielitieteet 114 vs 132

Kasvatustiede 75 vs 97

Onhan noissa ihan poskettomia eroja! Mielestäni väärästä kouluvalinnasta seuraa ihan kohtuuton rangaistus

eri

Esimerkiksi Helsingissä tietojenkäsittelytieteessä oli aluksi muistaakseni yli 30 pisteen ero ensikertalaisten ja ei-ensikertalaisten pisteissä. Olisin ensikertalaisena saanut paikan, mutta toiskertalaisena ei mitään mahdollisuuksia, vaikka toiskertalaisten pisteet onkin luovutettujen paikkojen ja pääsykoetulosten myötä laskeneet reilusti.

Lähinnä lääkiksessä ensikertalaisilla oli pisteen tai pari korkeampi taso, mikä ei ole ihme, sillä uudet ylioppilaat ovat tietenkin panostaneet kirjoituksiin ja kirjoittaneet pisteidenlaskun kannalta optimaalisen ainekombon.

Ja sitten, kun kalliit valmennuskurssit on maksettu ylioppilaskirjoituksia varten, ja ovet korkeakouluun aukeaa, ei ne maksuhommat lopu siihen...

https://yle.fi/uutiset/3-10510416

"Nyt opintonsa aloittavalle nuorelle voi kertyä opintolainaa jopa 40 000 euroa – Opintolainan nostajien määrä kaksinkertaistunut vuosikymmenessä

Kelan laskelmien mukaan nämä ovat tulevaisuudessa tyypillisiä vastavalmistuneiden opintolainamääriä:

Maisterin tutkinto suomalaisessa yliopistossa 30 000 euroa.

Ammattikorkeakoulututkinto 21 000 euroa.

Ammatillinen perustutkinto ammattioppilaitoksessa 13 000 euroa."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa huomioida, että tämä oli se pajatson tyhjentävä hakukerta. Totta kai tietyille aloille tulee silti jatkossakin olemaan niin, että vähintään muutama L pitää olla. Vähemmän suosituille aloille pääsee parilla M:llä.

Itse suhtaudun uudistukseen kuten aiemminkin: keskinkertaisilla papereilla päästiin sisään pääsykoekiintiössä, ei yhteispistekiintiössä. Näin on jatkossakin.

Uudistus ei silti vaikuta hyvältä eikä todennäköisesti tule nopeuttamaan yliopistoon pääsyä riittävästi. Isoin este on ensikertalaisuuskiintiö. Siinä pitäisi olla joku ikäraja tai määräaika edellisistä opinnoista. Nyt osa hakee vuosia alalle, jonne ei pääse koskaan (esim. lääkis) ja lykkää sillä muuta kouluttautumista. Vastaavasti se yo-keväänä vastaanotettu 6. toive tradenomiksi voi estää järkevämmän kouluttautumisen kokonaan, kun ei enää pysty pääsemään jollekin paremmalle alalle.

Avoimen väyliä ja maisterihakuja pitäisi lisätä.

Miksi ikäraja tai määäraika? Jos joku on esim sairastunut eikä siksi kyennyt hakemaan vuosiin opiskelemaan, pitäisikö tälläisten ihmisten unohtaa kokonaan yliopistoon pääsy? Tai kotiäiti, joka tullut nuorena raskaaksi, ollut kotiäitinä vaikka 5v ja sen jälkeen haluaa nyt lähteä opiskelemaan... Pitäisikö hänenkin unohtaa haaveensa, koska elämässä on ollut muuta, kuin pelkkää opiskelua? Jännää, että kritisoit uudistusta, mutta haluat lisätä siihen vielä hirveämpiä uudistuksia.

Enemmän opiskelupaikkoja ja ensikertalaisuuskiintiö pois. Ulkomaisille opiskelijoille todellisia kustannuksia vastaavat opiskelijamaksut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on niin oikeassa. Edellisellä opetusministerillä, joka tämän sai aikaan, ei ollut tarpeeksi kokemusta ymmärtääkseen kaikki kerrannaisvaikutrukset, jolla todistusvalinnan tekemisellä korkeakoulujen opiskelijavalinnan pääväyläksi oli. Jospa hänellä edes olisi ollut "hakuikäinen" lapsi, olisi edes vähän ymmärtänyt asian laajuutta. Tässä ei tarvinne luetella kaikkia kerrannaisvaikutuksia, koska muutamat niistä ovat jo näkyvillä, vaikka uutta opiskelijavalintaprosessia on käyty vasta kerran (!!) - yo-arvosanojen inflaatio (hyvätkään arvosanat eivät ole "mitään"), yo-aineiden uusintamylly, valintojen valuminen jopa jo peruskouluun, sekä kirjoittajien että korkeakoulujen "kastijako" jne. Todistuvalinnan kautta opiskelijoiksi saattavat päätyä myös ikään kuin väärät ihmiset, sillä on statusta pyrkiä ja päästä hakupainealoille, jos on kirjoittanut hyvin, mutta tietävätkö tällaiset hakijat oikeasti, mitä opiskeltava ala pitää sisällään? Pääsykokeisiin valmistautuessa alan peruskäsitteet ja orientaatio tulevat selviksi. Olen esim. hyvin huolissani siitä, että lääkäriksi hakeudutaan. koska se antaa rahakkaan tulevaisuuden, mutta pystyvätkö tällaisella orientaatiolla tulevat työskentelemään sellaisten potilaiden /asiakkaiden hyväksi, jotka eivät olekaan tällaisia menestyjiä (sori hieman ohis, mutta tietyllä tavalla kerrannaisvaikutusta tämäkin..)

Tästä aiheesta tulisi juttua vaikka kuinka paljon, mutta eiköhän tää riitä näin lauantaiaamuun.. En usko, että muutosta tulee kovin pian, koska nykyisetkään päättäjät eivät ihan ole kartalla.. Valitettavasti.

terv opo

Tämä malli tuli Kataisen hallituksen opetusministeriltä mutta koko hallitus oli sen takana. Myöhemmät hallitukset eikä nykyinenkään hallitus ole ollut halukas muuttamaan systeemiä eli yhden hallituksen yhden ministerin haukkuminen on tässä inhottavaa.

Opo tuossa väittää etteivät päättäjät ole ihan kartalla, kyllä ovat, voi olla asiasta eri mieltä mutta jo nyt eri hallituksissa on ollut yhteinen kanta asiasta - muutenhan siihen olisi jo puututtu. Kannattaisi kelata historiaa taaksepäin ja selvittää miten tämä asia oikein meni. Tämä oli ja on poliittinen päätös joka tuli politiikasta, ei yliopistoista tai korkeakouluista.

Todustusvalinta tullee jatkossakin olemaan se pääväylä, pääsykokeet varataan ns ei-ylioppilaskiintiön vuoksi. On turha odottaa mitään suurempia muutoksia politiikoilta. Voisi melkein sanoa että sitä saa mitä tilaa (=äänestää).

/yliopistomies

Äänestäkää jatkossakin sitä kokoomusta, jos haluatte a) korkeakoulutuksesta maksullista, b) lisää erilaisia etuajo-oikeuksia, joista hyötyvät lopulta vain rikkaimmat (esim. ne ensikertalaisuuspisteet pidemmän päälle hyödyttävät rikkaita, koska köyhien perheiden lapsilla ei ole varaa sluibailla vanhempien rahoilla, vaan pitää nöyrästi ottaa vaikka tradenomin paikka vastaan perähikiältä, jos yliopiston ovet eivät ekalla kerralla aukea), c) entistä enemmän painetta ja kilpailua koulumaailmaan, josta on ponnistettava mahdollisimman nuorena (valinnanvapautta kaventaen) sinne oravanpyörään.

Rikas on voinut ja voi edelleen ostaa lapselleen korkeakoulupaikan Suomen ulkopuolelta, vaikka lapsi ei olisi osoittanut peruskoulussa tai lukiossa mainittavaa lahjakkuutta minkään aineen suhteen. Nyt kokkarit työntävät kiilaa köyhän ja rikkaan yliopistoon pyrkijän väliin saadakseen pyrkijät eriarvoiseen asemaan taloudellisesti. Kokoomuslainen ajatuspaja Libera on viimeiset kymmenen vuotta vaatinut lukukausimaksuja yliopistohin. Kokoomus vastusti aikanaan myös peruskoulua, ja puolue vastustaa edelleen tasa-arvoa ja etenkin tasa-arvoisia mahdollisuuksia köyhän ja rikkaan välillä, vaikka aivan muuta kaiken maailman Sari Sairaanhoitajia äänestäjikseen kosiskellakseen väittää tekevänsä. Siltä puolueelta pitäisi huomioida vain ne teot, eikä sumuttavat sanat.

Miksi haukut vain kokoomuslaisia kun muutkin eli vihervasurit, keskusta, ruotsalaiset olivat voineet hallituksessa muuttaa systeemin niin halutessaan. Eivät ole halunneet eivätkä muuttaneet. Kysy miksi eivät ole sitä tehneet jos ovat aivan väärässä eivätkä halua muuttaa systeemiä. Siinä sinulle miettimistä.

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten, kun kalliit valmennuskurssit on maksettu ylioppilaskirjoituksia varten, ja ovet korkeakouluun aukeaa, ei ne maksuhommat lopu siihen...

https://yle.fi/uutiset/3-10510416

"Nyt opintonsa aloittavalle nuorelle voi kertyä opintolainaa jopa 40 000 euroa – Opintolainan nostajien määrä kaksinkertaistunut vuosikymmenessä

Kelan laskelmien mukaan nämä ovat tulevaisuudessa tyypillisiä vastavalmistuneiden opintolainamääriä:

Maisterin tutkinto suomalaisessa yliopistossa 30 000 euroa.

Ammattikorkeakoulututkinto 21 000 euroa.

Ammatillinen perustutkinto ammattioppilaitoksessa 13 000 euroa."

Nyt lasket vain opiskelijan itseensä sijoittamaa rahaa = koulutukseen. Ota huomioon kuinka paljon yhteiskunta satsaa opiskelijaan. Aikoinaan laskettiin, että yhden farmasian tohtorin koulutukseen kuluu 200-300 kiloeuroa. Kerropa millä alalla duunariin satsataan yhtä paljon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on niin oikeassa. Edellisellä opetusministerillä, joka tämän sai aikaan, ei ollut tarpeeksi kokemusta ymmärtääkseen kaikki kerrannaisvaikutrukset, jolla todistusvalinnan tekemisellä korkeakoulujen opiskelijavalinnan pääväyläksi oli. Jospa hänellä edes olisi ollut "hakuikäinen" lapsi, olisi edes vähän ymmärtänyt asian laajuutta. Tässä ei tarvinne luetella kaikkia kerrannaisvaikutuksia, koska muutamat niistä ovat jo näkyvillä, vaikka uutta opiskelijavalintaprosessia on käyty vasta kerran (!!) - yo-arvosanojen inflaatio (hyvätkään arvosanat eivät ole "mitään"), yo-aineiden uusintamylly, valintojen valuminen jopa jo peruskouluun, sekä kirjoittajien että korkeakoulujen "kastijako" jne. Todistuvalinnan kautta opiskelijoiksi saattavat päätyä myös ikään kuin väärät ihmiset, sillä on statusta pyrkiä ja päästä hakupainealoille, jos on kirjoittanut hyvin, mutta tietävätkö tällaiset hakijat oikeasti, mitä opiskeltava ala pitää sisällään? Pääsykokeisiin valmistautuessa alan peruskäsitteet ja orientaatio tulevat selviksi. Olen esim. hyvin huolissani siitä, että lääkäriksi hakeudutaan. koska se antaa rahakkaan tulevaisuuden, mutta pystyvätkö tällaisella orientaatiolla tulevat työskentelemään sellaisten potilaiden /asiakkaiden hyväksi, jotka eivät olekaan tällaisia menestyjiä (sori hieman ohis, mutta tietyllä tavalla kerrannaisvaikutusta tämäkin..)

Tästä aiheesta tulisi juttua vaikka kuinka paljon, mutta eiköhän tää riitä näin lauantaiaamuun.. En usko, että muutosta tulee kovin pian, koska nykyisetkään päättäjät eivät ihan ole kartalla.. Valitettavasti.

terv opo

Tämä malli tuli Kataisen hallituksen opetusministeriltä mutta koko hallitus oli sen takana. Myöhemmät hallitukset eikä nykyinenkään hallitus ole ollut halukas muuttamaan systeemiä eli yhden hallituksen yhden ministerin haukkuminen on tässä inhottavaa.

Opo tuossa väittää etteivät päättäjät ole ihan kartalla, kyllä ovat, voi olla asiasta eri mieltä mutta jo nyt eri hallituksissa on ollut yhteinen kanta asiasta - muutenhan siihen olisi jo puututtu. Kannattaisi kelata historiaa taaksepäin ja selvittää miten tämä asia oikein meni. Tämä oli ja on poliittinen päätös joka tuli politiikasta, ei yliopistoista tai korkeakouluista.

Todustusvalinta tullee jatkossakin olemaan se pääväylä, pääsykokeet varataan ns ei-ylioppilaskiintiön vuoksi. On turha odottaa mitään suurempia muutoksia politiikoilta. Voisi melkein sanoa että sitä saa mitä tilaa (=äänestää).

/yliopistomies

Äänestäkää jatkossakin sitä kokoomusta, jos haluatte a) korkeakoulutuksesta maksullista, b) lisää erilaisia etuajo-oikeuksia, joista hyötyvät lopulta vain rikkaimmat (esim. ne ensikertalaisuuspisteet pidemmän päälle hyödyttävät rikkaita, koska köyhien perheiden lapsilla ei ole varaa sluibailla vanhempien rahoilla, vaan pitää nöyrästi ottaa vaikka tradenomin paikka vastaan perähikiältä, jos yliopiston ovet eivät ekalla kerralla aukea), c) entistä enemmän painetta ja kilpailua koulumaailmaan, josta on ponnistettava mahdollisimman nuorena (valinnanvapautta kaventaen) sinne oravanpyörään.

Rikas on voinut ja voi edelleen ostaa lapselleen korkeakoulupaikan Suomen ulkopuolelta, vaikka lapsi ei olisi osoittanut peruskoulussa tai lukiossa mainittavaa lahjakkuutta minkään aineen suhteen. Nyt kokkarit työntävät kiilaa köyhän ja rikkaan yliopistoon pyrkijän väliin saadakseen pyrkijät eriarvoiseen asemaan taloudellisesti. Kokoomuslainen ajatuspaja Libera on viimeiset kymmenen vuotta vaatinut lukukausimaksuja yliopistohin. Kokoomus vastusti aikanaan myös peruskoulua, ja puolue vastustaa edelleen tasa-arvoa ja etenkin tasa-arvoisia mahdollisuuksia köyhän ja rikkaan välillä, vaikka aivan muuta kaiken maailman Sari Sairaanhoitajia äänestäjikseen kosiskellakseen väittää tekevänsä. Siltä puolueelta pitäisi huomioida vain ne teot, eikä sumuttavat sanat.

Miksi haukut vain kokoomuslaisia kun muutkin eli vihervasurit, keskusta, ruotsalaiset olivat voineet hallituksessa muuttaa systeemin niin halutessaan. Eivät ole halunneet eivätkä muuttaneet. Kysy miksi eivät ole sitä tehneet jos ovat aivan väärässä eivätkä halua muuttaa systeemiä. Siinä sinulle miettimistä.

alapeukuttaja näkee vikaa vain muissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa huomioida, että tämä oli se pajatson tyhjentävä hakukerta. Totta kai tietyille aloille tulee silti jatkossakin olemaan niin, että vähintään muutama L pitää olla. Vähemmän suosituille aloille pääsee parilla M:llä.

Itse suhtaudun uudistukseen kuten aiemminkin: keskinkertaisilla papereilla päästiin sisään pääsykoekiintiössä, ei yhteispistekiintiössä. Näin on jatkossakin.

Uudistus ei silti vaikuta hyvältä eikä todennäköisesti tule nopeuttamaan yliopistoon pääsyä riittävästi. Isoin este on ensikertalaisuuskiintiö. Siinä pitäisi olla joku ikäraja tai määräaika edellisistä opinnoista. Nyt osa hakee vuosia alalle, jonne ei pääse koskaan (esim. lääkis) ja lykkää sillä muuta kouluttautumista. Vastaavasti se yo-keväänä vastaanotettu 6. toive tradenomiksi voi estää järkevämmän kouluttautumisen kokonaan, kun ei enää pysty pääsemään jollekin paremmalle alalle.

Avoimen väyliä ja maisterihakuja pitäisi lisätä.

Miksi ikäraja tai määäraika? Jos joku on esim sairastunut eikä siksi kyennyt hakemaan vuosiin opiskelemaan, pitäisikö tälläisten ihmisten unohtaa kokonaan yliopistoon pääsy? Tai kotiäiti, joka tullut nuorena raskaaksi, ollut kotiäitinä vaikka 5v ja sen jälkeen haluaa nyt lähteä opiskelemaan... Pitäisikö hänenkin unohtaa haaveensa, koska elämässä on ollut muuta, kuin pelkkää opiskelua? Jännää, että kritisoit uudistusta, mutta haluat lisätä siihen vielä hirveämpiä uudistuksia.

Enemmän opiskelupaikkoja ja ensikertalaisuuskiintiö pois. Ulkomaisille opiskelijoille todellisia kustannuksia vastaavat opiskelijamaksut.

Ensikertalaisuuskiintiö on valtiovallan linjaus, ei korkeakoulujen taikka yliopistojen. Siis otapa yhteyttä äänestämääsi päättäjään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeen vähän arvosteltu Sanni Gran-Laasosta tuosta täysin epäonnistuneesta uudistuksesta! Tosin minulla on tunne, että Sipilä tuon uudistuksen takana mm. tuo matikan yliarvostus.

Hyvä arvosana pitkässä matematiikassa ja äidinkielessä korreloi hyvin opintomenestyksen kanssa jatko-opinnoissa.

Ole vapaasti eri mieltä mutta noin pedagogiset selvitykset osoittavat.

alapeukuttajat hallitsevat pedagogiikan paremmin kuin tutkijat?

Vierailija kirjoitti:

Aivan p--aska systeemi. Jo yläkoulussa pitää taistella, että saa riittävän hyvät arvosanat -> että pääsee hyvään lukioon -> että kirjoittaa riittävän hyvät paperit -> että pääsee haluamaansa opiskelupaikkaan. Paine alkaa lapsilla todella aikaisin ja missään vaiheessa ei olisi varaa epäonnistua. 

Täyspäiselle lukiolaiselle riittää hyvä lukio, ei tarvise huippulukiota. Onko  oman menestymättömyyden syynä se ettet ollut huippulukiossa vai eikö omat avut vain riittäneet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras systeemi olisi mielestäni että sisäänpääsy on kohtuullisen helppo, mutta sitten rankka tiputus ekan vuoden aikana. 

Ai, mietipä vähän. Eurooppalaisessa mallissa sisään lähes kaikki ja toisena/kolmantena vuotena pudotetaan puolet/kaksikolmasosaa pois - aika raaka peli. Enpä jos sairastut opintojen alussa - ulos vaan? Vuosi tai kaksi hukkaan - mitähän se maksaa yhteiskunnalle, entä pudonneen mielenterveydelle?

Ja nykyinen malli on hyvä, kun L-riviä huonommat ei pääse sisään ja vietetään välivuotta välivuoden perään, ettei menetetä ensikertalaisuutta? Ja lopulta syrjäydytään, kun ei ole opiskelupaikkaa, töitä eikä muuta sosiaalista elämää (koska pelkillä tuilla eläminen rajoittaa elämistä paljon). Ja kyllä nykyisinkin moni vaihtaa alaa lennosta, jolloin se vuosi-pari menee silloinkin hukkaan.

Hei nyt vähän realismia kehiin. Kaikki halukkaat eivät voi päästä opiskelemaan kaikkein halutuimpia aloja, eivät vain voi. On aivan sama millainen lukiotodistus- tai  hakujärjestelmä meillä on, kaikki eivät voi päästä teatterikorkeaan, lääkikseen, psykkaan tai oikikseen. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää? Jokainen hakumalli suosii jotakuta enemmän kuin toista mutta kaikki eivät päästä sisään. Yliopiston autonomian mukaisesti sisäänpääsystä päättää korkeakoulut tai yliopisto, valtiovalta antaa sitten resurssit=rahat koulutukseen.

Tuohon viimeiseen lauseeseen, opintotukijärjestelmää rukataan siihen suuntaan, että se kannustaa valmistumaan nopeammin. Tutkintosurffailu tullee jo taloudellisesti entistä hankalammaksi

Kyllä sillä taitaa olla vähän kuitenkin merkitystä, käykö jonkun Vimpelin tai Sotkamon tai Viitasaaren lukion, jossa ei ole ehkä edes keskiarvorajaa hakiessa, jossa opettajat ja opetusmenetelmät ja laitteet on sitä samaa, mitä ovat olleet viimeiset 20 vuotta. Vai käykö jonkun eliittilukion, jossa lähtötaso on jo joku ka 9,7, on parhaat opettajat, parhaat menetelmät, uusin digitaalinen tekniikka, motivoituneet oppilaat ja opettajat, paljon valinnaisia aineita ja syventäviä lisäkursseja jne. On ehkä hieman eri taso lähteä hakemaan yliopistoon. Toki etuna on se, että ensin mainituista pikkulukioista on ihan ok hakea Kuopioon, Joensuuhun, Ouluun, Rovaniemelle opiskelemaan eikä ainoa vaihtoehto ole Helsinki.